Finavia Oyj KOULUTUSLENTOTOIMINTA HELSINKI-MALMIN LENTOASEMALLA

Transkriptio

1 Finavia Oyj KOULUTUSLENTOTOIMINTA HELSINKI-MALMIN LENTOASEMALLA

2 2 (10) SISÄLTÖ 1. JOHDANTO YLEISTÄ ILMATILAN HALLINNASTA Valvottu ja valvomaton ilmatila Minimilentokorkeudet HELSINKI-MALMIN LENTOASEMAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ LIIKENNE Operaatiot Toiminta-ajat Liikenteen jakautuminen MELU HELSINKI-MALMIN LENTOASEMAN ILMATILAN KUVAUS KOULUTUSLENTOTOIMINTA Koulutus Laskukierros Perusharjoitus Pakkolaskuharjoitus Mittarilennot Tarkastuslennot Helikopterit LENTOKOULUT Patria Pilot Training Oy Salpauslento Oy BF-Lento Oy Helitour Oy... 10

3 3 (10) 1. JOHDANTO Helsinki-Malmin lentoaseman alueella tapahtuvasta ja erityisesti itään suuntautuvasta lentokoulutustoiminnasta ja sen aiheuttamasta meluhäiriön kokemisesta on puhuttu paljon. Finavia pyrkii tällä selvityksellä antamaan yhteistä tietopohjaa eri viranomaisille, operaattoreille ja toiminnan vaikutuspiirissä asuville asukkaille. Selvitys koskee valvomattomassa ilmatilassa tapahtuvaa lentotoimintaa, jota lennonjohto ei ohjaa. Finavia ei siis vastaa ko. toiminnasta. Tämän tyyppinen toiminta ei kuulu ympäristönsuojelulain tulkintaa käsittelevän raportin mukaan lentoaseman ympäristöluvan alaan. 2. YLEISTÄ ILMATILAN HALLINNASTA 2.1. Valvottu ja valvomaton ilmatila Yleisesti ilmatila jakautuu valvottuun ja valvomattomaan ilmatilaan. Valvottu ilmatila on rajoiltaan määritelty ilmatila, jossa ilmatilaluokasta riippuen annetaan eriasteista lennonjohtopalvelua. Valvotussa ilmatilassa lentämiseen vaaditaan lentosuunnitelma ja suunnitelmaan perustuva lennonjohtoselvitys. Valvomattomassa ilmatilassa lentäminen ei ole lennonjohdon valvonnassa, vaan lentäjä voi vapaasti valita lentokorkeuden ja lentoreitin minimilentokorkeuksia ja muita yleisiä lentosääntöjä noudattaen. Lentäjä myös huolehtii itse riittävän etäisyyden säilymisestä muihin ilma-aluksiin. Valvomattomassa ilmatilassa lentämiseen ei tarvita lentosuunnitelmaa tai lennonjohtoselvitystä Minimilentokorkeudet Minimilentokorkeuksista, joita ilma-alusten tulee noudattaa, määrätään lentosäännöissä. Lentosäännöt ovat osa ilmailumääräyskokoelmaa. Lentosääntöjen mukaan lentäminen on kielletty valoisan aikana alempana kuin 150 m (500 jalan) ja pimeällä 300 m (1000 jalan) korkeudella maan tai veden pinnasta. Asutuskeskusten tiheästi asuttujen osien yläpuolella lentokorkeus tulee kuitenkin olla vähintään 300 m (1000 jalkaa) ilma-aluksesta 600 m säteellä olevan korkeimman esteen yläpuolella. Minimilentokorkeuksista voidaan poiketa lennoilla, joilla on Ilmailulaitoksen myöntämä lupa lentää tarvittaessa minimilentokorkeutta alempana. Tällaisia lentoja ovat esimerkiksi mittaus- ja valokuvauslennot sekä viranomaisten valvontalennot. 3. HELSINKI-MALMIN LENTOASEMAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Helsinki-Malmin lentoasema sijaitsee Helsingin Malmilla Kehän I:n ja Lahdenväylän liittymän luoteispuolella. Lentoasema on valmistunut vuonna Vuodesta 1953 lähtien lentoasema on ollut yleisilmailun käytössä. Valtaosa Helsinki- Malmin lentoaseman toiminnasta on lentokoulutusta, jota tarjoavat useat lentokoulutusyritykset. Helsinki-Malmin lentoasema on Suomen tärkein lentokoulutusasema. Suurin osa lentoaseman ilmailuliikenteestä on lentokoulujen järjestämiä ammattilentäjien koulutuslentoja, jotka tehdään kaupallisen lentoliikenteen tarpeita varten. Vain pieni osa Helsinki-Malmin lentoliikenteestä on puhtaasti harrasteilmailua.

4 4 (10) 4. LIIKENNE 4.1. Operaatiot 4.2. Toiminta-ajat Lentoasemalla on parisataa työpaikkaa ja lähes harrastajaa eri kerhoissa sekä lukuisia opiskelijoita. Helsinki-Malmilla on noin operaatiota (lentoonlähtö, laskeutuminen, läpilasku) vuodessa. Lentoaseman liikenteestä noin 80 % on koulutuslentoja. Helikopterilentojen määrä kaikesta lentotoiminnasta on noin 10 %. Lennonjohdon toiminta-ajat (Torni): Maaliskuu - lokakuu ma - pe la - su Yöaikaan klo lentoasemaa saa käyttää vain välttämättömiin valvonta-, hälytys- ja pelastuslentoihin ja vastaaviin lentoihin sekä laskeutumispaikkana hätä- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Pimeälentokoulutuksia on kymmenkunta kertaa vuodessa. Näinä ajankohtina lennonjohto on avoinna noin klo 21 saakka. Pimeälentokoulutus ajoittuu muuhun kuin kesäaikaan Liikenteen jakautuminen Kuvassa 1 on esitetty Helsinki-Vantaan lentoaseman lentoreittien seurantajärjestelmän (GEMS) avulla piirretty reittitiheyskartta Malmin lentoaseman liikenteestä viiden kuukauden ajalta touko-syyskuussa 2010, niiltä osin kuin lennot näkyvät järjestelmässä. Reittitiheyskartan perusteella voidaan yleisellä tasolla arvioida liikenteen suuntautumista ja suhteellista jakautumista eri alueilla. Kuva 1. Helsinki-Malmin liikenteen suuntautuminen touko-syyskuu Punaisella merkityllä alueella lentoja on enemmän, harmaalla alueella vähemmän.

5 5 (10) 5. MELU Lennoista aiheutuva melu on suurimmillaan lentoaseman välittömässä läheisyydessä. Valtioneuvoston ohjearvoa ylittävää melua ei juuri esiinny lentokenttäalueen ulkopuolella. Vuoden 2003 toteutuneen liikenteen melutilanteessa melu aiheutuu pääasiassa lentokoneista päiväaikana. L Aeq 55 db ylittävä meluvyöhyke ulottuu kiitotien päästä 1,3 km pohjoiseen, 1,2 km etelään, 0,6 km länteen ja 0,7 km itään. Asuinalueille melualue ulottuu lentoaseman pohjois- ja länsiosissa. Kuvassa 2 on esitetty Helsinki-Malmin meluvyöhykkeet. Kuva 2. Helsinki-Malmin lentoaseman meluvyöhykkeet ilmaistuna päiväajan ekvivalenttitasoina (2003). 6. HELSINKI-MALMIN LENTOASEMAN ILMATILAN KUVAUS Pienkoneiden lentotoiminta tapahtuu pääasiassa näkölentosäännöillä, jossa lentäjä vastaa itse sääntöjen noudattamisesta, reittivalinnoista ja turvallisuudesta sekä itsensä että muiden osalta. Tästä syystä lentäminen ajoittuu säätilan ja valoisuuden mukaan. Lennonjohdon toiminta-aikoina Helsinki-Malmin lentoaseman lähialueella liikennettä ohjaa ja sen turvallisuudesta vastaa lennonjohto. Kuvassa 3 on esitetty Helsinki-Malmin lennonjohdon hallinnoima lennonjohdon lähialue (CTR MALMI) katkoviivalla rajatulla alueella. Lännessä ja pohjoisessa Helsinki-Malmin lentoaseman lähialue on suppea, koska tilaa rajoittaa Helsinki-Vantaan lentoaseman lähialueen rajat.

6 6 (10) Kuva 3. Helsinki-Malmin näkölähestymiskartta (VAC). Lähialue käsittää ilmatilan meren pinnasta 700 jalan (200 m) korkeudelle asti. Ilmatila 700 jalan yläpuolella on Helsinki-Vantaan lennonjohdon valvomaa (CTR HELSINKI). Erikseen Helsinki-Vantaan lennonjohdon kanssa sovittaessa lähialueen yläraja voi olla jalkaa (300 m). Tämän edellytyksenä on, että sääolot ovat hyvät eikä Helsinki- Vantaalla käytetä laskeutumisiin kiitoteitä 15 ja 33. Helsinki-Vantaan lähestymisalue (TMA) rajoittaa Malmin liikenteen korkeutta. Lennonjohdon toiminta-aikojen ulkopuolella lähialue on valvomatonta ilmatilaa, jolloin lentäminen tapahtuu yleisiä lentosääntöjä noudattaen. Yleisilmailussa näkölentosäännöillä lennettäessä minimilentokorkeus on 500 jalkaa (150 m). Malmin lähialue on D-luokan ilmatilaa, jossa lennonjohto porrastaa (vastaa riittävän etäisyyden säilymisestä muihin ilma-aluksiin) mittarilentosäännöillä (IFR) lentävät ilmaalukset toisistaan. Näkölentosäännöillä (VFR) lentävät ilma-alukset huolehtivat itse riittävän etäisyyden säilyttämisestä. Lennonjohto antaa kuitenkin tarvittaessa liikenneilmoituksia muista lähistöllä olevista ilma-aluksista.

7 7 (10) Helsinki-Vantaan lähialue ja lähestymislennonjohtoalue ovat C-luokan ilmatilaa, jossa lennonjohto porrastaa mittarilentosäännöillä lentävät ilma-alukset toisistaan ja myös näkölentosäännöillä lentävistä ilma-aluksista. Lisäksi porrastetaan näkölentosäännöillä lentävät ilma-alukset mittarilentosäännöillä lentävistä. Jotta lennonjohto ja myös muut samassa ilmatilassa lentävät ilma-alukset pystyisivät yksiselitteisesti hahmottamaan ilma-aluksen sijainnin valvotussa ilmatilassa, VFRlentäminen Malmin lähialueelle ja sieltä pois tapahtuu käytännössä aina nk. ilmoittautumispisteiden kautta. Malmin lähialueen ilmoittautumispisteitä on tällä hetkellä kolme (ks. kuva 3): DEGER, lähialueen itäpuolella, NOKKA, lähialueen eteläpuolella, HAKKI, lähialueen pohjoispuolella, Helsinki-Vantaan lähialueelta tulevalle liikenteelle. 7. KOULUTUSLENTOTOIMINTA 7.1. Koulutus 7.2. Laskukierros Lentokoneet PPL (Private Pilot License)- koulutusohjelma käsittää yhteensä 45 lentotuntia jakautuen seuraavasti: Koulu/harjoituslentoja 25 tuntia, josta 7 tuntia lentoja laskukierroksessa Matkalentoja 15 tuntia Yölentoja 5 tuntia, josta 1,5 tuntia laskukierroksessa Mittarilennot lennetään simulaattorilentoina Helsinki-Malmilla ja lentokoneilla pääosin Tampere-Pirkkalan ja Rovaniemen lentoasemilta. Mittarilentokoulutusohjelma käsittää yhteensä 50 lentotuntia, josta simulaattorilentoja on noin 20, koululentoja 14 ja matkalentoja 16 tuntia. Helikopterit Helikopterilentäjän koulutusohjelma käsittää yhteensä 45 lentotuntia jakautuen seuraavasti: Koulu/harjoituslentoja 20 tuntia Malmin kenttäalueella Matkalentoja 10 tuntia, joista 5 h yölentoa Koulu/harjoituslentoja 15 tuntia harjoitusalueella valvomattomassa ilmatilassa Eritasoisten lentolupakirjojen suorittamiseen tarvitaan tietty määrä laskeutumisia, joita harjoitellaan laskukierroksilla. Puolen tunnin lentoharjoituksen aikana ehtii lentää noin viisi laskukierrosta. Lentoasemalta tapahtuva laskukierroslentäminen on sallittu vain Helsinki-Malmin lennonjohdon toiminta-aikana. Laskukierroslentäminen on lisäksi kielletty yleisinä juhlapäivinä. Laskukierroslentäminen tapahtuu enimmäkseen pohjois-eteläsuuntaista kiitotietä itäpuolista laskukierrosta käyttäen, mutta myös itä-länsisuuntaisen kiitotien eteläpuolista laskukierrosta käytetään silloin kun tuuliolosuhteet niin vaativat. Laskukierroslentämisessä lentokoneiden laskukierroskorkeus on 600 jalkaa merenpinnasta ja helikoptereilla 400 jalkaa. Helikoptereiden laskukierros tapahtuu lentoaseman päällä, kiitoteiden koillisenpuoleisella alueella. Helikoptereiden pysyessä sisemmällä kierroksella minimoidaan se-

8 8 (10) kä meluhaitat että kohtaaminen lentokoneiden kanssa. Helikopterilaskukierroslentäminen ei ulotu lainkaan asutuille alueille Perusharjoitus Alkeis- ja peruslentokoulutukseen sekä harrasteilmailuun liittyvät lennot lennetään lentoaseman lähialueen ulkopuolella ns. valvomattomassa ilmatilassa, jota lennonjohto ei ohjaa. Tällainen toiminta ei kuulu ympäristösuojelulain piiriin, mutta toiminta voidaan huomioida maankäytön suunnittelussa. Toiminnassa noudatetaan kuitenkin ilmailumääräysten mukaisia lentosääntöjä. Ilmailumääräykset laatii Liikenteen Turvallisuusvirasto Trafi ( Lentosäännöissä määrätään muun muassa lentotoiminnassa noudatettavista minimilentokorkeuksista (ks. kohta 2.2). Sääntöjen noudattamisesta vastaa kunkin lennon osalta ilma-aluksen päällikkö. Lentosääntöjen puitteissa ilma-aluksen ohjaaja voi valvomattomassa ilmatilassa valita kulloisenkin lentokorkeutensa ja lentoreittinsä. Suurin osa peruslentokoulutuksesta alueella lennetään valvomattomassa ilmatilassa Helsinki-Vantaan ja Helsinki-Malmin lähialueiden ulkopuolella, erillään muusta lentoliikenteestä. Liikenne suuntautuu pääosin lentoaseman itäpuolelle rannikon suuntaisesti. Lennot pyritään suuntaamaan harvaan asutuille alueille tai meren päälle meluhaittojen vähentämiseksi. Liikenteestä suuri osa haarautuu pohjoiseen tai etelän suuntaan kohti Emäsaloa ennen Sipoon Söderkullaa. Valtaosa liikenteestä kulkee moottoritien suuntaisesti Ainoastaan Sipoon Svartbäckissä sijaitsevan suuntaamattoman majakan (HEKA) ja Porvoon suuntamajakan (PVO VOR) ylityksiä vaativat harjoitukset lennetään ko. suunnistuslaitteiden läheisyydessä (ks. kuva 1). Heti suuntaamattoman majakan länsipuolella on Sköldvikin teollisuusalue, jonka yläpuolella on lentokorkeusrajoitus jalkaa. Koulutuslentoja majakan läheisyydessä on muutamasta lennosta noin pariinkymmeneen lentoon päivässä vilkkaana kesäaikana. Lento harjoitusalueelle pyritään lentämään jalan korkeudessa melunvaimennusalueita välttäen. DEGER:in jälkeen noustaan jalan ja Kalkkirannan jälkeen jalan korkeuteen tehtävän luonteesta riippuen, pois lukien pakkolaskuharjoitukset, joissa tullaan matalammalle. Korkeutta rajoittaa Helsinki-Vantaan lähestymisalue (TMA). Koulutuslentojen keskimääräinen pituus on noin 45 minuuttia, josta meno- ja paluulentoihin kuluu minuuttia. Itse alueella harjoitteluun jää siten aikaa noin minuuttia. Lentäjät on ohjeistettu välttämään tiheästi asuttuja alueita sekä joitakin erikseen merkittyjä alueita Pakkolaskuharjoitus Useimmat koulutuskoneella tehtävät pakkolaskuharjoitukset tehdään Helsinki-Malmin kiitotielle, mutta osa tehdään myös maastoon etukäteen sovitulle alueelle, johon on haettu maanomistajan lupa kyseiselle harjoitukselle. Maastoon tapahtuvissa pakkolaskuharjoituksissa (ns. maalilasku), laskua ei viedä loppuun, vaan moottori käynnistetään ja lentoa jatketaan vähän ennen varsinaista laskeutumista. Helikoptereilla tehtävää pakkolaskuharjoitusta, ns. autorotaatiolaskua, harjoitellaan periaatteessa samalla tavalla sekä lentoasemalle että maastoon.

9 9 (10) 7.5. Mittarilennot 7.6. Tarkastuslennot 7.7. Helikopterit 8. LENTOKOULUT Asukkaat saattavat kokea pakkolaskuharjoitukset pelottavina, mutta ne tehdään täysin hallitusti, eivätkä ne aiheuta vaaraa lentäjille tai alueen asukkaille. Toiminnasta aiheutuva melu on lyhytaikaista ja paikat on valittu siten, että siitä olisi mahdollisimman vähän haittaa lähistöllä asuville. Peruslentäjän koulutuksesta PPL (Private Pilot License) on arvioitu noin 5 tuntia käytettävän mittarilentoharjoitteluun HEKA:n ja PVO VOR:n läheisyydessä. Ansiolentäjän ja mittarilentokelpuutuksen koulutuksesta CPL/IR (Commercial Pilot License, Instrument rating) vastaavasti noin 20 tuntia käytetään mittarilentoharjoitteluun. Kelpuutuksen ylläpitämiseksi lentäjän tulee lentää vähintään 12 tuntia vuodessa tai suorittaa noin 2 tunnin tarkastuslento. Helsinki-Malmilta suoritettavista tarkastuslennoista osa tehdään PVO VOR:n läheisyydessä. Suurin osa helikopterien koulutuslennoista lennetään laskukierroksessa lentoaseman yhteydessä sekä harjoitellaan pintakäsittelyä kenttäalueella. Noin 30 % lennoista suuntautuu maastoon, yleensä DEGER - Nikkilä väliselle alueelle. 5 % lennoista on matkalentoja lähikentille. Matkalennoilla poistumisessa käytetään DEGER:iä. Muualla kuin kenttäalueella tapahtuvassa alkeiskoulutuksessa harjoitellaan mm. kaartoja, nousuja ja liukuja, perusmittarilentämistä, maastolaskuja sekä autorotaatioita maastoon. Keskimääräinen maastoon suuntautuvan koulutuslennon pituus on 45 minuuttia, josta noin 20 minuuttia kuluu siirtymiseen Patria Pilot Training Oy 8.2. Salpauslento Oy Patria Pilot Trainig Oy on Helsinki-Malmin lentoasemalla toimiva lentokoulu. Lentotuntimäärillä mitattuna Patria Pilot Trainig on Suomen suurin lentokoulu, joka kouluttaa liikennekoneeseen soveltuvia ja muita lentäjiä tai on antanut heille täydennyskoulutusta. Yhtiöllä on käytössään ja liitettynä ansiolentolupaan 19 lentokonetta ja 2 helikopteria. Lisäksi koulutusta annetaan viiden lentosimulaattorin avulla. Yhtiön henkilökuntaan kuuluu 12 päätoimista henkilöä ja noin 85 tuntipalkkaista opettajaa. Oppilaitos on vastaanottanut keväällä 2011 yhdeksän kappaletta uusia Tecnam P2002JF peruskoulutuskoneita keväällä 2010 hankittujen Cirrus SR22- mittarikoulutuskoneiden lisäksi. Lisää tietoa: Salpauslento Oy on vuonna 1970 perustettu yksityinen lentokoulu, joka sai ensimmäisenä lentokoulutusorganisaationa yhteiseurooppalaisen JAR-FCL-koulutusluvan. Yrityksen päätoimipaikka on Helsinki-Malmin lentoasema. Lisäksi koululla on sivutoimipisteet

10 10 (10) Tampere-Pirkkalan ja Rovaniemen lentoasemilla. Salpauslento kouluttaa ammattilaisia liikenne- ja yleisilmailun palvelukseen. Koulutus käsittää teoria- ja lentokoulutuksen yksityislentäjästä liikennelentäjätasolle. Ammattilentäjäkoulutuksen osuus koulutuksesta on noin 95 %. Salpauslento työllistää päätoimisesti kuusi ja osa-aikaisesti 15 lennonopettajaa. Lisäksi yhtiö työllistää noin 30 osa-aikaista teoriaopettajaa. Salpauslento Oy arvioi vuoden peruslentokoulutuksen (PPC) osuudeksi yhteensä noin lentotuntia. Peruslentokoulutusta annetaan ympäri vuoden, mutta käytännössä lentokoulutuksen huiput ovat maalissyyskuussa sääolosuhteista johtuen. Lentotoimintaa on maanantaista perjantaihin klo 9-21 valoisasta ajasta riippuen, tarvittaessa myös viikonloppuisin. Yölentoja lennetään Helsinki-Malmilta loka-helmikuussa kello välisenä aikana. Osa yölennoista lennetään Tampere-Pirkkalan lentoasemalta. Lisää tietoa: BF-Lento Oy 8.4. Helitour Oy BF-Lento on Helsinki-Malmilla toimiva vuonna 1969 perustettu yksityinen JARhyväksytty lentokoulu. Lentokoneita yhtiöllä on käytössä 12 kappaletta. Opettajia on 5 kappaletta ja koulutukseen liittyviä lentotunteja on vuositasolla noin Lentokoulutustoiminnan lisäksi yhtiö harjoittaa vähäisessä määrin lentokonevuokrausta sekä valokuvauslentoja. Lisää tietoa: Helitour Oy on Helsinki-Malmin lentoasemalla toimiva helikopterikoulutusta antava operaattori, joka antaa joka koulutusta yksityis- ja ammattilentäjän lupakirjaa varten sekä yölento-, mittarilentoteoria- ja lennonopettajakoulutusta. Lisäksi annetaan tyyppikelpuutuskoulutusta R22, R33 ja MD500-helikopterille. Koulutusmäärät vaihtelevat voimakkaasti. Karkeasti arvioiden Helitour Oy kouluttaa noin 6 yksityislentäjä-, 3 ammattilentäjä- ja 3 lennonopettajaoppilasta sekä noin 4 oppilasta erilaisilla tyyppikelpuutuskursseilla. Lisää tietoa: