AHOT-prosessien johtaminen Pedaforum 2013 Tampere 21.8.2013 Riitta Pyykkö & Tero Keva Turun yliopisto
AHOT-toiminnan vaiheita Suomessa Periaatteiden luominen Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen korkeakouluissa, OPM 2007:4 Prosessien ja menettelyjen kehittäminen korkeakouluissa Valtakunnalliset hankkeet 2007-2009 (TY, JAMK, Haaga-Helia; rehtorienneuvostot) Korkeakouluissa työ alkuun Huomio osaamisen laatuun: sisältöjen, osaamisen kuvaamis- ja tunnistamistaitojen kehittäminen AHOT korkeakouluissa hanke 2009-2011-2013 Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen -hanke (Itä-Suomen korkeakoulut) Kehittämistyö korkeakouluissa jatkuu
AHOT korkeakouluissa -hanke Valtakunnallinen ESR-rahoitteinen kehittämishanke, joka kattaa sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut ja päättyy joulukuussa 2013. Miksi AHOT: keskeistä päällekkäisen suorittamisen vähentäminen ja olemassa olevan osaamisen varaan rakentaminen ja sen täydentäminen, opiskelijalähtöisyys ja henkilökohtaiset opintopolut, opintoaikojen nopeuttaminen Hankkeen tavoitteena tunnistaa keskeiset haasteet ja tuottaa suosituksia, jotka yhdenmukaistavat korkeakoulujen käytäntöjä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa Opiskelijan oikeusturvan kannalta tärkeintä on prosessien yhdenmukaisuus ja luotettavuus sekä päätöksenteon läpinäkyvyys. Opiskelija toteutuksessa keskiöön.
Tilanne nyt: yleishuomioita Kehitystä tapahtunut runsaasti: viralliset dokumentit, toimintaohjeet, prosessikaaviot ja lomakkeet olemassa; työkalut kunnossa Käytännöissä edelleen suurta vaihtelua Ahotointi koetaan edelleen työlääksi Opetussuunnitelmien osaamisperusteisuudessa myös eroja; toisaalta useimmissa yliopistoissa ops-uudistuksia käynnissä Siirtymiset sektorien välillä edelleen osin ongelmallisia Muun kuin formaalissa koulutuksessa hankitun osaamisen tunnustaminen yliopistoissa marginaalista
Hankkeen kokemuksia Opiskelijan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että osaamisen tunnistaminen otetaan vakavasti, koska opinnot rakentuvat aina aiemmin suoritettujen opintojen ja niissä tai muuten hankitun osaamisen varaan. Ahotointi on siis tärkeää toteuttaa silloin, kun sille on aihetta, mutta liian köykäisin eväin opiskelijoille ei suorituksia saa antaa. Ahotointi ei saa olla opettajalle tai opiskelijalle liian työläs prosessi, ainakaan työläämpi kuin normaali suorittaminen. Myös vapaan sivistystyön piirissä tai toisella astella suoritetuissa opinnoissa voisi olla ahotoitavaa. Olennaista on osaaminen, ei suorituspaikka!
Opettajien ja opintohallinnon edustajien aikapula ja työtaakka on selvä ongelma. Ohjausvelvollisuutta ei kuitenkaan tule siirtää opiskelijatuutoreille. Mistä löytyvät keinot tämän ehkäisemiseksi? Opiskelijan kannalta tärkeintä on selkeä prosessi ja toimintatapana yhden luukun periaate. Turhia lomakkeita tulisi välttää. Mahdollisuudesta tiedottaminen tulisi kohdistaa kaikille yliopistossa aloittaville opiskelijoille riippumatta siitä, missä vaiheessa opintonsa aloittaa (esim. maisteriohjelmiin tulevat). Tiedottaminen tulee jakaa pidemmälle ajalle: opintojen aloittamisvaiheen tietotulva saattaa heikentää kykyä hahmottaa AHOT-menetelmien tarjoamat mahdollisuudet.
Opintojen ohjaajien ja opettajatuutorien tulee olla hyvin perehtyneitä AHOT-menetelmiin ja osata ohjata opiskelijaa hakemaan tunnustamista osaamiselleen. HOPSin laatimisessa edelleen suurta vaihtelua: laadittava kaikille opiskelijoille (myös maisteriohjelmiin tulevat) Oman osaamisen tunnistaminen varsinkin opintojen loppuvaiheessa olennainen osa ammatillista kehittymistä: se suuntaa opiskelijoita hakeutumaan työtehtäviin, jotka edellyttävät opiskelijalla olevaa asiantuntijuutta. Ohjauksen ja tuen avulla opiskelija oppii tiedostamaan mahdollisuuksiensa koko laajuuden työelämässä.