RAUTATIEVIRKAMIES RVL rautatievirkamiesliiton jäsenlehti 2 2012 Hannu Syrjänen Julkisuus lisää vastuuta sivu 10 Osaston puheenjohtajuus Työurasopimus tuo laadullisia on luottamuksen osoitus sivu 6 parannuksia työelämään sivu 14
Pääkirjoitus Puheenjohtaja Tarja Turtiainen Puh. (09) 5422 1522 Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Ulla Riekkinen Liittosihteeri Seppo Juselius Puh. (09) 5422 1533 Talousvastaava Anne Lappeteläinen Puh. (09) 5422 1500 Järjestösihteeri Soile Olmari Puh. (09) 5422 1555 Toimisto avoinna arkisin klo 9.00-15.00 Puh. (09) 5422 1500 Valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin GSM 040 862 0951 Valtakunnallinen työturvallisuuden yhdyshenkilö Alpo Pietarila Puh. 0307 20015 GSM 040 596 4776 RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 3 ilmestyy 18.06.12 Toimitusneuvosto Tarja Turtiainen Juha Lahtinen Ulla Riekkinen Marjatta Hakala Mervi Ylitalo Lehden toimitus Kaisaniemenkatu 10 00100 Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari Puh. (09) 5422 1555 Fax (09) 5422 1510 soile.olmari@rvlry.fi Taitto ja kuvankäsittely Esa Print Oy www.esaprint.fi Kohisten kohti kesää Suomessa on tänä keväänä kohistu niin AKT:n työpaikkakiusaamisesta kuin VR:n entisen työntekijän yksityiselämän laittomasta valvonnasta. Eri medioissa aiheita on käsitelty enemmän tai vähemmän asiallisesti. Kohua ja ylilyöntejäkin on saatu aikaiseksi. Viranomaiset tutkivat molempia asioita. Tällaisesta ylenpalttisesta julkisuudesta on toivottavasti se hyöty, että näin vakavista asioista keskustellaan myös asiallisesti ja työyhteisöissä tarkastellaan kriittisesti omia toimintatapoja ja pelisääntöjä. Kohut hiljentyvät ja niitä aiheuttaneet asiat tuppaavat unohtumaan, kunnes ne pullahtavat syystä tai toisesta taas esille. EU 27 -tilaston (2010) mukaan Suomi on työpakkakiusaamisen kärkimaita EU:ssa. EU-27 maissa 4.1 % työssä käyvistä oli kokenut työpaikkakiusaamista viimeksi kuluneen vuoden aikana. Suomessa kiusaamista oli kokenut 6.2 %. Muissa Pohjoismaissakin työpaikkakiusaamista on selvästi vähemmän kuin Suomessa. Naisia kiusataan enemmän kuin miehiä. Miten työyhteisöihin saataisiin ilmapiiri, joka sallii tällaisten hankalien asioiden esille ottamisen? Miksi annamme kiusaamisen tapahtua? Onko meillä varaa niihin psyykkisiin ja fyysisiin ongelmiin, joita kiusatut usein kokevat ja jotka johtavat pitkittyessään jopa työkyvyttömyyteen tai hengen menetyksiin? Ongelmien ratkaisuissa voi ulkopuolinen apu olla tarpeen. Työpaikoilla on mietittävä, mitkä tekijät ruokkivat kiusaamista. Onko kiire, onko johtaminen epäjohdonmukaista, annetaanko palautetta ollenkaan tai puutteellisesti, ovatko tavoitteet selkeitä jne.? Kiusaaminen ei ole koskaan hyväksyttävää. Jokainen Työpaikoilla on kiusattu ansaitsisi tuekseen mielenilmaisun, jossa kiusaaminen tuomitaan. Jälleen kerran on peiliin katsomisen paikka; ammattiliitoissakin toimivat ihmiset ja ammattiliitto- mietittävä, mitkä jen toimistotkin ovat työpaikkoja. tekijät ruokkivat Rautatievirkamiesliiton valtuusto kokoontuu tämän kuun lopulla vaalikokoukseen, jossa valitaan muun kiusaamista. muassa liiton ja valtuuston puheenjohtajat sekä hallituksen jäsenet varoineen seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Osastot ovat nimenneet yhden henkilön kukin valintoja valmistelevaan vaalitoimikuntaan, joka tekee esityksen valtuustolle. Valtuutetut valitsevat. Osastojen nimeämiä valtuutettuja on kaikkiaan 31: Pääkonttorin osastosta 3, Helsingin osastosta 8, Kouvolan osastosta 5, Tampereen osastosta 4, Oulun osastosta 3 sekä Seinäjoen, Pieksämäen, Joensuun ja Turun osastoista kustakin 2. Valtuuston valitsemat henkilöt edustavat jäsenistöä, luotsaavat liittoa ja tekevät merkittäviä päätöksiä myös liiton tulevaisuutta ajatellen. Samoin kuin luottamusmiehet, hekin tarvitsevat tuekseen aktiivisia ja tiedostavia jäseniä. Seuraava lehtemme ilmestyy juhannusviikon maanantaina. Tuolloin kohistaan uusista tai entisistä asioista ja ihmisistä. Ikävät tapahtumat kohujen takana saavat toivottavasti ratkaisunsa ja ongelmiin puututaan. Kesää odotellessa. ISSN 0781-5301 Painosmäärä 2200 kpl Painopaikka Esa Print Oy Soile Olmari päätoimittaja soile.olmari@rvlry.fi
Tässä numerossa 2 / 2012 Valtterin kyydissä perinteitä kunnioittaen VR:n juhlavuoden yksi kohokohdista oli perinnejuna Valtterin valmistuminen. Siinä on täydellisesti entisöidyt puurakenteiset vaunut. Dieselvetoisen Dr13 veturin ja kulunvalvontalaitteen ansiosta Valtterilla voidaan liikennöidä kaikilla rataosuuksilla. Muut jutut 16 32 Iso-G VR:llä 22 46 vuotta Guy Dahlqvist teki viimeisen työvuoronsa 15.4. Rauhallisuus ja maltti toimivat kauko-ohjaajan työssä hyvin yli 40 vuotta. Terveys on Iso-G:lle ykkösasia. Hän uskoo, että rautatie on hyvä työnantaja myös nuorille: - Kunhan hoitaa itsensä ja tekee työnsä niin kuin kuuluu. Pieksämäki kutsuu Lomakeskus Järvisydämeen RVL:n kesäpäiville 3. 5.8. Tunnelmallinen lomakeskus Linnasaaren kansallispuiston kupeessa sijaitsee Pieksämäeltä kaakkoon noin 75 km. Kesäpäivillä voi kokea muun muassa savolaisen saunamualiman, rantabileet, Linnasaaren kansallispuiston ja lettukekkerit näköalaterassilla. 20 Lisää luottamusmiehiä Etelä-Suomen alue sai lisää varaluottamusmiehiä ja VR:n pääkonttorin operaatiokeskus luottamusmiehen. 21 Tavoitteena parempi arki Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT:n hyvinvointipalveluilla. 25 Liikenteenhoitovirkamiesten kannanotto LHV:n jäsenet ovat huolissaan liikenteenohjaustyötä tekevien jaksamisesta epäsäännöllisessä kolmivuorotyössä. Hyvä ajatus Puheenjohtaja on osaston kasvot, mutta koko johtokunta on kaiken toiminnan takana. Helsingin osaston puheenjohtaja Irma Wiita sivulla 8.. Palstat Puheenjohtajan päiväkirjasta 04 Työturvallisuusuutisia 13 Jutunjuuri 31 3
Puheenjohtajan päiväkirjasta Kaikkien jäsenten on hyvä tietää järjestön taloustilanteen perusasiat. Tarja Turtiainen puheenjohtaja tarja.turtiainen@rvlry.fi Mihin jäsenmaksut käytetään? Sain aiheen tähän kirjoitukseen, kun joku aika sitten mediassa oli kriittisiä kirjoituksia järjestöjen avoimuudesta taloutensa suhteen. Tarkoitus ei ole valaista koko maailmalle RVL:n tilannetta, mutta kaikkien jäsenten on hyvä tietää perusasiat. RVL:n jäsenen jäsenmaksu on 1,4 % kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta. Päätös jäsenmaksun suuruudesta tehdään valtuuston kokouksessa. Jäsenmaksutuloista lähes 20 % palautetaan osastoille näiden toimintaa varten. Kaikissa rautatieliitoissa näin ei tehdä, vaan niissä jäsenet maksavat osastolle erillisen jäsenmaksun osaston toiminnan pyörittämiseksi. Suoraan päältä otetaan pois myös työttömyyskassan jäsenmaksu, joka nykyisessä kassassa on erittäin edullinen. Jäsenelle työttömyyskassan maksu sisältyy jäsenmaksuun. Tästä seuraa, että kassan maksun noustessa RVL:lle jää kokonaissummasta vähemmän käyttöön. RVL omistaa toimitilansa RVL:ssä on päätoimisesti palkattuina 2 ja puoli henkilöä eli liittosihteeri, talousvastaava ja osa-aikainen järjestösihteeri. Heidän lisäkseen on puheenjohtaja, joka ei ole työsuhteessa, vaan määräajaksi valittuna. Näiden henkilöiden palkat ja pakolliset henkilöstösivukulut ovat 40 % varsinaisen toiminnan kuluista. Osuus on merkittävästi pienentynyt vuonna 2011 tehtyjen henkilöstöjärjestelyjen myötä. RVL:n toimihenkilöille on oma työehtosopimus, jonka pohja on SAK:n toimihenkilöille solmittava tes. Edellä mainittuja palkkoja ja palkkioita maksetaan myös niin sanotuissa luottamustehtävissä toimiville, esimerkiksi varapuheenjohtajille ja valtuuston puheenjohtajalle. RVL omistaa toimitilansa ja vastaa siis yksin kaikista toimitila- ja toimistokuluista. Näitä ovat tilitoimistokustannukset, monistuskustannukset, posti- ja puhelinkustannukset, atk-päivitykset ja tietoliikenneyhteydet. Parhaillaan tehdään muutoksia puhelin- ja tietoliikenneyhteyksissä, jotka tuovat säästöjä, mutta eivät vaikuta käytännössä yhteydenpitoon. Huomioimisen pelisäännöt käytössä RVL tarjoaa koulutusta erikseen luottamusmiehille, osastojen toimihenkilöille ja perusjäsenille. VR maksaa luottamusmiehille tarkoitetusta koulutussopimuksen mukaisesta koulutuksesta RVL:n tessissä mainitun osuuden. Kaiken muun RVL kustantaa. Koulutuksen kustannukset ovat pienentyneet uuden luottamusmiessopimuksen myötä, jossa luottamusmiesten määrä on vähentynyt. Myös jäsenten osallistuminen heille tarkoitettuun koulutukseen on vuosien myötä vähentynyt. RVL julkaisee 6 kertaa vuodessa ilmestyvää lehteä, josta syntyy painatus- ja postituskuluja. Muut tiedotustoiminnan kustannukset syntyvät kalenterista, tiedotustilaisuuksista, netistä ja muista painotuotteista. Sosiaali- ja virkistystoiminnan kulut syntyvät kesä- ja talvipäivien RVL:n kompensaatiosta ja opintoapurahoista. Aikaisem- 4
pina vuosina RVL kustansi myös sosiaalisia lomatukia. Nyt tarkoitus on, että lomatukia haetaan jatkossa vain lomatukijärjestöstä, jossa RVL on jäsenenä. Kansainvälisen toiminnan kulut syntyvät vuosittaisesta pohjoismaisesta yhteistyöstä ja ITF:n maailmanlaajuisista kokouksista, joita pidetään pääsääntöisesti joka neljäs vuosi. Pohjoismaista kukin vuorollaan on vastuussa edustajakokouksen ja pohjoismaisen kurssin järjestämisestä. Kokous- ja neuvottelutoiminta muodostaa yhden ison kuluerän. Hallitukselle, pääluottamusmiehille ja liittovaltuutetuille maksetaan ruokailut, tarvittavat majoitukset, kokouspalkkiot ja päivärahat. Viime vuonna valtuusto kokoontui poikkeuksellisen usein. RVL:ssä on hyväksytty pelisäännöt, joiden mukaan niin sanotut huomioimiset hoidetaan seuraavasti: Vuosittain hallitukselle ja pääluottamusmiehille tarjotaan joululounas ja kolmivuotisen toimikauden päätteeksi järjestetään päätöstilaisuus. Myös luottamusmiehille on vastaava tilaisuus. RVL ei tue puoluetoimintaa Jäsenmaksuja maksetaan kaikille niille yhteisöille, joihin RVL jäsenenä kuuluu. Näitä ovat SAK, KAF (Kuljetusalojen Ammattiliittojen Federationi), lomatukijärjestö, NTF (Pohjoismainen Kuljetustyöntekijöiden Federaatio) ja ITF (Kansainvälinen Kuljetustyöntekijöiden Liitto). Muita toimintakuluja ovat esimerkiksi järjestötoiminnan vakuutusmaksut ja jäsenten ammatillinen oikeusturva- ja vastuuvakuutus sekä liiton tilintarkastus. Tähän kuluryhmään kuuluu myös RVL:n työntekijöiden terveydenhoito ja työkykyä ylläpitävä toiminta. RVL on luopunut 99-prosenttisesti kaikesta rahallisesta avustustoiminnasta, kohdistuisipa se kuinka hyvään tarkoitukseen tahansa. Jos oma jäsen asettuu joskus eduskuntaehdokkaaksi, asiaa voidaan harkita uudelleen. RVL ei myöskään tue minkään puolueen piirissä tapahtuvaa toimintaa eikä enää muista yhteistyökumppaneitaan esimerkiksi joululahjoin. RVL on työpaikka siellä työskenteleville ja kuten kaikissa yrityksissä, henkilöstölle on vuosittain virkistystilaisuus. Syömme pääomaa Tässä oli kulupuoli ja se pitää tietysti kattaa vuosittain joko jäsenmaksutuloilla tai muulla tavalla. RVL:n jäsenmaksutulot eivät riitä toiminnan pyörittämiseen, vaan vuosittain toimintaan käytetään myös sijoitustoiminnan tuottoja. Sijoitustoiminnan tuotot perustuvat voimassa oleviin vuokrasopimuksiin ja pitkäaikaisten sijoitusten tuottoon. RVL:n henkilöjärjestelyjen 2011 (eläköityminen ja irtisanominen) yhteydessä päätettiin, että RVL:n sijoitusvarallisuus annetaan varallisuudenhoitajien hoidettavaksi. Varallisuuden eli sijoitussalkun hoitajiksi valittiin Ålandsbanken ja Garantum. Ålandsbankenilla on isompi osuus varallisuudesta hoidettavana. RVL on yksinkertaistanut sijoitusomaisuuden hoitoa myös siten, että enää omistuksessa on 2 liiketilaa, joissa molemmissa on vuokralainen. Etelä-Haagan liiketilassa on vuokralaisena Kesko ja Lappeenrannan liiketilassa antiikkiliike. Myyrmäen liiketila myytiin tänä vuonna. RVL:llä on reilu omaisuus, mutta omaisuuden hoitoa pitäisi ajatella niin, että turvaisimme vuosittain pääoman inflaatiolta. Tähän ei ole päästy vuosikymmeniin, mikä tarkoittaa, että syömme jatkuvasti pääomaa. Asiasta voi olla monta mieltä, mutta ainakin tilanne pitää tiedostaa. RVL:n liittovaltuuston kokouksessa vuosittain hyväksytään tilinpäätös ja talousarvio. Ne molemmat tulevat olemaan tulevassa kokouksessa esitettyinä miinusmerkkisiä. Vuoden 2011 tilanne määräytyy vuoden viimeisen päivän mukaan, jolloin arvostus oli matala. Raha ei ole kadonnut mihinkään. Jos tilanne otettaisiin tältä päivältä, se näyttäisi huomattavasti positiivisemmalta. Budjetti on miinusmerkkinen, vaikka kuinka tarkkaan suunnittelisi. 5
Osaston puheenjohtaja vie eteenpäin jäsenistön toiveita ja lisää ay-kiinnostusta Teksti Soile Olmari Kuvat Veijo Keskinen ja Soile Olmari Rautatievirkamiesliiton yhdeksästä osastosta kolmessa vaihtui puheenjohtaja. Helsingin osastoa johtaa nyt Irma Wiita, Tampereen osastoa Veijo Keskinen ja Pääkonttorin osastoa Marjut Pykälä-aho. Irmaa ja Veijoa yhdistää pitkäaikainen työskentely VR:llä sekä aktiivinen toiminta liitossa: Irma tuli töihin Helsingin lipputoimistoon 1980 ja Veijo liikennevirkailijaharjoittelijaksi Haapamäen rautatiealueelle Vilppulaan 1985. Marjut esitellään 18.6. ilmestyvässä lehdessä. Luottamuksenosoitus Irmalle puheenjohtajuus ei itsessään ole mikään arvo: - Puheenjohtajan roolissa olen yhdessä johtokunnan ja muiden toimihenkilöiden kanssa jäsenistön toiveiden välittäjä, osaston asioiden hoitaja, tapahtumien järjestäjä ja se, joka kokouksissa heiluttaa nuijaa. - Puheenjohtajuus merkitsee työtä, mutta sellaista työtä, jota tekee mielellään ja haluaa uhrata siihen vapaa-aikaansakin. Irma kokee puheenjohtajuuden myös luottamuksenosoituksena oman osaston jäseniltä: - Puheenjohtajana voi ideoida ja tarjota tapahtumia jäsenistölle. Tämä ei hoidu kuitenkaan ilman aktiivista johtokuntaa. Irma Wiita RVL:n Helsingin osaston jäsen 1980 alkaen osaston varatilintarkastaja 2005 osaston johtokunnan varajäsen 2006 2008, johtokunnan jäsen 2009 9.3.2012 osaston liittovaltuustoedustaja 2006 ja 2009 2011 osaston työvaliokunnan jäsen 2010 alkaen osaston puheenjohtaja 9.3.2012 alkaen Helsingin kesäpäivien 2007 järjestelytoimikunnassa vietin monta hauskaa hetkeä ohjelmanumeroita suunniteltaessa, Irma naurahtaa. Työskentelee sekä Helsingin asemapalveluiden palveluesimiehenä että Helsingin lipputoimistossa vuoroesimiehenä: - Teema-projektiin osallistuin salkkulähettiläänä ja kouluttajana. 6
Mitä liitto tekee? Liitto = Osastot = Jäsenet Jäsenistöstä valitut osastojen toimihenkilöt hoitavat yhteisiä asioita. 7
Veijo Keskinen RVL:n Tampereen osaston johtokuntaan 1989 Helsingin osaston Etelä-Hämeen aluetoimikunnan jäsen ja puheenjohtaja 1990-luvun alussa paluu Tampereen osaston johtokuntaan 2000-luvun alkupuolella liittovaltuutettuna sekä Tampereen että Helsingin osastoissa varaluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna Tampereen osastossa Tampereen osaston puheenjohtaja 10.3.2012 alkaen. Työskentelee Tampereella liikenneohjaajana: - Lisäksi olen työnopastaja. 8 - Puheenjohtajuus tarjoaa mahdollisuuden syventyä asioihin laajemmin kuin vain oman työn näkökulmasta ja tutustua muidenkin ammattiryhmien työhön. Lisäksi se tarjoaa tilaisuuden oppia RVL:n toiminnasta liittotasolla. Kuuntelemisen kultainen taito Perinteisesti osastojen puheenjohtajat ovat kuuluneet liiton hallitukseen. Hallituksen toimikausi on kolme vuotta ja uusi hallitus valitaan 26.4. liittovaltuuston kokouksessa. Irma korostaa myös sitä, että puheenjohtajuuden mukanaan tuomien vastuualueiden kautta on mahdollisuus vaikuttamiseen: - Puheenjohtaja ei kuitenkaan yksinään kykene mihinkään edellä mainituista, eikä voi napsia itselleen kunniaa osaston onnistumisista olipa kyse tapahtumista tai mistä tahansa muusta. - Puheenjohtajan rooliin kuuluu olla osaston kasvot, mutta koko johtokunta yhdessä on kaiken toiminnan takana. Puheenjohtaja ja koko johtokunta tarvitsee tuekseen ja onnistuakseen aktiivista jäsenistöä. Ilman jäsenistöä ei tarvita osastoa eikä puheenjohtajaa, mutta ilman jäsenistön aktiivisuutta ei ole toimintaakaan. Veijo lisää, että puheenjohtaja vastaa ja valvoo, että osaston johtokunta toimii jäsenten hyväksi. Puheenjohtajan tehtäväksi hän kokee myös jäsenistön ja varsinkin uusien jäsenten kiinnostuksen ja aktiivisuuden lisäämisen ay-toimintaan. - Mietin myös, miten omalta osaltani varmistan, että viestit kentältä saavuttavat liiton neuvottelijat ja asiat tulevat ymmärretyiksi toimenpiteitä varten. Kuuntelemisen kultainen taito antaa kyllä haastetta kerrakseen. Osaston tärkeimpinä tehtävinä Veijo pitää tiedonkulun varmistamista osaston ja jäsenten välillä ja edelleen liittoon ja liitosta jäsenille: - Osasto järjestää jäsenilleen virkistystoimintaa sekä tiedotustilaisuuksia ajankohtaisista asioista. Myös extranetin käytön hyödyntäminen kuuluu osaston tehtäviin. Ilonaiheina perhe ja ystävät Elämä on muutakin kuin työtä ja edunvalvontaa. Mikä saa puheenjohtajan iloiseksi? Moni asia, joista on vaikea nostaa mitään ylitse muiden, Irma pohtii. - Ensiksi mainittakoon vaikka onnistunut asiakastapahtuma: tilanne, jossa asiakas lähtee tyytyväisenä ja voi olla varma, että hän tulee asioimaan uudestaan. Työn ulkopuolella Irma iloitsee lapsista, lapsenlapsista ja heidän kanssaan touhuamisesta: - Kalastusreissut ja sieniretket, joilla näkee, miten lapset kokevat suunnatonta onnistumisen iloa saadessaan kalan tai löydettyään pussillisen kantarelleja. Irmalla on neljä Pyreneitten koiraa, joiden kanssa hän tekee metsälenkkejä varhaisina aamuina: - Silloin voi kävellä metsässä törmäämättä muihin, kuunnella hiljaisuutta ympärillään, rauhoittua ja huomata, ettei joku ongelma olekaan niin valtava, jollaiseksi sen oli kuvitellut. Irman tekee ehdottomasti iloiseksi myös yhdessäolo hyvien, luotettavien ystävien kanssa: - Tähän tuntuu olevan valitettavasti aikaa liian harvoin. Myös Veijo iloitsee perheestään ja ystävistään sekä ympärillään olevien ihmisten iloisuudesta.
Työttömyyshakemus nyt myös netin kautta Teksti Anne Lappeteläinen RVL:n osaston jäsenenä kuulut Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassaan. Jäädessäsi työttömäksi voit nyt lähettää ensi- ja jatkohakemuksen sähköisesti osoitteessa http://www.irkatk.fi/fi/etusivu. Palveluun kirjaudutaan henkilökohtaisilla pankkitunnuksillasi IRKAn sivuilla olevan linkin Irkan e-asiointi kautta painamalla kuvaketta. Sähköisesti voit lähettää myös liitteitä. Sähköistä hakemusta täyttäessäsi on tärkeää valita oikea vaihtoehto, haetko ansiopäivärahaa - työttömyyden ajalta vai - TE-toimiston kanssa sovitun työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Jos haet ansiopäivärahaa työttömyyden ajalta, hakemuksen valikosta on lisäksi valittava työttömyyden laji Työtön tai Lomautettu. Muistathan samalla lähettää RVL:n toimistoon jäsenilmoituslomakkeen jäsenmaksun keskeyttämisestä. Lomake löytyy liiton lehdestä ja liiton extranet-sivuilta: http://extranet.rvlry.fi. Sieltä kohdasta Liiton yhteiset sivut jäsenille: Jäsenelle: Jäseneksi liittyminen ja eroaminen. Lomakkeen voit klikata esille kohdasta, jossa mainitaan keskeytys jäsenmaksuun. Huom! Vuorotteluvapaahakemuksia ei voi lähettää e-asiointina. 9
Hannu Syrjänen Julkisuus lisää vastuuta Teksti ja kuvat Soile Olmari VR on saanut viime vuosina paljon kielteistä julkisuutta. VR:n hallituksen puheenjohtaja Hannu Syrjänen pitää myönteisenä asiana sitä, että yhtiöstä ollaan kiinnostuneita: - Se on signaali VR:n tärkeydestä. Toisaalta Syrjänen korostaa, että julkisuus lisää VR:n vastuuta: - Yhtiö on tehtävässä, joka koskettaa ihmisten jokapäiväistä elämää: - Toivoisin, että kiinnostus ei kohdistuisi vain negatiivisiin asioihin. - Kaikessa pitää muistaa tosiasiat. Esimerkiksi Ruotsiin verrattuna pärjäämme tosi hyvin talvitäsmällisyydessä. Haaste yhtiönä on tietysti kääntää julkisuus positiiviseksi. Ehkä suurin merkitys on siinä, että henkilöstö voisi kokea VR:stä aitoa ylpeyttä. Henkilökunta on ollut viime vuosina lujilla VR:n muutosohjelman, hankalien talviolosuhteiden ja muun muassa lipunmyyntijärjestelmän uusimisessa ilmenneiden ongelmien vuoksi. Miten muutosohjelma on tähän mennessä toteutunut? - Muutokset ovat hankalia eikä kaikkia asioita pystytä aina ennakoimaan. Muutoksissa pitää olla joustoa. Jos joku asia ei toimi, sitä pitää olla valmius muuttaa, Syrjänen vastaa. Henkilöstökulujen väheneminen vaikuttaa viiveellä Syrjänen tuli VR:n hallituksen puheenjohtajaksi huhtikuussa viime vuonna ja muutosohjelma julkistettiin elokuussa 2009: - Minusta on selvää, että muutokset ovat välttämättömiä kilpailukyvyn aikaansaamiseksi. Nyt on jo nähtävissä, että muutosten myötä monet prosessit ovat suoraviivaistuneet ja yksinkertaistuneet. Yleensäkin monimutkainen on hankalaa ja yksinkertainen helpompaa. VR-konsernin liikevoitto oli viime vuonna 20,9 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2010 oli 43,1 miljoonaa. Konsernin tulos 2011 oli 15,3 miljoonaa ja 2010 se oli 30,0 miljoonaa: - VR:n taloudellinen tulos oli viime vuonna heikko. Mitä se olisikaan ollut, jos muutoksia ei olisi tehty? Vaikka tulos oli huono, tehtiin viime vuonna paljon hyviä asioita, Syrjänen sanoo. - Tuloksessa näkyy myös se, että henkilöstökulujen väheneminen vaikuttaa viiveellä. Muutokseen sisältyy kertaluonteisia kuluja ja toisaalta on panostettu esimerkiksi täsmällisyyden palauttamiseen hyvälle tasolle, mikä on vaatinut muun muassa tilapäistä henkilökuntaa. Muutosohjelman hyvä puoli on se, että 1 200 henkilön vähentämistarve on voitu toteuttaa suurelta osin eläköitymisten kautta. Mutta erityisesti yksilötasolla muutos on aina hankala, Syrjänen myöntää. 10
VR:n henkilöstön työtyytyväisyys on viime vuosina laskenut huomattavasti. Syrjänen muodostaa päätelmäketjun, jonka mukaan vaikeat talvet ovat johtaneet täsmällisyyden heikkenemiseen, joka on osittain johtanut huonoon imagoon: - VR on saanut huonoa mediajulkisuutta, joka on yksi syy huonoon henkilöstötyytyväisyyteen. Huonoa esimiestyötä ei pitäisi sallia Hän tuo esiin henkilöstöryhmien kanssa käytyjä keskusteluja: - Kun on meneillään voimakas muutosohjelma ja kun on julkisuusongelmia, on luonnollista, että henkilöstö reagoi. VR:n henkilöstölle tehdyn työtyytyväisyystutkimuksen tulos oli herättävä. Se kertoo, mihin hallituksenkin on kiinnitettävä huomiota. - Kaikki lähtee hyvästä esimiestyöstä ja jokaisella on oikeus hyvään esimieheen. Se on vanha klisee, mutta totta. Huonoa esimiestyötä ei pitäisi sallia. Yleensä työnantajan keino tähän on kouluttaminen. Perusasioita on pidettävä yllä ja kunniassa myös esimiestyössä. Syrjänen vertaa VR:ää isoon ja vanhaan laivaan, joka ei käänny yhdessä yössä. Hän myös uskoo, että henkilöstökin ymmärtää muutoksen välttämättömyyden: - Kaikkien pitää olla kärsivällisiä ja tehdä johdonmukaisesti työtä. Kyllä tulokset jossain vaiheessa näkyvät. Lippu-uudistus erinomaisen tärkeä Syrjänen näkee myös paljon myönteistä tapahtuneen: - Nyt on tehty valtavan paljon erityisesti talvitäsmällisyyden suhteen. Tämä talvi meni paljon paremmin kuin kaksi aikaisempaa. Toinen positiivinen asia oli lippu-uudistus huolimatta alkukankeudesta. Hyvä asia peittyi tietoteknisten ongelmien alle. Ideana ja uudistuksena se on erinomaisen tärkeä ja hyvä. Hannu Syrjänen korostaa, että hyvän esimiestyön keskeinen elementti on henkilöstön sitouttaminen, joka toteutuu parhaiten tekemällä asioita yhdessä: - Mitä enemmän tehdään jo alusta asti yhdessä, sitä parempi ja nopeampi on lopputulos. 11
Hannu Syrjänen ** s. 1951, oikeust. kand. ja ekonomi ** Työskennellyt aikaisemmin muun muassa Sanoma Oyj:n toimitusjohtajana. ** Orion Oyj:n hallituksen puheenjohtaja, hallituksen jäsen: Realia Group Oy ja Suomen Messut Osuuskunta. ** VR-Yhtymä Oy:n hallituksen puheenjohtaja 19.4.2011 alkaen. ** Asuu Helsingin keskustassa vaimonsa kanssa. ** Rakkaita harrastuksia ovat liikunta ja golf. Lukee myös paljon esimerkiksi kaunokirjallisuutta ja historiaa. ** Uskoo omalla persoonalla johtamiseen enemmän kuin ns. ismijohtamiseen. Johtamisessa on myös tärkeätä oleellisen informaation nopea oivaltaminen. - Ajatukseni on ollut se, että VR tietyllä tavalla palaisi juurilleen. Keskityttäisiin raideliikenteen hoitamiseen ja tehtäisiin VR:stä mallikelpoinen palveluyritys. Jos ja kun tavoite saavutetaan, se johtaa positiiviseen kierteeseen, hän uskoo. - Todennäköisesti tällöin kielteinen mediajulkisuus on vähäisempää. Tulos paranee. Nämä seikat puolestaan heijastuvat henkilöstön motivaatioon. Näin saadaan ylöspäin nouseva spiraali. Syrjänen haluaa, että VR pärjää myös kansainvälisessä kilpailussa: - On saatava lisää tehoa, mikä yleensä tarkoittaa, että kaikki tekeminen on mahdollisimman suoravii- vaista ja tehokasta. Hyvänä esimerkkinä hän mainitsee Suomen ja Venäjän välisen Allegro-liikenteen. Johdonmukaisuus luo kilpailukykyä Syrjänen huomauttaa, että VR on jo nyt kovassa kilpailutilanteessa; vain pieni osa matkoista tehdään junalla: - Jo kansantalouden puhumattakaan ympäristön kannalta olisi keskeisen tärkeätä, että esimerkiksi yksityisautoilijat valitsisivat aikaisempaa useammin junan. - Keskustelu VR:n monopoliasemasta on yksisilmäistä; liikenteessä yleensä ja logistiikassa erityisesti kilpaillaan mitä suuremmassa määrin muiden kuljetusmuotojen kanssa. - Taas palataan perusasioihin. Vaikka lyhyellä tähtäimellä on ollut ongelmia pitää muistaa, että yhtiössä on 150 vuoden aikana kertynyt valtavasti osaamista. Meillä on yli 10 000 osaavaa ammattilaista, uudistuva kalusto ja me satsaamme tietotekniikkaan nykyaikaisella tavalla. Näin luomme kilpailukyvyn edellytyksiä. Syrjänen muistuttaa, että rautatiekuljetuksissa potentiaaliset kilpailijat aloittavat Suomessa nollasta. Hän katsoo tulevaisuuteen luottavaisesti: - Kun asioita tehdään johdonmukaisesti, luodaan yhtiölle kilpailukykyä. - Lainsäädännön näkökulmasta kilpailu rautateillä varmaan avautuu myös henkilöliikenteessä. Avautuminen pitää tehdä harkiten ja miettiä, mitkä ovat hyödyt ja haitat. Meillä on käytössämme rajallinen rataverkko, joka on nyt jo täysi. - Rataverkon laajuus ja erityisesti kunto ovat keskeisimpiä asioita, kun rautatieliikennettä verrataan muihin liikennemuotoihin. Meidän pitäisi päästä vähemmällä esimerkiksi kevään routaongelmista, koska isot investoinnit menevät nykytilanteessa osittain hukkaan. Syrjänen huomauttaa, että monessa maassa rautatieliikenne on tavalla tai toisella järjestetty pitkäjänteisemmin ja suunnitelmat tehty pitemmällä tähtäimellä: - Tässä on oppinut sen, että kuitenkin toteutus ratkaisee kaiken. - Selvitykset ovat hyviä ja tärkeitä, mutta vasta kun hyvät suunnitelmat saadaan to- teutettua, alkaa oikeasti tapahtua. Pitkäjänteisellä suunnittelulla ja yhteistyöllä kuten raideliikenteen ja satamien järkevällä käytöllä voitaisiin kansantalouden näkökulmasta saada toimintaan tehoa. Lehtileikkeitä VR 150 vuotta Julkaisemme tämän vuoden lehdissämme VR:ään liittyviä vanhoja leikkeitä 139-vuotiaan RVL:n jäsenlehdistä. Yli puoli vuosisataa sitten jäsenlehtemme kirjoituksessa kerrottiin Sveitsin esimerkistä ratkaista rautateiden ja autojen välinen kilpailu rautateiden hyväksi. 12
Työturvallisuusuutisia Alpo Pietarila valtakunnallinen työturvallisuuden yhdyshenkilö alpo.pietarila@vr.fi Toimistotyön, asiakaspalvelutyön ja liikenteenohjaustyön uhkatekijöitä ovat muun muassa liiallinen työmäärä, huono johtaminen, työpaikan olosuhteet, häirintä ja epäasiallinen kohtelu, työvälineet ja väkivallan uhka. Tasa-arvoisuutta työturvallisuuteen Kuolemaan johtaneita ja vakavia tapaturmia voi sattua. Näiden tapaturmien ehkäisemiseen on panostettava voimakkaasti. Tapaturmien torjunta on kuitenkin nähtävä paljon laajempana ja tasa-arvoisempana kokonaisuutena. Toimistotyötä tekevien tapaturmavaarasta olen kuullut pilkkaavia mainintoja: Eihän konttorihommissa voi saada tapaturmaa kuin pistämällä kynällään silmään. Eihän sille voi tapahtua mitään, ellei putoa tuoliltaan. Lipunmyyntityöhän toimii näppäintä painamalla. Liikenteenohjauksessa automatiikka hoitaa kaiken. Tällaiset maininnat on jätettävä omaan arvoonsa. Kaikkien täytyisi ymmärtää, että toimistotyössä olevat ovat erilaisten tapaturmavaarojen kohteena kuin fyysistä työtä tekevät. Painopiste ennakoinnissa Työsuojelun yhteistoimintasopimuksessa on sovittu, että toiminta perustuu lainsäädäntöön ja lähtökohtana on toiminnan jatkuva kehittäminen ja parantaminen. Painopiste on ennakoinnissa. Tapaturmia ja niistä johtuvia sairauslomia ei saa sattua lainkaan. Tämä on ehdoton pääperiaate. VR:llä tehdään työtä monentyyppisissä työpaikoissa. Asiakaspalvelussa, toimistoissa, liikenteenohjauksessa, ratapihoilla, veturissa, ratatöissä jne. Miten tapaturmien ennaltaehkäisy- ja torjuntatyö toimii näin erilaisissa työtehtävissä? Toimistotyön, asiakaspalvelutyön ja liikenteenohjaustyön uhkatekijöitä ovat muun muassa liiallinen työmäärä, huono johtaminen, työpaikan olosuhteet, häirintä ja epäasiallinen kohtelu, työvälineet ja väkivallan uhka. Mikäli työntekijä altistetaan edellä mainituille epäkohdille, työtapaturmavaara on ilmeinen. Henkinen ja fyysinen työkyky vaarantuu ja pahimmassa tapauksessa kyseeseen tulee pitkä sairausloma. Ergonomia on laaja käsite ja se on otettava vakavasti huomioon kaikessa työpaikan suunnittelussa. Työpaikan rakenteiden, työvälineiden, kalusteiden ja työmenetelmien on oltava kunnossa. Työntekijän yksilölliset ominaisuudet on huomioitava. Riskikartoitukset käynnistettävä heti Työtapaturmista johtuvat sairauslomat aiheuttavat kustannuksia työnantajalle. Sairausloman uhriksi joutunut on vielä kovemmassa paikassa. Terveys on menetetty ja elämän jatkuminen normaalina on epävarmaa. Riskikartoitukset ja työpaikkaselvitykset ovat tekemättä lukuisilta toimistotyötä tekevien työpaikoilta. Nämä toimet on heti käynnistettävä työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutetun ja työterveyshuollon yhteistoimin. Nyt on tehostettava toimistotöitä tekevien tapaturmatorjuntaa. Lait edellyttävät, että kaikkien työtä tekevien työturvallisuudesta on huolehdittava tasapuolisesti. 13
Työurasopimus tuo monia laadullisia parannuksia työelämään Lähde Työmarkkinajärjestöt hyväksyivät 29.3. neuvottelutuloksen työurien pidentämiseksi. Esityksen mukaiset toimet pidentävät työuria reilulla vuodella ja pienentävät valtiontalouden kestävyysvajetta arviolta kahden miljardin euron verran. Sopimuksen sisältämät eläke- ja työttömyysturvajärjestelmän rakenteelliset muutokset auttavat saattamaan valtiontalouden kestävämmälle pohjalle, jotta menoja ei tarvitse leikata tai veroja korottaa niin rajusti. SAK:n keskeinen tavoite työuraneuvotteluissa on ollut sellaisten keinojen löytäminen, joiden avulla työntekijät kokevat mielekkäänä jatkaa työssä nykyistä pidempään. Näitä keinoja onnistuttiin uudessa työurasopimuksessa löytämään niin työhyvinvoinnin kuin työterveydenhuollonkin osalta. Ansiosidonnaisen turvan piirin pääsyä helpotetaan Työelämän laadullisten parannusten lisäksi sopimus nopeuttaa nuorten ja epävarmoissa työsuhteissa olevien pääsyä ansiosidonnaisen turvan piiriin ja varmistaa työttömäksi joutuvien ikääntyneiden työntekijöiden turvan. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly antaa suuren arvon sille, että ay-liikkeen pitkäaikainen tavoite lyhentää ns. työssäoloehtoa saatiin toteutettua. Jatkossa ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin on helpompi päästä, kun oikeus siihen voidaan kerätä kuuden kuukauden työskentelyllä. - Meille on tärkeää, että palkansaajilla on näkymä turvatummasta tulevaisuudesta aikana, jolloin työsuhteet usein ovat pätkittyneitä. Tällä ratkaisulla parannetaan sekä työuran alku- että loppupäässä olevien, työttömäksi joutuvien työntekijöiden asemaa merkittävästi. Ikääntyneiden työntekijöiden osalta turva taataan oikeudella saada työvoimaviranomaisen järjestämä tukityö tai muu aktiivitoimi, jolla kuuden kuukauden työssäoloehto jälleen täyttyy. Näiden henkilöiden työttömyysturva määräytyy aiemman työsuhteen palkan perusteella. Yhteistyön lisäännyttävä työpaikoilla Lyly huomauttaa kuitenkin, että tehty sopimus edellyttää merkittävää sitoutumista ja panostuksia niin työnantajilta kuin maan hallitukselta. - Työntekijät ovat kantaneet suuren vastuun raamisopimuksessa ja nyt tehdyssä ratkaisussa. Työnantajien on myös syytä lunastaa lupauksensa ja huolehtia yhteistyön lisääntymisestä työpaikoilla. Maan hallituksen on puolestaan panostettava kasvun ja työllisyyden edellytyksiin, Lyly vaatii. SAK edellyttää myös, että aktiivisen työvoimapolitiikan rahoitus ja sisältö pidetään sellaisessa kunnossa, että työurasopimus muuttuu käytännön toimiksi. 14