Kysymys 1. Kilpailevia tulkintoja kehityksestä ja sosiaalisesta muutoksesta ( 6 )

Helsingin yliopisto Kehitysmaatutkimuksen laitos. Pääsykoe 2004 1 MALLIVASTAUKSET A) KIRJALLISUUSKYSYMYKSET Kysymys 1. Kilpailevia tulkintoja kehityksestä ja sosiaalisesta muutoksesta ( 6 ) AVAINSANAT: UUSLIBERALISMI, STRUKTURALISMI, VALTAVIRRAN INTERVENTIONISMI, IHMISLÄHTÖINEN VAIHTOEHTO (kirjassa on sivulla 43 taulukko, jossa esitellään suppeasti näitä ajatussuuntauksia) (vapaa pisteytys 0,5) Johdanto ( 0,25 ) - joko kapitalismin puolesta tai sitä vastaan - analyyttinen tai normatiivinen näkökulma UUSLIBERALISMI ( 1,25 ) normatiivinen lähtökohta: arvostaa myönteisesti yksilöä ja kilpailua - yhtymäkohtia vanhaan liberalismiin ja vapaakauppa-ajatukseen - korostaa vapaiden markkinoiden olevan reilu ja tehokas järjestelmä - hallitseva oppi 1980-luvulta lähtien - korostaa esteiden poistamista vapaan kilpailun mahdollistamiseksi 1) perinteiset järjestelmät esteenä rahataloudelle ja tavaroiden esineellistämiselle 2) julkiset ja yksityiset monopolit kilpailuesteitä 3) valtion säätely vääristää markkinoiden toimintaa - ongelma: haluaa valtion roolin merkittävää supistamista, mutta ei selviä ilman valtion politiikkaa STRUKTURALISMI ( 1,25 ) - korostaa yhteiskunnallisia ja taloudellisia rakenteita - marxilaisuus ja riippuvuuskoulukunta - historia ymmärretään yhteiskunnallisten ryhmien ja luokkien välisenä taisteluna taloudellisista ja poliittisista asemista - kapitalismin kritiikkiä: toisaalta dynaaminen tekijä, mutta toisaalta perustuu riistoon UUSLIBERALISMIN JA STRUKTURALISMIN VÄLINEN VERTAILU A) Yhtäläisyyksiä 1) näkevät kehityksen laajana historiallisena muutoksena 2) korostavat teollistumista köyhyyden poistamisen edellytyksenä B) Erilaisuuksia 1) markkinat vastaan valtio 2) yksityiset voitot vastaan valtion suunnittelu

NÄKYMIÄ ( 0,25 ) 2 Neuvostoliiton romahdus romahdutti valtiojohtoisen taloussuunnittelun idean Mutta strukturalismin analyyttiset oivallukset edelleen merkityksellisiä esim. Karl Polanyin protektionistien ja vapaakauppaintressien erottelu Väite: Nyt 1990-luvun kriisien jälkeen uusliberalismi on kärsinyt tappion MILLAISTA VALTION INTERVENTIOTA TARVITAAN? ( 1,25 ) Nyt keskustellaan uudelleen sopivasta valtion interventiosta ja kehityspäämäärien asettamisesta Ideana on yhdistää valtion ja markkinoiden hyvät puolet Erilaisia valtion roolin painottavia näkökulmia: 1) Keynesiläinen - julkiset investoinnit suhdanteiden tasoittajina 2) Listiläinen - jäljessä tuleva teollistuja tarvitsee suojatulleja 3) Hyvinvointi-ideologia - perustarpeiden tyydytys, köyhyyden poistaminen, terveyspalvelut 4) Globaalit ympäristöongelmat - tarvitaan valtioiden välisiä sopimuksia Kaksi erilaista näkökulmaa valtion puuttumiseen talouteen: 1) markkinoiden tehokasta toiminta edellyttää valtion luomia puitteita 2) markkinoita täytyy hallita valtion toimesta Globaalien kehitysongelmien kuten köyhyyden, nälän, sotien ja konfliktien ja ympäristöongelmien ratkaisu edellyttää valtion interventiota Niinpä tuore keskustelu on pelkistynyt kahteen näkökulmaan: a) valtavirran näkökulma, joka korostaa teollistumista ja valtion uutta roolia ja jossa kansainväliset organisaatiot ovat keskeisiä toimijoita b) vaihtoehtonäkökulma, joka korostaa ihmislähtöisyyttä ja jossa paikalliset organisaatiot ja niiden väliset verkostot ovat keskeisiä toimijoita ( 1 ) Taulukossa s. 43 on myös esillä kehityksen idean hylkäävä post development näkökulma, joka korostaa Yhdysvaltojen hallitsevaa asemaa maailmassa. ( 0,25 )

Kysymys 2. Erilaisia tulkintoja väestöstä ja kehityksestä ( 6 ) 3 AVAINSANAT:UUSMALTHUSILAISUUS, YHTEISKUNNALLINEN NÄKÖKULMA, NAISKESKEINEN NÄKÖKULMA, UUSI KONSENSUS (vapaa pisteytys 0,5) Johdanto: peruskysymykset ( 0,25 ) - Onko maailmassa liikaväestöä - Suhteessa mihin on liikaväestöä? UUSMALTHUSILAISUUS ( 1,25 ) - demografinen determinismi: väestö määrää kehitystä - ihmisten määrän ja luonnonvarojen riittävyyden välillä on ristiriita - liiallinen väestönkasvu aiheuttaa laajamittaisita köyhyyttä, talouden lamautumista, nopeata kaupungistumista, työttömyyden leviämistä ja poliittista sekasortoa - siispä syntyvyyttä pitää säädellä ja edistää perhesuunnittelua Kommentteja: 1) Länsi-Euroopassa väestö supistuu, mutta on merkittävä uudistumattomien luonnonvarojen kuluttaja maailman mittakaavassa 2) Ongelmat johtuvat siitä, etteivät väestön jakautuminen ja luonnonvarojen saatavuus kohtaa toisiaan YHTEISKUNNALLINEN NÄKÖKULMA ( 1,25 ) - tuli esiin v. 1974 Bukarestissa järjestetyssä Maailman väestökonferenssissa - tämän mukaan nopea väestönkasvu ei ole syy vaan oire jostakin muusta - lasten taloudellinen arvo on tärkeä köyhille ihmisille - köyhiltä puuttuu pääsy opetukseen ja terveyspalveluihin - niinpä ratkaisu ongelmaan on elintason parantuminen ja oikeudenmukainen yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys NAISKESKEINEN NÄKÖKULMA (1,25) - asiantuntijat huomanneet, että hedelmällisyys ja naisen yhteiskunnallinen status ovat läheisissä yhteyksissä mm. YK:n Väestörahaston raportti v. 1995 - yhteiskunnalliset tekijät ovat tärkeitä 1) korkea syntyvyys voi antaa naisille korkean statuksen 2) naisille ei ole läheskään aina mahdollisuutta hallita syntyvyyttä ja seksuaalisuutta - naisten asennoituminen näihin kysymyksiin riippuu hänen yhteiskunnallisesta asemastaan, hyvinvoinnistaan ja autonomiastaan - valtion perhesuunnittelupolitiikka on johtanut ylilyönteihin kuten Kiinan yksi lapsi per perhe- tai Intian pakkosterilisaatio-ohjelmat osoittavat - niinpä uusi näkemys painottaa naisten oikeuksia kontrolloida lapsien lukumäärää - kehitysmaiden naisilla kuitenkin vaikeuksia saada haluamiaan ehkäisyvälineitä

UUSI KONSENSUS ( 1,25 ) 4 - uusmalthusilaisuus oli hallitseva ideologia 1950- ja 1960-luvuilla ja ohjasi voimavarojen ja talousavun antamista kehitysmaille - Maailman Pankin vuotuinen kehitysraportti korosti vielä v. 1984 näitä näkemyksiä - ehkäisyvälineitä kehitettiin ennen muuta tehokkuusnäkökulmasta YK:n väestökonfrenssi Kairossa 1994 - YK:n Kairossa 1994 pitämä väestökonferenssi oli kuitenkin vedenjakaja - siellä olivat läsnä uusmalthusilaiset, yhteiskunnallisen näkemyksen edustaja sekä naiskeskeisen näkemyksen edustajat ja etsittiin uutta konsensusta - Sen toimintaohjelmaan sisältyi monia tärkeitä asioita: 1) Syntyvyys, naiset ja perhe - uusi käsite reproductive health eli synnyttävän naisen terveys - seksuaalisuus kuuluu inhimillisen olemassaolon perusasioihin - naisille kuuluu vastuu valinnoistaan 2) Väestödynamiikan ja kehityksen välinen vuorovaikutus - kestävä talousjärjestelmä - talouskasvu välttämätön köyhyyden poistamiseksi - oikeus kehitykseen tunnustettava 3) Kuolleisuus, muuttoliike ja vanhusten asema - uusi teema, joka oli puutteellisesti tarkasteltu Kriittisiä kommentteja: Kairon julkilausumat kuitenkin huonosti toteutuneet, sillä monilla on välineellinen suhtautuminen naisten oikeuksiin ja toisaalta taloudelliset voimavarat ovat olleet täysin riittämättömät. ( 0,25 ) Kysymys 3. Esittele Bretton Woods-instituutiot ( 3 ) Johdanto: Korostaa 1944 tehdyn Bretton Woods-sopimuksen tärkeyttä: 1) Säilyi voimassa aina v. 1973 2) Bretton Woods-instituutiolla on ollut todella merkittävä rooli kehityksessä PERUSTAMINEN ( 1 ) Sodan voittajavaltiot USA ja Britannia hallitsivat. Etelästä vain Latinalaisesta Amerikasta edustajia perustavassa kokouksessa. Länsi-Euroopan jaloilleen saattaneen Marshall-avun esimerkin soveltaminen uuteen tilanteeseen. Perustettiin neljä uutta instituutiota: 1) International Bank for Reconstruction and Development (IBRD), josta tuli myöhemmin Maailmanpankki - pitkäaikaista investointien rahoitusta 2) Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) - lyhytaikaista lainaa kauppataseen ja valuuttojen heilahtelun korjaamiseksi 3) YK edistämään kansainvälistä ja sotilaallista stabiliteettiä 4) General Agreement on Tariffs and Trade (GATT) säätelemään kansainvälistä kauppaa ja raaja-aineiden hintoja. Sen pohjalta syntyi myöhemmin Maailman kauppajärjestö (WTO)

5 Ehkei ollut yllätys, että nämä uudet instituutiot olivat suosiollisia länsimaiden hallitsevan aseman säilyttämiselle maailmantaloudessa. KEHITYSMAIDEN HEIKKO ASEMA ( 1 ) 1) Bretton Woodsin kokouksessa kehitysmailla heikko edustus, vain 18 paikalla olleesta 44 maasta 2) USA ja Britannia kilpailivat kapitalistisen maailman johtoasemasta 3) Konservatiiviset ja liberaalit poliitikot ja taloustieteilijät taistelivat keskenään 4) Eri mailla oli erilaisia intressejä kansainvälisen kaupan kysymyksissä Kehitysmaiden edustajat näkivät raaka-aineiden hinnat keskeisenä kysymyksenä, mutta USA halusi jatkaa halpojen raaka-aineiden tuontia. Niinpä GATT ei kiinnostunut raaka-aineiden hintojen vakauttamisesta. Konservatiiviset voimat hallitsivat Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa 1950-luvun alkupuolella, eikä kehitysmaille haluttu antaa periksi. YK:lle ei halutti antaa roolia taloudellisissa kysymyksissä, koska kehitysmailla oli siinä parempi edustus kuin muissa Bretton Woods-instituutioissa. Sen sijaan uusi länsimaiden taloudellisen yhteistyön etujärjestö OECD ryhtyi USA:n johdolla tarkastelemaan kansainvälisen kaupan kysymyksiä. Kehitysmaat tulivat tietoisiksi tästä hallinnasta 1960- ja 1970-luvuilla. Sitoutumattomien maiden liike ja kehitysmaiden ryhmä 77 kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa vaativat uutta kansainvälistä kauppajärjestelmää. VIIMEAIKAISIA NÄKYMIÄ ( 1 ) Mutta Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto nousivat 1980-luvulla merkittävään valta-asemaan, kun ne sanelivat rakennesopeutusohjelmia kehitysmaille. Kansainvälisen kaupan vapauttamiseen tähdänneen Uruguayn kierroksen perustalta luotiin uusi Maailman kauppajärjestö 1994. Sillä on keskeinen rooli kansainvälisen kaupan edistäjänä. Sen sijaan YK ei onnistunut vakauttamaan asemaansa 1990-luvulla. Kysymys 4. Esittele keskeiset alueellisen yhteistyön järjestelmät Etelässä ( 3 ) Johdanto: Siirtyminen kohti alueellista yhteistyötä on vastaus globalisaation asettamiin haasteisiin. Sen avulla pyritään saamaan aikaan kehitysmaiden kannalta vakaampi ja parempi tilanne maailmassa. ( 1 ) Kehitysmaiden alueelliset kaupparyhmittymät pyrkivät: a. Parantamaan kilpailukykyä, hyötymään työnjaosta sekä suurtuotannon eduista b. Suojelemaan tuotantoa teollistuneiden maiden kilpailulta c. Parantamaan kehitysmaiden asemaa kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa Kehitysmaiden alueellisesta yhteistyöstä on erilaisia näkemyksiä. Jotkut korostavat ( 1 ) monikeskeisen alueellisen yhteistyön muodostavan askeleen kohti uutta monimuotoista maailmanjärjestelmää. Toiset sen sijaan korostavat avointa alueellista yhteistyötä tarkoituksena hyötyä globalisaatiosta, mutta samalla luoda poliittista ja institutionaalista kapasiteettia, jolla voidaan vaikuttaa sen suuntautumiseen. Alueellisen yhteistyön lisääntyminen mahdollistaa uudenlaisen kansainvälisen diplomatian kehittymisen. Tästä on hyvä esimerkki EU:n ja Mercosurin väliset yhteistyöneuvottelut. Jotkut tutkijat kirjoittivat eri mantereilla eri asteisena kehittyvän alueellisen yhteistyön mahdollistavan uudenlaisen monikerroksisen globaalin hallinnan kehittymisen.

Mutta on mahdollista, että alueellisen yhteistyön kehittyminen saattaa johtaa yhä kiristyvään kilpailuun eri alueiden kesken. Se saattaa johtaa myös konflikteihin eri osapuolien välillä. 6 Alueellisia yhteistyön esimerkkejä Etelästä (vrt. kirjan taulukko s.361) : ( 1 ) LATINALAINEN AMERIKKA - Organization of East Caribbean Countries 1981 - ALADI 1990 - ACS 1994 - Mercosur 1995 AFRIKKA - ECOWACS 1983 - SADC 1992 - COMESA 1993 - CEMAC 1994 - UEMOA 1995 LÄHI-ITÄ JA POHJOIS-AFRIKKA - Gulf Cooperation Council 1982 - Arab Maghreb Union 1989 ETELÄ-AASIA - SAARC 1985 Huom. Taulukosta puuttuu olennainen Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestö ASEAN! B) AINEISTOKYSYMYKSET Kysymys 5. Esittele Suomen kehitysyhteistyön tavoitteet ja pohdi, ovatko ne keskenään yhteensopivia ( 9 ) Kehitysyhteistyön tavoitteet: 1) YLEINEN KANSAINVÄLINEN NÄKÖKULMA ( 2 ) - globalisaation hyötyjen tasaisempi jakautuminen - YK:n vuosituhatjulkilausuma - kehitysmaiden vastuu omasta kehityksestään - yhteinen sitoutuminen köyhyyden vähentämiseen 2) YK:N VUOSITUHATJULKILAUSUMAN TAVOITTEET ( 2 ) 1) Äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistaminen 2) Peruskoulutusmahdollisuuksien takaaminen kaikille 3) Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja naisten aseman parantaminen 4) Lapsikuolleisuuden vähentäminen 5) Parantaa odottavien äitien terveydentilaa

6) HIV/aidsin, malarian sekä muiden tautien vastainen taistelu 7) Ympäristön kestävän kehityksen varmistaminen 8) Luoda globaali kumppanuus kehitykselle 7 3) SUOMEN VASTUU JA TAVOITTEET ( 2 ) Keskeinen päämäärä on vaikuttaa äärimmäisen köyhyyden poistamiseen maailmasta. Tätä tukevat: - ympäristöuhkien torjuminen - tasa-arvon, ihmisoikeuksien, kansanvallan ja hyvän hallinnon edistäminen - maailmanlaajuisen turvallisuuden ja taloudellisen vuorovaikutuksen lisääminen Suomi sitoutuu kehityspolitiikassaan oikeuspohjaiseen lähtökohtaan ja kestävään kehitykseen. Suomi kantaa myös vastuunsa vuosituhatjulistuksen edellyttämän globaalin kumppanuuden luomisessa. 5) KRIITTINEN POHDINTA ( 3 ) Ohessa muutamia ideoita kriittisiin pohdintoihin. 1. Päämääräkonfliktit a) Voidaanko kaikki hyvät tavoitteet toteuttaa yhtä aikaa? b) Esimerkki BKT-osuuden nostaminen 0,7 %:in? c) Korostetaan talouskasvua, yksityisiä investointeja ja kansainvälistä kauppaa köyhyyden lievittäjänä, mutta miten tämä on yhdistettävissä ympäristön kestävyyteen ja sosiaaliseen kestävyyteen 2. Organisaatioiden yhteistyöongelmat a) Miten kansainväliset organisaatiot kuten YK sekä Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto kykenevät yhteistyöhön? b) Miten kotimaisten sektoriviranomaisten ja eri toimijoiden koordinaatio ja yhteistyö onnistuu? 3. Läpäisyperiaatteen ongelma Miten läpäisyperiaate integroidaan ympäristöasioissa mm. kauppapolitiikkaan? 4. Suuret tavoitteet, pieni apu Miten Suomen pienellä avulla voidaan toteuttaa suuria tavoitteita? 5. Suomen omat intressit ja kehitysmaat a) Miten Suomen tuki kehitysmaiden maataloustuotteiden markkinoiden avaamiselle ja Suomen suojelua ja tukia korostava maatalouspolitiikka ovat yhteen sovitettavissa? b) Miten Suomen oma kauppapolitiikka, viennin ja kilpailukyvyn edistäminen ovat yhteen sovitettavissa kehitysmaiden intressien kanssa? 6. Suomen esimerkki Miten Suomen erityisoloihin perustuva kansallinen esimerkki on vietävissä kehitysmaihin?

8 Esimerkki Suomen energiapolitiikka, jossa ydinvoima tärkeä ja vähän panostusta uusiutuviin energialähteisiin kuten aurinko - ja tuulienergiaan Kysymys 6. Miten Suomi tukee monenkeskistä järjestelmää? ( 3 ) Huom. Asiaa tarkastellaan kahdessa eri paikassa, ensin raportin alkupuolella ja myöhemmin kehitysyhteistyön yhteydessä A) SUOMI TUKEE MONENKESKISTÄ JÄRJESTELMÄÄ ( 2 ) Johdanto: Päämäärät (Huom. Johdannosta ei saa pisteistä aineistokysymyksissä) - monenkeskisen yhteistyöjärjestelmän vahvistaminen, sen toimintakyvyn turvaaminen ja kehitysmaiden vaikutusmahdollisuuksien parantaminen - näin luodaan kansainvälistä yhteistyötä ohjaavaa normistoa, vahvistetaan suotuisaa globaalia ja alueellista toimintaympäristöä sekä kehitysmaita näiden ponnistelussa - monenkeskinen järjestelmä tukee pienten maiden asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia Millennium-tavoitteet ( 0,5 ) - Vuosituhatjulistuksesta vallitsee yhteisymmärrys - Doha, Monterrey ja Johannesburg - Suomi kohdentaa toimintansa sopimusten sitoumusten täyttämiseksi Kansainvälisten järjestöjen reformi ja yhteistyö ( 0,5 ) - Suomi kannattaa YK:n pääsihteerin reformitavoitteita - Maailmanpankin, Kansainvälisen valuuttarahaston ja WTO:n olisi kohdistettava enemmän huomiota köyhiin maihin ja köyhyysongelman vähentämiseen - niiden keskeistä yhteistyötä ja niiden välistä yhteistyötä YK:n kanssa olisi tiivistettävä - Suomi pyrkii toimimaan näiden tavoitteiden mukaan mm. ECOSOC:n puheenjohtajamaana 2004 - OECD:n kehitysapukomissio tärkeä koordinaatioelin ja järjestöllä on edellytyksiä suuntautua poikkisektoriaalisiin kysymyksiin Helsinki-prosessi ( 0,5 ) - pyrkimys globaalin hallinnan kehittämiseen - yhteistyö Tansanian kanssa - tasa-arvoinen, avoin ja moniarvoinen vuoropuhelu - odotettavissa konkreettisia ehdotuksia ja linjauksia - Suomi aikoo hyödyntää tuloksia kansainvälisillä areenoilla ILO:n asettama globaalin sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomissio ( 0,5 ) - presidentti Halonen aktiivisesti mukana - raportin mukaan globalisaation tulisi hyödyttää kaikkia - raportin mukaan globalisaatiota voidaan ohjata - Suomen hallitus tukee raporttia ja harjoittaa sen suositusten seurantaa B) SUOMEN MONENKESKEINEN KEHITYSYHTEISTYÖ ( 1 ) Johdanto: Päämäärät - pitkäjänteinen ja ennakoitavissa oleva yhteistyö vuosituhatjulistuksen toimeenpanon kannalta keskeisten organisaatioiden kanssa

- monenkeskeisen järjestelmän toimintakyvyn ja tuloksellisuuden vahvistaminen - rahoitusta sitoutumattomana yleisavustuksena perusbudjettiin sekä tavoitteellinen toiminta järjestöjen päättävissä elimissä 9 Yhteistyön edistäminen ( 0,5 ) - YK:n operatiivisten järjestöjen ja kehitysrahoituslaitosten yhteistyön edistäminen ja maakohtainen työnjako erityisesti maakohtaisissa köyhyyden vähentämisohjelmissa - kumppanuuteen perustuvia yhteistyömuotoja monenkeskeisten toimijoiden kanssa - UNDP, UNICEF, UNFPA JA WPF priorisoituja - myös muiden vuosituhatjulistuksen päämäärien ja seurannan kannalta tärkeiden YK:n elinten kuten UNESCO, WHO, ILO; FAO JA UNEP kanssa Rahoituslaitokset ( 0,5 ) - erillinen linjaus rahoituslaitosten lisärahoitusneuvotteluja varten - uusien toimintaohjeiden laatiminen - suhtaudutaan suopeasti uusiin kehitysrahoituslähteisiin, muttei haluta uusia organisaatioita - Suomi osallistuu HIPC-ohjelmaan kehitysmaiden velanhallintakyvyn parantamiseksi Kysymys 7. Maa ja metsätalous ja ympäristö Suomen kehitysyhteistyössä (3) A) MAA- JA METSÄTALOUS Johdanto: Suomen tavoitteet - maaseudun kehitys ja maaseudun elinkeinojen tuottavuus - köyhimpien kehitysmaiden mahdollisuudet hyödyntää kansainvälisen maatalouskaupan mahdollisuuksia - haavoittuvien maiden erityistarpeiden huomioiminen (suojelu ja tuet), jotta niillä olisi riittävästi aikaa sopeutua markkinavetoiseen tuotantojärjestelmään - kestävän metsätalouden periaatteiden edistäminen ja metsäyhteistyö MAATALOUS ( 1 ) ENEMMISTÖN ELINKEINO ( 0,25 ) - 2/3 maailman köyhistä asuu maaseudulla - maatalouden monivaikutteinen rooli - tärkeä toimiala VIENNIN MAHDOLLISUUDET ( 0,25 ) - kehitysmaiden maataloustuotteiden pääsy markkinoille - kauppapoliittisia ratkaisuja tarvitaan, jotta köyhimmät kehitysmaat voisivat hyötyä viennistä - mutta kansalliset näkökohdat myös huomioitava EU:N KAUPPAPOLITIIKKA ( 0,25 ) - EU helpottanut jo pitkään tuotteiden pääsyä markkinoille vrt. GSP, Lomén ja Cotonoun sopimukset - 2001 EBA-aloite - vuoteen 2009 mennessä tullit poistuvat asteettain sokerin, riisin ja banaanin osalta - EU:ssa sovittu tukien leikkauksista GATT:n Uruguayn kierroksen yhteydessä

TUOTTAJIEN ASEMAN PARANTAMINEN ( 0,25 ) 10 - Suomi panostaa kahdenvälisissä ja monenkeskeisessä kehitysyhteistyössä aiempaa enemmän poliittisen ja taloudellisen toimintaympäristön parantamiseen, maaseudun elinkeinojen kehittämiseen ja köyhien toimeentulon parantamiseen - Suomessa pitkä kokemus perhe- ja pientilojen kehittämisestä - kokemusta myös maatalouden kotimaisesta rakennemuutoksesta - Suomi tarjoaa osaamistaan perhe- ja pienviljelystä, osuustoiminnasta ja neuvontapalveluista METSÄTALOUS ( 1 ) KANSAINVÄLISET PERIAATTEET ( 0,5 ) - yhteisymmärrys kestävän metsätalouden periaatteista - Suomen rooli vaikuttajana globaalisti ja EU:ssa perustuu metsäsektorin poikkeukselliseen rooliin Suomessa - kestävän metsätalouden edistäminen hyvä esimerkki - EU ja Suomi ovat vaikuttaneet merkittävästi YK:n metsäfoorumin perustamiseen ja Suomi tukee myös uutta Collaborative Partnership on Forests- kumppanuutta METSÄT SUOMEN KEHISTYSYHTEISTYÖSSÄ ( 0,5 ) - Suomella ja kehitysmailla on yhteisiä intressejä - metsiin liittyy kansantaloudellisia potentiaaleja ja ympäristöhyötyjä, jotka ovat paikallisesti, kansallisesti ja globaalisti merkittäviä - kestävä metsätalous tarjoaa mahdollisuuksia köyhyyden vähentämiseen - Suomi tukee kehitysmaiden kansallisia metsäohjelmia - hyvään hallintoon on kiinnitettävä erityistä huomiota yritysten ja kaupan kansainvälistyessä HALLINNOLLISIA ONGELMIA SUOMESSA - UM:n kansainvälisen metsäpolitiikan virkatyöryhmän ja MMM:n kansainvälisen metsäpolitiikan neuvottelukunnan välinen työnjako selkeytymättä B) YMPÄRISTÖ Johdanto: tavoitteet - kansainvälisten ympäristöuhkien torjunta - tuotanto- ja kulutustappojen mutos - köyhyyden vähentäminen niin, että samalla vältetään talouskasvun aiheuttamat haitat - kansainvälisten ympäristösopimusten toimeenpano - ympäristönäkökulma läpileikkaavasti kaikkeen kehitysyhteistyöhön - ympäristöllisesti kestävä kehitys kumppanuusmaiden köyhyysohjelmiin - lisäksi tuetaan erillisiä ympäristöalan ohjelmia ja hankkeita PAIKALLINEN JA GLOBAALI ( 0,25 ) - kehityksen ja ympäristöllisen kestävyyden haasteet on kytkettävä sekä maakohtaisella ja globaalilla tasolla - kansainvälisten ympäristösopimuksien toteuttamista tuettava - ympäristö on globaali julkishyödyke YMPÄRISTÖ LÄPILEIKKAAVANA TEEMANA ( 0,25 ) - liitettävä turvallisuuteen, kauppaan ja rahoitukseen - eri hallinnon alojen yhteistyö on välttämätön

11 SUOMI JA KANSAINVÄLISET YHTEISTYÖSOPIMUKSET ( 0,25 ) - -mukana yli sadassa ympäristösopimuksessa - sopimukset sisältävät velvoitteita kehitysmaille ja ne kaipaavat tukea - kun ajatellaan ilmakehän muutoksen vaikutuksia Kioton sopimus on tärkeä kehitysmaille - Suomi tukee kehitysmaiden valmiuksia sopimusten toimeenpanemiseksi KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDISTÄMINEN ( 0,25 ) - Suomen osaamista globaalien ympäristöongelmien hallinnasta ja kestävän kehityksen edistämisestä on siirrettävä kehitysmaiden käyttöön - kehitystavoitteet ja ympäristönäkökohdat on integroitava toisiinsa etenkin 1) ruokaturvallisuudessa, 2) puhtaan veden saatavuudessa, 3) terveydenhuollon edistämisessä ja energiahuollon kestävissä ratkaisuissa - Johannesburgin toimintasuunnitelma velvoittaa kaikkia maita laatimaan kestävän kehityksen strategian - ympäristökysymysten huomioiminen ja sopimusten velvoitteiden täyttäminen kuuluvat osana köyhyyden vähentämisohjelmiin Kysymys 8. Mitkä ovat Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön kohdemaat ja sen uudistuvat instrumentit ( 3 ) Johdanto: tavoitteet - nojaa kohdemaiden omiin kehityssuunnitelmiin - suhteessa yhteistyökumppaneiden omiin prioriteetteihin ja maan saaman avun kokonaisuuteen - Suomi tukee aktiivisesti yhteistyö- ja harmonisaatiomahdollisuuksia muiden avunantajien ja rahoittajien kanssa - Suomi keskittää kahdenvälisen yhteistyön harvempiin yhteistyömaihin PITKÄAIKAISET YHTEISTYÖMAAT ( 1 ) - Afrikassa Mosambik, Tansania, Etiopia, Sambia ja Kenia - Latinalaisessa Amerikassa Nicaragua - Aasiassa Nepal ja Vietnam - uudet prioriteetit: köyhyyden vähentäminen ja keskittyminen kolmelle sektorille - uudet kriteerit 2001, vuoropuhelu ja seuranta - lahjamuotoinen yhteistyö LAHJA-AVUSTA MONIPUOLISEMPAAN YHTEISTYÖHÖN ( 1 ) - Egyptissä, Namibiassa ja Perussa hallittu siirtyminen uuden tyypin kumppanuuteen 2004-2007 - kauppa, investoinnit ja yksityinen sektori korostuvat - toisaalta institutionaalinen yhteistyö ja vaihto-ohjelmat UUDISTUVAT KAHDENVÄLISEN YHTEISTYÖN INSTRUMENTIT ( 1 ) Ohjelmayhteistyö - köyhyyden vähentäminen - sektorit - vuoropuhelu ja kapasiteetit

- seuranta 12 Hankeyhteistyö - oma köyhyyden vähentämisohjelma - omaa hallintoa tarvitaan - yhteistyön tiivistäminen muiden avunantajien kanssa Paikallisen yhteistyön määräraha - kansalaisyhteiskunnan kehittäminen - joustava instrumentti Instituutioiden välinen yhteistyö - paikallishallinto, julkinen hallinto, yksityinen sektori, kulttuuri, yliopistot, korkeakoulut, tutkimuslaitokset, parlamentti ja puolueet Yhteistyö yksityisen sektorin kanssa - kauppa ja investoinnit - nykyisiä työmuotoja kehitetään yksityisen sektorin saamiseksi paremmin mukaan Korkotuki - korkotuen käyttöä monipuolistettava - pyritään yhteistyöhön yhä useampien maiden kanssa - OECD-ehdot päätöksenteossa ja seurannassa Finnfund - hyviä hankkeita vaikeissa olosuhteissa tuettava - erityishuomiota hankevalmisteluun ja erityisriskien ottoa Vapaan pisteytyksen kriteerit - vastauksien muoto: hyvä jäsennys, selkeä esitys, hyvä kokonaisuus 0,25 - luova, asiallinen ja analyyttinen liittäminen kirjan ulkopuolisiin tietoihin kuten ajankohtaiseen keskusteluun 0,25 Miinusta - ylipitkä vastaus 0,25 - muualta kirjasta olevien kohtien sotkeminen vastaukseen 0,25

13

14