Kuntapalvelut ja niiden uudistaminen: - Erityisesti fokuksessa ikäihmisten palvelut Kaija Majoinen Kehitysjohtaja, HTT
Terveisiä Suomen Kuntaliitosta Kuntaliiton muodostavat maamme kunnat ja kaupungit (348), jotka vastaavat asukkaidensa tärkeimmistä palveluista. Liitto valvoo kuntien etua, kehittää kuntien toimintaa ja tarjoa korkeatasoisia asiantuntijapalveluita.
Vuonna 2020 Suomessa ollaan tilanteessa, jossa ei tulla selviämään ilman merkittäviä palvelujärjestelmän rakennemuutoksia ja resurssien uudelleenjärjestelyjä.
Kunnat ovat ikätsunamin edessä 80 60 Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti Ikä Yli 65-v. Alle 15-v. v.2008 v.2030 Miten suuri Ikätsunami kohtaa Kuntasi? 40 20 0 1865 1890 1915 1940 1965 1990 2015 2040 Lähde: Tilastokeskus
Toimintaympäristöön liittyvät muutospaineet 2010- ja 2020-luvulla edellyttävät Kuntapalvelujen uudistamista Teknologian kehittyminen Kansainvälistyminen Ympäristöhaasteiden korostuminen Elinkeinoelämään liittyvät muutokset Lainsäädännön muutokset Valtion kuntapolitiikan muuttuminen Poliittisen Ilmapiirin muutokset Elinvoima ja toimintakyky Demokratia ja johtaminen Globaalit ja kansalliset muutospaineet Seudulliset ja paikalliset muutospaineet Kuntatalous Kuntajohtamisen muuttuminen Kuntien erilaistumisen paineet Kuntien talouden heikkeneminen Arvojen muuttuminen Ikääntyminen Alueellinen erilaistuminen Hyvät käytännöt ja innovaatiot Tuottavuuden lisääminen Palvelutarpeiden kasvaminen Muuttoliike Valtion talouden heikkeneminen EU:n toimintapolitiikan muuttuminen Kuntien henkilöstöpulan kärjistyminen Alueiden välinen kilpailu 5
Suomalaiset kunnat ovat kansainvälinen menestystarina, mutta kuntien toimintaan kohdistuvat vaatimukset kasvavat Suorituskyky Rakennemuutokset Prosessien kehittäminen Tuottavuusmittarit Laatuajattelu Toimintavarmuus Normien noudattaminen Kustannuslaskenta Innovatiivisuus Innovaatioverkostot Parhaat käytännöt Innovaatiohankkeet Joustavuus Muutoskyky Asiakastarpeisiin reagointi
Palvelujen vaihtoehtoiset tuotantotavat - Hallinnollinen lähestymistapa
Kokeilujen ja pilottien kautta uusiin toimintamalleihin 20xx 20xy 20ss 20cc 20uu 20xx 20zz 20ee Panostus /vaadittavat resurssit Tiedostaminen Arviointi / tutkimus Kokeilut Sitouttaminen /lobbaus Reformi/uudet rakenteet Käyttöönottopilotit
Palvelujen organisointavat muuttuvat Sote-kysely kevät 2009 Toimiala- eli sektoripohjainen malli 223 Elämänkaarimalli 48 Alueperusteinen malli 7 Käytössä kaikki mallit 6 Toimiala- ja elämänkaarimalli 5 Toimiala- ja alueperusteinen malli 2 Ei vastausta 33 Tilaaja-tuottaja toimintapa käytössä 121 Tilaaja-tuottaja toimintatapa ei käytössä 181 Ei vastausta 22
Elämänkaari- ja prosessimallit (Junnila 2009) Useat kunnat, yhteistoiminta-alueet, sosiaali- ja terveyspiirit ovat järjestämässä toimintaansa elämänkaarimallilla Lähtökohta palvelujen yhteensovittaminen (integraatio) asiakaslähtöisinä kokonaisuuksina Palvelujen yhteensovittaminen voi olla horisontaalista (eri hallinnollisten sektoreiden palvelut kytketään toisiinsa vastaamaan yhdessä asiakkaiden palveluihin/ lähipalvelut) tai vertikaalista (esim. ehkäisevän toiminnan, muun pth ja erikoissairaanhoidon yhteen sovittaminen / seudulliset palvelut) Tavoitteena taloudelliset hyödyt
Sosiaali- ja terveyspiirin palvelujen organisointi elämänkaaren mukaan Lapsiperheiden palvelut Työikäisten palvelut Vanhusten palvelut Hyvinvointipalvelut Tukipalvelut Maakunnalliset palvelut Terveyden edistämisen johtaminen Vammais- Erikois- Muistipoliklinikkpalvelusairaanhoito Taloushallinto Seudulliset palvelut Perhepalvelukeskus Perustason vuodeosastohoito Mielenterveystyö Ympäristöterveydenhuolto Kuvantamispalvelut Lähipalvelut Neuvolat Avosairaanhoito Kotihoito Näytteenotto (lab) Maijaliisa Junnila, THL
Onko uudistaminen vain asenteista kiinni? Paikallistason strategisia valintoja on tapahtumassa Kuntafuusiot, yhteistoiminta-alueet ja organisaatiot Yhteistyön tiivistäminen asumisen, liikenteen ja maankäytön osalta Asiakaslähtöisyys yli toimija- ja kuntarajojen Hallinnan (Governance) perusväittämä toteaa: Ongelmien monimutkaistumisen ja ketjuuntumisen myötä kunnat ovat tulleet entistä riippuvaisemmiksi muista toimijoista kuten yrityksistä, yhteisöistä, muista kunnista ja valtionhallinnon Yhteiskunnallinen konteksti muuttuu: Individualismi ja yhteisöllisyyden murentuminen versus kansalaisyhteiskunta? Palveluiden suunnittelussa tulee huomioida yksilöllisyyden ja omaehtoisen yhteisöllisyyden yhteiskunta (Välikangas 2009) Muutoksen toteuttaminen edellyttää asiantuntevaa poliittista ja ammatillista johtamista sekä kokonaisvaltaisen, strategisen näkemyksen vahvistamista (Haveri, Majoinen & Jäntti (toim.) 2009)
Tahtotilaa kokonaisvaltaisempaan kehittämiseen on! 1. Suomalaiset rahoitusmekanismit suuntaavat kehittämisrahaa sosiaalija terveyspalvelujen kehittämiseen 2. Ennalta ehkäisy ja terveyden edistäminen yhdistettynä hyvinvointiin on todettu taloudellisesti kannattavaksi 3. Kunnissa rakenteiden ja sisältöjen kehittäminen on käynnissä (esim. Paras -hanke ja verkostomallit) 4. Erilaisia ohjausjärjestelmiä ja järjestämisen tapoja on toteutettu ja poikkitoimialaista yhteistyötä tiivistetty (esim. tiltu, elämänkaari-malli, welfare mix, palveluseteli ) 5. Palveluiden asiakaslähtöinen räätälöinti ja kotona asuminen ovat olleet tavoitteena jo pitkään; tarkoituksena ylläpitää ja luoda hyvinvointia. Kehitetäänkö näillä toimilla palveluympäristöä tukevia rakenteita vai ihmisen hyvinvointia edistävän elämänympäristön toteuttamista pitkäjänteisesti?
Muutama tyypillinen ajatus ikääntyneiden palveluiden kehittämisestä Taloudellisuus tarkoittaa palvelujen keskittämistä ja ikääntyneiden muutattamista palvelujen ääreen Tehokkuus on löysien poistamista Ikääntyneet ovat homogeeninen massa Laatu on annettavan palvelun hyvyydestä kertova indikaattori Kuitenkin tiedämme että Osallisuuden, omaehtoisuuden ja itsenäisen selviytymisen tukeminen siirtää kalliiden hoitoratkaisujen tarvetta Tehokkuus on oikein kohdennettuja ratkaisuja Ikääntyminen on osa normaalia elämänkaarta ja ihmisillä on kaikissa elämänvaiheissa toiveita ja tarpeita yksilölliseen, hyvään elämään Laatu koostuu kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista
Haasteena siirtyä palveluiden tuottamisympäristön tarkastelusta ihmisen elämänympäristön tarkasteluun 1. Näkökulman kehittämistyössä on siirryttävä palvelu- ja hallintolähtöisyydestä asiakaslähtöisyyteen ja ihmisen elämänympäristön tarkasteluun. 2. Tällöin kehittämistyössä tulee korostumaan entisestään asuinympäristö, asuminen, osallisuus ja tarvittavien palveluiden olemassaolo. 3. Keskittyminen hyvinvointiin ja asumisympäristöihin vähentää hoivapalvelujen tarvetta.
Ikääntyneen elämänympäristö kehittämistyön kohteena Visiolähtöisyys Alueellisuus Asiakaslähtöisyys: Suuret linjat 1. Ikääntyneiden elämänympäristöjen kehittäminen edellyttää kunnan koordinaatiota sekä toimijoiden yhteistyötä. (Tämä tarkoittaa strategista suunnittelua ja mm. kunnan sisällä toimialojen yhteistyötä, yhteistyötä yrittäjien ja järjestöjen kanssa sekä vapaaehtoistoimijoiden huomioimista). Väestön ikääntymisen haastetta ei saa delegoida vain sosiaali- ja terveystoimelle. 2. Paras hankkeen vaihtoehdot sekä erilaiset verkostomallit käydään läpi ja miettiä alueelle parhaiten sopivat ratkaisut 3. Prosessit avataan ja mietitään toimintamalleja: ohjausjärjestelmää, asiakkuuksia, palveluiden tarvelähtöistä kohdentumista, kehittämistyötä ja teknologian antamia mahdollisuuksia. 4. Palveluntuottajien yhteistyö suunnitellaan palvelukokonaisuuksien synnyttämiseksi 5. Rakenteet, prosessit ja tuotteet kehittävät toinen toisiaan (Välikangas 2009; Melin 2007; Välikangas 2007)
Uudistaminen on kokonaisuuksien hallintaa ja vaihtoehtoja Paras -hanke ja kunnall. palvelujen tuottamisen vaihtoehdot Rakenne Verkostomallit (Kumppanuus, Asiakaslähtöiset arvoketju- ja alihankintamallit, Veturimallit, Suunnitteluverkostot, Yritysrenkaat, Palveluintegraattorit) Palvelutuotannon ohjaus (ohjausjärjestelmä, kustannuslaskenta, strategiset kumppanit) Prosessi Asiakkuuksien hallinta (tarpeet, seuranta) Kysynnänhallinta (ennustaminen, ajantasainen tieto tarvittavista palveluista, asiakkaiden aktivointi, resurssiohjaus, palvelutoimialajohtaminen) Toimituksien hallinta (nopean vasteen toimintamallit, toimittajaverkon hallinta, hankinta-, kilpailutus- ja sopimusos. ja laadunvarmistus) Tietojärjestelmät (asiakasjohteisuus, tietointens. prosessin osat, digitaalisuus, informaatioteknologia) Asiakasosallisuus (kehittäjänä, määrittäjänä) Tuote Tuotteistus (palvelujen kehittämisprosessi, kaupallistaminen, laadun todentaminen) Arvotarjooma (monen eri toimijan yhteinen palvelutuote) (Välikangas 2007)
Kuntien parhaat palvelukäytännöt hankkeen ehdotukset kuntapalvelujen tehostamiseksi: 1. Asiakas- ja käyttäjälähtöisen innovaatio- ja kehitystyön tehostaminen ja yhteistyön lisääminen - suositukset tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-organisaatioille 2. Hyvien käytäntöjen kokoaminen ja levittäminen erilaisissa kunnissa - suositukset kunnille ja valtiovarainministeriölle
Innokylä - sosiaali- ja terveydenhuoltoa uudistava innovaatioympäristö Vuonna 2013 Suomi tunnetaan hyvinvoinnin edelläkävijämaana, jolla on käytössään Euroopan edistynein sosiaali- ja terveyspalvelujen innovaatioympäristö Innokylä muodostuu osallistavista verkkopalveluista ja niihin kytkeytyvien alueellisten ja valtakunnallisten verkostojen avoimesta kehittämisyhteisöstä Innokylä kaikkine toimintoineen on keskeinen osa uudistuvan palvelujärjestelmän rakennetta
Innovaatioita on tehty aina Iisalmen diskobussi 1975 Liikkuva kerho- ja diskobussi oli ratkaisu haja-asutusseutujen nuorisotilaongelmiin. Pimeiden taipaleiden varsilta kerättiin porukkaa iltaa viettämään. Valtion nuorisoneuvoston kokeilukuntana Iisalmi oli tiennäyttäjä nuorisotyön mobiilipalveluiden saralla. Puolentoista vuoden talkoourakan jälkeen nuorten liikkuva disko-, kerho- ja kokoustila saatiin tien päälle. Bussiin mahtui n. 30 henkeä kuuntelemaan musiikkia tai esitelmiä, katsomaan elokuvia tai dioja, juomaan teetä tai vain istumaan yhdessä. Avajaisissa vietetään pikkujoulua ja lauletaan joululauluja hanurin säestyksellä. Keräilyvaunu poimi porukan reitin varrelta kyytiin ja pysäköi johonkin sopivaan paikkaan, josta virtaa olisi saatavilla. (Teksti: Jukka Lindfors ) Lähde: Ylen Elävä arkisto (http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=26&t=444&a=3812 )