vai menetettyjen mahdollisuuksien Malmi? Kannanotto Helsingin yleiskaavaluonnokseen Helsingin uudessa yleiskaavaluonnoksessa profiloidaan maamme pääkaupunki nopeasti muuttuvaksi ja tiheään asutetuksi bulevardikaupungiksi, jossa kulkee sisäisiä vihersuonia ja raideyhteyksiä. Monta kiinnostavaa ideaa sisältävä suunnitelma herättää kuitenkin vakavan huolen siitä, onko tulevaisuuden Helsinki enää: - helsinkiläisten näköinen, tuntema ja omakseen kokema - ollenkaan Suomen sydän, jonka kaikki valtimot yltävät vahvana maan joka kolkkaan Vain sellainen ympäristö voidaan kokea omaksi, joka kutsuu ja päästää lähelleen ja joka tarjoaa rikkaan kirjon toimintoja pääkaupungin tapauksessa kaikkein rikkaimman valikoiman. Ulkomaailmasta ulos linnoittautuva ihmisvarasto ei ole tällainen. Huomio kiinnittyy yleiskaavaluonnoksessa kolmeen asiaan: - rajuun asuntorakentamiseen, joka tuo mieleen villeimmät lähiöbuumivuodet - valtasuonien muuttamiseen kaduiksi - ainoan kaupunkilentokentän hävittämiseen ei vain pääkaupungista vaan koko Helsingin keskustaajaman alueelta Asuinslummien syntyminen voidaan estää keskustelevalla ja riittävän hidastempoisella suunnittelulla. Moottoriteiden muuttaminen kaupunkibulevardeiksi saattaa olla virkistävän mahdollista lähellä kantakaupungin keskusaluetta ilman tukkoisen ja saasteisen kaupunkiympäristön syntymisvaaraa, jos liityntäliikenne on jo ulompana onnistuttu hajauttamaan hiussuonistoon. Koko Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen kaupunkilentokenttä ei taas ole millään tavoin korvattavissa eikä sen hävittäminen hyväksyttävissä ei ainakaan siltä ainoalta kaupungilta Suomessa, jolla olisi vahvin oikeutus sellaiseen. Korvaava vaihtoehto voi ainoastaan olla kalliimpi, vaikeampi toteuttaa, epäekologisempi ja sijainniltaan vaikeammin tavoitettavissa. Näen, että lentoaseman merkinnän säilyttäminen yleiskaavan tasolla on välttämätöntä, ellei korvaavaa vaihtoehtoa ole osoittaa ja vahvistaa. Seuraavilla sivuilla perustelen kantaani laajentaen sitä varsinaisen kaavatyön kehyksiin ja suurempiin asiakokonaisuuksiin.
Miksi Malmin lentoasema tulisi säilyttää? - Kenttä on toiminnalliselta rakenteeltaan Suomen monipuolisin ja kaikkiaan toiseksi vilkkain lentoasema vaikka valtio ja Patria vetäytyisivätkin kentältä: - Kenttä on siellä, missä sen käyttäjätkin ovat ja mikäli Helsingin väkiluku kasvaa, kuten on kaavailtu, sen tarve ja kysyntä lisääntyvät vastaavasti. Yhdellekään vaihtoehtoiselle sijaintipaikalle ei ole esittää nykyisenkaltaisia lyhyitä ja monipuolisia joukkoliikenneyhteyksiä. Pääkaupunki jos mikään tulee aikanaan tarvitsemaan kaupunkikentän, jollainen Lontooseenkin rakennettiin kovalla hinnalla. - Malmin lentoasema on Suomen tärkein koulutuskenttä, ei vain käyttäjäkeskeisen sijaintinsa takia, vaan koska ainoastaan sen ilmatila Suomessa on riittävän vilkas ja monipuolinen kouluttautumiseen toimimaan eurooppalaisen mittakaavan mukaisessa ilmaliikenteessä. Tämän sosiaalisuuden merkityksen on myös Pekka Henttu/Trafi todennut analyyseissaan. Sitä tukee myös kentällä harjoitettu pienimittakaavainen, mutta korkeaan osaamiseen perustuva huoltotoiminta. Kentän sulkeminen hävittäisi Suomen monimuotoisimman ilmailuklusterin ja kasvattaisi koko ilmailukentän turvallisuusriskejä olennaisesti. (tämän allekirjoittaja on yksi seudullista joukkoliikennettä käyttäen Malmilla kouluttautuneista, jolla on siis myös omakohtaista kokemusta kaikista yllämainituista asioista) (kuvien lähde: https://sites.google.com/site/malminumeroina/finavian-tilastoja )
- Helsinki-Vantaa kykenee palvelemaan lähinnä aikataulutettua reittilentoliikennettä ja vastaavaa raskasta liikennettä. Kaikki muu lentoliikenne Helsingin seudulla (aikatauluttamaton lentoliikenne, liikelennot, koulutus, lentotyö sekä harrasteilmailu) tarvitsee erillisen kentän. Vuonna 2013 Malmin osuus tästä muusta lentoliikenteestä oli 44,2 % kaikkien Finavian operoimien kenttien liikennemääristä. Kaikkialla muualla Suomessa tilanne on toinen, sillä maakuntakentillä kokonaisuudessaan operaatiomäärät ovat enimmillään vain puolet Malmin operaatiomääristä. - EU:n parlamentti julkilausumassaan Yleisilmailun ja liikelentotoiminnan kestävä tulevaisuus P6_TA(2009)0036 kiinnittää huomiota lentoliikenteen kasvuun sekä monipuolistumiseen erityisesti pienimuotoisemman, ympäristövaikutuksiltaan vähäisemmän uuden kaluston osalta. Helsingin saavutettavuus ja houkuttelevuus sekä kansallisessa että eurooppalaisessa mittakaavassa heikkenee olennaisesti, mikäli Malmin kenttä suljetaan. Mm. maailman suurin yksityislentoja tarjoava NetJets operoi nimenomaan paikalliskentille ja on kiinnostunut yhteyksistä Malmille: http://malmiairport.fi/29-12-2014-netjets-europe-lentaa-malmille/. Malmi on ainoa Helsinkiä vapaalla aikataululla palveleva kansainvälinen lentoasema 150 kilometrin säteellä. - Yllämainituista lähtökohdista seuraa, että Malmin lentoasema tarjoaa hyvät ja profiililtaan omaleimaiset lähtökohdat paikallisen ekonomian kehittämiseen varsinkin, kun siihen liitetään ympäröivien työpaikka- ja virkistysalueiden kehittäminen. - Museovirasto on määritellyt koko lentokenttäalueen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY-merkintä). Perusteluissa viitataan DoCoMoMo-työryhmän arviointiin. Lisäksi lentoasemakokonaisuus on kahdesti (2004 ja 2006) valittu World Monuments Fundin uhanalaisten kulttuuriaarteiden luetteloon. Erityisen huomionarvoista on kenttäalueen ja lentotoiminnan lähialueelleen luoma paikan henki, genius loci, jollaista ei ole missään muualla Suomessa. Tällaisen alueen täydennysrakentaminen vaatii erityistä malttia ja herkkyyttä sekä kalenteriaikaa! Kyllä Senaatintori ja Kaivopuistokin voidaan nähdä vain rakentamattomana tonttimaana, mutta on olemassa syitä, miksi niitä ei pidä rakentaa täyteen. - Kuten epäilemättä muissa palautteissa tulee eritellyksi, Malmin kenttä koetaan paikallisille asukkaille tärkeänä luontokeitaana, jossa myös asustaa uhanalaisia lajeja. Kenttä on ekologinen ratkaisu siinäkin suhteessa, että se on jo olemassa ja käyttökelpoinen. http://www.sll.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2004/malminsiirto - Kaikkiaan kenttä on vuosikymmenten saatossa asettunut ja sopeutunut ympäristöönsä. Raju ympäristömuutos aiheuttaisi traumaa paitsi vastaanottavassa päässä ja mistä sellaisen löytäisikään myös malmilaisille. - Poliittiset prosessit, joilla Malmin kentän lopettamista on ajettu, ovat olleet perusteluiltaan ristiriitaiset, puutteelliset sekä osin virheelliset ja kiireiltään hämmästyttävät. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että asiantuntevassa kaavoitustyössä mahdollistetaan tehtyjen virheiden korjaaminen. Helsingin kannalta yleiskaavatyökalu on tässä mielessä akuutein. - Erityisesti kiinnittää huomiota ristiriita poliittisten päättäjien toimien ja laajempien kansanryhmien mielipiteiden välillä. Mielipidemittausten tuloksista ja kansalaisaktiivisuudesta huolimatta Malmin sulkemispäätöstä on viety eteenpäin vaihtoehdottomasti sanellen eikä vuorovaikutteisesti keskustellen. Myös tässä kaavoittajalla on onneksi vaikutusmahdollisuutensa, mistä tässä kiitänkin.
Kysymyksiä ja ehdotuksia Onko Helsinki todellakin valmis luopumaan Malmin kentän tulevaisuuspotentiaalista vain vuoden, parin kaavoitustavoitteiden takia? Ainakaan helsinkiläisten mielestä näin ei näyttäisi olevan. Tuleeko yhteisestä pääkaupungistamme pelkkä iso ihmisvarasto? Uhrataanko tämä kaikki todellakin tavanomaisen lähiörakentamisen tieltä eikö Suomen pääkaupungin tavoitteiden tulisi olla paljon korkeammalla ja laajemmalla? Malmin lentoaseman kohtalon kannalta suurin ongelma on sama, minkä moni kokee nykymaailman terveydenhuollossa. Yksi hoitaa yhtä asiaa, toinen toista, mutta kukaan ei yksilöä jakamattomana kokonaisuutena. On selvää, että maakunnallisellakin tasolla näin merkittävää kokonaisuutta ei voida jättää yksille harteille. Eihän Helsinki-Vantaan lentoasemakaan ole yksinomaan Vantaan kaupungin sisäinen asia. Malmin merkityksestä on keskusteltava koko Helsingin keskustaajaman alueella katse riittävän kaukana tulevaisuudessa. Helsingin ja valtion välinen alkuperäinen sopimus Malmin kenttäalueesta antaa siihen sopivan aikaperspektiivin vuoteen 2034. Jo kymmenen vuoden kuluttua tarpeet saattavat näyttää hyvin erilaisilta. Valtio on muutenkin luonteva keskustelukumppani keskusteltaessa maan pääkaupungin asioista. Jos nyt pelkästään poliittisin tarveharkinnoin on tehty uusia sopimuksia, niitä voidaan tehdä lisääkin ja tarkastella erilaisten vaihtoehtojen koko kirjoa. Sinä aikana ehtii rakentaa aivan rakentamattomillekin alueille. Helsingin maantieteellinen keskushan on tällä hetkellä Itiksessä. Koska Finavia on ilmaissut halunsa keskittyä raskaan liikenneilmailun kehittämiseen ja katkaista kaiken muun lentoliikenteen pääkaupungilta, Malmin kentän ilmatila-, hallinto- ja toimintamalli on luotava kestävämmältä pohjalta ja koottava toimijaverkosto, joka on kiinnostunut ja sitoutunut tähän kehitysjaksoon. Finavian vetäytyminen kentältä on suunniteltu syksylle 2016, jolloin jakso alkaisi. entistä monipuolisempaa ilmailutoimintaa ja tapahtumia koko kansalle hienovaraiset kunnostustyöt vauhtiin monitoimintaista koerakentamista vrt. asuntolaivat lentävä museokalusto Malmille optimaalisen hybridirakentamiscombon hakeminen kenttää hyödyntäen: Asuminen Malmin kokonaisuuden osana Työnteko ja logistiikka Tattarisuon ja Tattariharjun työpaikka-alueiden naapurina Luontosaarekkeiden kurottautuminen ympäristöön, myös Kivikon puolelle Kulttuuri päärakennusryhmän ympärillä
Millaisia vaihtoehtoja voisi olla näköpiirissä: - Malmin lentoasema voisi säilyä muuttumattomana vuoteen 2034. Sille voitaisiin määräaikaisin rakennusluvin mahdollistaa ympäristön kohentamista, koerakentamista ja kehitystyötä, jolla mitattaisiin kokonaisuuden ympäristöllinen ja taloudellinen potentiaali. - Poikittaiskiitotie 09/27 voitaisiin Trafin turvallisuusanalyysin perusteella poistaa käytöstä ja mahdollistaa rakentaminen suurimmalle osalle kenttä- ja laskukierroskuvioaluetta. Tällöin kenttä muuttuisi todelliseksi kaupunkikentäksi, jossa rakennukset liittyisivät toiminnallisesti sekä kenttäalueeseen että ympäröivään kaupunkirakenteeseen, kuten pienimuotoisesti nyt on asianlaita. Toki arvokkaat luontosaarekkeet olisi otettava huomioon suunnittelussa. Entä se kuuluisa lentomelu? Vireästi toimiva taajama tuottaa oman melunsa kuten Helsingin keskustassa voidaan todeta. Silti keskusta on haluttua ja kallista asuinaluetta. On perusteltua päätellä, ettei melun määrä alueella ainakaan vähenisi, mikäli kenttä poistuisi: - Ympäri vuorokauden liikkuva maaliikenne on merkitsevin melun lähde - Lentomelun osalta alueella vaikuttaa myös raskaan liikenteen melu Helsinki-Vantaan kiitotien 15/33 nousu- ja lähestymissektorissa, johon Malmin kentän olemassaololla ei ole vaikutusta. - Ympäristöehdoin hallittu Malmin nykykaluston lentomelu on vähentynyt olennaisesti. Malmillakin tämä on voitu todeta Patrian Bravo-kaluston vaihduttua Tecnameiksi. - Tänä päivä lentokenttä on niin hiljainen, että se on antanut itsestään virheellisen kuvan rakentamattomana joutomaana. Malmin kentän ympäristön täydennysrakentamisella voidaan kenttäalueen melua vielä olennaisesti vähentää, kuten kuuluisan keskustelevan arkkitehdin Ralph Erskinen maineikkaan Byker Wallin kanssa toimittiin. On myös huomattava, että äänen kokeminen on aina subjektiivista: jatkuva raskas pauhu uuvuttaa, mopojengin revittely kesäyössä rasittaa, mutta pienen lentokoneen hyrinä voi virkistää hetkelliseen vapauden kaipuuseen nähdä asioita korkeammalta ja kauemmas. Siksi Malmin kenttä ei olekaan vain lentäjien asia vaan koskettaa lämmöllä paljon laajemman ihmispiirin sydäntä. Vetoan suunnittelijoihin ja päättäjiin, kuunnelkaa kaupunkinne enemmistöä! Yhteistyöterveisin Juha Lampi arkkitehti SAFA, syntynyt Stadissa Tehtaankadun kallioilla