Terveysalan ammattilehti 5/2013 Päiviltä poimittua 6-17 Ravitsemuksesta ja ravinnosta 18 27 Keittiö uusiutui 28 31
SA1305_6-7_huovinen.indd 6-7 22.10.2013 13:19:59 SA1305_12-15_joensuun malli.indd 14-15 22.10.2013 13:22:17 SA1305_20-21_valvanne.indd 20-21 22.10.2013 13:30:21 SA1305_28-31_kokkola.indd 28-29 22.10.2013 13:31:34 Terveys ja talouspäivät 2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee vuoropuhelu jatkuu Teksti ja kuva: TARJA RUUSKA Peruspalveluministeri Susanna Huovinen toi valtiovallan tervehdyksen Terveys- ja talouspäiville 26. syyskuuta. - Soteuudistuksen aikataulu on haastava ja näkemyseroja on paljon, mutta uskon, että pysymme aikataulussa. 5/2013 Peruspalveluministeri si. Köyhimmät suomalaisnaiset elävät vajaa 80-vuotiaiksi. Hyvätuloi- Ennaltaehkäisyn Susanna Huovinen kertoo korostaminen nen suomalaismies elää keskimäärin 82-vuotiaaksi köyhimmät mie- Susanna Huovinen korostaa, että täl- hypänneensä kuin liikkuvaan junaan het jäävät alle 70-vuotiaiksi. Erot ovat lä hetkellä moni potilas odottaa liian aloittaessaan toukokuussa kasvaneet 2000-luvulla. Tarvitsemme kauan apua sairauteensa. kokonaisvaltaisempaa hyvinvointipolitiikkaa ja siksi kuntapohjainen delle kalliiksi puhumattakaan inhi- Tämä tulee kansan- ja kuntatalou- peruspalveluministerinä ja päässeensä keskelle soteuudistuksen valmistelua. syä ei saada kuntoon, meiltä loppu- järjestelmä on paras ratkaisu. millisestä laskusta. Jos ennaltaehkäivat pian sekä rahat että osaajat. Sairauksien ennaltaehkäisy on pidemmäl- Palveluissa suuria eroja ansalaisilta tulee sote-terveisiä, missä tahansa kuljenkin. Moni on kokenut an suuria eroja. Tämän todistavat Ternedistäminen koskee paitsi jokais- Sote-palveluissa on tällä hetkellä liilä ajalla edullisin ratkaisu. Terveyde- K sote-uudistuksen ja sen veyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimukset. alan ammattilaisten tukea, ohjausta ta kansalaista, siinä tarvitaan myös valmistelun monimutkaiseksi. Koen uudistuksen kuitenkin tärkeäksi THL:n mukaan lähes 80 % kansalaisista elää kunnissa, joissa lääkäriin ja valvontaa. ja laajaksi muutokseksi, jota monen voi olla vaikea hahmottaa ja tavoitteet eivät ole kaikille oikein avautu- viikkoa. Se on liikaa. Kyse on ihmis- pääsyä joutuu odottamaan yli kaksi Konkretiaa toivotaan neet. Olipa kyse asiantuntijoista, järjestöistä tai ihan tavallisesta kansale luvattuihin palveluihin. Keskustemisistaan, joissa sekä terveydenhuolten yhdenvertaisista oikeuksista heil- Ministeri kertoo esimerkkejä kohtaalaisesta. Keskustelu on käynyt ja käy luissa menevät liian usein kuitenkin lossa toimivat että palvelujen tarvitsijat ovat kokeneet arjessaan. yhä vilkkaana, ministeri pohtii. herttaisesti sekaisin palvelut ja rakenne. Rakennehan on väline palvelujen Ministeri kertoo esimerkkejä kohtaa- Sote-uudistuksen tavoitteet ovat terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventamita ja palvelujen tarvitsijoista ja siitä turvaamiseen, ministeri muistuttaa. mistaan terveydenhuollon toimijoisnen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen. Tarkoitus on integ- Tuttu ambulanssikuski kysyi: pungissa, mutta joillakin etäisyys kes- läheltä, ammattilaisten joukon pitäisi lukuussa. Hallituksen esitys menee mitä he ovat kokeneet arjessaan. poa, koska sairaala on samassa kaulut on saatava mahdollisimman usein raportti lausunnoille on valmis jou- Sote-yhdentyminen roida eli yhtenäistää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä korosja-aidat ovat ministerin mukaan nykyi- Nuori lääkäri kirjoitti: Haluan olla niä, jopa satoja kilometrejä. Nämä ovat vissä ja perusterveydenhuollon arvoslee voimaan 1. tammikuuta 2015, ja Sosiaali- ja terveydenhuollon väliset ra- Kuka vastaa kokonaisuudesta? kussairaalaan voi olla useita kymme- olla tasapuolisesti potilaiden käytettä- eduskuntaan keväällä 2014. Laki tutaa ennaltaehkäisyn roolia, ministeri sin liian korkeat. Hyvin usein tieto ei terveyskeskuslääkäri, mutta en tiedä sitä konkretiaa, ja nyt ollaan avaamassa tusta pitää nostaa, ministeri korostaa. ennen sote-alueiden muodostumista Susanna Huovinen korostaa. kulje eri tahojen välillä. jaksanko. Lastensuojelun asiakas selkeää järjestelmää toimia ja etsimässä yhä tehokkaampia keinoja. Uudisjestelmän uudistaminen tehdään osa- on kuntien kuuleminen. Rahoitusjär- Kyse ei ole pelkästä terveysuudistuksesta. Sosiaalihuoltoa ei voi irrot- tasa-arvoisessa asemassa. Vaativa lastuksen valmistelu on vienyt ja vie viena hallituksen rakennepoliittista oh- halusi tietää, ovatko lapset Suomessa Uudistuksen askelmerkit Terveyserot kasvaneet taa terveyden edistämisestä, sillä hyvinvointiin tarvitaan molempia. Isomla? Tai saako vanhus jatkossakin paltä uudistuksesta on hyötyä. Siksi se on teri opastaa seuraavin askelmerkein: Susanna Huovinen tunnustaa, että tensuojelu pitäisi olla isommalla tasollä aikaa, mutta toivon ja uskon, että täs- Miten sote-uudistus etenee? Minisjelmaa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä eräs tärkeä tehtävä on ministerin pi hallinnollinen rakenne mahdollistaisi osaajien ja ammattilaisten käytön Itse olen miettinyt, onko allergiasanna Huovinen toteaa. sa. Kuntien lausunnot oli jätettä- ja haastava ja näkemyseroja on palveluja kotikunnassaan? tehtävä nyt, eikä tulevaisuudessa, Su- Väliraportti valmistui kesäkuus- sote-uudistuksen aikataulu on tiukka mukaan terveyserojen kaventaminen. Hyvätuloinen, 35-vuotias nainen laajemmin. Tarvitaan kokonaisvaltaista otetta. sairaalassa. Perheessämme se on help- kysymys työnjaosta. Tarvittavat palvekuu lausuntojen pohjalta ja loppusa pysytään. lapsen kanssa käytävä aina keskus- Uudistuksen punaisena lankana on vä 11. lokakuuta mennessä. Työ jatjon, mutta hän uskoo, että aikataulus- elää keskimäärin yli 86-vuotiaak- 6 TERVEYS JA TALOUS 5/2013 5/2013 TERVEYS JA TALOUS 7 Terveys ja talouspäivät 2013 Tukipalvelut myllerryksessä Teksti: SIRPA SARÉN Terveys- ja talouspäivillä sältö. Lähinnä kyse on johtamisesta ja millaisella otteella sitä tehdään, kommentoitiin kuulijakunnasta. Hämeenlinnassa oli yhtenä keskeisenä aiheena Anne Haapanen esitteli Kiinteistöpalvelut ry:n tekemää tutkimusta, tukipalvelut ja niiden järjestäminen jossa vastaajina oli 800 kuntapäättäjää ja virkamiestä. Kiinteistöpalvelujen osalta enemmistö oli sitä mieltä, tulevaisuudessa. Malleja on monia. Päivillä nousi että niitä voitaisiin ulkoistaa. Yleisössä pohdittiin mikä on ruokapalvelu- voimakkaasti esiin, että malli ei ratkaise vaan jen rooli, katsotaanko ne terveydenhuollon ydinpalveluiksi myös tulevaisuudessa vai tulevatko ne ole- toiminnan sisältö. maan osa kiinteistöpalveluja? ohtava konsultti Anne Haapanen FCG:ltä (Finnish Consulting an laatua tulisi jokaisen alalla olevan - Ruokapalvelujen asemaa ja ruo- JGroup) pohti tukipalvelujen asemaa ja uusia järjestämistapoja lähin- työtään ja nostaa se sille kuuluvaan korostaa. Täytyy osata arvostaa omaa nä ravintohuollon näkökulmasta. asemaan. Toimintaympäristö on muuttunut ja yritykset ovat entistä kiinnostuneempia tulemaan julkisille markkinoille. Itse vai ostettuna Näin myös ravintopalveluissa. Mitkä ovat itse hoidetun ja vastaavasti ostetun palvelun edut ja haitat? - Asiakastyytyväisyys on päivän avainsana palvelujen tuottamisessa, Haapanen kertoi esimerkin erään toteaa Haapanen. kunnan kilpailutuksessa esiin tulleista näkemyksistä koskien ruoka- ja sii- - Noin 10 % kunnan palveluista ulkoistetaan tänä päivänä. Ei niinkään vouspalvelujen ulkoistamista. mitään suuria kokonaisuuksia vaan Itse hoidetussa nähtiin hyvänä, että tuuraus onnistuu, tekninen osaa- joitakin osia palvelusta. minen säilyy, reagointi helpompaa taloudellisissa asioissa. Huonona puolestaan todettiin, että vertailtavuus Kirjavaa käytäntöä Tällä hetkellä eri puolilla mietitään on heikompaa ja esimiesresurssia kehittämiseen on liian vähän. Jos kaikki paljon miten palveluja tuotettaisiin. Asiasta on järjestetty seminaareja ja hoidetaan ulkopuolisin voimin henkilöstöasioiden hoito ja hallintotyöt tarkasteltu erilaisia vaihtoehtoja: järjestääkö kunta itse palvelut, yhteistyössä jonkin muun/muiden kuntien velun laadun valvontaan. Huonoa vähenevät ja voidaan keskittyä pal- kanssa, liikelaitoksena, yhtiönä jne. on, että oma osaaminen häviää, palvelukuvauksia vaikea tehdä, talou- - Erilaisia järjestämismalleja on paljon. Mitään parasta mallia ei ole. Asioita voidaan kehittää monella eri takilöstön asema saattaa heiketä. Eridellinen liikkumavara on pieni, henvalla. Tärkeää ei ole muoto, vaan sityisen huonona asiana voi esiin tulla suuria ongelmia, jos kilpailutuksessa epäonnistutaan. - Selvitysten mukaan tukipalvelujen kustannusrakenne on hyvin erilainen eri kunnissa. Vertailu on mahdotonta. Esimerkiksi ateriahinnoissa on suuret erot. Henkilöstökuluissa ei ole mitään yhtenevää käytäntöä siitä, mitä ovat muut sivukulut. Vuokrat vaihtelevat valtavasti; joillain on 1 % ja joillain 16 %, kertoo Haapanen esimerkkiä kustannusvaihteluista. Päivillä pohdittiin myös liikelaitosten asemaa. Uusia kuvioita on tiedossa kunnallisille liikelaitoksille tulevaisuudessa. Kuntalakia ollaan muuttamassa siten, että kilpailutilanteessa markkinoilla toimivat kunnalliset liikelaitokset tulee yhtiöittää vuoden 2014 loppuun mennessä. Syynä lakimuutokseen ovat EU:n komissiolle liikelaitoksista tehdyt kantelut. Yhtenä kuulijakunnan alaa lähellä olevana esimerkkinä tästä Helsingin kaupungin omistama Palmia. Yhtiöittämisen vaihtoehtona kunnalla on vetää liikelaitos pois markkinoilta kunnan sisäiseksi liikelaitokseksi. Tukipalvelut kahteen palvelukeskukseen Pirkanmaalla on pohdittu tukipalvelujen asemaa pitkään. Toiminnan kehittämiseksi aloitettiin erillinen ohjelma, jonka esiselvitys aloitettiin toukokuussa 2012. Esiselvityksessä oli mukana noin puolet tukipalvelujen henkilöstöstä. Uuden organisaation toiminta on tarkoitus aloittaa ensi vuoden alusta. Tässä vaiheessa organisointi keskittyy TAYS:iin, mutta myöhemmin laajenee muualle piirin alueella. - Ohjelmalla on ollut vahva johdon sijoittuvat jatkossakin yhtymähallintoon. Muutoksen myötä yhtymä- tuki ja tämä osoittaa, että tukipalvelut ja niiden kehittäminen nähdään hallinnon henkilöstömäärä vähenee erittäin tärkeänä osana sairaalan toimintaa, toteaa tekninen johtaja Pek- - Merkittävä muutos nykyiseen merkittävästi (136:sta 47:ään). ka Erola. nähden on, henkilöstöön liittyvien Nykyiset hallinnon ja huollon palvelualueet sekä yhtymähallinnon tuualueeseen. Vastuualueelle kuuluu asioiden keskittäminen samaan vas- operatiiviset tukipalvelut järjestetään myös terveysalan opiskelijoiden ohjaus, kertoo Erola. kahdeksi palvelukeskukseksi. Hallintopalvelukeskukseen siirtyy sairaanhoitopiirin johtamisen tukipalvelulella. Kaikki tieto-ja viestintäteknolo- - Sama kehitys tapahtuu ict-puoja, kuten talouspalvelut, asiakaspalvelut sekä opetus- ja henkilöstöpalniikka mukaan lukien keskitetään sagiaan liittyvät toiminnat lääkintätekvelut. Tukipalvelukeskukseen siirtyvät toimitilat, teknologia, tietohallinkintätekniikan verkottuminen. maan yksikköön. Syynä on mm. lääto, ruokapalvelut, sairaala- ja välinehuolto sekä materiaalipalvelut. perusajatuksena on hakea kustan- Palvelukeskuksien perustamisen Yhtymähallintoon jää strategisessa nustehokkuutta ja asiakastyytyväisyyttä. Tämä johtaa Erolan mukaan johtamisessa tarvittavaa osaamista. Johtoryhmän lisäksi yhtymähallinnossa on jatkossa kehittämisryhmä, yhtymähallinnossa ja entistä tehok- entistä tehokkaampaan johtamiseen viestintäpalvelut, hallinnon kansliapalvelut, tarkastustoiminta, yleinen - Muutos merkitsee myös sitä, etkaampaan palvelutuotantoon. turvallisuustoiminta, tieto- ja viestintäteknologian kehitys sekä potityä tarkemmin sopimaan palvelutatä asiakkaiden kanssa täytyy ryhlasasiamies. Niin ikään tiedekeskus soista. Tämä vaatii, että asiakas ottaa ja perusterveydenhuollon yksikkö kontrollia omista tarpeistaan. Vuorovaikutus tulee lisääntymään. Erola uskoo, että muutoksen myötä asiakas ymmärtää, että tukipalvelukin on kustannus. Ongelmiakin voi olla Kuopiossa Servica-liikelaitoskuntayhtymä tuottaa huoltopalveluja Kuopion kaupungille ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille. Toimitusjohtaja Ari Simonen erosi tehtävästään elo-syyskuun vaihteessa. Simonen oli Terveys- ja talouspäivillä kertomassa Servican tilanteesta ja näkemyksiään liikelaitoksen toiminnasta. Servican nykyinen taloudellinen ja toiminnallinen tilanne on huono ja se vaatii suuria muutoksia. Simosen mukaan Servicassa on hyvin monia erilaisia toimialoja mikä ei aina ole hyvä asia. Ensinnäkin hyvin erilaiset työkulttuurit törmäävät kun liian monta toimialaa on saman organisaation alla. Asenteet voivat muodostua ongelmallisiksi mikä asettaa suuria haasteita johdolle. Tukipalvelut olivat vahvasti esillä tänä vuonna järjestetyillä Terveys ja talouspäivillä. Haastatteluissa on esimerkiksi ruokapalvelujen merkittävimpinä tulevaisuuden haasteina tulleet esiin: koulutetun työvoiman saanti, taloudellisten resurssien rajallisuus, kustannusten nousupaineet sekä asiakastarpeiden muuttuminen ja monipuolistuminen. 14 TERVEYS JA TALOUS 5/2013 5/2013 TERVEYS JA TALOUS 15 Pääkirjoitus: Pasi Parkkila Omahoito on mahdollisuus 5 Tarja Ruuska Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee 6 Jaana Larsson Kuntien palautteista näkemystä sote-uudistukseen 8 Jaana Larsson, Tarja Ruuska Paneelista poimittua 10 Jaana Larsson Joensuun mallissa tekniikasta saadaan apua 12 Sirpa Sarén Tukipalvelut myllerryksessä 14 Sirpa Sarén Voittoa tavoittelematon yhtiö hoitaa taloushallintoa Oulussa 16 Ravitsemusseminaarin satoa Vajaaravitsemus vanhuksilla yleistä Teksti: TARJA RUUSKA Kuva: TEEMU LAUNIS /TAMPEREEN YLIOPISTO Vajaaravitsemus heikentää toimintakykyä ja lisää kuolemanvaaraa. Iäkkäät, heidän läheisensä ja alan ammattilaiset voivat tehdä paljon haurastumisen ehkäisemiseksi, toteaa geriatrian professori Jaakko Valvanne. T oimintakyky on keskeinen osa ihmisen hyvinvointia ja siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen Leppäsen perheessä ravintohuollosta huolehtii vaimo. Moni vanhus asuu kuitenkin yksin ja silloin jonkun muun lähipiirin tai kotipalvelun tuki on tärkeää. ja sosiaalinen toimintakyky. Hyvä ravitsemustila ylläpitää toimintakykyä. Se ehkäisee sairauksia ja niiden komplikaatioita. Ikääntyessä ravitsemusongelmat muuttuvat, tulee fyten, mitä haluaa ja osaa esittää toivei- koskaan maahamme niin paljon, et- hoidossa. Aliravitsemus on yleinen Iäkäs aikuinen tietää kyllä useimmi- En usko, että geriatreja saadaan sen merkitys korostuu sairauksien siologisia muutoksia, ja sairaudet sekä sosiaaliset ja psyykkiset syyt voi- Sosiaali- ja terveysalan koulutukkin, että tietämys vanhusten ravitse- iäkkään potilaan ja sieltä lähtevän titaankintä niitä olisi riittävästi. Uskon kuiten- vakava ongelma. Sairaalassa olevan Kun vanhuksen vajaaravitsemus havaitaan ajoissa tai ennakoidaan sen syntyminen, säästetään kustannuksia, hoitoajat lyhenevät ja saadaan parempia hoitotuvat johtaa negatiiviseen energiatasapainoonloksia. Hoitoketjun on oltava katkeamaton, geriatrian professori Jaakko Valvantämätöntä. Se on yksi monista asioista, tietoisesti muutetaan. sa. Hoidon pitää olla jatkuva ja katsessa vanhenemistieteen opetus on riitmuksesta kasvaa ja toimintatapoja laa pitäisi seurata koko hoitoketjus- Jaakko Valvanne kertoo, että eläkkeelle siirryttäessä ylipaino on usein fessori Jaakko Valvanne patistaa. lijä, mutta vanhusten ravitsemukne korostaa. joihin on kiinnitettävä huomiota, pro- Olen geriatri, en ravitsemustieteikeamaton. tavallista. Iän karttuessa ja sairauksien seurauksena ruokahalu heikke- ettei vajaaravitsemusta edes synny. on ehkä ainoita nautintoja vanhuklä hoidolla voidaan vaikuttaa siihen, maukas, sillä voi olla, että ruokailu nee, syödyn ruoan määrä vähenee ja Tähän tarvitsevat neuvoa iäkkäät itse sekä omaiset, Valvanne toteaa. se ei voi olla iloinen asia? sen päivittäisessä ohjelmassa. Miksi Vanhuksen vajaaravitsemus Tutkimusten mukaan paino laskee. Ikääntymiseen liittyy monia muutoksia, jotka altistavat ravitsemushäiriöille ja vaikeuttavat nii- laihtuminen ja aliravitsemus - eläkeläisväestössä n. 5-10 %, Yleisintä liian vähäisestä energian ja proteiinien saannista aiheutuva vajaaravittuja Uusi tapa syödä Ihmisnäkökulma den korjaantumista. - voi olla virheravitsemus, ts. energiansaanti sopivaa, mutta - 80. ikävuoden jälkeen ilmaantuvuus lisääntyy nopeasti Jaakko Valvanne toteaa, että Vanhuksen ollessa kyseessä voi ajatella niin päin, että kun on opittu syölaan helposti omasta ammatillisuudes- - Sairaalahoidossa olevista Organisaatioissa katsotaan ja ajatel- suojaravinteita liian vähän 1980-luvulla geriatriassa ei juuri puhuttu vanhusten vajaaravitsemuksesta mitään, eikä oppikirjoissakaan tuosi tapa syödä epäterveellisemmin. semukseen liittyvissä kysymyksissä. - Pysyvässä laitoshoidossa 25-85 % mään terveellisesti, pitäisi oppia uuta tietolähtöisesti myös iäkkään ravit- vanhuksista 30-60 % Suuri terveysriski tu asiaa esille. Eli salaatti ei riitä, tarvitaan energiaa Asenteiden pitäisi olla enemmän ihmisen näkökulmasta. Samoilla resurs- - altistaa infektioille, hidastaa haavojen paranemista, lisää väsymystä ja jaksoja, lisää kuolleisuutta, sairaa- - heikentää immuunipuolustuskykyä - vajaaravitsemus pidentää hoito- Vajaaravitsemus jää yhä usein ja valkuaisaineita. Omaishoitajien on huomaamatta. Siihen on kuitenkin tärkeää tietää, että vanhuksella laihtuminen ei kuulu asiaan. Nesteytys nosti, Valvanne korostaa. Paradoksi: lihavakin vanhus voi olla aliravittu! hoidon kustannuksia seilla voidaan siis hoitaa hyvin ja huo- heikkouden tunnetta lahenkilökunnan työmäärää ja puututtava tehokkaasti, kun iäkäs henkilö äkillisen sairauden takia joutuu sairaalaan ja potilaalla todetaan sää vanhusten kanssa työtä tekeville. tään kustannuksia, hoitoaikoja ja saa- on hyvin tärkeää. Tietoa tarvitaan li- Kun hoidetaan hyvin, niin sääste- - runsaan rasvakudoksen alla voi olla vaikeaa lihaskatoa vajaaravitsemus. Ennaltaehkäiseväl- Vanhuksen aterian kuuluu olla daan parempia hoitotuloksia. 20 TERVEYS JA TALOUS 5/2013 5/2013 TERVEYS JA TALOUS 21 Tarja Ruuska Nutrition Day vaikuttava tiedonkeruumenetelmä potilaan ravitsemushoidossa 18 Tarja Ruuska Vajaaravitsemus vanhuksilla yleistä 20 Jaana Larsson Ruokavaliolla kiinni vaikeahoitoiseen epilepsiaan 22 Tarja Ruuska Ennen ja jälkeen dieetin 24 Päivi Kantonen Keittiön remontointi uudisti koko toiminnan 28 Keittiön remontointi uudisti koko toiminnan Teksti: PÄIVI KANTONEN Kuvat: SUVI MELENDER-LÅGLAND R avitsemispäällikkö Merja Kivinen on ylpeä uudesta sairaalakeittiöstä ja sen henkilökunnasta. Kaikki on uudistettu: fyysiset tilat, laitteet, toimintatavat ja reseptiikka. Vaikka ruokaa tehdäänkin nyt aiempaa enemmän, ovat tilat pienentyneet aiemmasta. Meillä on henkilökunta, joka haluaa kehittää työtä ja siihen on annettu lupa. Meillä on juuri sopiva määrä ihmisiä joka paikkaan, eikä hukkatyövoimaa ole. Toisaalta ihmisiä ei tapeta työllä: kyselen henki- Henkilöstön ehdotukset huomioi- töissä ollaan. löstöltä sopivin väliajoin työn kuormituksesta, Kivinen kertoo. oissa. Esimerkiksi astianpesuosasdaan sekä pienissä että suurissa asi- Sairaalan keittiössä käytetään vuosityöaikaa, mikä mahdollistaa jousta saa suunnitella niiden sijoittumitolla altaita uusittaessa henkilökuntamisen töiden mukaan. Kun päivä sen ja muut vaatimukset. Arvostamme henkilöstön osaamista ja annam- venyy, töitä tehdään, mutta kun työt on tehty, lähdetään kotiin. Työvuorosuunnittelu on tehokasta ja kierme toimintavapauden arjessa. tävän työvuorolistan ansiosta henkilöstö tietää minä viikonloppuina Tehokkuutta ruoan jäähdyttämisellä Keski-Pohjanmaan keskussairaalan keittiö valmistaa 1 400 annosta päivässä. Henkilökunnasta ensimmäiset tulevat töihin aamukuudelta ja viimeiset lähtevät töistä puoli neljän aikaan iltapäivällä. Kaikki tekevät yksivuorotyötä. Tehokkuus rakentuu pienistä puroista. Ennen pesimme ruokavaunut käsin. Siihen tarvittiin yksi henkilö enemmän kuin nykyisin vaunun pesukoneen tultua. Merja Kivinen Päivi Kantonen Ekotukihenkilö innostaa ajattelemaan ympäristöä 32 Set-pakina: Juntteja onko heitä? 40 Alpo Rajaniemi Hospital-lehdestä poimittua 41 28 Ruoka jaetaan lautasille valmiiksi annoksiksi ja siirretään sen jälkeen vaunuihin, joissa ne lämmitetään osastoilla. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan keittiö koki totaalisen muodonmuutoksen vuonna 2009. Fyysinen paikka muuttui hieman, laitteet uusittiin ja prosessit hiottiin yhdessä henkilökunnan kanssa. Uusi keittiö on tehokas. Vai miltä kuulostaa se, että aamiaisen sekä lounaan jakelun hoitaa neljä henkilöä ja päivällisen jaon kolme henkilöä? TERVEYS JA TALOUS 5/2013 Ruokatarvikkeita tilataan kolme kertaa viikossa. Kun suunnittelu on tehty hyvin, ei ruokaa jää liikaa varastoihin. Ruokaa valmistetaan sekä Cook and serve (ruoka valmistetaan ja tarjotaan kuumana), että Cook and chill (ruoka valmistetaan ja jäähdytetään) -menetelmillä. Kuumana jaetaan joka aamu keitettävä puuro, sekä lounas maanantaista perjantaihin. Ruokasalissa toisena vaihtoehtona sekä potilaspäivällisenä on aina keitto. Ne valmistetaan yhdellä kertaa. Osa menee heti tarjolle ruokasaliin, osa jäähdytetään seuraavan päivän potilaspäivälliselle, ja jaetaan kylmänä. Torstaina keittiössä tehdään lauantain ruoka ja perjantaina sunnuntain, minkä vuoksi kokkien ei tarvitse olla viikonloppuisin töissä, Merja Kivinen kertoo. 5/2013 TERVEYS JA TALOUS 29 Tuoteuutuuksia 42 I detta nummer: Egenvården är en möjlighet 47 Terveys ja Talous 5/2013 3
Akuuttihoidon tietokannat akuutti- ja tehohoidossa tarvittavaa käytännön tietoa päivystäjälle Akuuttihoidon tietokannat sisältävät Akuuttihoito-oppaan Akuuttihoidon lääkkeet Ensihoito-oppaan Päivystyskirurgian oppaan Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Lastentautien päivystyskirjan Kuva: istockphoto www.terveysportti.fi
Terveysalan ammattilehti 76. vuosikerta Toimitus Sirpa Sarén PL 10 00671 Helsinki 040-594 6404 sirpa.saren@terveysjatalous.fi Päätoimittaja: Tuomo Meriläinen Toimitusneuvosto Tuomo Meriläinen Merja Huisman Pasi Parkkila Sirpa Sarén Ilmoitusmarkkinointi Je-Mark Ky Jukka Eriksson Pelimannintie 15 K 00420 Helsinki 09-5489 3630 050-339 6137 info@je-mark.fi www.je-mark.fi Ilmoitusaineisto Forssa Print Esko Aaltosen katu 2, PL 38 30101 Forssa 03-4155 634 fkp@forssaprint.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Forssa Print Maija Mastovaara 03-415 5674 fax: 03-415 5730 maija.mastovaara@forssaprint.fi Jäsenasiat Outi Kalske www.terveysjatalous.fi kohdasta jäsenhakemus Julkaisija ja kustantaja Terveys ja talous ry Ulkoasun suunnittelu Julle Oy Taitto Forssa Print Pirjo Tähtinen Paino Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 1797-8475 Lehden artikkeleiden kopiointi ilman kustantajan lupaa on kielletty Kannen kuva: Kotimaiset Kasvikset ry/teppo Johansson Omahoito on mahdollisuus Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan väestötekijöistä johtuva terveyspalvelujen tarve kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin 30 %. Samalla terveydenhuollon osaajista tulee huutava pula etenkin kasvukeskuksien ulkopuolella. Jo vuonna 2025 terveydenhuollossa on työ- ja elinkeinoministeriön laskelmien mukaan 20 000 henkilön työvoimavajaus. Talouden näkökulmasta terveyspalvelujen kustannusten osuus on kasvamassa yli kansakuntamme kantokyvyn. Uusia toimintamalleja ja hoitomenetelmiä on pakko kehittää, omahoidon mahdollisuudet näyttävät erittäin lupaavilta. Omahoito on vaihtoehto perinteisille toimintamalleille ja siinä korostuu modernin mobiilin hoitoteknologian käyttö ja kehittäminen. Keskeistä on asiakkaiden tarvitsemien palveluiden saatavuuden ja niiden laadun turvaaminen. Omahoitopalvelujen avulla voidaan varmuudella parantaa asukkaiden hyvinvointia ja kohdistaa terveyspalveluja nykyistä paremmin. Sähköisten palvelujen avulla voimme samalla siirtää painopistettä sairaanhoidosta terveyden edistämiseen. Omahoitopalveluilla lääkäri tai hoitaja voi mm. hoitaa haavoja ja erilaisia tulehduksia kuvien ja mittaustulosten perusteella, reseptejä voidaan uusia kotikoneelta, kontrollikäyntejä voidaan korvata etäyhteyksillä, laboratorioarvoja voi seurata itse ja teknologian turvin kotona toipuminen ja asuminen on mahdollista nykyistä useammin. Tehtyjen pilottien mukaan suuri osa suomalaisista myös haluaa itse tarkkailla terveyttään, pitää itsestään parempaa huolta ja sairastuessaan osallistua hoitoprosessiinsa ja myös vaikuttaa siihen. Terveyspalveluja saadaan näin kohdennetuksi järkevästi, kansalaisten hyvinvointi paranee ja samalla saadaan taloudellisia hyötyjä. Amerikkalaisen huippututkijan, Eric Topolin mukaan älypuhelimet ja uusi teknologia tekevät sairaalat usein tarpeettomiksi, nostavat potilaat lääkärien kumppaneiksi hoitotyöhön ja mahdollistavat uudenlaisen terveydenhuollon, jossa väestötason sijasta keskitytään potilaaseen yksilöllisesti. Topolin mukaan tulevaisuudessa emme tarvitse enää nykyistä määrää sairaaloita. Lääkäriäkin tarvitaan useammin lähinnä konsultiksi, kumppaniksi ja tiedon tulkitsijaksi. Rutiininomaiset terveydenhoidon toimenpiteet siirtyvät entistä enemmän potilaille, potilasjonot lyhenevät ja terveydenhoidon ammattilaisten aikaa vapautuu todellista asiantuntemusta vaativaan hoitotyöhön. Eli kaikki voittavat. Vai voittavatko? Kyllä, mikäli osaamme toteuttaa omahoidon tarjoamat mahdollisuudet oikein. Se edellyttää käyttäjien tarpeiden huomioon ottamista kaikissa tilanteissa ja heidän mukaan ottamista kehittämistyöhön. Samalla pitää muistaa se, että kaikilla meistä ei ole syytä tai edellytyksiä uuden teknologian käyttöön. Myös heidän palvelutarpeeseensa pitää vastata tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteiden mukaisesti. Mutta kun suuri enemmistö kansasta voi ottaa huomattavasti enemmän vastuuta itsestään ja hoidostaan, jää resursseja myös niiden hoitoon, joille perinteinen malli on paras vaihtoehto. Kansakuntana meidän pitää panostaa ja kehittää voimakkaasti käyttäjälähtöisiä sähköisiä omahoidon palveluita. Tämän pitää näkyä, kun välttämättömät rakenteelliset uudistukset, mukaan lukien sairaaloiden ja terveyskeskusten saneeraukset, käytännössä toteutetaan. Uuden teknologian ja kansalaisten oman vastuunoton avulla voimme siirtää painopistettä sairauksien hoitamisesta terveyden edistämiseen. Samalla kansakuntamme varat riittävät paremmin kaikkien suomalaisten hyvinvoinnin turvaamiseen. Pasi Parkkila kehitysjohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 5/2013 Terveys ja Talous 5
Terveys ja talouspäivät 2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee vuoropuhelu jatkuu Teksti ja kuva: Tarja Ruuska Peruspalveluministeri Susanna Huovinen kertoo hypänneensä kuin liikkuvaan junaan aloittaessaan toukokuussa peruspalveluministerinä ja päässeensä keskelle soteuudistuksen valmistelua. Kansalaisilta tulee sote-terveisiä, missä tahansa kuljenkin. Moni on kokenut sote-uudistuksen ja sen valmistelun monimutkaiseksi. Koen uudistuksen kuitenkin tärkeäksi ja laajaksi muutokseksi, jota monen voi olla vaikea hahmottaa ja tavoitteet eivät ole kaikille oikein avautuneet. Olipa kyse asiantuntijoista, järjestöistä tai ihan tavallisesta kansalaisesta. Keskustelu on käynyt ja käy yhä vilkkaana, ministeri pohtii. Sote-uudistuksen tavoitteet ovat terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen. Tarkoitus on integroida eli yhtenäistää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä korostaa ennaltaehkäisyn roolia, ministeri Susanna Huovinen korostaa. Terveyserot kasvaneet Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä eräs tärkeä tehtävä on ministerin mukaan terveyserojen kaventaminen. Hyvätuloinen, 35-vuotias nainen elää keskimäärin yli 86-vuotiaaksi. Köyhimmät suomalaisnaiset elävät vajaa 80-vuotiaiksi. Hyvätuloinen suomalaismies elää keskimäärin 82-vuotiaaksi köyhimmät miehet jäävät alle 70-vuotiaiksi. Erot ovat kasvaneet 2000-luvulla. Tarvitsemme kokonaisvaltaisempaa hyvinvointipolitiikkaa ja siksi kuntapohjainen järjestelmä on paras ratkaisu. Palveluissa suuria eroja Sote-palveluissa on tällä hetkellä liian suuria eroja. Tämän todistavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimukset. THL:n mukaan lähes 80 % kansalaisista elää kunnissa, joissa lääkäriin pääsyä joutuu odottamaan yli kaksi viikkoa. Se on liikaa. Kyse on ihmisten yhdenvertaisista oikeuksista heille luvattuihin palveluihin. Keskusteluissa menevät liian usein kuitenkin herttaisesti sekaisin palvelut ja rakenne. Rakennehan on väline palvelujen turvaamiseen, ministeri muistuttaa. Sote-yhdentyminen Sosiaali- ja terveydenhuollon väliset raja-aidat ovat ministerin mukaan nykyisin liian korkeat. Hyvin usein tieto ei kulje eri tahojen välillä. Kyse ei ole pelkästä terveysuudistuksesta. Sosiaalihuoltoa ei voi irrottaa terveyden edistämisestä, sillä hyvinvointiin tarvitaan molempia. Isompi hallinnollinen rakenne mahdollis- taisi osaajien ja ammattilaisten käytön laajemmin. Tarvitaan kokonaisvaltaista otetta. Ennaltaehkäisyn korostaminen Susanna Huovinen korostaa, että tällä hetkellä moni potilas odottaa liian kauan apua sairauteensa. Tämä tulee kansan- ja kuntataloudelle kalliiksi puhumattakaan inhimillisestä laskusta. Jos ennaltaehkäisyä ei saada kuntoon, meiltä loppuvat pian sekä rahat että osaajat. Sairauksien ennaltaehkäisy on pidemmällä ajalla edullisin ratkaisu. Terveydenedistäminen koskee paitsi jokaista kansalaista, siinä tarvitaan myös alan ammattilaisten tukea, ohjausta ja valvontaa. Konkretiaa toivotaan Ministeri kertoo esimerkkejä kohtaamisistaan, joissa sekä terveydenhuollossa toimivat että palvelujen tarvitsijat ovat kokeneet arjessaan. Ministeri kertoo esimerkkejä kohtaamistaan terveydenhuollon toimijoista ja palvelujen tarvitsijoista ja siitä mitä he ovat kokeneet arjessaan. Tuttu ambulanssikuski kysyi: Kuka vastaa kokonaisuudesta? Nuori lääkäri kirjoitti: Haluan olla terveyskeskuslääkäri, mutta en tiedä jaksanko. Lastensuojelun asiakas halusi tietää, ovatko lapset Suomessa tasa-arvoisessa asemassa. Vaativa lastensuojelu pitäisi olla isommalla tasol- 6 Terveys ja Talous 5/2013
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen toi valtiovallan tervehdyksen Terveys- ja talouspäiville 26. syyskuuta. - Soteuudistuksen aikataulu on haastava ja näkemyseroja on paljon, mutta uskon, että pysymme aikataulussa. la? Tai saako vanhus jatkossakin palveluja kotikunnassaan? Itse olen miettinyt, onko allergialapsen kanssa käytävä aina keskussairaalassa. Perheessämme se on helppoa, koska sairaala on samassa kaupungissa, mutta joillakin etäisyys keskussairaalaan voi olla useita kymmeniä, jopa satoja kilometrejä. Nämä ovat sitä konkretiaa, ja nyt ollaan avaamassa selkeää järjestelmää toimia ja etsimässä yhä tehokkaampia keinoja. Uudistuksen valmistelu on vienyt ja vie vielä aikaa, mutta toivon ja uskon, että tästä uudistuksesta on hyötyä. Siksi se on tehtävä nyt, eikä tulevaisuudessa, Susanna Huovinen toteaa. 5/2013 Terveys ja Talous Uudistuksen punaisena lankana on kysymys työnjaosta. Tarvittavat palvelut on saatava mahdollisimman usein läheltä, ammattilaisten joukon pitäisi olla tasapuolisesti potilaiden käytettävissä ja perusterveydenhuollon arvostusta pitää nostaa, ministeri korostaa. Uudistuksen askelmerkit Miten sote-uudistus etenee? Ministeri opastaa seuraavin askelmerkein: Väliraportti valmistui kesäkuussa. Kuntien lausunnot oli jätettävä 11. lokakuuta mennessä. Työ jatkuu lausuntojen pohjalta ja loppuraportti lausunnoille on valmis joulukuussa. Hallituksen esitys menee eduskuntaan keväällä 2014. Laki tulee voimaan 1. tammikuuta 2015, ja ennen sote-alueiden muodostumista on kuntien kuuleminen. Rahoitusjärjestelmän uudistaminen tehdään osana hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa. Susanna Huovinen tunnustaa, että sote-uudistuksen aikataulu on tiukka ja haastava ja näkemyseroja on paljon, mutta hän uskoo, että aikataulussa pysytään. 7
Terveys ja talouspäivät 2013 Kuntien palautteista näkemystä sote-uudistukseen Teksti ja kuva: Jaana Larsson Kunnat ovat antaneet lokakuussa palautteensa sote-uudistuksen väliraportista ja valmisteluryhmän loppuraportti ilmestyy joulukuussa. Väliraportissa on täsmennetty Petteri Orpon ryhmän tekemiä linjauksia. Siitä, missä tulevat sote-rajat kulkevat, ei ole annettu esityksiä, vaan tämä tehtävä on jätetty kunnille. Osa kunnista näkee, että sote-uudistus voidaan järjestää vain yhdellä tavalla, osa taas näkee vaihtoehtoja olevan kaksi tai kolmekin. Emme katso sote-uudistusta norsunluutornista, vaan haluamme nähdä tilanteen kuntien arjesta käsin, sosiaalija terveysministeriön osastopäällikkö Kirsi Varhila sanoo. Varhila vastaa sote-uudistuksen virkamiesvalmisteluista. Olemme käyttäneet asiantuntijoiden osaamista ja tehneet laajan kentän kuulemisen, mutta poliittiset pää- Varhila: Näistä meiltä kysellään Kuinka monta ervaa Suomessa tarvitaan? Kuntien ja sote-alueiden yhteisiä keskitettäviä tehtäviä varten on viisi erityisvastuualuetta (erva). Nykyiset sairaanhoitopiirit yhdistetään hallinnollisesti sote-alueiksi. Sote-ervat vastaavat muun muassa tietyistä keskitetyistä ja erityisryhmien palveluista sekä alueiden palvelujen koordinaatiotehtävistä. Sote-uudistuksessa on ehdotettu, että erva-alueita olisi viisi. Onko tämä liikaa? Olemme saaneet useilta tahoilta näitä kysymyksiä. Jos pääsemme alueellisesti 30 toimijaan, on ehdotettu, että yksi erva riittäisi. Tällä hetkellä koordinaatioryhmän ehdotus on kuitenkin viisi erva-aluetta. Onko pienten kuntien kohdalla demokratiavaje? Vastuukuntamallilla tarkoitetaan sitä, että alueella yksi suuri kunta järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut, mutta veloittaa niistä muilta kunnilta. Vastuukuntamallissa pienellä, alle 8 20 00 asukkaan kunnalla ei olisi suoraa edustusta toiminnasta päätettäessä sote-alueella. Tällöin kunnat olisivat maksajia, mutta eivät pääsisi suoraan päättämään palveluista. Vastuukuntamalli on kunnallisen itsehallinnon kannalta perustuslain näkökulmasta ongelmallinen. Käytännössä vastuukuntamalli veisi alle 20 000 asukkaan kuntien välittömän päätäntämahdollisuuden sote-palveluiden järjestämisestä. Tämä on kimurantein perustuslakioikeudellinen kysymys ja vaatii vielä keskustelua, Varhila kommentoi. Onko sote-uudistus uhka henkilökunnalle? Jo nyt tiedämme, että osaavista tekijöistä on ennemminkin pulaa. Kun 200 toimijasta vähennetään 30 tai 60 alueeseen, voi se olla uhka hallinnollisille työpaikoille. En näe kuitenkaan riskiä isona, sillä henkilöstö on jonkin verran ikääntynyttä, ja hallinnollisessa portaassa tapahtuu myös luonnollista eläkepoistumaa. Ja täytyy muistaa, että siirtymävaiheen organisointi kuuluu hallinnolle, mikä varmasti työllistää tätä porrasta. Kun sairaanhoitopiirit hallinnollisina yksikköinä lakkaavat 31.12.2016 ja uudet alueet aloittavat toimintansa viimeistään 1.1.2017, on odotettavissa siirtymävaihe. Tulevia kysymyksiä ovat, sisältääkö sote-uudistus irtisanomissuojaklausuuleita ja siirtyvätkö työntekijät liikkeenluovutuksen myötä uudelle toimijalle. Kuinka paljon kunnat maksavat? Nyt on esitetty, että laskelmat perustuisivat asukaslukuun, ikärakenteeseen ja sairastavuuteen. Olemme tehneet viime keväänä muutamia laskelmia, mutta kokonaisuutta on ollut vaikea laskea, kun sote-alueista ja valtionosuusuudistuksesta ei ole vielä tietoa. Varmasti tuotamme kunnille mallilaskelmia. Jos väestöalueella sairastetaan paljon, tiedämme jo nyt, että siellä maksetaan enemmän kuin alueilla, joissa sairastetaan vähemmän. Terveys ja Talous 5/2013
töksentekijät lopulta päättävät uudistuksesta. Virkamiesvalmistelu luo vasta rakenteet, sen jälkeen on luotava toimintaperusteet ja prosessit eli puitteet, joilla palveluita oikeasti tuotetaan. Haluamme saada aikaiseksi pysyviä rakenteita, jotka mahdollistavat eteenpäin menemisen. Entisestä ajattelusta oli irtauduttava Suurin este Varhilan mukaan luovalle ajattelulle sote-uudistuksessa on se, että kunnat tarkastelevat toimintaa edelleen nykyisistä palvelualueista käsin. Jos emme irtaudu alueellisesta ajattelusta, emme pääse tarkastelemaan uudistusta uudesta näkökulmasta. Kunta- ja sote-uudistus näyttää ulkopuolisille etenevän hitaasti, mutta Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Kirsi Varhila sanoo, että sote-uudistuksessa on kyse integraatiosta, jossa ihmisten palveluita tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. Integraatiota yritetään viedä mahdollisimman pitkälle, mutta väistämättä joudumme myös priorisoimaan. Varhila paljastaa, että valmisteluryhmien työ on ollut hektistä. Toimintaympäristössä tapahtuu niin paljon, että haastekerrointa kyllä riittää. Toimitusjohtaja Leif Esselström (oik.) ja myyntipäällikkö Janne Simola Polycon Oy:stä esittelevät Effector Palveluseteli -tietojärjestelmää. Effector Palveluseteliportaalissa palveluntuottaja hakee asiakkaan antaman palvelusetelitunnisteen perusteella setelin tiedot ja lähtötiedot itselleen. Palveluntuottaja kirjaa tapahtumat ja mahdollisen hoitopalautteen palvelun toteutumisen mukaisesti Effectoriin, joka tuottaa laskutustiedot sähköisessä muodossa määrävälein sekä kunnalle että muille palveluntuottajille, miehet selventävät. Polycon Oy kehittää tietojärjestelmiä julkisten ja yksityisten organisaatioiden tiedonhallinnan tarpeisiin. Yhtiön tilat ovat Otaniemessä Espoon Teknologiakeskuksessa. 5/2013 Terveys ja Talous 9
Terveys ja talouspäivät 2013 Paneelista poimittua Teksti: Jaana Larsson ja Tarja Ruuska Terveys- ja talouspäivien päätteeksi järjestetty paneelikeskustelu sosiaalija terveydenhuollon rakenteiden muuttamisesta nosti vilkkaan vuoropuhelun. Paneelin puheenjohtajana toimi Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri. Paneelissa keskustelivat kansanedustajat Johannes Koskinen ja Tapani Tölli, osastopäällikkö Kirsi Varhila Sosiaalija terveysministeriöstä, kuntayhtymäjohtaja Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymästä, yhtymäjohtaja Markku Puro Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymästä sekä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Iisakki Kiemunki Hämeenlinnasta. Yleisö osallistui keskusteluun ahkerasti. Käytämme virkamiesvalmisteluissa asiantuntijoita ja olemme tehneet laajan kentän kuulemisen. Mutta poliittiset päätöksentekijät tekevät päätökset. On tärkeä kysymys, tehdäänkö sote-uudistusta virkamiespalvelujen pohjalta vai mennäänkö poliittisten päättäjien mukaan. Myös kustannusten jakoperuste on meille haaste, Kirsi Varhila totesi. Uudessa sote-mallissa vastuukuntamalli johtaisi mitä todennäköisimmin vastakkainasetteluihin kuntien välillä. Kunnille pitää turvata todelliset mahdollisuudet vaikuttaa sosiaali- 10 ja terveysasioihin sekä varmistaa, että asiantuntemus riittää vastuukuntamallilla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen suurkäyttäjät ja hoitoon sitoutuminen on ongelma. Toivon myös, että sairaaloiden väliset etäisyydet ovat kohtuulliset, jotta palvelut voidaan tasapuolisesti turvata. Asiantuntijoiden ja tutkijoiden näkemyksiä olisi voitu kuunnella uudistuksen valmistelussa, Jouni Mutanen korosti. Sote-uudistuksessa on monia haasteita. Uudistusta ei voi tehdä monikanavaista rahoitusta purkamatta. Vaativin erikoissairaanhoito voitaisiin jättää viiden erityisvastuualueen tuottamaksi, mutta järjestää niiden rahoitus kapitaatio (väestövastuu) pohjalta. Uudistuksessa on myös niin monia näkökulmia, että niitä on vaikea yhteensovittaa. Ongelmat on yleensäkin ratkaistava lähellä ihmistä. Hoidon tarve ja myös hoitomahdollisuudet lisääntyvät jatkossa, Markku Puro korosti. Kyse on merkittävästä uudistuksesta. Perusvika sote-uudistuksen valmistelussa on se, että liikkeelle lähdettiin rakenne edellä. Sote-järjestelmä tuli välineeksi. Jos kuntarakenne tuli itsetarkoitukseksi, niin metsään mennään. Tavoite luotiin lukkoon hyvin nopeasti. Saumaton yhteys perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on välttämätöntä. Hyvinvointikysymykset eivät saa riippua kuntien eikä hoitoa tarjoavien koosta, Tapani Tölli jyrisi. Toivon, että saamme sote-uudistuksessa aikaiseksi käytännön tarpeista lähteviä, riittävän joustavia malleja ja että kuntien lausunnot otetaan vakavasti. Viimeistään nyt pitäisi tehdä reality-tarkistus. Kullakin alueella on mietittävä palvelujen nykytila, ongelmat, kehitys ja millä keinoilla päästään tavoitteisiin. Pitää miettiä myös henkilöstön osaamisen turvaamista, että emme anna kuvaa kuin olisimme viisi vuotta kaaoksen keskellä, muistutti Johannes Koskinen. Toimivan kuntademokratian kannalta ei ole toimivaa järjestää Forssan vanhustenhuoltoa Hämeenlinnassa. Päättäjillä ei ole näkymää tästä ja tämä etäännyttäisi kuntalaisia päättäjistä. Sote-alueen rajat pitäisi muodostua luontaisista työssäkäynnin rajoista. Hoidonsaannissa mietityttää valinnanvapaus, en tiedä meneekö se oikeaan suuntaan. Kuntalainen liikkuu mielikuvien mukaan. Meillä on potilasjonoja, kannattaako niitä kasvattaa johonkin tiettyyn paikkaan. Toivon myös, että toimivaa sairaanhoitopiiriä ei romahdutettaisi, Iisakki Kiemunki pohti. Paneeliin osallistuva yleisö oli huolissaan alueiden välisistä eroista, palveluiden etäisyyksistä ja yleensä resurssien riittävyydestä. Mielipiteitä esitettiin sote-uudistuksen puolesta ja vastaan sekä pohdintoja välimaastosta. Keskustelu jatkuu... Terveys ja Talous 5/2013
Suomalaista osaamista yli 100 vuotta Kuva Tarja Ruuska Merivaaralla on yli 100 vuoden kokemus sairaalakalusteiden suunnittelusta ja valmistuksesta, kertovat aluemyyntipäälliköt Ulla Toivo ja Vesa-Matti Lehtonen. Valikoimiin kuuluu sairaaloiden, päiväkirurgian, terveys- ja lääkäriasemien sekä hoivakotien ja kotihoidon tarpeisiin leikkaussalijärjestelmiä ja huoltopalveluja. Leikkaus- ja tutkimuspöytiä, valaisimia, vaunuja, paareja sekä synnytys- ja potilassänkyjä on toimitettu jo yli 120 maahan. 5/2013 Terveys ja Talous 11
Terveys ja talouspäivät 2013 Joensuun mallissa tekniikasta saadaan apua Teksti: Jaana Larsson Kuvat: Jaana Larsson ja Taina Ristikivi Jos henkilöstö ei ehdi tai pääse koulutukseen, vaaditaan myös henkilöstösuunnittelua, jotta sähköisen koulutusmateriaalin läpikäymiseen tai verkkokurssiin voi varata myös työaikaa. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä on muutettu tapaa tuottaa koulutuspalveluita. Joensuun mallista halutaan ottaa mallia muuallakin. 12 Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä järjestää erikoissairaanhoidon ja sosiaalialan palveluita Pohjois-Karjalan keskussairaalassa, psykiatrian klinikassa Paiholassa sekä Honkalampi-keskuksessa. Jotta saamme selville kentän koulutustarpeet, teemme perinteisen osaamistarvekyselyn esimiehille sähköpostilla. Kerromme, millaisia lain velvoittamia sekä muita koulutuksia me tarjoam- me ja kysymme, mitä toiveita heillä on, koulutussuunnittelija Tiina Kauhanen kertoo koulutuksen suunnittelun lähtökohdista. Kuntayhtymän koulutuspalveluiden rinnalla koulutustarpeista perusterveydenhuollosta kyselee myös perusterveydenhuollonyksikön ylilääkäri Anu Niemi. Kauhanen kiittelee, että yhteistyö on poikinut monenlaista hyvää: Lääkärit vastaavat mieluiten toisen lääkärin tekemään kyselyyn. Toisaalta Niemen kaut- Terveys ja Talous 5/2013
ta koulutuspalvelut saavat hyviä vinkkejä myös kentältä. Ja tuottavuuden näkökulmasta Kauhasesta on parasta, että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon koulutustarpeita voidaan tarkastella samanaikaisesti. Moniammatillista näkökulmaa Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteiset koulutukset ovat avanneet silmiä näkemään asioita aidan toiselta puolelta. Uudenlainen alueellinen kehitystyö koulutuspalveluyksikössä lähti liikkeelle vuonna 2006 sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutuksen alueellinen toimintamalli hankkeesta, paljon ennen uutta terveydenhuoltolakia. Meille on tärkeää, että saamme tietoa kattavasti koko alueelta. Olemme onnistuneet myös rikkomaan aikaisempia ammatillisia rajoja ja tuomaan moniammatillista näkökulmaa koulutuksiin. Tätä on kehuttu. Yhteiset alueelliset koulutukset ovat poistaneet myös päällekkäisyyksiä. Esimerkiksi neuvola-asetus- ja kansallinen muistiohjelmakoulutus järjestetään nyt yhteisesti. Koulutukset löytyvät yhteisestä alueellisesta koulutuskalenterista. Varsinkin kunnissa ollaan tyytyväisiä päällekkäisyyksien poistamiseen. Strategiarahastosta lisää joustoa Erikoissairaanhoidon henkilöstömenoista noin prosentti on varattu koulutukseen. Tästä yksiköt käyttävät noin 70 prosenttia itse, ja loput menevät koulutuspalveluille. Kuntayhtymässä uutta on johdon strategiarahasto, josta voi suunnata koulutusvaroja esimerkiksi johdon koulutukseen ja muihin strategisiin koulutuksiin. Kauhanen sanoo, että tämä on tuonut joustavuutta koulutussuunnitteluun. Tekniikasta saatu merkittävää apua Koulutukset välitetään myös videovälitteisesti ja niistä tehdään tallenteet. Kauhanen sanookin, että tekniikka on koulutuksissa merkittävä tekijä. Itse olen vähän hurahtanut tekniikkaan ja uskon, että tekniikkaa on pakko käyttää jo tuottavuusvaatimuksen näkökulmasta. Nyt tallennetut koulutukset ovat katsottavissa suljetussa verkkoympäristössä. Lisäksi meillä on kokonaan verkossa tapahtuvaa koulutusta, www.verkkarit.fi on meidän oma verkko-oppimisympäristömme. Jos henkilöstö ei ehdi tai pääse koulutukseen, vaaditaan myös henkilöstösuunnittelua, jotta sähköisen koulutusmateriaalin läpikäymiseen tai verkkokurssiin voi varata myös työaikaa. Tekniikka on tuonut myös aivan uusia toimintatapoja. Uusin koulutuskeksintö on Etälääkäri-infot. Olkapään ongelmia hoidettiin aikaisemmin erikoissairaanhoidossa. Nyt potilas katsoo perusterveydenhuollon fysioterapeutin kanssa videon, jossa erikoislääkäri opastaa potilasta. Kuntayhtymän ja perusterveydenhuollon yksikön yhteistyö on tuonut lisää konkreettista yhteistyötä myös heti hoitoketjujen laatimisen alkumetreillä. Uudet asiat tarkoittavat, että luovutaan vanhasta ja välillä meillä on myös kriittistä tarkastelua, Kauhanen sanoo. Tieto on muuttumassa tuotantotekijäksi Teksti: Jaana Larsson Koulutussuunnittelija Tiina Kauhanen sanoo, että Joensuun mallissa valtakunnallisten ohjelmien koulutukset ja alueellisista tarpeista suunnitellut koulutukset järjestetään yhdessä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa. Tavoitteenamme on osaava ja motivoitunut henkilöstö. Lähtökohtanamme on ollut, että kyse ei ole pelkästään koulutuksesta vaan laajemmin osaamisen kehittämisestä. Kauhasen mukaan pelkästään omassa tiimissä on mahdotonta jalostaa tietoa, siihen tarvitaan verkostoa. Kun eri alojen osaajat kohtaavat nyt koulutuksissa, syntyy uusia verkostoja ja uusia ajatuksia. Hyvät käytännöt ja osaamisen levittäminen tapahtuvat verkostoissa. Ja vaaditaan vielä osaamisen johtamista, jotta tietoa suunnataan johtamisen kautta tavoitteelliseen toimintaan. Enää ei riitä, että pelkkä yksilö onnistuu, vaan koko organisaation onnistumista mitataan. Tässä korostuu kollektiivinen johtaminen ja ohjaustyö. Koulutussuunnittelija Tiina Kauhasen mukaan Joensuussa rakennettua koulutusmallia on kehuttu käyttäjien ja kuntien tahoilta. Uusi toimintamalli on myös poistanut päällekkäisyyksiä. 5/2013 Terveys ja Talous 13
Terveys ja talouspäivät 2013 Tukipalvelut myllerryksessä Teksti: Sirpa Sarén Terveys- ja talouspäivillä Hämeenlinnassa oli yhtenä keskeisenä aiheena tukipalvelut ja niiden järjestäminen tulevaisuudessa. Malleja on monia. Päivillä nousi voimakkaasti esiin, että malli ei ratkaise vaan toiminnan sisältö. Johtava konsultti Anne Haapanen FCG:ltä (Finnish Consulting Group) pohti tukipalvelujen asemaa ja uusia järjestämistapoja lähinnä ravintohuollon näkökulmasta. Toimintaympäristö on muuttunut ja yritykset ovat entistä kiinnostuneempia tulemaan julkisille markkinoille. Näin myös ravintopalveluissa. - Asiakastyytyväisyys on päivän avainsana palvelujen tuottamisessa, toteaa Haapanen. - Noin 10 % kunnan palveluista ulkoistetaan tänä päivänä. Ei niinkään mitään suuria kokonaisuuksia vaan joitakin osia palvelusta. Kirjavaa käytäntöä 14 Tällä hetkellä eri puolilla mietitään paljon miten palveluja tuotettaisiin. Asiasta on järjestetty seminaareja ja tarkasteltu erilaisia vaihtoehtoja: järjestääkö kunta itse palvelut, yhteistyössä jonkin muun/muiden kuntien kanssa, liikelaitoksena, yhtiönä jne. - Erilaisia järjestämismalleja on paljon. Mitään parasta mallia ei ole. Asioita voidaan kehittää monella eri tavalla. Tärkeää ei ole muoto, vaan sisältö. Lähinnä kyse on johtamisesta ja millaisella otteella sitä tehdään, kommentoitiin kuulijakunnasta. Anne Haapanen esitteli Kiinteistöpalvelut ry:n tekemää tutkimusta, jossa vastaajina oli 800 kuntapäättäjää ja virkamiestä. Kiinteistöpalvelujen osalta enemmistö oli sitä mieltä, että niitä voitaisiin ulkoistaa. Yleisössä pohdittiin mikä on ruokapalvelujen rooli, katsotaanko ne terveydenhuollon ydinpalveluiksi myös tulevaisuudessa vai tulevatko ne olemaan osa kiinteistöpalveluja? - Ruokapalvelujen asemaa ja ruoan laatua tulisi jokaisen alalla olevan korostaa. Täytyy osata arvostaa omaa työtään ja nostaa se sille kuuluvaan asemaan. Itse vai ostettuna Mitkä ovat itse hoidetun ja vastaavasti ostetun palvelun edut ja haitat? Haapanen kertoi esimerkin erään kunnan kilpailutuksessa esiin tulleista näkemyksistä koskien ruoka- ja siivouspalvelujen ulkoistamista. Itse hoidetussa nähtiin hyvänä, että tuuraus onnistuu, tekninen osaaminen säilyy, reagointi helpompaa taloudellisissa asioissa. Huonona puolestaan todettiin, että vertailtavuus on heikompaa ja esimiesresurssia kehittämiseen on liian vähän. Jos kaikki hoidetaan ulkopuolisin voimin henkilöstöasioiden hoito ja hallintotyöt vähenevät ja voidaan keskittyä palvelun laadun valvontaan. Huonoa on, että oma osaaminen häviää, palvelukuvauksia vaikea tehdä, taloudellinen liikkumavara on pieni, henkilöstön asema saattaa heiketä. Erityisen huonona asiana voi esiin tulla suuria ongelmia, jos kilpailutuksessa epäonnistutaan. - Selvitysten mukaan tukipalvelujen kustannusrakenne on hyvin erilainen eri kunnissa. Vertailu on mahdotonta. Esimerkiksi ateriahinnoissa on suuret erot. Henkilöstökuluissa ei ole mitään yhtenevää käytäntöä siitä, mitä ovat muut sivukulut. Vuokrat vaihtelevat valtavasti; joillain on 1 % ja joillain 16 %, kertoo Haapanen esimerkkiä kustannusvaihteluista. Päivillä pohdittiin myös liikelaitosten asemaa. Uusia kuvioita on tiedossa kunnallisille liikelaitoksille tulevaisuudessa. Kuntalakia ollaan muuttamassa siten, että kilpailutilanteessa markkinoilla toimivat kunnalliset liikelaitokset tulee yhtiöittää vuoden 2014 loppuun mennessä. Syynä lakimuutokseen ovat EU:n komissiolle liikelaitoksista tehdyt kantelut. Yhtenä kuulijakunnan alaa lähellä olevana esimerkkinä tästä Helsingin kaupungin omistama Palmia. Yhtiöittämisen vaihtoehtona kunnalla on vetää liikelaitos pois markkinoilta kunnan sisäiseksi liikelaitokseksi. Tukipalvelut kahteen palvelukeskukseen Pirkanmaalla on pohdittu tukipalvelujen asemaa pitkään. Toiminnan kehittämiseksi aloitettiin erillinen ohjelma, jonka esiselvitys aloitettiin toukokuussa 2012. Esiselvityksessä oli mukana noin puolet tukipalvelujen henkilöstöstä. Uuden organisaation toiminta on tarkoitus aloittaa ensi vuoden alusta. Tässä vaiheessa organisointi keskittyy TAYS:iin, mutta myöhemmin laajenee muualle piirin alueella. Terveys ja Talous 5/2013
- Ohjelmalla on ollut vahva johdon tuki ja tämä osoittaa, että tukipalvelut ja niiden kehittäminen nähdään erittäin tärkeänä osana sairaalan toimintaa, toteaa tekninen johtaja Pekka Erola. Nykyiset hallinnon ja huollon palvelualueet sekä yhtymähallinnon operatiiviset tukipalvelut järjestetään kahdeksi palvelukeskukseksi. Hallintopalvelukeskukseen siirtyy sairaanhoitopiirin johtamisen tukipalveluja, kuten talouspalvelut, asiakaspalvelut sekä opetus- ja henkilöstöpalvelut. Tukipalvelukeskukseen siirtyvät toimitilat, teknologia, tietohallinto, ruokapalvelut, sairaala- ja välinehuolto sekä materiaalipalvelut. Yhtymähallintoon jää strategisessa johtamisessa tarvittavaa osaamista. Johtoryhmän lisäksi yhtymähallinnossa on jatkossa kehittämisryhmä, viestintäpalvelut, hallinnon kansliapalvelut, tarkastustoiminta, yleinen turvallisuustoiminta, tieto- ja viestintäteknologian kehitys sekä potilasasiamies. Niin ikään tiedekeskus ja perusterveydenhuollon yksikkö sijoittuvat jatkossakin yhtymähallintoon. Muutoksen myötä yhtymähallinnon henkilöstömäärä vähenee merkittävästi (136:sta 47:ään). - Merkittävä muutos nykyiseen nähden on, henkilöstöön liittyvien asioiden keskittäminen samaan vastuualueeseen. Vastuualueelle kuuluu myös terveysalan opiskelijoiden ohjaus, kertoo Erola. - Sama kehitys tapahtuu ict-puolella. Kaikki tieto-ja viestintäteknologiaan liittyvät toiminnat lääkintätekniikka mukaan lukien keskitetään samaan yksikköön. Syynä on mm. lääkintätekniikan verkottuminen. Palvelukeskuksien perustamisen perusajatuksena on hakea kustannustehokkuutta ja asiakastyytyväisyyttä. Tämä johtaa Erolan mukaan entistä tehokkaampaan johtamiseen yhtymähallinnossa ja entistä tehokkaampaan palvelutuotantoon. - Muutos merkitsee myös sitä, että asiakkaiden kanssa täytyy ryhtyä tarkemmin sopimaan palvelutasoista. Tämä vaatii, että asiakas ottaa kontrollia omista tarpeistaan. Vuorovaikutus tulee lisääntymään. Erola uskoo, että muutoksen myötä asiakas ymmärtää, että tukipalvelukin on kustannus. Ongelmiakin voi olla Kuopiossa Servica-liikelaitoskuntayhtymä tuottaa huoltopalveluja Kuopion kaupungille ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille. Toimitusjohtaja Ari Simonen erosi tehtävästään elo-syyskuun vaihteessa. Simonen oli Terveys- ja talouspäivillä kertomassa Servican tilanteesta ja näkemyksiään liikelaitoksen toiminnasta. Servican nykyinen taloudellinen ja toiminnallinen tilanne on huono ja se vaatii suuria muutoksia. Simosen mukaan Servicassa on hyvin monia erilaisia toimialoja mikä ei aina ole hyvä asia. Ensinnäkin hyvin erilaiset työkulttuurit törmäävät kun liian monta toimialaa on saman organisaation alla. Asenteet voivat muodostua ongelmallisiksi mikä asettaa suuria haasteita johdolle. Tukipalvelut olivat vahvasti esillä tänä vuonna järjestetyillä Terveys ja talouspäivillä. Haastatteluissa on esimerkiksi ruokapalvelujen merkittävimpinä tulevaisuuden haasteina tulleet esiin: koulutetun työvoiman saanti, taloudellisten resurssien rajallisuus, kustannusten nousupaineet sekä asiakastarpeiden muuttuminen ja monipuolistuminen. 5/2013 Terveys ja Talous 15
Terveys ja talouspäivät 2013 Voittoa tavoittelematon yhtiö hoitaa taloushallintoa Oulussa Teksti: Sirpa Sarén Kuva: Teija Soini 16 Monetra Oy on Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perustama palvelukeskus, joka tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja Uuden Oulun kuntien ja PPSHP:n omistamille toimijoille. Toiminta alkoi 1.5.2012 ja molemmat perustajaosakkaat ovat sitoutuneet ostamaan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut Monetralta 31.12.2017 saakka. - Tähän mennessä perustajien lisäksi yritys on saanut kuusi uutta osakasta. Asiakkaiksi tulivat viime vuoden vaihteessa Limingan kunta sekä NordLab Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä. Elokuussa mukaan tuli Oulun seudun koulutuskunta ja viimeisin uusi omistaja on Hailuodon kunta. Myös tytäryhtiöt Oulun Keskuspesula Oy ja Oulun kaupunginteatteri Oy ovat asiakasomistajiamme, kertoo toimitusjohtaja Päivi Pitkänen. Monetran omistajuus jakaantui perustamisvaiheessa siten, että Oulun kaupunki omistaa 80 % ja Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 20 %. - Palveluihimme kuuluu maksuliikenne, kirjanpito, osto- ja myyntireskontrapalvelut, palkkajärjestelmien pääkäyttäjyydet, palkanlaskenta-, palkkakirjanpito- sekä matkan- ja kulunhallintapalvelut. Henkilöstövuokraus on syntynyt uudeksi palveluksi asiakkaiden tarpeiden myötä. Jos asiakkaalla esimerkiksi taloussihteeri tai controller on joutunut sairaslomalle, pystymme järjestämään lyhytaikaisen sairaslomasijaisen, esitteli Pitkänen palvelukirjoa. - Henkilöstöä meillä on 130. Henkilökuntaa on siirtynyt yhtiöön kahdeksasta eri organisaatiosta, mikä on ollut suuri haaste johtamiselle. Pelkoja alkuvaiheessa oli, mutta nyt tyytyväisyysmittaukset osoittavat, että tässä suhteessa asiat ovat jo paremmin. Tukitoiminnasta ydintoiminnaksi Oleellisin ero yhtiössä toimimisen ja kunnan omana toimintana toteutetun taloushallinnon välillä on Pitkäsen mukaan palvelun muuttuminen tukitoiminnasta ydintoiminnaksi. - Tämä merkitsee oleellista panostamista osaamisen kehittämiseen, henkilöstön hyvinvointiin ja työtyytyväisyyteen. Työntekijää ei jätetä yksin vaan uusien järjestelmien käyttöön ja niiden hallitsemiseen satsataan ja rohkaistaan työntekijöitä kertomaan missä asioissa he tarvitsevat lisäohjausta ja opetusta. - Muutos näkyy myös palveluiden tarkassa dokumentoinnissa, palvelukuvaukset pitää olla tarkasti määritelty ja toiminta aikataulutettu. Laadunseurantaa tehdään ja se toimii aidosti toiminnan kehittämisen ohjaajana, lisää Pitkänen. Laatuun panostaminen näkyy myös siinä, että Monetra Oy on ottanut käyttöönsä laadunseurantajärjestelmän, jolla seurataan laatupoikkeamia asiakkaittain ja tiimeittäin. Järjestelmästä on saatu hyviä kokemuksia. Ei kilpailutusta Päivi Pitkänen kertoo yhtiön toimivan in house-periaatteella mikä tarkoittaa, että omistajien ei tarvitse kil- pailuttaa ko. palveluja. - Osakkuus syntyy kun asiakas merkitsee yhden osakkeen, joka maksaa 500 euroa. In-house periaate merkitsee, että liikevaihdosta noin 90 % pitää tulla omistajilta. Muiden kuin osakkaiden osuus voi siis olla noin 10 %. - Voimme siis jonkin verran tarjota palveluja ulkopuolisille. Olemme pystyneet näin ollen tarjoamaan esimerkiksi henkilöstövuokrauspalveluja muille kuin omistajillemme. Voittoa tavoittelematon yhtiö herättää kummastusta yksityispuolella. - Ideamme on tuottaa kustannustehokas ja laadukas palvelu asiakkaille ilman liikevoittoa. Asiakkaalle se näkyy kustannuskehityksessä. Tällä hetkellä ei ole hinnankorotuspaineita näköpiirissä. Voittoa tavoittelemattomuus edellyttää mahdollisimman oikeaa tavoiteasetantaa. Pitkänen kertoo, että hinnat ja kustannukset on saatu oikein asetettua. Viime vuoden tilinpäätöksen jälkeen omistajat saivat pienen palautuksen. Kuntien kumppani Yhtiömuodon etuna Pitkänen näkee itsenäisyyden ja joustavuuden. Yhtiö voi päättää itsenäisesti hinnoittelusta, rekrytoinnista, yhteistyösopimuksista asiakkaiden tai alihankkijoiden kanssa ym. Näitä ei tarvitse hyväksyttää valtuustossa, toisin kuin esimerkiksi liikelaitoksessa. Tämä ei tarkoita sitä etteikö omistajien ääni kuuluisi hyvin. - Meillä on asiakkaiden/omistajien kanssa yhteistyöpalavereita ja ohjausryhmä mukana pohtimassa pal- Terveys ja Talous 5/2013
Päivi Pitkänen toimi yksityissektorilla ja pankkimaailmassa ennen siirtymistään Monetra Oy:n toimitusjohtajaksi. veluiden tuottamista ja kehittämistä. Asiakastyytyväisyyttä mittaamme säännöllisesti jokaisen tapaamisen jälkeen, kertoo Pitkänen. - Omistajaohjaus näkyy mm. siinä, että ostamme tiettyjä palveluja emoyhtiöltä. Emoyhtiö eli Oulun kaupunki on tehnyt tiettyjä linjauksia, joiden mukaan Monetra ostaa mm. painatustöitä ja tietotekniikkapalvelut Oulun kaupungilta. Siivouspalveluiden kilpailuttamisessa meitä auttoi sairaanhoitopiiri, kertoo Pitkänen, joka näkee tämän yhteistyön positiivisena asiana. Monetran asiakkaista suurimpia ovat Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Osakkaita kohdellaan kuitenkin osakeyhtiölain yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan. Tämä näkyy Pitkäsen mukaan mm. hinnoittelussa. - Hinnat tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Jokaisen yksittäisen asiakkaan kanssa käydään läpi kuinka paljon taloushallinnon toimintoihin on rahaa käytetty ja vastaako hinnoittelu sitä. Tämä poikkeaa oleellisesti yksityissektorin toimintatavasta. Päivi Pitkäsen mukaan Monetran visiona on olla aidosti asiakkaiden kumppani ja alan halutuin työpaikka. Lukuja - henkilöstö 130 - arvioitu liikevaihto 10 miljoonaa euroa v. 2013 - Palkkalaskelmia kuukausittain noin 31 000 - Ostolaskuja kuukausittain noin 27 000 - Myyntilaskuja kuukausittain noin 42 000. 5/2013 Terveys ja Talous 17
Ravitsemusseminaarin satoa Nutrition Day vaikuttava tiedonkeruumenetelmä potilaan ravitsemushoidossa Teksti: Tarja Ruuska Kuva: Ritva Mikkonen Nutrition Day on osa lääketieteellistä hoitoa Euroopan sairaaloiden hoitorutiineissa. Se on järjestelmällistä tiedon keräämistä, joka on osoitettu tieteellisesti päteväksi tutkimustavaksi. Tieto kirjataan lomakkeille ja tietoja voidaan systemaattisesti hyödyntää potilaan hoidossa. Potilaan ruoankäyttöä seurataan säännöllisesti päivän ajan ja seurannan ansiosta nähdään, mitkä ovat riskitekijöitä ja mikä on niiden suhde. Seurannalla saadaan myös selville, mitä ravitsemus vaikuttaa 30 päivän kuluessa Nutrition Day:n jälkeen. Nutrition Day:hin kuuluu potilaan tilan arvioiminen sairaalaan tultaessa, painoindeksin laskenta ja potilaan painon muutosten tarkkailu ravitsemushoidon aikana. Tuloksista havaitaan myös, onko ruokahaluttomuus tai potilaan pahoinvointi hoidettavissa, eli miten vakava potilaan tila on, professori Karin Schindler selvittää. Nutrition Day on havaittu varteenotettavaksi tavaksi kerätä tietoa ja menetelmän käyttö on lisääntynyt vuosi vuodelta. Itävallassa menetelmä aloitettiin jo vuonna 2006. Suomi lähti mukaan vuonna 2007. Nutrition Day:n kehittelyn taustalla on potilaan ikään liittyvän puutteellisen ravitse- 18 Nutrition Day pähkinänkuoressa: - Potilaan ravitsemuksen seuranta sairaalassa - Ideana saada eri Euroopan maiden hoitoon osallistuva henkilökunta sekä potilaat mukaan omalla äidinkielellään - Tavoitteena kasvattaa tietoisuutta ravitsemushoidon merkityksestä - Tavoitteena määritellä ja tehostaa ravitsemushoitoa eurooppalaisissa sairaaloissa ja hoitolaitoksissa sekä selvittää, miten tämä vaikuttaa hoidon tuloksiin - Ruoankäyttö kirjataan Nutrition Day on mahdollisuus - Toimivan verkoston luominen sairaalan ja sitä lähellä olevien toimijoiden välillä on sekä haaste että mahdollisuus - Potilaan ravinnonsaannin on oltava säännöllisessä tarkkailussa sairaaloissa ja hoitokodeissa - Ravitsemustietoa ja -ohjeita antavat ravitsemusterapeutit, hoitajat ja lääkärit sekä kaikki hoitoon osallistuvat - Ravitsemustieteen koulutuksessa on eroja Euroopan maissa, Suomessa ravitsemusterapeutit avainasemassa yhteistyössä muun henkilökunnan kanssa Ravitsemushoidon rakenne - Kirjoitetut ohjeet ja määräykset - Paikalliset standardit - Kansalliset ohjeistukset - Yksilöllinen hoitosuunnitelma Mitä on opittu? - Saman erikoisalan yksiköt saattavat toimia toisistaan poikkeavalla tavalla - Toistuva ja säännöllinen osallistuminen tärkeää - Yksikön ravitsemusterapeutilla suurin vaikutus potilaan ravitsemushoidossa (sairaalan jokaisella osastolla ei aina ole ravitsemusterapeuttia) Terveys ja Talous 5/2013
muksen huono tunnistaminen hoidossa. Ravitsemusterapeutin rooli merkittävä Karin Schindler korostaa ravitsemusterapeuttien roolia sairaaloissa ja hoitolaitoksissa. Ravitsemusterapeuttien koulutus ja määrä eurooppalaisissa sairaaloissa ja hoitolaitoksissa vaihtelee maittain ja sairaaloiden sisällä yksiköittäin ja osastoittain. Ravitsemushoitoon liittyviä termejä on myös tärkeää selkeyttää sekä yhtenäistää eri ammattiryhmien välisiä toimintatapoja, Karin Schindler korostaa. Hän muistuttaa, että poliittiseltakin tasolta katsottuna ravitsemushoitoa pitää parantaa. Tilanne ja resurssit vaihtelevat kuitenkin paljon eri maiden välillä. Myös moniammatillinen ja monikielinen käsitteiden ja määritelmien yhteneväisyys on tärkeää. Erilaisten hoitokäytänteiden välille täytyy muodostaa yhteneväinen toimintaverkko. Nutrition Day:n toteuttaminen vaatii organisaatioilta tiettyjä resursseja ja aina sen toteuttamien ei ole helppoa. Karin Schindler esitti, kuinka Nutrition Dayn mittaustulokset ovat tilastollisesti merkittäviä. ND:n piirissä on jo kymmeniätuhansia potilaita ja pienin askelin, ajan kanssa seuranta tuo lisää tuloksia myös hyvinä hoitokäytäntöinä. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ravitsemusterapeutti Kirsti Ahonen oli eräs seminaaripäivän seuraajista ja kokee Nutrition Day:n merkittäväksi, käytännönläheiseksi tutkimustavaksi. Olen havainnut myös, että eri maiden välillä on tosiaan paljon eroja ravitsemusterapeuttien määrissä ja koulutuksessa. Maassamme on noin kolme miljoonaa asukasta, jotka eivät ole ravitsemusterapeuttien palveluiden piirissä. Tays:ssa on ravitsemusterapeutteja melko hyvin. Resurssikysymyshän tämä on koko maassa, Kirsti Ahonen pohtii. Ravitsemushoidolla on merkitystä yksilölle ja yhteiskunnalle Syyskuun 6. päivänä järjestettiin Suomen III ravitsemushoidon strategiaseminaari Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa. Seminaarin teemoina olivat ravitsemushoidon vaikuttavuus ja vajaaravitsemus. Kansainvälinen pääpuhuja oli PD Dr. Karin Schindler Itävallasta, Wienistä, lääketieteellisestä yliopistosta ja Nutrition- Day -keskuksesta. Ravitsemustieteen tohtori Karin Schindler on yksi johtavista vajaaravitsemuksen ehkäisyn asiantuntijoista Euroopassa. Hän on ollut kehittämässä ja toteuttamassa sairaaloissa vuosittain marraskuussa toteutettavaa vajaaravitsemuksen teemapäivää. NutritionDay -toiminta on levinnyt kaikkiin maanosiin. Toiminnan tavoitteena on potilaiden ja palvelutaloasukkaiden ravitsemuksen parantaminen. Seminaarin kansalliset asiantuntijat keskustelivat ravitsemushoidon merkityksestä valtiontalouden näkökul- masta, uudistuvista ravitsemussuosituksista, vajaaravitsemuksen merkityksestä toimintakykyyn, tunnistamisesta ja hoidosta sekä vajaaravitsemuksen aiheuttamista ylimääräisistä kustannuksista. Case -esimerkein esiteltiin ravitsemushoidon toteutusta ja vaikutuksia vaikeahoitoisessa epilepsiassa. Seminaarin vastuullinen järjestäjä on Terveydenhuollon dieteetikkoyhdistys, Tedy ry. Vuoden 2013 Suomen III ravitsemushoidon strategiaseminaarin pääyhteistyökumppani on Tampereen yliopistollinen sairaala. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat vuodesta 2008 saakka olleet Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry, Terveys ja talous ry, STM, HUS, KYS, OYS, TAYS JA TYKS. Professori Karin Schindler korostaa ravitsemusterapeuttien roolia sairaaloissa ja hoitolaitoksissa. Järjestelmällinen tiedonkeruu potilaiden ravitsemuksesta tukee myös kaikkien hoitoalan ammattilaisten työtä. 5/2013 Terveys ja Talous 19
Ravitsemusseminaarin satoa Vajaaravitsemus vanhuksilla yleistä Teksti: Tarja Ruuska Kuva: Teemu Launis /Tampereen yliopisto Vajaaravitsemus heikentää toimintakykyä ja lisää kuolemanvaaraa. Iäkkäät, heidän läheisensä ja alan ammattilaiset voivat tehdä paljon haurastumisen ehkäisemiseksi, toteaa geriatrian professori Jaakko Valvanne. 20 Kun vanhuksen vajaaravitsemus havaitaan ajoissa tai ennakoidaan sen syntyminen, säästetään kustannuksia, hoitoajat lyhenevät ja saadaan parempia hoitotuloksia. Hoitoketjun on oltava katkeamaton, geriatrian professori Jaakko Valvanne korostaa. Toimintakyky on keskeinen osa ihmisen hyvinvointia ja siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky. Hyvä ravitsemustila ylläpitää toimintakykyä. Se ehkäisee sairauksia ja niiden komplikaatioita. Ikääntyessä ravitsemusongelmat muuttuvat, tulee fysiologisia muutoksia, ja sairaudet sekä sosiaaliset ja psyykkiset syyt voivat johtaa negatiiviseen energiatasapainoon. Jaakko Valvanne kertoo, että eläkkeelle siirryttäessä ylipaino on usein tavallista. Iän karttuessa ja sairauksien seurauksena ruokahalu heikkenee, syödyn ruoan määrä vähenee ja paino laskee. Ikääntymiseen liittyy monia muutoksia, jotka altistavat ravitsemushäiriöille ja vaikeuttavat niiden korjaantumista. Jaakko Valvanne toteaa, että 1980-luvulla geriatriassa ei juuri puhuttu vanhusten vajaaravitsemuksesta mitään, eikä oppikirjoissakaan tuotu asiaa esille. Vajaaravitsemus jää yhä usein huomaamatta. Siihen on kuitenkin puututtava tehokkaasti, kun iäkäs henkilö äkillisen sairauden takia joutuu sairaalaan ja potilaalla todetaan vajaaravitsemus. Ennaltaehkäisevällä hoidolla voidaan vaikuttaa siihen, ettei vajaaravitsemusta edes synny. Tähän tarvitsevat neuvoa iäkkäät itse sekä omaiset, Valvanne toteaa. Uusi tapa syödä Vanhuksen ollessa kyseessä voi ajatella niin päin, että kun on opittu syömään terveellisesti, pitäisi oppia uusi tapa syödä epäterveellisemmin. Eli salaatti ei riitä, tarvitaan energiaa ja valkuaisaineita. Omaishoitajien on tärkeää tietää, että vanhuksella laihtuminen ei kuulu asiaan. Nesteytys on hyvin tärkeää. Tietoa tarvitaan lisää vanhusten kanssa työtä tekeville. Vanhuksen aterian kuuluu olla maukas, sillä voi olla, että ruokailu on ehkä ainoita nautintoja vanhuksen päivittäisessä ohjelmassa. Miksi se ei voi olla iloinen asia? Ihmisnäkökulma Organisaatioissa katsotaan ja ajatellaan helposti omasta ammatillisuudesta tietolähtöisesti myös iäkkään ravitsemukseen liittyvissä kysymyksissä. Asenteiden pitäisi olla enemmän ihmisen näkökulmasta. Samoilla resursseilla voidaan siis hoitaa hyvin ja huonosti, Valvanne korostaa. Kun hoidetaan hyvin, niin säästetään kustannuksia, hoitoaikoja ja saadaan parempia hoitotuloksia. Terveys ja Talous 5/2013