Sairaalakemistikuulustelujen kysymyksiä vuosien varrelta 8.2.2013 1. Verikaasuanalytiikan preanalyyttiset haasteet 2. Akkreditointi: Periaatteet, vaatimukset ja pätevyyden arviointi 3. B12-vitamiini / holotranskobalamiini 4. Autoverifiointi 5. Valvottu näytteenotto (esim. huumenäyte) 6. Virtaussytometristen tutkimusten käyttö hematologisten sairauksien diagnostiikassa ja hoidon seurannassa 12.10.2012 1. Sydämen vajaatoiminnan merkkiaineet ja niiden analytiikan järjestäminen 2. Laboratorion yhteistyö asiakkaan kanssa 3. Laboratoriotutkimusten viitevälit ja kansainvälisten ja kotimaisten suositusten huomioiminen tavoitearvoissa 4. Keskitetyn laboratoriotoiminnan preanalyyttisen näytelogistiikan haasteet 5. HbA1c: kliininen käyttö ja analytiikka 6. Kemian analysaattoreiden analyysimenetelmien jäljitettävyys 3.2.2012 1. Potilasturvallisuuden huomioiminen laboratorion toiminnassa 2. Sydäninfarktin diagnostiikassa käytettävät biokemialliset merkkiaineet 3. Immunokemiallisia menetelmiä häiritsevät tekijät 4. Laboratorion hankinnat ja hankintalaki 5. Ihmisen epididymaalinen antigeeni (HE4): kliininen käyttö ja määritysmenetelmä 6. Määritysmenetelmien mittausepävarmuus: miten arvioidaan ja hyödynnetään 23.4.2010 1. Lipoproteiini, apo A1 ja B: määrittäminen sekä edut haitat
verrattuna kokonaiskolesteroli-, LDL- ja HDL-määrityksiin 2. IFCC:n uuden HbA1c-suosituksen periaatteet, hyödyt ja haitat 3. Autovalidointi post-analyyttisena työkaluna 4. ISE kliinisen kemian analytiikassa; mihin käytetään ja mikä on menetelmän periaate 5. Kystatiini-C: kliininen käyttö ja tärkeimmät määritysmenetelmät 6. Akkreditoidun laboratorion menetelmien validointi: esimerkkinä laboratoriossa aikaisemmin käytössä olevan menetelmän siirtäminen uuteen laite-/menetelmäympäristöön. Mitä teet ja mitä raportoit? 9.10.2009 1. Homogeeninen ja heterogeeninen immunokemiallinen määritysmenetelmä: edut ja haitat. 2. INR-mittaukset Suomessa; menetelmät ja niiden vakiointi. 3. Natriureettisten peptidien määritysmenetelmät ja määritysten indikaatiot. 4. TAT (turnaround time) ja siihen vaikuttavat tekijät. 5. Kliinisen kemian laboratorio: Keskitetty vai hajautettu järjestelmä, edut ja haitat.
6. Laatujärjestelmien edellyttämät sisäiset auditoinnit osana laatujärjestelmän ylläpitoa. 24.4.2009 1. Homogeeninen ja heterogeeninen immunokemiallinen määritysmenetelmä: edut ja haitat 2. INR-mittaukset Suomessa ja menetelmien vakiointi Sivu 2 (28) 3. Natriureettisten peptidien määritysmenetelmät ja määritysten indikaatiot 4. TAT (turnaround time) ja siihen vaikuttavat tekijät 5. Kliinisen kemian laboratorion automaatio: 1) integroitu järjestelmä 2) saareke järjestelmä 6. Laatujärjestelmän edellyttämät menetelmävalidoinnit 19.9.2008 1. Apoproteiinimääritysten edut ja haitat verrattuna kokonaiskolesteroli-, LDL- ja HDL -määrityksiin. 2. CDT:n käytön indikaatiot ja tärkeimmät määritysmenetelmät 3. LC-MS/MS-mittaustekniikka steroidihormonien pitoisuusmittauksissa. Menetelmän edut ja haitat verrattuna muihin käytössä oleviin menetelmiin. 4. Kystatiini-C: kliininen käyttö ja tärkeimmät määritysmenetelmät 5. Sisäiset auditoinnit osana laatu-/johtamisjärjestelmän ylläpitoa. 6. Kliinisen kemian analytiikan keskittäminen/hajauttaminen. Kuvaa molemmat ratkaisut sekä ratkaisujen edut ja haitat. 11.4.2008 1. Preanalytiikka osana kliinisen kemian analytiikan laatua 2. IFCC:n uuden HbA1C-suosituksen periaatteet, hyödyt ja haitat 3. B12-vitamiinin puutteet uudet laboratoriotutkimukset 4. Autovalidointi post-analyyttinsenä työkaluna 5. Pätevyysalueeseen kuuluvan akkreditoidun menetelmän menetelmämuutos; mitkä asiat tulee huomioida ja tutkia? 6. Laboratorion rooli vierianalytiikassa
21.9.2007 1. Testosteronin määritysmenetelmät ja kliiniset sovellutukset 2. LDL- ja HDL-menetelmät ja niiden virhelähteet Sivu 3 (28) 3. CDT:n (vähähiilihydraattinen transferriini) menetelmävaihtoehdot ja tutkimusindikaatiot 4. Natriureettisten peptidien pitoisuusmääritykset 5. Alkoholimyrkytysten laboratoriodiagnostiikka 6. Kansallinen terveyshanke 2002 määritteli tavoitteenaan: " laboratoriotoiminnoissa siirrytään yhden tai useamman sairaanhoitopiirin yksiköihin". Mitä etuja ja mahdollisia haittoja arvioit suurempiin laboratorioyksiköihin siirtymisen tuovan mukanaan? 27.4.2007 1. Glykoituneen hemoglobiinin (GHbA1C) määrityksen indikaatiot, yleisimmät määritysmenetelmät ja niiden periaatteet. 2. Immunonefelometrian periaate ja sen käyttö kliinisen kemian analytiikassa (2 esimerkkiä). 3. Homokysteiini, käytön indikaatiot ja yleisimpien menetelmien periaatteet. 4. Akkreditoidun laboratorion menetelmien validointi; esimerkkinä laboratoriossa aikaisemmin käytössä olevan menetelmän siirtäminen uuteen menetelmäympäristöön. Mitä teet ja mitä raportoit? 5. ISE kliinisen kemian analytiikassa; mihin käytetään ja mikä on menetelmän periaate? 6. Preanalyyttinen automaatio sairaalalaboratoriossa. Syksy 2006 1. Metabolinen oireyhtymä ja siihen liittyvät laboratoriolöydökset? 2. Proteomiikan mahdollisuudet kliinisen laboratoriodiagnostiikan kehityksessä? 3. Miten taseyksikkö, liikelaitos ja osakeyhtiö eroavat taloussuunnittelun ja hallintonsa osalta perinteiseen tapaan budjettiraamin perusteella toimintojansa suunnittelevasta yksiköstä? Sivu 4 (28)
Kuvaile erojen merkitystä laboratoriotoiminnan järjestämisen kannalta. 4. Mitä eroja uusi akkreditointistandardi SFS-EN ISO 15189 "Lääketieteelliset laboratoriot. Erityisvaatimukset laadulle ja pätevyydelle" on tuonut laboratorioiden laatujärjestelmiin verrattuna aikaisempiin yleisstandardeihin. 5. Kliinisissä laboratorioissa nykyisin käytetyt B-GHbA1C-analytiikan (glykohemoglobiini) menetelmävaihtoehdot, periaatteet ja eri menetelmien hyvät ja huonot puolet? 6. Selosta kliinisissä laboratorioissa käytössä olevat tärkeimmät hyytymisanalytiikassa käytetyt tekniikat ja kuvaile niiden hyviä ja huonoja puolia. 21.4.2006 1. Autovalidointi, apuväline automatisoidussa laboratoriossa. Mitä se on ja mitä hyötyjä sillä saavutetaan? 2. Uudet säädökset työterveyden huume- ja päihdeanalytiikassa. Mitä vaatimuksia ne asettavat laboratorioanalytiikalle? 3. Laboratoriomenetelmien testaamisessa puhutaan validoinnista ja verifioinnista. Mitä ne tarkoittavat ja minkälaisissa tilanteissa ne täytyy tehdä? 4. Preanalyyttisten tekijöiden merkitys verikaasuanalytiikassa? 5. Kapillaarielektroforeesilaitteiston toimintaperiaate ja sovellukset kliinisen kemian analytiikassa? 6. Elektrolyyttien määrittäminen ioniselektiivisillä elektrodeilla eli ns. ISE-menetelmillä: mittausperiaatteet, tulostasojen vakiointi, virhelähteitä? 14.10.2005 1. B12 vitamiinin puutteen laboratoriodiagnostiikka 2. Massaspektrometrian periaate ja kliiniset sovellukset sairaalalaboratoriossa 3. Biokemialliset merkkiaineet sydämen vajaatoiminnan toteamisessa 4. Kuvaa kliinisen kemian laboratoriossa nykyisin käytössä olevia glykoituneen hemoglobiinin (GHbA1c) määritysmenetelmiä ja selosta eri menetelmien hyviä ja huonoja puolia
5. Kuvaa kuinka järjestäisit vieritestauksen (POC analytiikka) pystytyksen, toteutuksen ja seurannan laboratoriosi vastuualueella jos siihen kuuluu POC analytiikkaa pienempien omien laboratorioiden lisäksi sairaalan kliinisissä yksiköissä ja terveyslaboratorioissa. 6. Mitä tutkit ja dokumentoit ja miten informoit asiakkaita vaihtaessasi kliiniskemiallista määritysmenetelmää laboratoriossasi? 22.4.2005 1. Natriureettisten peptidien pitoisuusmääritysten keskeiset menetelmävaihtoehdot ja kliiniset sovellutukset 2. Herkkä CRP: indikaatiot, menetelmät ja tulosten tulkinta 3. Downin oireyhtymän biokemiallinen seulonta 4. Selosta kliinisessä laboratoriossa käytössä olevien verisolulaskijoiden (testit PVK ja TVK) yleisimmät toimintaperiaatteet 5. Toimit kemistinä julkisessa laboratoriossa. Laboratoriossasi on tarve uusia kemian analysaattori. Selosta pääpiirteissään kuinka hankintamenettely tulee toteuttaa 6. Viime vuosina Suomessa on toteutettu joukko julkisten laboratorioiden yhdistämisiä. Selosta syitä yhdistämisiin sekä yhdistämisen mukana tuomia hyötyjä sekä mahdollisia haittoja 23.4.2004 1. Kuva preanalyyttisen työn automaatiomahdollisuuksia ja mitä hyötyjä ja mahdollisia haittoja tällainen automaatio tuo laboratoriolle 2. Kuvaa glykoituneen hemoglobiinin (B-GHb-A1C) määritysperiaatteet sekä eri periaatteiden hyviä ja huonoja puolia 3. Kuvaa verisolulaskijoiden periaatteet 4. Sydämen natriureettiset peptidit 5. Keskussairaalan laboratorioon ollaan hankkimassa kemiallista analyysilaitteistoa, millä on tarkoitus tehdä pääosa laboratorion kliiniskemiallisista analyyseista. a. Mitkä seikat on otettava huomioon päätettäessä hankinnasta
ja b. miten testaat mahdollisesti hankittavan laitteen? 6. Vertaile vanhan mallisen keskuslaboratorion, taseyksikön, liikelaitoksen ja laboratorioyhtiön eroja. Voidaanko kaikkien tulos laskea ja miten sitä voidaan käyttää laboratorion kehittämiseen? Onko organisaatiomuodolla vaikutusta henkilökunnan koulutusmahdollisuuteen, yleiseen viihtyvyyteen ja tieteelliseen tutkimukseen? 21.11.2003 1. Laktaasi-entsyymin puutteen diagnostiikan eri mahdollisuudet 2. Miten uudet kansainväliset suositukset muuttavat tavallisimpia entsyymianalyysejä ja niiden käytettävyyttä? 3. Mikä on liukoinen transferriinireseptori, miten sitä määrität ja mikä on analyysin kliininen käyttöarvo? 4. Selosta HPLC-massa-analysaattorin toimintaperiaate ja sen keskeiset käyttöalueet kliinisessä laboratoriossa. 5. Selosta kuinka organisoisit POC-analytiikan (Point of Care, vierianalytiikka) keskussairaalassa 6. Näytteen laatu on olennainen tekijä tuloksen luotettavuudelle. Selosta, mitkä tekijät ovat keskeisiä ns. preanalytiikan laadussa ja sen parantamisessa. 22.11.2002 1. Ionispesifiset elektrodit kliinisen kemian analytiikassa. 2. Kapillaarielektroforeesilaitteiston yleiskuvaus ja laitteiston sovellutukset kliinisen kemian analytiikassa 3. Mitkä entsyymianalyysit ovat kansainvälisellä tasolla juuri vakioitu (IFCC) ja mitä niiden käyttöönotto edellyttää kliiniseltä laboratoriolta? 4. Kuvaa kemikaali- ja radioisotooppijätteiden hävittämistä koskevat yleismääräykset Suomessa eli miten hävität ne oikeaoppisesti 5. Preanalytiikan automaatio kliinisen kemian laboratoriossa. Kuvaile sen hyötyjä ja mahdollisia varjopuolia aikaisempaan toimintaan verrattuna 6. Kuvaa laatujärjestelmät kliinisessä laboratoriossa
23.11.2001 1. Kansainväliset suositukset sydäninfarktin toteamisessa käytettävät menetelmät ja niiden laatuvaatimukset 2. PCR-analyysin periaate ja sovellutukset kliinisen kemian analytiikassa 3. Natriureettiset peptidit ja niiden analytiikka sekä käyttö sairauksien diagnostiikassa 4. Diabeteksen diagnostiikassa ja hoidossa käytettävät menetelmät ja niiden laatuvaatimukset 5. Laboratorioanalyytikan keskittäminen ja vierianalytiikka; selosta näiden toimintamallien etuja ja haittoja 6. Kapillaarielektroforeesin periaate ja sovellutukset kliinisen kemian analytiikassa. 4.5.2001 1. Sydänlihasvaurion riskitekijät ja niiden määritys sekä laatuvaatimukset 2. Kapillaarielektroforeesin periaate ja sovellutukset kliinisessä kemiassa 3. Preanalyyttiset tekijät ja niiden merkitys laboratoriotutkimusten laatua ajatellen. 4. Ns. herkkä S-CRP, periaate ja sovellutukset kliinisessä kemiassa 5. Point-of-care testit (POCT) ja niiden käyttöarvo ja laadunvalvonta kliinisessä kemiassa 6. Kliinisen kemian laboratoriopalvelujen tuotanto ja yleiset järjestelyt Suomessa 17.11.2000 1. Liukoisen transferriinireseptorin määritysmenetelmät raudanpuuteanemiassa 2. Molekyyligeneettisten teknikoiden soveltaminen kliinisessä laboratoriossa 3. POC teknologiat sairaalaympäristössä, hyödyt ja haitat 4. Huumausaine- ja myrkytysanalytiikka nykypäivän kliinisessä laboratoriossa
5. Määrittele käsitteet sisäinen laadunvarmistus ja ulkoinen laadunarviointi ja miten hyödynnät niitä päivittäisessä kliinisessä laboratoriotyössä 6. Porrastetun laboratoriotoimintojen organisointi shp:n alueella unohtamatta yksityisen sektorin tarjoamia lab.palveluja 5.5.2000 1. Herkät C-reaktiivisten proteiinin määritysmenetelmät ja niiden kliininen käyttöarvo 2. Mikä on INR-arvo, sen periaate, laskeminen ja käytännön hyöty laboratoriotyössä. 3. Kokonaiskalsiumin ja ionisoidun kalsiumin määritysperiaatteet ja laadunvalvonta 4. Kuvaa glykoituneen hemoglobiinin määritysperiaatteet virhelähteineen 5. Kuvaa tavallisimmat vierikokeet (bed-side analyysit) ja niiden käyttö kliinisessä laboratoriotyössä 6. Kuvaa preanalyyttisen työn automaatiomahdollisuudet ja niistä saatava taloudellinen hyöty 19.11.1999 1. Kemiluminenssi ja viivästynyt fluoresenssi sekä niiden käyttö kliiniskemiallisessa analytiikassa 2. Suorat HDL- ja LDL-kolesterolin määritysmenetelmät ja niiden kliininen merkitys 3. Seerumin liukoinen transferriinireseptori, sen määritys ja kliininen käyttöarvo 4. Ionispesifiset elektrodit ja niiden käyttö kliiniskemiallisessa analytiikassa 5. Testosteroni: biologia, määritysmenetelmät ja kliininen merkitys 6. Näytteiden identifikaatiojärjestelmät kliinisessä laboratoriotyössä 7.5.1999 1. Mitä etuja tarjoavat sydänlihasvaurion merkkiaineet perinteisiin entsyymimäärityksiin verrattuna ja mitä ongelmia on otettava
huomioon spesifisiä markkereita käytettäessä. 2. Kuvaa seerumin transferriinireseptorin määritysperiaate ja tutkimuksen käyttöarvo kliinisessä laboratoriotyössä 3. Miten valmistat radioaktiivista teknetiumia (Tc99) kliinisen laboratorion käyttöön. Mitä on otettava huomioon merkattaessa eri tyyppisiä yhdistetä tutkimusta varten. 4. Kasvuhormoni : biologia, määritysmenetelmät ja kliininen merkitys 5. Selosta lyhyesti standardin SFS-EN 45001 mukainen kliinisen laboratorion laatujärjestelmä 6. Mitä tutkit ja dokumentoit ja miten informoit asiakkaita vaihtaessasi kliiniskemiallista määritysmenetelmää? 20.11.1998 1. Selvitä miten varustat keskussairaalan kliinisen kemian laboratorion tarkoituksenmukaisilla laitteilla ja henkilökunnalla. Laboratorion tulee kyetä toimimaan 24 tuntia vuoronkaudessa ja vastaamaan eri tyyppisistä äkillisten sairauksien edellyttämästä analytiikasta. 2. Kaasukromatografialaitteiston toimintaperiaate ja kaasukromatografisten menetelmien kliiniset sovellutukset. 3. Suorien HDL- ja LDL-kolesterolimääritysten periaatteet ja määritysten kliininen merkitys 4. Mitä ovat kasvainmerkkiaineet, miten niitä määritetään eri tavoin ja mitkä ovat kasvainmerkkiaineiden kliiniset käyttöalueet? 5. Fluoroimmunologisten menetelmien periaatteet ja niiden sovellutukset kliiniskemiallisessa analytiikassa 6. Isoentsyymimääritykset ja niiden kliininen merkitys 8.5.1998 1. Selosta partikkelilaskennan eri periaatteet suppeina ja laajoina tutkimuksina, esimerkkeinä verisolujen laskennat 2. GHbA1C:n määritysmenetelmät ja niiden virhelähteet 3. Selosta PCR:n (polymerase chain reaction) periaate ja tärkeimmät kliiniskemialliset sovellutukset 4. Ionisoidun kalsiumin määrittäminen ja kliiniskemiallinen merkitys 5. Mitä seikkoja tulee ottaa huomioon tutkittaessa radioisotooppien
puhtautta in vivo -tutkimuksia varten 6. Kliinisen kemian laboratorion automaatiomahdollisuudet näytteiden käsittelyn, analytiikan ja vastauspalvelun kannalta. Syksy 1997 1. Kemiluminesenssi ja sen käyttö 2. Lp(a), määritysmenetelmät ja kliininen käyttö 3. Kemian laboratorion työsuojeluun liittyvä lainsäädäntö 4. Näytteen identifikaatiojärjestelmät 5. Mitä hyötyä on hematologian laskennallisista indekseistä ja erikoisparametreistä, joita superautomaatit tuottavat 6. Antigeenien ja antibodien leimaamisessa käytettävät mahdollisuudet kliinisen kemian analytiikkaa varten. 2.5.1997 1. Selosta nefelometristen menetelmien periaatteet ja edut sekä haitat ja anna kolme (3) hyvää esimerkkiä, joissa sovellat periaatetta päivittäiseen analytiikkaan 2. Selosta kliinisen laboratorioalan hyvän palvelun periaatteet. Mitkä mielestäsi ovat nykyiset pahimmat pullonkaulat hyvän palvelun saavuttamiseksi? 3. Entsyymi-immunologisten menetelmien edut ja haitat kliinisessä laboratoriotyössä 4. Mikä on protrombiiniaika, miten sen mittaat ja miten vakioit ja yhdenmukaistat eri menetelmillä saatuja tuloksia? 5. Mitkä ovat seerumin ja virtsan kreatiniinin määritystavat sekä määrityksiin liittyvät edut ja haitat määritystavasta riippuen? 6. Mitä vaikuttaa radioisotoopin elinikä radioimmunologisiin tai vastaaviin määrityksiin ja miten voit ongelmia välttää/eliminoida? SYKSY 1996 1. Selvitä miten varustat keskussairaalan kliinisen kemian laboratorion tarkoituksen mukaisilla laitteilla ja henkilökunnalla, kun piirin väestöpohja on 250 000 ja kun laboratorion tulee kyetä toimimaan 24 h vuorokaudessa ja vastaamaan eri tyyppisistä äkillisten
sairauksien edellyttämästä analytiikasta. 2. HPLC-laitteiston toimintaperiaate ja menetelmän kliiniset sovellutukset a. vitamiini-, b. metaboliitti- ja c. lääkeaineanalytiikkaan 3. Seerumin HDL-kolesterolin ja vastaavan apolipoproteiinin määritykset ja menetelmien antamien tulosten kliininen merkitys. Kuvaa ne tavat, joiden avulla voit määrittää seerumin HDLkolesterolin määrän vähittäin kolmea erilaista periaatetta käyttäen. 4. Mitä ovat kasvainmerkkiaineet, miten niitä määrität eri tavoin ja mitkä ovat kasvainmerkkiaineiden kliiniset käyttöalueet? 5. Entsyymi-immunologisten menetelmien periaatteet kliiniskemiallisissa seulontakokeissa ja varsinaisessa analyyseissä sovellutuksin 6. Bed-side- analytiikka kliinisessä kemiassa : Miten järjestät näiden menetelmien tarkoituksenmukaisen analytiikan ja laadunvalvonnan ja mitä mutkia nämä menetelmät tuovat perinteiselle laboratoriolle 3.5.1996 1. Selosta, minkälaisia analyysiteknikoita käytetään hormonianalyytikassa. 2. Esitä arvioisi kalium, -kalsium ja kolesterolimääritysten analyyttisesta kokonaisvirheestä. Mistä komponenteista analyyttinen kokonaisvirhe koostuu? Mitkä ovat Laaduntarkkailu Oy:n asettamat laatutavoitteet edellä mainituille määrityksille? Mitä preanalyyttisiä tekijöitä tulisi ottaa huomioon kyseisten määritysten biologisen variaation pienentämiseksi? 3. Atomiabsorptiospektrofotometrian periaatteet ja käyttö kliiniskemiallisessa analytiikassa. 4. Keskussairaalan laboratorioon ollaan hankkimassa kemiallista analyysilaitteistoa (-laitetta), millä on tarkoitus tehdä pääosa laboratorion kliiniskemiallisista analyyseistä. a. Mitkä seikat on otettava huomioon päätettäessä hankinnasta
ja b. miten testaat mahdollisesti hankittavan laitteen. 5. Mitkä seikat vaikuttavat laboratoriotutkimusten kustannuksiin ja miten voit kustannuksia pienentää? 6. Radioisotooppien puhtauden selvittäminen in vitro ja in vivo tutkimuksia varten. 20.10.1995 1. Eri immunokemiallisten menetelmien periaatteet sovellutuksin kuvattuna radioimmunoanalyysistä moderneihin tekniikkoihin saakka 2. Prokollageenin karboksi- ja aminoterminaalisten peptidien analytiikka ja kliininen käyttö 3. Määrittele käsitteet isoentsyymi ja isoformi sekä kuvaa esimerkein, miten näitä voidaan hyödyntää lihaksen ja sydänlihaksen kuntoa selvitettäessä. 4. Kliinis-kemiallisen laboratorion kehitysnäkymät 5-10 vuoden kuluessa 5. Kapillaarielektroforeesi, periaate ja sovellutukset kliiniskemialliseen analytiikkaan. 6. Automaattisen kaasukromatografialaitteiston toimintaperiaate ja sovellutukset metaboliitti- ja myrkytysanalytiikkaan 21.4.1995 1. PCR-tekniikka ja sen sovellutukset kliinisessä kemiassa 2. Mitä seikkoja tulee ottaa huomioon tutkittaessa radioisotooppien puhtautta in vitro ja in vivo tutkimuksia varten 3. Selvitä partikkelilaskennan periaatteet, esimerkkinä verisolujen laskenta 4. Miten voit herkistää immunokemiallisia proteiinimäärityksiä pyrittäessä aikaiseen sairauden/syövän toteamiseen? 5. Seerumin ja virtsan kreatiniinin määritys ja niihin liittyvät ongelmat erikoisesti laskettaessa kreatiniinin poistuma-arvoa. 6. Kuvaa aminohappojen analytiikka ja luettele tavallisimmat aminohappojen aineenvaihduntaan liittyvät sairauden maassamme.
22.10.1994 1. Kilpirauhasen toiminnan tutkiminen kliinis-kemiallisin menetelmin 2. Huumeiden ja päihteiden seulontatutkimukset ja analytiikka 3. Turbidimetriset ja nefelometriset proteiinimääritykset: periaatteet 4. Liekki-emissiofotometrian periaatteet ja käyttö kliinisessä kemiassa: edut ja haitat 5. Testauslaboratorion akkreditointi: vaatimukset ja tarkoituksen mukainen laajuus sairaalalaboratorion kannalta 6. Sydäninfarktin uudet diagnostiset mahdollisuudet perinteisiin verrattuna 22.4.1994 1. Kliinisen kemian laboratorion sisäinen ja ulkoinen laadunvalvonta ja niiden tarpeellisuus laboratorion laatumanuaalin osana 2. Prokollageenin karboksi- ja aminoterminaalisen peptidien analytiikka ja merkitys kliinisessä laboratorioanalytiikassa 3. Entsyymi-immunologisten menetelmien edut ja haitat kliinisessä analytiikassa 4. Seerumin kreatiinikinaasin isoformit, niiden synty ja määritys sekä käyttö kliinisessä laboratorioanalytiikassa 5. Moderni raskaustestireaktio, selosta vähintään kaksi eri periaatetta ja selvitä, mitä menetelmän herkkyydeltä vaaditaan, jotta menetelmä olisi mahdollisimman monipuolinen kliinisessä käytössä 6. Radioisotooppileiman puhtauden tutkiminen a) in vitro ja b) in vivo toimintaa varten 22.10.1993 1. Selvitä, miten toteutat porrastetun kliinisen kemian laboratoriotoiminnan sairaanhoitopiirin alueella. Mitkä lait ja asetukset ovat tässä suunnittelussa apunasi? 2. Automaattisen kaasukromatografialaitteiston toimintaperiaate ja menetelmän sovellutukset metaboliitti- ja myrkytysanalyyseihin 3. Veren glykoituneen hemoglobiinin ja seerumin glykoituneiden proteiinien määritysperiaatteet, määrityksiin liittyvät ongelmat ja menetelmien käyttökelpoisuus diabeteksen hoitotasapainon
seurannassa 4. Miten selvität potilaan maksan kyvyn poistaa vierasaineita ja lääkeaineita joko yhdisteitä muuttamalla tai sappeen erittämällä? Kuvaa ne tutkimukset, joilla voit edellä mainitut seikat selvittää kliinikon tarpeisiin. 5. Kapillaarielektroforeesi analyysimenetelmänä, toimintaperiaate ja käytännön sovellutus 6. Selosta immunoradiometristen analyysien edut ja haitat perinteisiin RIA-analyyseihin verrattuna 23.4.1993 1. Selvitä miten varustat keskussairaalan kliinisen kemian laboratorion tarkoituksen mukaisilla laitteilla ja henkilökunnalla, kun piirin väestöpohja on 250 000 ja kun laboratorion tulee kyetä toimimaan 24 h vuorokaudessa ja vastaamaan eri tyyppisistä äkillisten sairauksien edellyttämästä analytiikasta. 2. Automaattinen HPLC-laitteiston toimintaperiaate ja menetelmän kliiniset sovellutukset a. vitamiini-, b. metaboliitti- ja c. lääkeaineanalytiikassa 3. Seerumin HDL-kolesterolin ja vastaavan apolipoproteiinin määritykset ja menetelmien antamien tulosten kliininen merkitys. Kuvaa ne tavat, joiden avulla voit määrittää seerumin HDLkolesterolin määrän vähittäin kolmea erilaista periaatetta käyttäen. 4. Miten selvität potilaan haiman kyvyn erittää insuliinia a. insuliinihoitoa saavalla ja b. normaalilla terveellä henkilöllä Miksi tämä tieto on tarpeen potilaan hoidon kannalta 5. Entsyymi-immunologisten menetelmien periaatteet kliiniskemiallisissa seulontakokeissa ja varsinaisessa analyyseissä sovellutuksin 6. Bed-side- analytiikka kliinisessä kemiassa : Miten järjestät näiden menetelmien tarkoituksenmukaisen analytiikan ja laadunvalvonnan ja mitä mutkia nämä menetelmät tuovat perinteiselle laboratoriolla
16.10.1992 1. Lisämunuaisen kuoren liikatoiminnan tutkimiseen käytettävät kliiniskemialliset menetelmät 2. Atomiabsorbtiospektrofotometrian perusteet ja käyttö kliiniskemiallisessa analytiikassa 3. Monoklonaalisten ja polykloonalisten vasta-aineiden käytön edut ja ongelmat 4. Entsyymimääritysten vakiointi ECCLS:n mukaan. Erilaisten laitteistojen ja analyysiperiaatteiden aiheuttamat rajoitukset ja ongelmat 5. Mitkä seikat vaikuttavat laboratoriotutkimusten kustannuksiin ja tutkimusten hinnoitteluun? 6. Keskussairaalan laboratorioon ollaan hankkimassa kemiallista analyysilaitteistoa (-laitetta), millä on tarkoitus tehdä pääosa laboratorion kliinis-kemiallisista analyyseistä. a. Miten testaat mahdollisesti hankittavan laitteen (laitteiston)? b. Mitä seikkoja on otettava huomioon päätettäessä hankinnasta? 24.4.1992 1. PCR-tekniikka ja sen käyttö kliinisessä kemiassa 2. Verisolulaskennan periaatteet 3. Imeytymishäiriöiden tutkiminen isotooppimenetelmillä 4. Myrkytystutkimuksista (menetelmistä ja tutkimusjärjestys potilaan hoidon kannalta) 5. Kustannuslaskenta kliinisessä laboratoriossa 6. Sairaanhoitolaki 1.12.1991. Mitä määräyksiä ja velvoitteita se tuo mukanaan laboratorioille. 18.10.1991 1. Mitä ominaisuuksia tulee ottaa huomioon valittaessa hematologista solulaskijaa 2. Proteiinien glykoitumisen periaate. Glykoituneiden hemoglobiinien määritys ja määrityksen kliininen käyttöarvo
3. Kreatiiniinien synty elimistössä, määritysperiaatteet ja tutkimuksen kliininen merkitys viitearvoineen 4. Haiman insuliinierityksen tutkiminen terveellä kansalaisella ja diabeetikolla. 5. AFOS:n isoentsyymien määritys ja kliininen merkitys 6. Apolipoproteiini E:n isoformit, niiden määritys ja kliininen merkitys 19.4.1991 1. Kuvaa maamme terveydenhuollon organisaatio uudessa muodossaan 1.3.1991 lähtien 2. Hyperkolesterolemian geneettiset syyt ja niiden selvittäminen laboratoriotutkimuksin sekä diagnostiikan että etiologian kannalta 3. Millä kromogeenisella substraateilla voit korvata perinteisiä hyytymisaikaan perustuvia analyyseja? Selosta myös hyytymistutkimusten suorittamisen periaatteet kromogeenisia substraatteja käyttäen. 4. Automaatiomahdollisuudet kliinisessä laboratoriotyössä 5. Vitamiinimääritykset kliinisessä kemiassa ja näiden tutkimusten todellinen hyöty sekä biologinen merkitys 6. Miten suoritat vakioinnin määrittäessäsi kineettisillä menetelmillä entsyymiaktiivisuuksia? Esitä tähän kuvaus tai kaavat, joiden perusteella voit vakioinnin suorittaa. 19.10.1990 1. Entsyymien käyttö kliinis-kemiallisessa analytiikassa 2. Veren laskon määrittämien. Miten määritystä voidaan helpottaa nykyaikaista tekniikkaa hyväksi käyttäen. 3. Osmolaliteetti. Määrittäminen ja kliininen käyttö 4. Kliinis-kemiallisen laboratorion laaduntarkkailu. Tavoitteet ja toteuttaminen 5. Kilpirauhasen toiminta ja toiminnan tutkiminen kliinis-kemiallisin menetelmin 6. Diabetes-potilaiden sokeritasapainon seurannassa käytetyt menetelmät
20.4.1990 1. Kliinis-kemiallisen laboratorion sisäinen laaduntarkkailu, tavoitteet ja toteuttaminen 2. Kreatiniinikinaasin ja sen isoentsyymien ominaisuudet, määritysmenetelmät ja merkitys 3. Lisämunuaisen kuorikerroksen toiminnan tutkiminen 4. Korkeapainenestekromatografian periaate, analyyttiset sovellutukset ja menetelmien kliiniset käyttöalueet 5. Manuaalisen solulaskennan eri suoritustavat, menetelmien virhelähteet, niiden vähentäminen ja solulaskennan automaatiomahdollisuudet tulosten parantamiseksi 6. Miten selvität a. mahaontelon, b. keuhkopussiontelon c. nivelnesteen koostumuksen ja todennäköisen syyn nesteen esiintymiseen nesteen koostumuksen perusteella? 20.10.1989 1. Seerumin glykoituneet proteiinit ja niiden merkitys 2. Atomiaborptiospektrofotometrian perusteet ja sovellutukset kliinis-kemiallisessa analytiikassa 3. Suuren keskussairaalan laboratorioon ollaan hankkimassa kemiallista analyysilaitteistoa (-laitetta), millä on tarkoitus tehdä pääosa laboratorion kliinis-kemiallisista analyyseistä. a. Mitkä seikat on otettava huomioon päätettäessä hankinnasta b. miten testaat mahdollisesti hankittavan laitteiston 4. Lisämunuaiskuoren toiminnan tutkimiseen käytettävät laboratoriotutkimukset 5. Mikrotietokoneen hyväksikäyttö analyysilaitteiden tulostuksessa 6. Herkkien liuskakokeiden käyttö sydäninfarktin ja munuaissairauksien tutkimisessa 21.4.1989 1. Selvitä, miten varustat keskussairaalan kliinisen kemian laboratorion tarkoituksenmukaisilla laitteilla ja henkilökunnalla, kun piirin
väestöpohja on 250 000 ja kun laboratorion tulee kyetä toimia 24 h vuorokaudessa ja vastaamaan eri tyyppisistä äkillisten sairauksien edellyttämästä analytiikasta 2. Automaattisen HPLC-laitteiston toimintaperiaate ja menetelmän kliiniset sovellutukset: a. vitamiinib. metaboliittic. proteiinianalytiikkaan 3. Kilpirauhasen toiminnan tutkiminen kliinis-kemiallisin menetelmin 4. Laboratoriotutkimusten näytteenottoon ja esikäsittelyyn liittyvät virhelähteet ja niiden eliminaatiomahdollisuudet 5. Selvitä time-resolved fluroimmunoassay-menetelmien periaate ja tämän analytiikan sovellutukset kliinisessä kemiassa 6. Mitä näkökohtia on otettava huomioon laboratoriotyössä, kun näytteitä käsitellään HIV- ja hepatiitti-infektiota sairastavista potilaista xx.11.1988 1. Seerumin ja virtsan vapaiden hormonien määritysperiaatteet. Kuvaa vähintään kaksi hyvää esimerkkiä tutkittuna sekä seerumista että virtsasta. 2. Seerumin prealbumiinin määritys ja kliininen merkitys 3. Selkäydinnesteen solujen laskenta ja tunnistus sekä tämän analytiikan kliininen merkitys 4. Isoelektrinen fokusointi ja sen käyttöalueet kliinisessä kemiassa 20.11.1987 1. Kerro ne viranomaisten asettamat velvoitteet, mitkä on määrätty keskussairaalapiirien kuntainliitoille oman piirinsä laboratoriotoiminnan suhteen. Kuvaa lisäksi, miten järjestät alueellisen laboratoriotoiminnan toimiessasi aluekemistin virassa keskussairaalapiirissä, missä on keskussairaalan lisäksi aluesairaala ja suuri kaupunginsairaala 2. Radioimmunoassay-menetelmät ovat viime vuosina huomattavasti kehittyneet perinteisiin 1970-luvun RIA-menetelmiin verrattuna.
Kuvaa tärkeimmät nykyaikaiset menetelmät ja tavat, joilla RIAanalytiikkaa voidaan herkistää olennaisesti spesifisyydestä tinkimättä 3. Seerumin isoentsyymimääritykset sydäninfarktin toteamisessa 4. Seerumin ja virtsan lysotsyymin määritystavat ja kliininen käyttöarvo 8.5.1987 1. Syövän diagnostiikkaan ja hoidon seurantaan käytettävät laboratoriotutkimukset 2. Kuivakemian käyttömahdollisuudet kliinis-kemiallisessa analytiikassa 3. Porfyriadiagnostiikkaan liittyvät laboratoriotutkimukset 4. Kilpirauhasen toiminnan tutkiminen kliinis-kemiallisilla menetelmillä. 21.11.1986 1. Plasman glykolysoituneet proteiinit 2. Selkäydinnesteen proteiinimääritykset : menetelmät ja merkitys 3. Korkean verenpaineen selvittämiseen liittyvät hormonimääritykset 4. DNA-luotainten käyttö kliinisessä laboratoriodiagnostiikassa 5. Fluoroimmunoassaytekniikat 6. Kliinisenkemiallisen analytiikan kehitysnäkymät 6.6.1986 1. Beeta-2-mikroglobuliini- merkitys ja määritys 2. Uusista tuumorimarkkereista 3. Hypo- ja hypertyreoosin diagnostiikassa käytetyt kliiniskemialliset tutkimukset 4. Virtaussytometrian toimintaperiaate 5. Yhdistelmä-DNA tekniikka 10.5.1985 1. Veren tärkeimmät hyytymätutkimukset 2. Mitä ymmärretään ns. referenssimenetelmällä 3. Ionispesifiset elektrodit. Mittausperiaatteet ja kliiniset