Oulunkaaren kuntayhtymä Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-2017 Yhtymähallitus 4.12.2014 Yhtymävaltuusto 17.12.2014 1
Sisällysluettelo 1 2 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS... 4 SUUNNITTELUN PERUSTA... 6 2.1 Suunnittelun taustatietoja... 6 3 OULUNKAAREN MALLI... 11 3.1 Organisaatio... 11 3.2 Oulunkaaren strategia... 12 3.3 Oulunkaaren visio... 13 4 TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2017... 15 4.1 Talousarviorakenne... 15 4.2 Sitovuustaso... 15 4.3 Laskutuksen perusteet... 15 4.4 Käyttösuunnitelmat... 16 4.5 Talousarvion seuranta... 17 4.6 Talousarvion muutokset... 17 4.7 Käyttötalous: talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma 2016-2017... 18 4.8 Tuloslaskelma... 20 4.9 Investoinnit... 22 4.9.1 ICT -hankinnat... 22 4.9.2 Rahoitusvastuut... 23 4.10 Rahoituslaskelma... 24 5 TOIMINTASUUNNITELMA... 25 5.1 Hallinto... 25 5.1.1 Hallinto-organisaatio... 25 5.1.2 Yleinen kuntayhtymän hallinto... 25 5.2 Elinkeinojen kehittäminen... 26 5.2.1 Elinkeinohankkeet... 26 5.3 Seudullinen kuntapalvelutoimisto... 28 5.3.1 Kuntapalvelutoimiston tuotanto... 28 5.4 Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiskeskus... 29 5.4.1 Järjestämiskeskus... 29 5.4.2 Järjestämissopimukset... 30 5.4.3 Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkeet... 30 5.5 Sosiaali- ja terveyspalvelutuotanto... 34 5.5.1 Perhepalvelut... 34 5.5.2 Terveyspalvelut... 34 2
5.5.3 Vanhuspalvelut... 35 6 7 HENKILÖSTÖ... 37 TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2016-2017... 39 7.1 Laskelma hallinnon ja elinkeinojen kuntaosuuksista... 39 7.2 Laskelma kuntapalvelutoimiston maksuosuuksista... 42 7.3 Laskelma soten tuotannon raamista kunnittain... 46 7.3.1 Kaikki kunnat yhteensä... 46 7.3.2 Iin kunta... 47 7.3.3 Pudasjärven kaupunki... 48 7.3.4 Simon kunta... 49 7.3.5 Utajärven kunta... 50 7.3.6 Vaalan kunta... 51 7.4 Laskelma kuntien maksuosuuksista v. 2015 2017... 52 Liitteenä kuntien järjestämissopimukset 3
1 Kuntayhtymän johtajan katsaus Kuntayhtymän tulevien vuosien toimintaan vaikuttaa keskeisesti tulossa oleva soteuudistus. Sote-uudistuksen tavoitteena on turvata kuntalaisille tasa-arvoiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut niukkenevien resurssien ja ikääntyvän väestön olosuhteissa. Kuntien perustehtäviä ovat kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen ja kunnan elinvoiman vahvistaminen. Kuntien asema peruspalvelujen järjestäjänä ja tuottaja on vahva, sillä Suomessa ei ole maakunnallista hallintoa. Ylikunnallinen yhteistyö on kuntien tehtäväkentän laajentumisen ja resurssien niukkenemien myötä ollut erityisesti pienten kuntien keino turvata kuntalaisten lähipalveluja. Oulunkaaren toimintamallissa kuntien omistajaohjaus on vahvaa ja luottamukseen perustuvaa. Oulunkaaren strategia pohjautuu kuntien strategioihin ja se osaltaan vahvistaa jäsenkuntien omistajaohjausta. Yhteisten linjausten ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutumisen kautta kuntayhtymä ja omistajakunnat voivat ennakoida toimintaympäristön muutoksia, vastata kuntalaisten palvelutarpeisiin ja kehittää toiminnan vaikuttavuutta. Oulunkaaren organisaatio on ketterä ja yhteistyöorientoitunut. Oulunkaaren asiantuntijat ovat jäseninä kuntien johtoryhmissä ja erilaisissa asiantuntijaryhmissä. Alueen kunnissa sairastetaan huomattavasti enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Oulunkaari on mukana kuntalaisten hyvinvoinnin ja elinvoiman kehittämistyössä tiiviisti yhteiskehittämisen periaatteella. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä yhteistyötä tehdään peruskuntien lisäksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön ja Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa. Oulunkaaren värikori-mallin avulla voidaan varmistaa palvelujärjestelmän ennaltaehkäisevään suuntaan kehittyminen ja edistää hyvien käytäntöjen juurtumista jäsenkuntien välillä. Vuoden 2015 strategiset painopisteet ilmennetään valokuvin. Kuntatalouden tilanne säilyy tiukkana ja alijäämien kattamisvelvoite tulee kuntalain uudistuksen myötä koskemaan myös kuntayhtymiä. Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on vähentynyt viime vuosina vuosittain ja suunta on edelleen laskeva. Tulevan sote-uudistuksen kustannusvaikuttavuuteen on esitetty lukuisia varauksia. Odotuksia talouden näkökulmasta sisältyy tietohallinnon ja tietojärjestelmien kehittämiseen, monikanavaisen rahoitusjärjestelmän purkamiseen ja sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisiin menorajoitteisiin. Vanhuspalveluissa pyritään kansallisesti edistämään laitosvaltaisuuden purkua. Toimeentulotuen normitetun osan maksatus tulee siirtymään Kelan vastuulle vuodesta 2017 lähtien. Lisäkustannuksia on tulossa muun muassa sosiaalihuoltolain uudistuksesta sekä työttömyyden hoidon kustannusten siirtämisestä yhä enemmän kuntien vastuulle. Sosiaalilainsäädännön uudistamistyö on kuitenkin tärkeää yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kasvun myötä. Hallitus antaa eduskunnalle esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi vuoden 2014 aikana. Mikäli lakiesitys hyväksytään keväällä 2015, niin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuu tulee siirtymään viidelle sotejärjestäjäorganisaatiolle. Järjestämisorganisaatioiden valmistelu alkaa vuonna 2015 ja tämä tullaan ottamaan huomioon Oulunkaaren toiminnassa muun muassa kuntaneu- 4
votteluprosessin kehittämistyössä ja vahvistamalla palvelujen järjestämisen ja tuottamisen seudullisia tavoitteita. Oulunkaari järjestää ja pääosin tuottaa jokaiseen kuntaan lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lähipalvelun periaatteella. Toiminnassa noudatetaan hoito- ja palvelutakuita. Kehittämistyötä linjaavat kansalliset suositukset ja linjaukset sekä uudistuva lainsäädäntö. Asiakkaiden osallisuutta edistetään ja erityisesti ryhmämuotoisia palveluja kehitetään. Sähköiset palvelut omalta osaltaan turvaavat lähipalvelujen saavutettavuutta harvaan asuttujen ja pitkien etäisyyksien olosuhteissa. Tiedontuotannon ja resurssien oikean kohdentamisen avulla pyritään lisäämään palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämishankkeiden kautta tuetaan perustyötä ja omalta osaltaan kehitetään työhyvinvointia tiiviissä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Elinkeinojen kehittämistyöllä vahvistetaan alueen kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta. Yritysneuvonta on vahvaan osaamiseen perustuvaa ja elinkeinohankkeilla tuetaan alueen vahvuuksia sekä edistetään yritysten kansainvälistymistä. Kuntapalvelutoimiston tavoitteena on muun muassa tietojen hyväksikäytön parantamisen ja palveluprosessien vakionnin sekä yhdenmukaistamisen kautta tapahtuva menokehityksen parempi hallinta. Kuntayhtymän seuraavan vuoden toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista on neuvoteltu sopimusohjausmallin vuosikellon mukaisesti. Kuntayhtymän vuoden 2015 talousarvion toimintakulujen loppusumma on 122 113 020 euroa ja nettonousu on 2,7 prosenttia. Kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalvelutuotannon nettokasvu erikoissairaanhoito mukaan lukien verrattuna vuoteen 2014 on kaksi prosenttia. Kunnittainen vaihteluväli on 1-5.8 prosenttia. Leena Pimperi-Koivisto kuntayhtymän johtaja 5
2 Suunnittelun perusta Kuntien ja kuntayhtymien lähivuosien toiminnan suunnitteluun vaikuttavat olennaisesti käynnissä olevat sote- ja kuntauudistukset. Myös maailman ja valtiontalouden kehitysnäkymät haastavat kuntien tilannetta erityisesti taloudellisesti. On olennaista, että tulevat linjaukset tukevat kuntien elinvoimaa ja hyvinvointia laaja-alaisesti. Samoin huomioon on otettava palveluiden laadun ja saatavuuden/saavutettavuuden, kuntalaisdemokratian sekä vaikuttavuuden näkökulmat. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan vuonna 2014 Suomen BKT kasvaa vain 0,5 %. Suurin yksittäinen tekijä talouskasvun takana on ulkomaankaupan elpyminen. Yksityinen kulutus puolestaan ei kasva lainkaan johtuen ostovoiman heikosta kehittymisestä, vaisuista tulevaisuudennäkymistä ja työmarkkinoiden tilanteesta. Työttömyysaste nousee edelleen ja vuoden 2014 keskimääräiseksi työttömyysasteeksi ennustetaan 8,4 %. Vuoden 2015 kasvuksi Valtiovarainministeriö arvio 1,4 %. Työmarkkinoilla tilanne pysyy edelleen heikkona ja työttömyysasteen ennustetaan pysyvän likimain vuoden 2014 tasolla. Julkisyhteisöjen rahoitusasema on ollut alijäämäinen jo viisi vuotta ja myös vuosina 2014-2016 julkinen talous pysyy alijäämäisenä. Kahden koetun taantumavuoden jälkeen verrattain hidas talouskasvu ennustejaksolla ei yksin riitä kääntämään julkista taloutta ylijäämäiseksi. Julkista taloutta rasittaa lisäksi ikärakenteen muutos, mikä vähentää työikäisten määrää ja samalla kasvattaa ikäsidonnaisia menoja. (Lähde: Valtiovarainministeriö) 2.1 Suunnittelun taustatietoja 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Väkiluku 2013 Väestöennuste 2020 Väestöennuste 2030 Väestöennuste 2040 Ii 9610 10344 10855 11110 Pudasjärvi 8537 7879 7374 7006 Simo 3356 3251 3101 2985 Utajärvi 2945 2688 2525 2432 Vaala 3193 2945 2777 2705 6
Iin kunta, väestökehitys ikäryhmittäin 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 17,2 20,3 24,0 24,7 57,4 53,6 51,3 51,4 25,4 26,1 24,7 23,9 2013 2020 2030 2040 Yli 65-v., % väestöstä 16-64-vuotiaat, % väestöstä 0-15-v., % väestöstä Pudasjärven kaupunki, väestökehitys ikäryhmittäin 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 25,4 31,4 36,3 34,8 57,0 51,0 45,7 46,8 17,6 17,6 18,0 18,4 2013 2020 2030 2040 Yli 65-v., % väestöstä 16-64-vuotiaat, % väestöstä 0-15-v., % väestöstä Simon kunta, väestökehitys ikäryhmittäin 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 25,1 31,8 35,9 33,8 56,9 51,0 46,6 48,3 18,0 17,2 17,5 17,9 2013 2020 2030 2040 Yli 65-v., % väestöstä 16-64-vuotiaat, % väestöstä 0-15-v., % väestöstä Utajärven kunta, väestökehitys ikäryhmittäin 7
100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 24,2 29,6 35,4 34,6 57,6 52,6 47,2 48,1 18,2 17,8 17,4 17,3 2013 2020 2030 2040 Yli 65-v., % väestöstä 16-64-vuotiaat, % väestöstä 0-15-v., % väestöstä Vaalan kunta, väestökehitys kunnittain 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 29,3 34,3 39,8 39,3 55,8 53,1 48,4 49,0 14,9 12,6 11,9 11,6 2013 2020 2030 2040 Yli 65-v., % väestöstä 16-64-vuotiaat, % väestöstä 0-15-v., % väestöstä Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi 160 150 140 130 120 110 100 90 80 2002 2007 2012 Ii 122,7 118,5 125,1 Pudasjärvi 134,1 132 135,7 Simo 112,1 115,2 122,4 Utajärvi 140,6 138,3 140,9 Vaala 129,9 129,5 135,8 8
Kelan ikävakioidun sairastavuusindeksin muuttujat ovat kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus väestöstä. Kelan ikävakioitu kansantauti-indeksi 180 160 140 120 138,2 141,0 118,3 161,1 151,0 137,7 117,9 100 80 60 40 20 0 Ii Pudasjärvi Simo Utajärvi Vaala PPSHP LPSHP 2003 2008 2013 Indeksi sisältää ikävakioituna: 1. Diabetes 2. Psykoosit 3. Sydämen vajaatoiminta 4. Nivelreuma 5. Astma 6. Verenpainetauti 7. Sepelvaltimotauti Edellä olevien taulukoiden ja kuvaajien lähteenä Tilastokeskus, Sotkanet ja Kela 2014. Lisätietoja muun muassa kuntien sähköisistä hyvinvointikertomuksista. Palveluiden jaottelu palvelutasoittain (ns. värikori-malli) Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelut on jaoteltu kolmeen niin sanottuun värikoriin: vihreään, keltaiseen ja punaiseen. Vihreät palvelut ovat kevyitä, ennaltaehkäiseviä palveluita, keltaisissa palveluissa asiakas tarvitsee tilapäistä palvelua ja punaiset puolestaan ovat raskaita esimerkiksi ympärivuorokautisia palveluita. Värikori-mallin avulla voidaan seurata esimerkiksi ennaltaehkäiseviin palveluihin panostamisen vaikutuksia muihin palvelukokonaisuuksiin. Samoin värikori-malli edistää hyvien käytäntöjen vertailua kuntien välillä. 9
Vihreän korin palvelukokonaisuuksia ovat esimerkiksi päivätoiminnan palvelut, neuvolapalvelut, Omahoito-alustan käyttöön liittyvät palvelut, omaishoidon tuki sekä eräät suun terveydenhuollon palvelut. Keltaisia palveluja ovat esimerkiksi kotihoito ja vastaanoton toiminnot. Punaisia palveluja puolestaan ovat muun muassa hoiva- ja osastohoito ja asumispalvelut. Alla olevassa kuvaajassa on koottu yhteen kaikkien kolmen palvelualan (perhe, terveys, vanhus) kustannusten jakaantuminen eri palvelutasoihin. 60% 50% 49,5 % 47,8 % 46,4 % 43,7 % 44,2 % 40% 40,0 % 41,3 % 41,5 % 43,6 % 42,9 % 30% 20% 10% 10,4 % 11,0 % 12,1 % 12,7 % 12,9 % 0% TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 10
3 Oulunkaaren malli 3.1 Organisaatio Oulunkaaren organisaatiokaavio voidaan kuvata seuraavasti: Yhtymävaltuusto Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto. Kukin kuntayhtymän jäsenkunta valitsee yhtymävaltuustoon edustajansa väestöpohjan mukaan niin, että Iin ja Pudasjärven kunnilla kummallakin on seitsemän (7) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä. Simon, Utajärven ja Vaalan kunnilla kummallakin on viisi (5) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä. Yhtymävaltuustolla on puheenjohtaja ja kaksi (2) varapuheenjohtajaa. Yhtymähallitus Kuntayhtymän hallituksen kokoonpano (14 jäsentä) määräytyy jäsenkuntien väestömäärän perusteella seuraavasti: Iin kunta: neljä (4) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Pudasjärven kaupunki: neljä (4) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Simon kunta: kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Utajärven kunta: kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Vaalan kunta: kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä 11
Yhtymähallituksella on puheenjohtaja ja yksi (1) varapuheenjohtaja. Yhtymähallituksessa pysyvinä asiantuntijajäseninä ovat kunnanjohtajat läsnäolo- ja puheoikeudella. Esittelijänä toimii kuntayhtymän johtaja. Yhtymähallituksen tehtävä on kaksijakoinen: kuntayhtymän yleiset tehtävät sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen tilaajahallituksen tehtävät. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakuntaan kuuluu yksi jäsen ja henkilökohtainen varajäsen jokaisesta jäsenkunnasta. Tarkastuslautakunnalla on puheenjohtaja ja yksi (1) varapuheenjohtaja. Palvelutuotantolautakunta Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen tuotantopuolen toiminnasta vastaa palvelutuotantolautakunta. Lautakunnassa on yhteensä 14 jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen seuraavalla kuntakohtaisella jaotuksella: Iin kunta: neljä (4) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Pudasjärven kaupunki: neljä (4) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Simon kunta: kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Utajärven kunta: kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Vaalan kunta: kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Lautakunnalla on puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa. Palvelutuotantolautakunnan esittelijöinä toimivat palvelujohtajat (perhe-, terveys-, vanhuspalvelujohtajat). Tiimit Poliittisen ohjauksen lisäksi kuntayhtymän toimintamallissa on mukana jäsenkuntien ja kuntayhtymän viranhaltijoista koostuvat tiimit, jotka toimivat valmistelevana elimenä vastaten oman toimialansa suunnittelusta sekä prosessien kehittämisestä sekä osaltaan toiminnan arvioinnista. Tiimien rooli kuntien välisen yhteistyön ja viestinnän kanavana on myös merkittävä. Johtotiimin kuuluvat jäsenkuntien kunnanjohtajat, yhtymähallituksen puheenjohtaja, kuntayhtymän johtaja ja hallintojohtaja. Johtotiimin keskeinen tehtävä on omistajaohjaus yhtymähallituksen tukena. Elinkeinotiimi vastaa elinkeinotoimen palveluista, niiden kehittämisestä ja siihen liittyvistä hankkeista. Elinkeinotiimiin kuuluvat kuntien elinkeinovastaavat, seudullinen yritysasiamies sekä kuntayhtymän johtaja. Hallintotiimin tehtävänä on yleisen kuntayhtymän ja kuntapalvelutoimiston toiminnan sekä niiden alaisten hankkeiden suunnittelu ja kehittäminen. Hallintotiimin jäseniä ovat kuntien ja kuntayhtymän hallintojohtajat. Tiimit toimivat tarvittaessa myös toimialansa hankkeiden ohjausryhmänä. 3.2 Oulunkaaren strategia Strateginen suunnitelma ohjaa ja tukee Oulunkaaren johtamis- ja kehittämistyötä. Oulunkaaren strategia pohjautuu kuntien strategioihin ja siten osaltaan vahvistaa jäsenkuntien omistajaohjausta. Strategian pohjalta laaditaan sosiaali- ja terveyspalvelujen 12
operatiivista toimintaa raamittava valtuustokausittainen palvelujenjärjestämissuunnitelma sekä vuosittaiset järjestämissopimukset palvelualoittain ja -alueittain. Kuntapalvelutoimiston toimintaa ohjaavat kuntakohtaiset palvelusopimukset. Elinkeinojen kehittämisen osalta on laadittu seudullinen elinkeinojen kehittämisstrategia. Oulunkaaren strategian tavoitteena on, että yhteisten linjausten ja yhteisiin päämääriin sitoutumisen kautta kuntayhtymä ja omistajakunnat voivat ennakoida toimintaympäristön muutoksia, vastata palvelutarpeisiin, kehittää toiminnan vaikuttavuutta ja laatua sekä saavuttaa asetetut tavoitteet. Strategian sisältöä ja painopistealueita tarkastellaan vuosittain palvelu- ja järjestämissopimuksia laadittaessa ja osana kuntayhtymän talousja toimintasuunnittelua. Oulunkaaren strategiassa on hyödynnetty mielikuvaa purjealuksesta. Oulunkaari on kuin laiva, jolla tulee olla yhteinen suunta. Tarvitaan kapteeni ja osaavaa henkilöstöä, jotta purjehtiminen toisinaan myrskyisälläkin merellä voi onnistua. Tärkeää on, että koko miehistöllä on tiedossa yhteinen määräsatama (visio), jota kohti alusta ohjataan. Laivasta löytyy myös palveluja käyttäviä matkustajia (asiakkaita), joiden tarpeita ja toiveita tulee kuunnella tarkoin. Välisatamat aluksen reitillä ovat peruskuntia, joiden näkemyksen huomioiminen toiminnan kehittämisessä on ensiarvoisen tärkeää. Kokonaisuudessaan strategia toimii purjealukselle kuin merikartta, joka ohjaa yhteiseen suuntaan, kohti horisontissa siintävää määräsatamaa. 3.3 Oulunkaaren visio Strategiassa Oulunkaaren visio vuoteen 2016 on määritelty seuraavasti: Oulunkaari turvaa uudistaen maaseudun palveluja yhteistyössä ihmistä lähellä. Oulunkaari tukee vahvasti alueen hyvinvointia ja vetovoimaisuutta. Oulunkaaren toiminta pohjaa osaamiseen, yhteiseen suuntaan ja alueellisten erityispiirteiden hyödyntämiseen yhteiseksi hyväksi. Visio kiteytyy: Oulunkaari hyvinvointia ihmistä lähellä. Strategiset päämäärät täsmentävät tavoiteltavaa tulevaisuuden kuvaa. Strategiasta johdetut operatiiviset toimenpiteet täsmentyvät järjestämis- ja palvelusopimuksissa. 13
Strategiset tavoitteet ja painopisteet vuodelle 2015 Strateginen tavoite 1) Asiakaslähtöiset palvelut Palvelut tuotetaan aidosti asiakaslähtöisesti. Innovatiivisia, kustannustehokkaita, vaikuttavia ja tarkoituksenmukaisia toimintatapoja hyödynnetään organisaation joka tasolla. 2) Osaaminen ja hyvinvointi Johtaminen on vahvaa, uutta luovaa ja joustavaa. Henkilöstö on sitoutunutta, ammattitaitoista ja hyvinvoivaa. Osaaminen on täysimääräisesti käytössä. Kehittämisosaamista ja -halua löytyy organisaation joka tasolta. 3) Tasapainoinen talous Palvelujen tuottaminen on organisoitu kokonaistaloudellisesti, kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti 4) Alueellinen vaikuttavuus Oulunkaari lisää alueen kokonaisvaltaista hyvinvointia, elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Strategiasta on johdettu vuodelle 2015 viisi painopistettä: 1) Alueellinen vaikuttavuus - Sote-uudistukseen valmistautuminen - Hyvinvointi ja elinvoima - Vakaa talouskehitys 2) Laaja-alainen hyvinvointi - Ennaltaehkäisevät ja hyvinvointia tukevat palvelut - Palveluketjujen sujuvuus - Henkilöstön hyvinvointi 3) Kuntalaisten ja asiakkaiden osallisuus ja asiakaslähtöisyys 4) Tiedolla johtaminen - Vaikuttavuus ja ennakointi 5) Sähköiset palvelut ja etäasiointi Painopisteitä ilmennetään viiden valokuvan muodossa, jotka ovat talousarvion liitteenä. 14
4 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016 2017 4.1 Talousarviorakenne Seutuvaltuusto on kokouksessaan 14.11.2008 hyväksynyt talousarviorakenteen. Osastojako (2-osastotaso) on seuraava: Hallinto Elinkeinojen kehittäminen Seudullinen kuntapalvelutoimisto Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiskeskus Sosiaali- ja terveyspalvelutuotanto Rahoitus Investoinnit 4.2 Sitovuustaso Sitovuustaso tarkoittaa tasoa, jolle yhtymävaltuusto myöntää määrärahat eli tulosaluekohtaisia määrärahoja. Oulunkaaren talousarvion sitovuus on osasto 2 -taso, mutta sosiaali- ja terveyspalvelutuotannossa sitovuustaso on kuntakohtainen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissopimusten mukaan sitovuus on Oulunkaaren kuntayhtymän ja kunnan välillä nettoraamin taso (pois lukien erikoissairaanhoito). Jos sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon toiminnan muutos kesken vuoden edellyttää lisämäärärahaa, kyseessä olevan päätöksen tekee ensin peruskunta ja sen jälkeen Oulunkaaren yhtymävaltuusto. Euromääräisten tavoitteiden lisäksi sitovia ovat kuntakohtaiset järjestämissopimukset sekä strategisten tavoitteiden painopisteet vuodelle 2015. 4.3 Laskutuksen perusteet Jäsenkuntien maksuosuudet kuntayhtymälle määräytyvät seuraavasti: kuntayhtymän hallinto: asukaslukujen suhteessa elinkeinojen kehittäminen: asukaslukujen suhteessa osallistujakuntien mukaan seudullinen kuntapalvelutoimisto: käytön mukaisten tuotehintojen perusteella yhteistoiminta-alueen järjestämiskeskus: asukaslukujen suhteessa, palvelujen ostot käytön mukaan sosiaali- ja terveystoimen hankkeet: asukaslukujen suhteessa osallistujakuntien mukaan yhteistoiminta-alueen tuotannon hallinto: asukaslukujen suhteessa yhteistoiminta-alueen palvelutuotanto: jokaisen kunnan omalla alueella tapahtuva palvelutuotanto maksetaan suoraan kunkin kunnan toimesta, kuntien kesken tapahtuva palvelutuotanto laskutetaan aiheuttamisperiaatteen mukaan suoritemallilla Asukaslukuna käytetään toimintavuoden alun asukaslukua lopullisessa laskutuksessa 15
ja ennakkolaskutuksissa edellisen toimintavuoden alun asukaslukua. Sopimuskunnan lopullinen maksuosuus menoihin määräytyy toimintavuoden toteutuneiden kustannusten perusteella. Toteutuneisiin kustannuksiin otetaan ulkoiset toimintamenot, suoriteperusteiseen laskutukseen perustuvat sisäiset menot sekä suunnitelman mukaiset poistot ja korko tuotantovälineisiin sitoutuneelle pääomalle. Maksuosuutta määrättäessä vähennetään toteutuneista kustannuksista asiakasmaksut ja muut toimintatuotot. Maksuosuus jaksotetaan kuukausittain suoritettavaan ennakkomaksuun ja tasauserään. Ennakkomaksu lasketaan talousarvioon merkitystä maksuosuudesta. Tasauserä muodostuu toteutuneiden vuosikustannusten ja maksuosuusennakoiden erotuksesta. Maksuosuuden kuukausierää voidaan tarkistaa toimintavuoden aikana talousarviomuutokseen perustuen. Tarkistus voi tulla voimaan aikaisintaan talousarviomuutosta seuraavan toisen kuukauden alusta lukien. Maksuennakoiden eräpäivät Kuntayhtymän maksuosuudet ns. yleinen Maksuennakot laskutetaan kahdesti vuodessa eräpäivät 31.3. ja 31.8. Kuntapalvelutoimiston tuotanto Maksuosuusennakoiden eräpäivä on kuukauden 12. päivä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon maksuosuudet Maksuosuusennakot on suoritettava sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannossa kuukauden 12. päivään mennessä ja erikoissairaanhoidon ennakko 28. päivään mennessä. Tasauserä on suoritettava laskutusvuotta seuraavan vuoden heinäkuun loppuun mennessä. Maksuosuuden suorituksen viivästymisestä peritään viivästyskorkolain mukainen korko. Vuoden 2015 talousarvio ja taloussuunnitelma 2016-2017 on laadittu edellä mainitun osasto-jaon perusteella. Kuntalain 65 :n mukaan talousarviossa on käyttö- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Oulunkaaren hallintosäännön (3 luku 23-25 ) mukaan yhtymävaltuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Yhtymävaltuusto päättää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat yhtymähallitusta ja muita kuntayhtymän viranomaisia. 4.4 Käyttösuunnitelmat Yhtymähallitus ja palvelutuotantolautakunta hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Käyttösuunnitelmassa päätetään yhtymävaltuuston hyväksymien tehtävien toteuttaminen ja jaetaan tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot edelleen pienemmiksi kokonaisuuksiksi. Käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa yhtymähallitus tai palvelutuotantolautakunta voi siirtää edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. 16
4.5 Talousarvion seuranta Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisilla taloustiedotteilla sekä kolme kertaa vuodessa toteutettavalla laajemmalla osavuosiarvioinnilla, jossa tarkastellaan järjestämissopimukseen kirjattujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Palvelutuotantolautakunta seuraa osaltaan järjestämissopimusten ja talousarvion toteutumista. Talousarvion pitävyyttä käydään säännöllisesti läpi omistajakuntien kanssa myös järjestämiskeskuksen kuntaneuvotteluissa. Mahdollisista muutoksista talousarviovuoden aikana neuvotellaan järjestämiskeskuksen johdolla palvelutuotannon ja kuntien kanssa. 4.6 Talousarvion muutokset Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä yhtymävaltuustolle talousarviovuoden aikana. Määrärahamuutokset tulee hakea ennen kuin sitova määräraha on ylittynyt. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Jos jokin kunnan sosiaali- ja terveyspalvelualoista on ylittymässä, mutta kunnan sosiaali- ja terveystoimen omatuotanto ei ylity, tulee määrärahan muutosta hakea syyskuun loppuun mennessä yhtymävaltuustolta. Mikäli kunnan raami on omassa tuotannossa tai erikoissairaanhoidossa ylittymässä, tulee asia viedä jäsenkunnan käsittelyyn. Kunnan raamin ylitykseen myöntää ensin jäsenkunnan valtuusto ylitysoikeuden ja sen jälkeen asia tuodaan Oulunkaaren yhtymävaltuuston käsittelyyn. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita ja tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. 17
4.7 Käyttötalous: talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma 2016-2017 Osastot 2 Ulkoinen ja sisäinen TP 2013 TA 2014 TA 2015 14/15 % TA 2016 15/16 % TA 2017 16/17 % Ulkoinen ja sisäinen Hallinto TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT 1 711 874 1 629 370 1 895 458 16,3 1 933 367 2,0 1 972 035 2,0 TOIMINTAKULUT -1 451 998-1 479 870-1 698 274 14,8-1 732 239 2,0-1 766 884 2,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 259 877 149 500 197 184 31,9 201 128 2,0 205 150 2,0 Rahoitustuotot ja -kulut 1 388 0 0 0 0 VUOSIKATE 261 265 149 500 197 184 31,9 201 128 2,0 205 150 2,0 Poistot ja arvonalentumiset -2 086 0-2 000 TILIKAUDEN TULOS 259 179 149 500 195 184 30,6 201 128 3,0 205 150 2,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 259 179 149 500 195 184 30,6 201 128 3,0 205 150 2,0 Elinkeinojen kehittäminen TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT 522 027 181 800 292 184 60,7 298 028 2,0 303 988 2,0 TOIMINTAKULUT -683 011-331 300-487 368 47,1-497 115 2,0-507 058 2,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -160 983-149 500-195 184 30,6-199 088 2,0-203 069 2,0 VUOSIKATE -160 983-149 500-195 184 30,6-199 088 2,0-203 069 2,0 TILIKAUDEN TULOS -160 983-149 500-195 184 30,6-199 088 2,0-203 069 2,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -160 983-149 500-195 184 30,6-199 088 2,0-203 069 2,0 Seudullinen kuntapalvelutoimisto TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT 2 995 558 2 968 250 3 141 907 5,9 3 204 745 2,0 3 268 840 2,0 TOIMINTAKULUT -2 974 215-2 960 400-3 128 318 5,7-3 190 884 2,0-3 254 702 2,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 21 342 7 850 13 589 73,1 13 861 2,0 14 138 2,0 VUOSIKATE 21 342 7 850 13 589 73,1 13 861 2,0 14 138 2,0 Poistot ja arvonalentum -21342-7 850-13 589 73,1-13 861 2,0-14 138 2,0 TILIKAUDEN TULOS 0 0 0 0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄM 0 0 0 0 0 18
Osastot 2 Ulkoinen ja sisäinen TP 2013 TA 2014 TA 2015 Ulkoinen ja sisäinen SOTE- järjestämiskeskus TULOSLASKELMA Huomioitavaa: Talousarviossa 2014 on mukana v. 2014 myönnetyt lisämäärärahat. 14/15 % TA 2016 15/16 % TA 2017 16/17 % TOIMINTATUOTOT 97 158 564 97 171 796 98 927 921 1,8 100 906 479 2,0 102 924 609 2,0 TOIMINTAKULUT -1 120 567-899 869-716 957-20,3-731 296 2,0-745 922 2,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 96 037 997 96 271 927 98 210 964 2,0 100 175 183 2,0 102 178 687 2,0 VUOSIKATE 96 037 997 96 271 927 98 210 964 2,0 100 175 183 2,0 102 178 687 2,0 TILIKAUDEN TULOS 96 037 997 96 271 927 98 210 964 2,0 100 175 183 2,0 102 178 687 2,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄM 96 037 997 96 271 927 98 210 964 2,0 100 175 183 2,0 102 178 687 2,0 SOTE-tuotanto TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT 15 850 209 17 016 355 17 898 439 5,2 18 256 408 2,0 18 621 536 2,0 TOIMINTAKULUT -111 803 035-113 246 782-116 082 103 2,5-118 403 745 2,0-120 771 820 2,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -95 952 826-96 230 427-98 183 664 2,0-100 147 337 2,0-102 150 284 2,0 VUOSIKATE -95 952 826-96 230 427-98 183 664 2,0-100 147 337 2,0-102 150 284 2,0 Poistot ja arvonalentum -85 171-111 500-27 300-75,5-27 846 2,0-28 403 2,0 TILIKAUDEN TULOS -96 037 997-96 341 927-98 210 964 1,9-100 175 183 2,0-102 178 687 2,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄM -96 037 997-96 341 927-98 210 964 1,9-100 175 183 2,0-102 178 687 2,0 Oulunkaaren kuntayhtymä TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT 118 238 232 118 967 571 122 155 909 2,7 124 599 027 2,0 127 091 008 2,0 TOIMINTAKULUT -118 032 826-118 918 221-122 113 020 2,7-124 555 280 2,0-127 046 386 2,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 205 407 49 350 42 889-13,1 43 747 2,0 44 622 2,0 Rahoitustuotot ja -kulut 1 388 0 0 0 VUOSIKATE 206 795 49 350 42 889-13,1 43 747 2,0 44 622 2,0 Poistot ja arvonalentum -108 599-119 350-42 889-64,1-43 747 2,0-44 622 2,0 TILIKAUDEN TULOS 98 196-70 000 0 0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄM 98 196-70 000 0 0 0 19
4.8 Tuloslaskelma OULUNKAAREN KY:N TP 2013 TA 2014 TA 2015 14/15 TA 2016 15/16 TA 2017 16/17 TULOSLASKELMA,ulk+sis TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 106 888 140 107 400 703 110 670 475 % 3,0 112 883 885 % 2,0 115 141 562 % 2,0 Maksutuotot 8 274 854 8 571 327 8 785 400 2,5 8 961 108 2,0 9 140 330 2,0 Tuet ja avustukset 2 495 581 2 435 141 2 179 584-10,5 2 223 176 2,0 2 267 639 2,0 Muut toimintatuotot 579 657 560 400 520 450-7,1 530 859 2,0 541 476 2,0 TOIMINTATUOTOT 118 238 232 118 967 571 122 155 909 2,7 124 599 027 2,0 127 091 008 2,0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -35 551 020-36 470 134-36 740 786 0,7-37 475 602 2,0-38 225 114 2,0 Henkilösivukulut -8 252 194-8 620 194-8 534 900-1,0-8 705 598 2,0-8 879 710 2,0 Henkilöstökulut -43 803 214-45 090 328-45 275 686 0,4-46 181 200 2,0-47 104 824 2,0 Palvelujen ostot -59 169 344-58 737 716-61 748 752 5,1-62 983 727 2,0-64 243 402 2,0 Aineet, tarvikkeet -3 400 199-3 217 989-3 281 116 2,0-3 346 738 2,0-3 413 673 2,0 Avustukset -6 059 436-6 257 106-6 015 330-3,9-6 135 637 2,0-6 258 349 2,0 Muut toimintakulut -5 600 632-5 615 082-5 792 136 3,2-5 907 979 2,0-6 026 138 2,0 TOIMINTAKULUT -118 032 826-118 918 221-122 113 020 2,7-124 555 280 2,0-127 046 386 2,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 205 407 49 350 42 889-13,1 43 747 2,0 44 622 2,0 Rahoitustuotot ja -kulut 1 388 0 VUOSIKATE 206 795 49 350 42 889-13,1 43 747 2,0 44 622 2,0 Poistot ja arvonalentumiset -108 599-119 350-42 889-64,1-43 747 2,0-44 622 2,0 TILIKAUDEN TULOS 98 196-70 000 0 0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 98 196-70 000 0 0 0 Huomioitavaa: Talousarviossa 2014 on mukana v. 2014 myönnetyt lisämäärärahat. 20