ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä

Transkriptio

1 Korkotukiluotot Suomen kehitysyhteistyössä; ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä Ulkoasiainministeriö

2 Sisältö: Johdanto 3 Suomen kehityspoliittiset tavoitteet korkotukiyhteistyön lähtökohtana 4 Suomalainen intressi 5 Riskien hallinta sekä tuloksellisuuden seuranta 6 Korkotukiluotot rahoitusinstrumenttina 7 Valokuvat: Matti Nummelin, Rauli Virtanen, Martti Lintunen Ulkoasu ja taitto: Innocorp Oy, 10/2005

3 Johdanto Korkotukiluottojen tavoitteena on kehitysmaiden taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen tukeminen yritysten tarjoaman osaamisen ja teknologian kautta. Korkotukiluotto on rahoitusjärjestelmä, jossa kehitysmaihin suuntautuvan viennin rahoitusta tuetaan subventoimalla myönnettävää vientiluottoa Suomen valtion kehitysyhteistyövaroista maksettavalla korkotuella. Luotto on luotonottajalle koroton. Korkotukiluottoja voidaan myöntää alhaisen tulotason ja alhaisen keskitulon maille ja niiden tarkoituksena on tukea maiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Korkotukiluottojen myöntämistä säätelevät laki 1114/2000 ja valtioneuvoston asetus 1253/2000. Päätöksen korkotuen myöntämisestä tekee ulkoasiainministeriö ja luottoon liittyvät riskit takaa Finnvera Oyj. Luoton myöntäjänä voivat toimia suomalaiset tai muut Euroopan talousalueella toimiluvan saaneet luottolaitokset. Luottojen myöntämisessä noudatetaan OECD:n vientiluottokonsensuksessa asetettuja periaatteita. Niiden mukaisesti luottoja saa myöntää vain sellaisille hankkeille, jotka ovat liiketaloudellisesti kannattamattomia. Poikkeuksen tästä säännöstä muodostavat ns. pienhankkeet (suuruudeltaan alle 2 miljoonaan SDR: ää). Liiketaloudellinen kannattamattomuus tarkoittaa, että luotonsaaja ei saa itse hankkeen myötä niin paljoa tuloja, että voi maksaa kaupallisten luottojen ehtojen mukaiset kulut tai sitä ettei hankkeen rahoittamiseksi ole saatavana kaupallista rahoitusta. Useimmiten hankkeet ovat julkisen sektorin hankkeita. Vuoden 2004 Valtioneuvoston kehityspoliittinen ohjelma edellyttää, että korkotuen käyttöä tehostetaan ja monipuolistetaan sekä korkotukihankkeiden kehitysvaikutuksia parannetaan. Korkotukilinjaus määrittelee ne toimenpiteet, joilla korkotukiluottoja voidaan käyttää tehokkaasti ja tuloksellisesti Suomen kehitysyhteistyössä tuottamalla laadullisia, vastaanottajamaan tarpeisiin soveltuvia hankkeita. Linjaus toimii yleisohjeena kaikille korkotukiyhteistyön osapuolille: ulkoasiainhallinnolle, muille viranomaisille, yrityksille, rahoittajille ja kumppanimaille. 3

4 Suomen kehityspoliittiset tavoitteet korkotukiyhteistyön lähtökohtana Kehityspoliittinen ohjelma (VN:n periaatepäätös ) asettaa Suomen kehityspolitiikan päämääräksi äärimmäisen köyhyyden poistamisen. Ohjelmassa määritellyt tavoitteet heijastelevat köyhyyden moniulotteisuuta. Kansainvälisessä kehityskeskustelussa sama lähestymistapa on tiivistetty vuosituhatjulistukseen ja sen kehityspäämääriin (Millennium Development Goals, MDGs). Suomen kehityspolitiikan lähtökohtana on yhteisvastuun periaate. Suomi tukee kehitysmaita niiden ponnisteluissa omien yhteiskuntiensa kehittämiseksi siten, että ne saavuttavat itse määrittelemiinsä kehityssuunnitelmiin perustuen vuosituhatjulistuksen kehityspäämäärät. Suomi tukee kehitysmaita myös kehitykselle suotuisan toimintaympäristön vahvistamisessa kantaen oman vastuunsa globaalin kumppanuuden luomisesta. Korkotukiluotto on kehityspolitiikan instrumentti. Korkotuki-instrumentin erikoisluonteesta johtuen on otettava huomioon se, että tällä rahoitusmuodolla tuetaan yleensä hankkeita, joilla on suotuisan taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen tai suotuisien ympäristövaikutusten tms. kautta vain välillisesti köyhyyttä lieventävä funktio. Kaikkien hankkeiden tulee olla linjassa kumppanimaan köyhyydenvähentämis-strategioiden kanssa. Kumppanimaan viranomaisten kanssa sovitaan hankkeista ja kohdentamisesta etenkin maan köyhimmille alueille. Pyritään myös aktiivisesti suosimaan hankkeita, joiden on todettu palvelevan yllämainittuja köyhyyden vähentämiseen tähtääviä päämääriä tai siihen johtaneita vaikutuksia. Hankkeiden laadun kannalta keskeisellä sijalla on ulkoasiainministeriön oma arviointiprosessi, joka toteutetaan useassa vaiheessa. Hankkeiden laatua parannetaan jo niiden valmisteluvaiheessa siten, että ulkoasiainministeriö voi antaa teknistä apua suunnitteluun ja hankintaprosesseil- le. Tällöin hanketta arvioidaan sen mukaan, onko se kehitysvaikutuksiltaan niin merkittävä, että toteutumista tulee edesauttaa lahjarahoituksella. Teknistä apua voidaan antaa arviointiprosessin kuluessa saatujen suositusten perusteella strategisesti tärkeille hankkeille kumppanimaan viranomaisten pyynnöstä. Arvioinnin tehtävänä on myös varmistaa se, ettei annettavalla julkisella tuella vääristetä kumppanimaan omaa kilpailutilannetta. Korkotukihankkeiden kumppanimaiden valikoimaa laajennetaan aktiivisella tiedottamisella, ohjeistuksella ja neuvotteluilla potentiaalisten kumppanimaiden viranomaisten kanssa ottaen huomioon elinkeinoelämän osoittama kysyntä luotoille. Samalla panostetaan kumppanimaiden kapasiteetin lisäämiseen mm. teknisen avun muodossa ja koulutuksella, jotta hankkeet kyetään saattamaan toteutusvaiheeseen. 4

5 Suomalainen intressi Tähän saakka noudatettu 50 %:n kotimaisuusastevaatimus on osoittautunut joustamattomaksi käytännöksi ja toimittajilla on joskus ollut vaikeuksia saada aikaan laadullisesti ja hinnoiltaan järkeviä hankekokonaisuuksia. Toimitusosuuden sijaan vaaditaan suomalaisen intressin toteutumista. Ulkoasiainministeriö hyväksyy hankkeita, joissa suomalainen osaaminen tuo lisäarvoa kumppanimaan kehitykseen. Suomalainen intressi toteutuu ilman muita kriteerejä, jos toimitusten kotimaisuusaste ylittää 50 %. Mikäli kotimaisuusaste on %, tulisi hankkeiden perusteluissa huomioida seuraavat tekijät: hanke on suomalaisen osaamisen kannalta kiinnostavalla toimialalla ja siihen liittyy suomalaisen teknologian soveltaminen tai käyttö kumppanimaata erityisesti hyödyttävällä tavalla tai jos hanke sijaitsee kehityspoliittisesti merkittävässä kumppanimaassa ja siihen liittyy merkittäviä kehitysvaikutuksia tai myönteisiä ympäristövaikutuksia. Jos suomalainen toimitusosuus on alle 30 %, hanke voidaan hyväksyä vain erityisen painavista syistä. 5

6 Riskien hallinta sekä tuloksellisuuden seuranta Hankkeisiin liittyvää riskien hallintaa sekä seurantaa tehostetaan. Ennakoivaa toimintaa tehostetaan: Hankkeiden juridinen pohja valmistellaan kumppanimaiden viranomaisten kanssa tehtävillä sopimuksilla tai pöytäkirjoilla, jotka mahdollistavat kummankin osapuolen, Suomen ja kumppanimaan, puuttumisen väärinkäytöksiin. Suomi tuo näiden avulla esiin ehdottoman kielteisen suhtautumisen väärinkäytöksiin. Kauppasopimukset ja Finnveralle annettavat selvitykset vientikaupasta vaaditaan korkotukiluoton hyväksymisasiakirjojen liitteiksi. Hankkeen kaikkien osapuolten on sitouduttava väärinkäytöksiä estäviin kohtiin. Samanaikaisesti selvitetään kunkin maan hankintakäytännöt niiden tehostamiseksi ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Seurantaa kehitetään: Niissä kumppanimaissa, joissa on suurlähetystö, edustustot hoitavat hankkeiden seurantaa. Ministeriön seurantamekanismeja vahvistetaan seuraavilla toimenpiteillä: Hankeseuranta muodostuu kolmitasoiseksi. Toteuttamisen seurantaa varten ministeriö edellyttää hankkeiden toteuttajilta määräaikaisraportointia. Lisäksi luodaan standardisoitu tarkastusjärjestelmä, jonka avulla tietyt hankkeet tarpeen vaatiessa tarkistetaan. Tämä tarkastustoiminta erotetaan varsinaisesta evaluointitoiminnasta, jossa noudatetaan yleisiä kehitysyhteistyön evaluointiperiaatteita ja -menetelmiä. 6

7 Korkotukiluotot rahoitusinstrumenttina Korkotuki kuuluu ulkoasiainministeriön vastuualueeseen osana muuta kehityspolitiikkaa. Korkotuki-instrumentin yleis- ja hankehallinto säilytetään ulkoasiainministeriössä. Instrumentin kehittäminen ja korkotukipolitiikka sekä myös hankkeiden hallinto toistaiseksi säilyy ulkoasiainministeriön kehityspoliittisella osastolla. Hankehallinnon osalta aloitetaan pilottiluonteisesti kokeilu, jossa korkotukihankkeiden hallintovastuuta delegoidaan edustustolle. Ulkoasiainministeriössä aloitetaan liikekumppanuusohjelma, jolla edistetään kumppanimaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä tukemalla suomalaisyritysten etabloitumista kehitysmaihin. Korkotukihankkeet ja uudet liikekumppanuudet eroavat sisällöllisesti toisistaan, jonka vuoksi on perusteltua käsitellä niitä erikseen. Kuitenkin esimerkiksi suomalaiset asiakkaat ja sidosryhmät ovat ainakin osittain samoja. Tehokas tiedonvaihto näiden instrumenttien käytöstä lisää kehityspolitiikan johdonmukaisuutta. Hankkeiden käsittely säilyy muutoin periaatteessa entisellään. Finnvera ottaa vastaan ostajaluottotakuuhakemukset, mistä virallinen käsittelyprosessi käynnistyy. Ulkoasiainministeriö vastaa hankkeiden arvioinnista, valvoo hankintamenettelyä ja tekee päätöksen korkotuen myöntämisestä. Finnvera vastaa hankkeiden notifioinnista OECD:lle sekä tekee oman takuupäätöksensä. Luottosopimusneuvotteluista ja luottosopimuksen solmimisesta vastaa luoton myöntävä pankki. Korkotuen maksatuksista huolehtii valtiokonttori. 7

8 ULKOASIAINMINISTERIÖ Kehityspoliittinen viestintä Käyntiosoite: Kanavakatu 4 a, Helsinki Postiosoite: PL 176, Helsinki Puhelin: (09) , telefax: (09) , vaihde: (09) Sähköposti: keoinfo@formin.fi Verkkosivut: