25.8.2014 12.9.2014 Kaupunkisuunnitteluosasto 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MATHILDEDAL ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan kaavatyön lähtökohdista ja tavoitteista, kaavan vaikutusten arvioinnista, kaavoitusprosessin kulusta sekä siitä, missä vaiheessa ja millä tavoin osalliset voivat vaikuttaa kaavan suunnitteluun. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa korjataan ja täydennetään kaavoitusprosessin aikana tarpeen mukaan. SUUNNITTELUALUE Kaava-alue muodostuu Mathildedalin keskustassa kortteleista 1, 2, 3, 5-9, 12, 13, 14 ja osin korttelista 22. Suunnittelualue sijaitsee Salon Perniön Mathildedalin keskustassa Matildan puistotien, Hummeltien, Paakarinpolun, Kiviaidantien ja Meritien rajaamalla alueella. Mukana on myös kiinteistöjä Matildan puistotien pohjoispuolelta. Alue on kooltaan noin 15,9 ha. Sijaintikartta ALOITE Asemakaavan muutos perustuu Salon kaupunginhallituksen 14.10.2013 hyväksymään kaavoitusohjelmaan 2014-2015.
Kaupunkisuunnitteluosasto 25.8.2014 12.9.2014 2 TAVOITEET Kaavan tavoitteena on Mathildedalin keskustan asemakaavan ajan tasalle saattaminen ja kehittämisedellytysten turvaaminen. Maankäyttö- ja rakentamistarpeet ovat yhä useammin poikenneet voimassa olevasta asemakaavasta, eikä alueen kulttuurihistoriallisia ja rakennustaiteellisia arvoja ole riittävästi huomioitu vanhassa asemakaavassa. Alueelle on myönnetty useita poikkeamisia. Lisäksi on tarpeen määritellä rakennusalueet talousrakennusten rakentamiselle. LÄHTÖTIEDOT Kaavoitettava alue on rajattu punaisella. Alue on osittain valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, Mathildedalin ruukkiyhdyskuntaa (keltainen rajaus). Salon seudun maakuntakaavassa osa alueesta on osoitettu merkittäväksi rakennetun ympäristön aluekokonaisuudeksi, Mathildedalin teollisuusmiljöö (sinipunainen rajaus).
Kaupunkisuunnitteluosasto 25.8.2014 12.9.2014 3 Mathildedalin ruukkiyhdyskunta Mathildedal on myöhäinen, vuodesta 1852 alkaen raudan tuotantoon ja erilaisten metallitarvikkeiden valmistukseen erikoistunut ruukki. Teijon ruukkiin läheisesti liittyvässä Mathildedalissa on säilynyt uudisrakentamisesta huolimatta edustava ruukkiyhdyskunta eri-ikäisine tuotanto- ja asuinrakennuksineen. Meren rannalla, Puolankajärvestä Halikonlahteen laskevan puron varressa sijaitseva vanha ruukkialue käsittää kuusi vanhaa tehdasrakennusta. Tiiliset putlaus- ja valssilaitokset vanhan voimauoman varrella ovat ruukin perustamisen ajalta 1850-luvulta. Entinen hiilivarasto ja halkojen kuivausuuni ovat 1850-luvulta ja karkaisimo on rakennettu noin 1890-1900. Voimauoman päässä meren rannalla on kivipato ja voimalarakennus 1800-luvun lopulta: Voimala on muutettu muuntajaksi 1946. Sen lähellä sijaitsevat kankirautavarasto 1850-luvulta ja puusepänverstas ja kokoonpanohallit. Mathildedal on ollut asemakaavalliselta sommittelultaan korkeatasoinen ruukkiyhdyskunta. Puuistutukset ruukinkatujen varsilla ovat lisänneet yhtenäistä ilmettä. Ruukinkartanon 1800-luvun keskivaiheilla rakennettu kaksikerroksinen päärakennus sijaitsee mäen korkeimmalla kohdalla. Sen siipirakennuksissa on ollut virkailijoiden asuntoja. Kartanon ympärillä on useita talousrakennuksia. Kaksi kaksikerroksista hirsirakenteista työväenkasarmia on rakennettu ruukinkadun länsipäähän ilmeisesti 1880-luvulla. Pääosa työväen asuinrakennuksista on 1800-luvulta, mutta niitä on rakennettu vielä 1917. Vanhojen vierelle on rakennettu uusia asuinrakennuksia 1900-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa. Ruukin aluetta on muutettu matkailu- ja vapaa-ajankäyttöön. Vanhaa jokiuomaa on muokattu ja tasoitettu virkistysalueeksi. Ruukinkartanossa toimii ravintola ja muuntajarakennuksessa näyttelykahvila. Satama on huviveneilijöiden käytössä. ( www.rky.fi ) Suojelualueet ja -kohteet, muinaismuistot: Alueella on tehty rakennusinventointi vuonna 1991. Voimassa olevissa asemakaavoissa on suojeltu kartassa punaisella merkityt rakennukset. Kaava-alueen rajaus on vihreällä. Maanomistus Kaava-alueen maanomistajia ovat yksityiset ja.
Kaupunkisuunnitteluosasto Maakuntakaava Salon seudun maakuntakaavassa (vah.2008) alue on kylä-aluetta (at). - seudullisesti merkittävät kyläalueet, joilla on asutuksen lisäksi kunnallisia ja yksityisiä peruspalveluita. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: - maankäytön- ja toimintojen suunnittelulla tulee turvata peruspalveluiden säilyminen. - uudet asuinalueet ja kylien täydennysrakentaminen tulee suunnitella olevaan rakenteeseen tukeutuen. 25.8.2014 12.9.2014 4 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa eri aikoina hyväksyttyjä asemakaavoja (20.6.1986, 18.7.1988, 10.6.1993). Alueella on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL), yhdistettyjen kerrosja rivitalojen korttelialuetta (AKR), liikerakennusten korttelialuetta (KL), asuinpientalojen korttelialuetta (AP), asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL), autopaikkojen korttelialuetta (LP) ja lähivirkistysaluetta (VL). Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaava. Aluetta koskee Perniön kunnanvaltuuston 26.6.1996 hyväksymä oikeusvaikutukseton osayleiskaava. Osayleiskaavassa alue on hallinnon aluetta (PK), asuntoaluetta/ rakennuslainsäädännön nojalla suojeltava alue tai -kohde (A/SR) ja virkistysaluetta (V). Teijo- Mathildedal alueen osayleiskaavoitusta ollaan käynnistämässä. Kortteleissa 5-9 on voimassa Perniön kunnan 1.7.2008 myöntämä poikkeaminen, joka mahdollistaa omakotitalojen rakentamisen asemakaavan mukaisesta käyttötarkoituksesta poiketen. Perniön kunnanhallitus on hyväksynyt 5.5.2003 Mathildedalin asemaakaavan korttelin 13 lohkottavaksi ja rakennettavaksi erillispientaloilla Arkkitehtitoimisto Paunila & Rautamäen 27.1.2003 päivätyn tonttijaon ja rakennustapaohjeiden mukaisesti.
25.8.2014 12.9.2014 Kaupunkisuunnitteluosasto 5 KESKEISET OSALLISET Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön maanomistajat, yritykset ja asukkaat Kaupungin toimialat ja päättäjät (kaupunkisuunnittelulautakunta, tekninen lautakunta, rakennus- ja ympäristölautakunta) Viranomaiset (Varsinais-Suomen ELY keskus, Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos ja Turun museokeskus) Sähkö- ja teleyhtiöt Muita mahdollisia osallisia ovat esim. Mathildedalin kulttuuriyhdistys ja kaikki, joiden asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Kaavoituksen yhteydessä arvioidaan kaavan toteuttamisen vaikutuksia mm. yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan, asumiseen, palveluihin, työpaikkoihin sekä ympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen ja tulokset esitetään kaavaselostuksen yhteydessä. Arviointi tulee pohjautumaan osin jo olemassa oleviin selvityksiin. KAAVAN ETENEMINEN JA ALUSTAVA AIKATAULU Asemakaavan muutos laaditaan kaupungin omana työnä. Kaavan laadinta alkaa syksyllä 2014. Tavoitteena on, että kaavaprosessi saataisiin päätökseen vuonna 2015. 2014 II-III ALOITUS, ESISELVITYKSET 2014 IV 2015 I-II 2015 III LUONNOSVAIHE EHDOTUSVAIHE HYVÄKSYMISVAIHE Julkinen tiedottaminen kaavatyön eri vaiheissa: Kaavan vireille tulosta on kuulutettu Salon Seudun Sanomissa ja kaupungin ilmoitustaululla 30.8.2014. Kaikista osallisten kuulemisvaiheista tiedotetaan kuuluttamalla Salon Seudun Sanomissa ja kaupungin ilmoitustaululla, joka sijaitsee kaupungintalolla sekä sähköisellä ilmoitustaululla internetissä http://www.salo.fi/linkit/osallistuminenjaasiointi/ilmoitustaulu/ Kaavatyön kulkua voi seurata kaupungin internet-sivuilla osoitteessa http://www.salo.fi/asemakaavat/ Kaupunkisuunnittelulautakunnan ja kaupunginhallituksen sekä -valtuuston kokousten pöytäkirjat ovat luettavissa osoitteessa http://www.salo.fi/paatoksentekojatalous/esityslistatjapoytakirjat/ 1. Aloitusvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävänä koko suunnittelutyön ajan suunnitteluosastolla, os. Horninkatu 2-4 ja internetissä osoitteessa http://www.salo.fi/salonasemakaavoitus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. Kaavan aloitusvaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään tiedoksi Varsinais-Suomen ELY - keskukselle. 2. Valmisteluvaihe/ kaavaluonnos Vuonna 2014 valmistellaan asemakaavaluonnos, jonka kaupunkisuunnittelulautakunta asettaa nähtäville MRA 30 :n mukaisesti 30 päivän ajaksi. Valmisteluvaiheen kuulemisesta tiedotetaan kuulutuksen lisäksi lähettämällä kirjeet kaava-alueen ja siihen välittömästi rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajille. Maanomistajat, asukkaat ja muut osalliset voivat esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta nähtävillä oloaikana. Luonnosvaiheessa mielipiteen voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Luonnoksesta pyydetään tarvittavat lausunnot viranomaisilta ja muilta julkisilta tahoilta.
25.8.2014 12.9.2014 Kaupunkisuunnitteluosasto 6 3. Ehdotusvaihe Valmisteluvaiheen kuulemisen aikana saadun palautteen pohjalta laaditaan asemakaavaehdotus, jonka kaupunginhallitus asettaa julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (MRA 27 ). Ehdotusvaiheen kuulemisesta tiedotetaan kuuluttamalla ja lähettämällä ulkopaikkakuntalaisille kirjeet. Maanomistajat, asukkaat ja muut osalliset voivat esittää kaavaehdotusta koskevan muistutuksen nähtävillä oloaikana. Muistutukset tulee osoittaa kaupunginhallitukselle ja toimittaa kirjallisina hallinto-osaston kirjaamoon (käyntiosoite Tehdaskatu 2, postiosoite PL 77, 24101 Salo) tai lähettää sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@salo.fi Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksiin toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Ehdotuksesta pyydetään lausunnot vain, jos kaavaehdotukseen on tehty huomattavia muutoksia luonnoksen nähtävillä olon jälkeen. 4. Hyväksyminen Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutoksen. Hyväksymisestä kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla ja Salon Seudun Sanomissa. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on mahdollisuus valittaa Turun hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mikäli oikeus antaa valitusluvan. Jos kaavasta ei valiteta, se tulee voimaan, kun asiasta on ilmoitettu kuulutuksella (ns. lainvoimaisuuskuulutus) kaupungin ilmoitustaululla ja Salon Seudun Sanomissa. YHTEYSTIEDOT Kaavasuunnittelija Kaupunkisuunnitteluosasto Virpi Elovaara Hornintie 2-4 p. 02-778 5114 24800 HALIKKO virpi.elovaara@salo.fi Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on korjattu 12.9.2014 suunnittelualueen rajauksen osalta.