Maailman metsät paljon vartijana
|
|
- Hanna-Mari Aila Kinnunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Maailman metsät paljon vartijana Jussi Viitanen Neuvonantaja Ulkoasianministeriön kehityspoliittinen osasto Metsät maapallolla Metsät peittävät 31 prosenttia maapallon maa-alueesta yli neljä miljardia hehtaaria. Vuosittain noin 13 miljoonaa hehtaaria metsää muutetaan muuhun käyttöön. Metsäkato on hidastunut viime vuosien aikana, mutta edelleen se on vakava ongelma. Metsäkadon hidastumiseen on vaikuttanut metsitystä tukevat kansalliset politiikat ja strategiat. Laajojen istutusten ansiosta nettokatoa on hidastanut viimeisen vuosikymmenen aikana -8,3 miljoonasta hehtaarista vuodessa -5,2 miljoonaan hehtaariin. Istutusmetsien osuus maailman metsistä on arvioitu olevan seitsemän prosenttia. Metsien merkitys Metsät voivat tarjota taloudellisia, yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä hyötyjä. Puun lisäksi metsät tuottavat ruokaa, lääkekasveja, ja bioenergiaa sekä tarjoavat ansiotuloja ja työllisyyttä. Metsät ovat alkuperäiskansojen elinympäristöjä, mutta niillä on myös kulttuurinen, terveydellinen ja virkistyksellinen vaikutus paikallisille asukkaille ja muille käyttäjäryhmille. Metsät ylläpitävät ekosysteemien toimintoja, toimivat hiilinieluna ja edistävät biodiversiteetin, maaperän ja valuma-alueiden suojelua. Nämä kaikki voivat olla paikallisesti, kansallisesti ja globaalisti merkittäviä. Kehitysmaat ja metsät Kestävä metsätalous vaatii laaja-alaista ymmärrystä metsien yhteiskunnallisesta, taloudellisesta, ympäristöllisestä ja kulttuurisesta merkityksestä sekä valtion, yhteisöjen ja yksityisen sektorin rooleista. Maanomistus ja -käyttöoikeudet, metsäsektorin ja luonnonvarojen hyvä hallinto, maaalueista ja niukoista resursseista kilpailevien tuotantosektorien väliset suhteet sekä metsien tarjoamat ympäristöpalvelut ovat vaikeasti ratkaistavia kysymyksiä useimmissa kehitysmaissa. Avoin tiedonjako ja sitä tukevat teknologiset sovellukset ja kansalliset politiikat ovat tärkeä osa metsäsektorin yhteistyötä. Luonnonvarojen käyttöön ja hallintaan liittyvän tiedon saatavuus on demokraattisen päätöksenteon kannalta erittäin tärkeää. 1 (5)
2 Kehitysmaissa naiset ja tytöt hankkivat kotitalouksien polttopuun. Ruuanlaittoon ja lämmitykseen tarvittavan puun keruu vaatii suuren osan naisten päivästä. Lisäksi he kartuttavat perheen taloutta keräämällä metsästä eläinten rehua, lääkekasveja ja ruoka-aineita, jotka antavat usein merkittävän ravintolisän köyhille perheille ja tuovat tuloja esimerkiksi kuivuuskausien aikana. Keskeisestä roolistaan huolimatta naisilla ei kuitenkaan ole tasavertaisia metsien ja puiden käyttö- ja omistusoikeuksia. Naisten oikeus omistaa maata ja osallistua metsän käyttöä koskevaan päätöksentekoon on olennaisen tärkeää. Naisille tärkeät metsänkäyttömuodot tulee huomioida metsäpolitiikassa ja metsien käytön suunnittelussa. Metsäsektori Suomen kehityspolitiikassa ja kehitysyhteistyössä Suomen lähtökohtana on, että kaikessa kehitykseen ja ympäristöön vaikuttavassa toiminnassa noudatetaan johdonmukaisesti kestävän kehityksen periaatteita. Köyhyyden poistaminen on mahdollista vain, jos kehitys on taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja luonnontaloudellisesti kestävää kehitysmaissa. Kestävällä metsätaloudella voidaan vähentää köyhyyttä ja sen avulla tuetaan usean YK:n ympäristösopimuksen toteutumista. Suomen rooli tunnustettuna vaikuttajana sekä EU:ssa että muualla maailmassa perustuu metsäsektorin poikkeuksellisen tärkeään merkitykseen omassa taloudessamme. Kansallinen hyvinvointimme pohjautuu kestävään metsien ja muiden luonnonvarojen käyttöön, korkeaan tieteen ja teknologian tasoon, hyvään hallintoon sekä vahvaan demokratiaan. Suomi pyrkii jatkossakin hyödyntämään osaamistaan ja keskittämään metsäalan yhteistyönsä suomalaisen lisäarvon tuottamiseen kansainvälisissä metsä- ja ympäristöpolitiikan ja metsäsektorin kehittämisprosesseissa. Tavoitteena on kestävän metsätalouden edellytyksien vahvistaminen ja siten oikeudenmukainen taloudellinen kasvu, köyhyyden vähentäminen sekä ympäristöuhkien torjunta. Metsäyhteistyön teemat Suomi tukee kumppanimaitaan ja kansainvälisiä metsäpolitiikan prosesseja seuraavin keinoin: 1. Tuki kansallisille metsäohjelmille Kansallisen metsäohjelman osallistava laadinta ja koordinoitu toimeenpano parantavat metsistä riippuvaisten yhteisöjen ja yksityisen sektorin toimintaedellytyksiä ja edistävät metsistä saatavien hyötyjen oikeudenmukaista jakautumista (sukupuolten ja sukupolvien välinen tasa-arvo, vähemmistöt). Valtio tarjoaa puitteet yksityisen sektorin tuotannolliselle toiminnalle ja samalla varmistaa kestävän metsätalouden periaatteiden 2 (5)
3 toteutumista. Metsäsektorin kehitystä ei voi jättää vain valtion tehtäväksi, vaan yksityissektorin osallistuminen on välttämätöntä. Kansalliset metsäohjelmat ja niitä tukevat politiikat sekä lainsäädäntö ovat hyödyttömiä, ellei niitä panna toimeen käytännössä. Tässä toimeenpanossa korostuu hyvä hallinto. Toimivat seuranta- ja valvontajärjestelmät sekä ajantasainen lainsäädäntö ja politiikka ovat keskeisiä hyvän hallinnon välineitä. Metsäkatoa ei voida ehkäistä eikä vuosituhattavoitteita saavuttaa, ellei tavoitteita ja keinoja yhdennetä temaattiset ja sektorirajat ylittäen hyvän hallinnon tavoitteisiin. Kehitysmaat kilpailevat kansainvälisistä investoinneista. Investoijan kannalta on tärkeää, että on selkeät ja yhteisesti hyväksytyt kestävää metsätaloutta edistävät hyvän hallinnon pelisäännöt. Yhteiskuntavastuun merkitys korostuu entisestään metsäteollisuusyritysten ja metsätuotteiden kaupan edelleen kansainvälistyessä. 2. Metsäsektorin merkityksen vahvistaminen ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa Metsien häviämisen on arvioitu aiheuttavan noin 17 prosenttia globaaleista hiilidioksidipäästöistä. Pääosin metsäkato tapahtuu kehitysmaiden trooppisissa metsissä. Metsäkadon pysäyttäminen ja kestävä metsävarojen käyttö hillitsevät ilmastonmuutosta, minkä kehitysmaat ovat nostaneet esille kansainvälisissä ilmastopolitiikan neuvotteluissa. Suomi tukee kehitysmaiden roolin vahvistamista ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja sen hillitsemisessä. Tätä sopeutumista tukevien sekä metsien häviämistä ja haaskausta hidastavien taloudellisten kannusteiden kehittäminen on tärkeää (REDD ja avoided deforestation). Metsät ja puut tarjoavat maaseudun muille elinkeinoille välttämättömiä ympäristöpalveluja (veden, maaperän ja ravinteiden sitominen) sekä tuottavat uusiutuvaa energiaa ja rakennusmateriaalia. Metsien ja puiden merkitys ilmastonmuutoksen aiheuttamien ääri-ilmiöihin (myrskyt, tulvat, kuivuudet) sopeutumiseen voi olla merkittävä. Suomi tukee metsäsektorin sisällyttämistä kansallisiin energiastrategioihin ja ilmastonmuutoksen sopeutumisohjelmiin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää maankäyttöön vaikuttaviin ohjelmiin kuten istutusohjelmat, metsäkadon pysäyttäminen, metsäpalojen torjunta ja biopolttoaineiden tuotanto. Kansalliset metsäohjelmat ja ilmastonmuutokseen sopeutumisstrategiat perustuvat luotettavaan ja ajan tasalla olevaan kansalliseen tietoon metsä- ja puuvaroista ja niiden kehityksestä (metsiin ja maaperään sitoutuneen hiilen määrän muutokset). Kansallisten metsä- ja luonnonvarakartoitusten merkitys korostuu, kun maat joutuvat raportoimaan toimenpiteistään metsäkadon hillitsemiseksi. 3 (5)
4 3. Metsien roolin ottaminen huomioon kansallisessa maaseutu-, maankäyttö- ja maatalouspolitiikassa Monessa kehitysmaassa epäoikeudenmukaiset maanomistusolot ja -käyttöoikeudet johtavat hallitsemattomaan maankäyttöön. Tehoton maa- ja karjatalous vaatii lisämaata, mikä johtaa metsien häviämiseen. Epäselvät maanomistusolot estävät metsäsektorin kehittämiselle pitkän tähtäimen investointeja metsien kehittämiseksi. Julkisia ja yksityisiä investointeja varten on tarkasteltava koko tuotantoketjua ja metsävarojen hallintaa. Metsätalouden tulisi olla taloudellista toimintaa, jonka kannattavuus riippuu luonnonoloista, tuotteiden jalostuksesta ja markkinoista. Metsillä ja metsävaroilla tulisi olla omistaja tai hallinnoija, joka hyötyy metsien taloudellisesta käytöstä. Metsäsektorin tuki tulee kytkeä kestävään maaseutu-, maankäyttö-, energia- ja elinkeinopolitiikkaan, jotta voidaan puuttua metsäkadon häviämisen syihin, parantaa investointien kannattavuutta ja edistää kestävää metsätaloutta. 4. Tuki kansainvälisen metsäpolitiikan prosesseille Suomi pitää tärkeänä yhdessä sovittujen globaalien tavoitteiden toimeenpanoa. Tätä edistetään jatkamalla YK:n Metsäfoorumin ja YK:n alaisten ympäristösopimusten kehittämistä ja toimeenpanoa. Laittoman hakkuun ja puukaupan estäminen on yksi Euroopan Komission keskeisistä metsäsektorin toimintaohjelmia. Suomi tukee EU:n FLEGT- aloitetta laittomien hakkuiden ja niihin liittyvän kaupan estämiseksi ja osallistuu aloitteen kehittelyyn jatkossakin. 5. Metsäsektorin yhteistyön keskittäminen ja strategisten kumppanuuksien muodostaminen tutkimus- ja kehitysrahoituslaitosten kanssa Kumppanuuksien tavoitteena on lisätä yhteistyötä ja parantaa tiedonkulkua rahoittajien, tutkimuslaitosten ja metsiä hallinnoivien organisaatioiden välillä. Avainasemassa ovat suomalaiset tutkimus-, koulutus- ja asiantuntijaorganisaatiot, yksityinen sektori sekä kansalaisjärjestöt. Kansainvälisistä toimijoista strategisia kumppaneita ovat YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO), Maailmanpankki, Euroopan metsäinstituutti (EFI), Kansainvälinen metsäntutkimuskeskus (CIFOR), Maailmanlaajuinen ympäristörahasto (GEF), Kansainvälinen peltometsäviljelyn tutkimuskeskus (ICRAF) sekä Trooppisen maatalouden tutkimus- ja koulutuskeskus (CATIE). Metsät ilmastoneuvotteluissa ja kansainvälisessä ilmastopolitiikassa Metsien ja erityisesti kehitysmaiden trooppisten metsien liittäminen kansainväliseen ilmasto-politiikkaan edellytti soveltuvan menetelmän kehittämistä. Reducing emissions from deforestation and degradation (in developing countries) eli REDD syntyi tähän tarpeeseen. Tavoitteena oli luoda taloudellinen kannustemekanismi, joka arvostaa metsää metsänä ja kannustaa puiden kasvattamiseen ja metsien kestävään käyttöön. Menetelmän kehitystyö on edelleen kesken. 4 (5)
5 REDD-mekanismi perustuu kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen kehitysmaissa metsäkatoa ja metsien laadullista heikkenemistä hidastamalla. Maat saavat näistä päästövähennyksistä markkinoilla määräytyvän hinnan. Maat velvoitetaan seuraamaan ja raportoimaan metsiin sitoutuneen hiilen määrää. Kyseessä on tulokselliseen toimintaan perustuvat taloudellinen kannustin. Positiivinen muutos palkitaan. Teoriassa tämä on houkutteleva ajatus, mutta käytännön toteutukseen liittyy vielä monia ratkaistavia ongelmia. Metsäkadon syyt tunnetaan, mutta ainakaan toistaiseksi niihin ei ole pystytty tehokkaasti puuttumaan. Jopa arviot metsiin varastoituneesta hiilen määrästä vaihtelevat suuresti ( GtC). Tämä kuvaa hyvin koko metsäkatoon liittyvän päästö-kaupan keskeistä ongelmaa: luotettavan metsätiedon puutetta. Monissa kehitysmaissa metsäkadon päästöt ovat prosenttia kansallisista kasvihuonekaasupäästöistä. REDD-mekanismin kautta saavutetut päästövähennykset ovat kustannustehokkaita ja lisäksi saavutetaan muita arvokkaita rinnakkaishyötyjä, kuten luonnon monimuotoisuuteen suojelu. Kehitysmaat ovat ottamassa vastuuta ilmastokysymyksissä. Suuret metsäpinta-alat muuttuvat suunnittelijoiden paperilla suuriksi tuloiksi, mutta miten nämä tulot saadaan hyödyntämään metsien läheisyydessä ja metsissä eläviä ihmisiä. REDD ei tarkoita tulonsiirtoa, vaan sillä tulisi korvata menetettyjä mahdollisuuksia. Kyseessä on globaalihyöty, jonka hinta määräytyy markkinoilla, mutta paikallisesti se tarkoittaa muuttuneita mahdollisuuksia kehitysmaiden metsien läheisyydessä eläville. Näiden ihmisten ja yhteisöjen vaihtoehdot ovat rajalliset. He tekevät olosuhteisiinsa ja mahdollisuuksiinsa nähden optimaalisia ja järkeviä ratkaisuja. Metsäsektorin kehityksen kannalta positiivinen kiinnostus kumpuaa siitä mahdollisuudesta, että kansallinen kiinnostus päästökaupan tuloihin edistää kestävän metsätalouden kehittämistä ja metsien läheisyydessä elävien yhteisöjen roolin vahvistamista. Kestävä metsätalous ja metsien suojelu on mahdollista vain jos paikalliset yhteisöt sitä tukevat ja siitä hyötyvät. 5 (5)
Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus
Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus Jussi Viitanen, metsäalan neuvonantaja, kehityspoliittinen osasto, toimialapolitiikan yksikkö, ulkoasiainministeriö Ympäristö ja luonnonvarat
LisätiedotMaailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011
Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Vesa Kaarakka, metsäneuvonantaja UM / kehityspoliittinen osasto toimialapolitiikan yksikkö Metsän
LisätiedotMetsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa
Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa WEC Finlandin & Ilmansuojeluyhdistys ry:n seminaari 12.3.2018 Outi Honkatukia Ilmastoasioiden pääneuvottelija Keskeiset viestit 1. Maankäytöllä on väliä
LisätiedotEU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011
EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian
LisätiedotMaa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen
Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain
LisätiedotManner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012
Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotKestävän metsätalouden globaalit haasteet ja ratkaisuyritykset Alustus P ä ä t t ä j i e n M e t s ä a k a t e m i a
Kestävän metsätalouden globaalit haasteet ja ratkaisuyritykset Alustus P ä ä t t ä j i e n M e t s ä a k a t e m i a 8. 5. 2 0 1 2 Jussi Viitanen E u r o p e a n F o r e s t I n s t i t u t e E U F L E
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotSuomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys
Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat
LisätiedotEU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.
EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus
LisätiedotMaaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto
Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
Lisätiedotuusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120
LisätiedotR U K A. ratkaisijana
R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA
LisätiedotMaailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset
Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v
LisätiedotMetsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?
Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat
LisätiedotCAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014
CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun
LisätiedotKestävyys metsien käytössä. Kestävän metsätalouden globaalit haasteet ja miten niitä yritetään. ratkaista?
Kestävyys metsien käytössä Kestävän metsätalouden globaalit haasteet ja miten niitä yritetään Tomi Tuomasjukka EFI FLEGT&REDD Unit European Forest Institute Helsinki, 4.5.2011 ratkaista? Kartta 1. Joitakin
LisätiedotSuojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit
Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit Eeva Primmer Suomen ympäristökeskus Vesistökunnostuspäivä 30.10.2014 Hallinnon vesistökunnostuspäivät Miksi hallinto on olemassa?
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa
LisätiedotEnergia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen
LisätiedotMetsänomistajien kansainvälinen metsäedunvalvonta
Metsänomistajien kansainvälinen metsäedunvalvonta Metsäseminaari Raumalla 30.1.2014 Janne Näräkkä Asiantuntija Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry 23.9.2013 Esityksen sisältö Miksi kv-metsäasioissa
LisätiedotAjankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari
Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista
LisätiedotDigitalisaation hyödyntäminen kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa
Digitalisaation hyödyntäminen kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, maa- ja metsätalousministeriö, Digitalisaatiotyöpaja 7.6.2018, Elinkeinoelämän keskusliitto EK 6.6.2018
LisätiedotMetsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025
Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden
LisätiedotEU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus
LisätiedotEnergia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat
LisätiedotMetsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala
Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää
LisätiedotKainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016
Kainuun biotalousstrategia 2015 2020 Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016 Kevät 2016 Jouni Ponnikas / Kainuun liitto 1 Biotalous (Suomen biotalousstrategia) Kevät 2016 Jouni Ponnikas / Kainuun liitto
LisätiedotKiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa
Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia
LisätiedotKierrätämme hiiltä tuottamalla puuta
Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus
LisätiedotViljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen
Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset
LisätiedotKansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö
Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;
LisätiedotAjankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015
Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet
LisätiedotSynergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä
Synergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä Kohti arviointia 2.0 seminaari 14.12.2017 Pia Katila Luonnonvarakeskus Tavoitteiden väliset kytkökset tuovat haasteita arvioinnille 17
LisätiedotILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA
2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100
LisätiedotIlmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat
Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastobisnestä yrityksille seminaari Ilmastorahoitusvelvoitteen taustaa YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (UNFCCC) Teollisuusmaaosapuolilla tukivelvollisuus
LisätiedotSUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA
SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)
LisätiedotEnergiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa
LisätiedotAlustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia
Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
LisätiedotEduskunnan talousvaliokunta Saara Lilja-Rothsten Maa- ja metsätalousministeriö
Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan EU:n strategian täytäntöönpanosta (COM(2018) 738 final) Eduskunnan talousvaliokunta 8.2.2019 Saara Lilja-Rothsten
LisätiedotBiotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group
Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2
LisätiedotPuun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin
Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys
LisätiedotSuomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö
Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön
LisätiedotKolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010
Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border
LisätiedotKehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto
Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö tuottavat tulosta Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 esittelee Suomen kehityspolitiikan ja -yhteistyön vuosina 2018
LisätiedotKIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA
EU:N JA LATINALAISEN AMERIKAN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA EU:n ja Latinalaisen Amerikan kanta ilmastoon ja ilmastonmuutokseen liittyviin aiheisiin Pariisin huippukokouksessa
LisätiedotKeski-Suomen maaseudun näkymiä
Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet
LisätiedotMetsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu
Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.
LisätiedotLuonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy
Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen
LisätiedotSuomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri
Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta
LisätiedotKILPA2020. Suomalaisen kotieläintuotannon kokonaisvaltaisen kilpailukyvyn vahvistaminen. Mistä kokonaisvaltaisessa kilpailukyvyssä on kysymys?
KILPA2020 Suomalaisen kotieläintuotannon kokonaisvaltaisen kilpailukyvyn vahvistaminen Mistä kokonaisvaltaisessa kilpailukyvyssä on kysymys? Sidosryhmäseminaari 27.8.2019 Merja Saarinen, erikoistutkija
LisätiedotKestävän metsätalouden globaalit haasteet ja ratkaisuyritykset Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa
Kestävän metsätalouden globaalit haasteet ja ratkaisuyritykset Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 12.9.2012 Vesa Kaarakka, metsäneuvonantaja UM / kehityspoliittinen osasto toimialapolitiikan yksikkö Metsän
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotKansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman toimeenpanon vahvistaminen paikallisesti ja alueellisesti
Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman toimeenpanon vahvistaminen paikallisesti ja alueellisesti Saara Lilja-Rothsten/ MMM HSY:n ilmastonmuutokseen sopeutumisen seminaari 6.6.2019 llmastonmuutokseen
LisätiedotSuomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa
Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen
LisätiedotMAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT
MAPTEN Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009 Jyrki Niemi, Ellen Huan-Niemi & Janne Niemi MTT ja VATT Politiikkavaikutuksia tarkastellaan tutkimuksessa
LisätiedotMaaseutuohjelman tulevaisuus
Maaseutuohjelman tulevaisuus Hämeessä on hyvät eväät Ruokaketjun kehittämisseminaari 12.1.2018 Minna-Mari Kaila MMM MAASEUTUALUEET TUOVAT SUOMELLE TULOJA EU:STA 95 % SUOMESTA MAASEUTUA EU-osarahoitteista
LisätiedotSuomen kiertotalouden tiekartta 2.0 luonnos Laura Järvinen, Kiertotalous, Sitra
Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0 luonnos 13.11.2018 Laura Järvinen, Kiertotalous, Sitra Kiertotalouden tiekartta 2.0 2016 2018? 2025 Kiertotalouden edelläkävijä 2025 Valtio edistyksellisen kotimarkkinan
LisätiedotOHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös
OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaaminen; Globaali näkökulma: Uusiutuvat luonnonvarat, kestävän kehityksen agendan tavoitteet ja nexus-lähestymistapa, Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotSuomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa
Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Hanna-Mari Kilpeläinen Kehityspoliittinen osasto Ulkoasiainministeriö Kansainvälinen kehityspoliittinen agenda
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden
LisätiedotTAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.
TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.
LisätiedotSuomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi
Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi Luonnonsuojeluvalvoja Ilkka Heikkinen Eduskunnan ympäristövaliokunta ja Suomen Biodiversiteettityöryhmä
LisätiedotBiotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle
Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle MTK:n METSÄPOLITIIKAN AMK-KONFERENSSI 25.3.2015 Kehitysjohtaja Markus Lassheikki biotalous - mitä se on - metsässä on kasvupotentiaalia - uutta
LisätiedotSAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet
SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet Viesti on selvä nykyinen päästöjenvähennysten taso ei riitä 2 Fossiilisen energian osuus globaalisti yhä n. 85 % 4.3.2019 3 Paine lisätä kunnianhimoa
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotKestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö
Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan
LisätiedotPuutarhakalusteita tropiikista?
Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset
LisätiedotKatsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö
Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen
LisätiedotEU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma
EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta
LisätiedotEdessä väistämätön muutos
Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat
LisätiedotEK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä
EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden
LisätiedotMiten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa?
Miten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa? Kaisa Pirkola, MMM Päättäjien metsäakatemia 30.8.2017, Majvik Metsäsektoriin vaikuttavia EU:n
LisätiedotEU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi
EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu
LisätiedotJohtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa
Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät
LisätiedotHALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS
HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen
Lisätiedotkannattava elinkeino?
Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien
LisätiedotFinpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa
Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa AFRIKKA - BIOMASSAAN PERUSTUVA LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI 16.3.2011 Miia Tähtinen Sisältö Yleistä Tapaus: Tansania Tapaus: Angola
LisätiedotBiotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto
Biotalouden mahdollisuudet EU:n energiaomavaraisuus ja -turvallisuus EU:n raaka-aineomavaraisuus ja turvallisuus EU:n kestävän kehityksen tavoitteet Metsäteollisuuden rakennemuutos Suomen metsäala on merkittävässä
LisätiedotSuomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen. Suomen kestävän kehityksen toimikunta Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen
Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen Suomen kestävän kehityksen toimikunta 22.4.2014 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen 1. Ilmastossa tapahtuneet muutokset ovat jo vaikuttaneet sekä luontoon
LisätiedotPaikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020
Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa
LisätiedotMaatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä
Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. toukokuuta 2016 (OR. en)
Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. toukokuuta 2016 (OR. en) 8545/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat LIMITE DEVGEN 69 ACP 56 RELEX 340 SOC 216 WTO
LisätiedotVeden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus
Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Ilma(i)sta vettä? Symposium 14.11.2016, Tieteiden talo, Helsinki 15.11.2016 1 Ilmasto
LisätiedotMetsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos?
Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos? Riittävätkö tiedot metsien kestävän käytön määrittämiseen? Metsätieteen päivä 2015, Taksaattoriklubi Tuula Packalen, Luonnonvarakeskus 1
LisätiedotVoiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.
Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan
LisätiedotSuomi ja kestävän kehityksen haasteet
Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen
LisätiedotKestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö
Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan
LisätiedotMetsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely
Metsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Metsien käytön tulevaisuus hankkeen ohjausryhmän kokous, Metsämiesten
LisätiedotMaaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020
Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotIPBEStyöohjelmaluonnos. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Kansallinen IPBES-sidosryhmäseminaari Säätytalo
IPBEStyöohjelmaluonnos Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Kansallinen IPBES-sidosryhmäseminaari Säätytalo 18.11.2013 Työohjelman yleinen päämäärä Ensimmäinen IPBES työohjelma Valmisteltu Bureaun ja MEPin (Multidisciplinary
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden
LisätiedotHallitusohjelman maininnat
Hallitusohjelman maininnat Esa Halme Mitä hallitusohjelma kertoo? Tulkintani mukaan 3 viestiä. Maailmalle: Suomi laittaa asiansa kuntoon Kotimaisille johtajille: Investoikaa parikymmentä ylimääräistä miljardia
LisätiedotPariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015
Pariisin ilmastosopimus Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin sopimus: oikeudellisesti sitova ratifioitava valtiosopimus kattava: vähintään 55 maata ja 55 % päästöistä sovelletaan 2020 jälkeen
LisätiedotIlmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?
Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous
Lisätiedot