Strategia ja kehittäminen Varpu Ylhäinen
Kevään ohjelmaa Strategiajohtaminen Toimintasuunnitelma tulevalle kaudelle Klubin jatkuva kehittäminen 20.3.2012 Varpu Ylhäinen 2
Strategia mikä se on? Strategia on sellainen tarina klubin tulevaisuuden suunnasta, joka jokaisen jäsenen tulee pystyä kuvailemaan tai kertomaan. Strategian tulee kuvata selkeästi tulevaisuuden toimintaympäristö Strategiatarina on aina myös bränditarina Strategia on yhteistä tietoa yrityksestä, yhdistyksestä tai järjestöstä ja sen toimintatavoista, ja se myös syntyy yhdessä tekemällä. Johtamisessa viestinnän keskeinen tehtävä on saada aikaan toimintaa. (filosofi, valtiotieteen tohtori Maija-Riitta Ollila) 20.3.2012 Varpu Ylhäinen 3
Strategiatarinan hissiversio LC Vantaa/Vernissa on vantaalainen naisklubi, joka vaikuttaa ympäröivän yhteiskunnan eri osa-alueilla. (missio) Klubi toimii sekä globaalisti että paikallisesti. Klubin toiminta on osa paikallista yhteiskuntajärjestelmää. Klubi tekee yhteistyötä muiden lohkon klubien kanssa. Klubi on avoin ja reagoiva. Vernissa on kotiseudullaan tunnettu ja arvostettu palvelujärjestö, jossa sitoutuneet jäsenet toimivat, vaikuttavat ja viihtyvät. (visio) 20.3.2012 Varpu Ylhäinen 4
Strategiatarinan hissiversio Vernissan toiminnan keskiössä ovat lapset, nuoret ja vanhukset sekä kotiseudulla että kansainvälisesti. Klubin tunnettuutta edistetään hyvin toimivalla nettitiedottamisella, tapahtumanäkyvyydellä sekä esiintymällä paikallislehdissä. Yhteiset arvomme ovat: Toisista ihmisistä välittäminen Vastuullisuus Yhdessä tekeminen Ajassa eläminen ja vaikuttaminen Kansainvälisyys 20.3.2012 Varpu Ylhäinen 5
Strategian peruselementit ovat: Nykytila-analyysi Missio Visio Tavoitteet ja toimintaohjelmat Arvot (Strategia sisältää nykyään myös kannanoton laatuun, energiapolitiikkaan, turvallisuuteen ja ympäristöasioihin) 20.3.2012 Varpu Ylhäinen 6
Lions Clubs International MD 107 Finland 20.3.2012 Varpu Ylhäinen 7
Lions Clubs International MD 107 Finland Strategiajohtamisen 4 perusasiaa Mallinna, kommunikoi, tarkista, että kaikki ymmärtävät samalla tavalla Organisoi, aseta tavoitteet, vastuuta Kehitä, palaute, oppiminen Vie mittas verran eteenpäin Mittaa tavoitteen saavuttaminen, arvioi, ohjaa faktoilla 20.3.2012 Varpu Ylhäinen 8
Strategiatyökaluja Visio auttaa klubin jäsenten sitouttamisessa ja seuranta auttaa pitämään sitoutumista yllä. Asioiden mittaaminen ja seuranta kohdistaa mielenkiinnon oikeisiin asioihin ja varmistaa näin etenemisen vision suuntaan. Kaikella mitä mitataan, on taipumus parantua. 20.3.2012 Varpu Ylhäinen 9
Lions Clubs International MD 107 Finland Klubin toimintasuunnitelma
Klubin toimintasuunnitelma Yleensä hyvä aloittaa toimintakauden visiolla Johdanto (ajatuksia tulevasta toimintakaudesta) Perustoiminta, tavoite ja aikataulut, kokoukset, tapahtumat Varainhankinta- ja palveluaktiviteetit tavoite viittaus budjettiin toteutus ja aikataulu 20.3.2012 Varpu Ylhäinen 11
Klubin toimintasuunnitelma Jäsenhankinnan keinot ja tavoite Toimikuntien tavoitteet ja aikataulut Kehitysprojektit ja ohjelmat Yhteistoiminta muiden yhdistysten ja yhteisöjen kanssa jo meneillään olevien jatkaminen uudet yhteistyökumppanit 20.3.2012 Varpu Ylhäinen 12
Klubin toimintasuunnitelma Tiedotustoiminta ja julkisuus sisäinen ulkoinen Erityiset tapahtumat: tempaukset, koulutukset, juhlat, retket... Realistinen ja toimiva budjetti on oleellinen osa toimintasuunnitelmaa! 20.3.2012 Varpu Ylhäinen 13
Klubin toimintasuunnitelma Hanke 1 Hankkeen kuvaus... Tavoite Aikataulu Seuranta Organisaatio -Kuka vastuussa -Työryhmän tai toimikunnan jäsenet Tavoite sanallisesti ja budjettitavoite Toimenpiteet Seurantamittaristo: mitä mitataan, kuinka usein, kenen toimesta Aloitus 2/12 Välitavoite 3/12 Valmis 1.4.12 Raportointi presidentille hallituksen kokouksessa. 20.3.2012 Varpu Ylhäinen 14
Lions Clubs International MD 107 Finland Kehittäminen ja innovointi 20.3.2012 Varpu Ylhäinen 15
Klubikulttuurin muutos Uusi aktiivisen kehittämisen klubikulttuuri Riskinoton ja epäonnistumisen hyväksyminen Virheistä oppiminen Avoin ja rehellinen ilmapiiri Innostuksen aikaansaaminen ja ylläpitäminen Osallistuminen ja osallistaminen Sisäänrakennetut motivaattorit, rohkaiseminen Palkitseminen 20.3.2012 Varpu Ylhäinen 16
Miten? Klubistrategia ohjaavaksi työkaluksi Uusien asioiden ideoiminen ja vanhojen toimitapojen kehittäminen otettava luontevaksi osaksi klubityöskentelyä Työn on oltava ohjattua ja johdettua Suunnittelu aikataulutetaan ja työn edistymistä seurataan Opetellaan soveltuvat luovat menetelmät ja otetaan ne käyttöön kehitystyössä 20.3.2012 Varpu Ylhäinen 17
Innovaatioprosessi Alustava idea Idean kehittely Ongelman ratkaisu Konsepti, oivallus Kehitystyö Käyttö ja leviäminen 20.3.2012 Varpu Ylhäinen 19
Innovaatioiden toteuttamiseen tarvitaan: Ajava voima Tukeva voima Yksilöt Tarve Toteuttamismahdollisuus Tarpeen ja toteuttamismahdollisuuden läheisyys 20.3.2012 Varpu Ylhäinen 20
Esimerkkejä ideointimenetelmistä Aivoriihi (Brainstorming) Synetiikka Tuumatalkoot Tuplatiimi Kaukaiset ajatusmallit Kysymyslistat 6-3-2 jne. jne. 20.3.2012 Varpu Ylhäinen 21
Lisää menetelmiä Alkuperäinen idea voidaan: Suurentaa Pienentää Jakaa osiin Yhdistää Korvata jollain muulla Lisätä uusi kohta Kääntää päälaelleen 20.3.2012 Varpu Ylhäinen 22
Mistä käyttökelpoinen menetelmä? Google -hakusana: ideointimenetelmiä tai Creative Thinking Ideointimenetelmät / Partus Partus ideointimenetelmiä työkalulaatikko ideanikkareille Jukka Hassinen & Partus Oy 2008 20.3.2012 Varpu Ylhäinen 23
Divergenssi vs. Konvergenssi Luova ajattelu kostuu kahdentyyppisestä ajattelusta: Ideoiden tuottamisesta (divergenssi) ja niiden arvioinnista (konvergenssi). Jos nämä ajattelutavat sekoittuvat toisiinsa, luovuus loppuu. Divergenssi perustuu ennen kaikkea mielikuvitukseen ja asioiden vapaaseen yhdistelyyn. Konvergenssi perustuu ennen kaikkea asiantuntemukseen ja analyyttiseen päättelyyn. 20.3.2012 Varpu Ylhäinen 24
Tärkeintä luovassa ongelmanratkaisussa Erottaa divergenssi ja konvergenssi toisistaan Hakea paljon ideoita Valita ideoista parhaat jatkokäsittelyyn Tehdä jatkokäsittelyä edelleen ideoimalla Divergenssin ja konvergenssin vuorottelu Hyödyntää soveltuvinta tai useita ideointimenetelmiä 20.3.2012 Varpu Ylhäinen 25
Alue Harjaantunut, luova työskentely Tavallinen työskentely Ongelman tajuaminen Asennoituminen parannusta kaipaavissa tilanteissa Ideointikyky Huomataan herkästi, että tilanteessa, olosuhteissa, organisaatiossa, työtavoissa, käytännöissä, laitteissa jne. on parannusmahdollisuuksia Pysytään myönteisinä ja rakentavina vaikka parantamismahdoll. ei heti keksittäisikään Tuotetaan aina paljon ideoita, joista voidaan valita myöhemmin parhaat Hyväksytään sen kummemmin pohtimatta tilanteet ja olosuhteet, joissa olisikin parantamisen varaa Turhaudutaan helposti ja asennoidutaan kielteisesti ideointiin, kun tilanne ei näytä korjaantuvan Tartutaan usein ensimmäiseen käyttökelpoiseen ideaan ja pidetään sitä oikeana 20.3.2012 Varpu Ylhäinen 26
Alue Harjaantunut, luova työskentely Tavallinen työskentely Suhtautuminen omiin ideoihin Arvioidaan omat ideat monipuolisesti ja tasapuolisesti, ei tyrkytetä eikä pantata omia ideoita Ihastutaan kohtuuttomasti omaan epätavalliseen ideaan eikä nähdä sen haittoja Suhtautuminen muiden ideoihin Kuuntelu Ollaan vastaanottavaisia, nähdään muiden ideoiden hyvät puolet ja esitetään parannuksia niissä oleviin puutteisiin Kuunnellaan muiden puheenvuoroja, tehdään muistiinpanoja, esitetään kysymyksiä, tehdään yhteenvetoja Ei nähdä toisten ideoissa mitään hyvää ja nähdään niissä vain haittapuolet eikä vaivauduta kehittämään niitä edelleen Puhutaan muiden kanssa samaan aikaan, ei kuunnella muita 20.3.2012 Varpu Ylhäinen 27
Alue Harjaantunut, luova työskentely Tavallinen työskentely Näkemykset Ajattelutavat Riskinotto Esitetään monipuolisia näkemyksiä, hyväksytään muiden näkemykset Hallitaan lennokkuuden ja käytännöllisyyden vaihtelu, hyödynnetään mielikuvia Otetaan harkittuja riskejä, hyväksytään epäonnistuminen eikä masennuta Tyrmätään muiden näkemykset sopimattomina tai epärealistisina Ajatellaan aina käytännöllisesti, mutta ei onnistuta siinä kovin hyvin. Itsepäisyys johtuu tunnesyistä. Pelätään epäonnistumisia ja vältetään riskinottoa 20.3.2012 Varpu Ylhäinen 28
Klubistrategiat kuntoon Toteutukseen Strategiatyöhön on sisällytettävä jatkuvan kehityksen polku Innovaatiojohtamiseen napakka ote Sopivassa suhteessa perinteitä ja aina myös uusia asioita prosessissa Klubille haettava yhteiskunnallista merkittävyyttä 20.3.2012 Varpu Ylhäinen 29
Luovuudesta lausuttua Mielikuvituksen voima tekee meistä rajattomia." John Muir "Jos emme muutu, emme kasva. Jos emme kasva, emme oikeastaan elä ollenkaan." Gail Sheehy 20.3.2012 Varpu Ylhäinen 30
Ryhdytään toimeen On parempi saada 80% jostakin kuin 100% ei mistään. Älä odota parasta mahdollista hetkeä tai täydellistä strategiaa. Sellaista ei ole. Aloita siis jo tänään. Kaikki strategiat perustuvat oletuksiin, ja hyvä johtaja vertailee vähintään neljännesvuosittain strategian tavoitteita ja sen avulla saavutettuja tuloksia pystyäkseen kohdistamaan strategian oikein. Mitä suurempi on muutoksen tarve, sitä merkittävämpiä muutoksia strategiaan on tehtävä. 20.3.2012 Varpu Ylhäinen 31
Kirjallisuutta Michalko, Michael. 2006. Thinkertoys: A Handbook of Creative-Thinking Techniques, 2nd edition. Ten Speed Press. (Sisältää vinon pinon luovuusmenetelmiä laidasta laitaan.) Nonaka, Ikujiro & Takeuchi, Hirotaka. 1995. The Knowledge-Creating Company - How Japanese Companies Create the Dynamics of Innovation. Oxford. (Tässä dokumentissa esitelty Synnytys menetelmä liittyy laajemmin Nonakan ja Takeuchin keksimään tiedon synnyttämisen teoriaan.) Spoelstra, Jon. 1997. Ice to the Eskimos: How to Market a Product Nobody Wants. Harper Business. (Amerikkalaisen markkinointimiehen näkökulma uusiin ideoihin. Hyvä, innostava ja hauska kirja.) Surowieck, James. 2003. The Wisdom of Crowds - Why the Many Are Smarter than the Few and How Collective Wisdom Shapes Business, Economies, Societies, and Nations. Doubleday. (Taustoitusta kollektiivisesta viisaudesta sivuten Delphi-menetelmää.) Partus ideointimenetelmiä työkalulaatikko ideanikkareille Jukka Hassinen & Partus Oy 2008 85 20.3.2012 Varpu Ylhäinen 33
Kirjallisuutta De Luca, V.W. 1993. Survey of Technology Education Problem-Solving Activities. The Technology Teacher, 51(5), 26-30. Grabinger, R.S. 1996. Rich Environments for Active Learning. In R. Jonassen (Ed.) Handbook of Research for Educational Communications and Technology. A Project of the Association for Educational Communications and Technology (AECT) (pp. 665-691). London: Prentice Hall International. Heikkilä, J. 1981. Luovan ongelmanratkaisun didaktiikka. Helsinki: WSOY. Dooley, C. 1997. Problem-centered learning experiences: Exploring past, present and future perspectives. Roeper Review, 19(4), 192-196. Kuitunen, H. & Meisalo, V. 1995. Luovan ongelmanratkaisun leviäminen koulun työtapana: Tapaustutkimus LOTTO-projektin toiminnasta. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 144. Lafer, S., & Markert, A. (1994). Authentic Learning Situations and the Potential of Lego TC Logo. Computers in the Schools, 11(1), 79-94. 20.3.2012 Varpu Ylhäinen 34
Kirjallisuutta Higgins, J.M. 1994. Creative Problem Solving Techniques: The Handbook of New Ideas for Business. Florida: New Management Publishing Company, Inc. Lazarowitz, R., Hertz-Lazarowitz, R. & Baird, J., H. 1994. Learning Science in a Cooperative Settings: Academic Achievement and Affective Outcomes. Journal of Research in Science Teaching 31 (10), 1121 1131. Johnson, D.W. & Johnson, F. P. 1991. Joining Together: group theory and group skills. Englewood Cliffs, NJ: Prentice Hall, 219 250. Howe, C., Tolmie, A., Anderson, A. & Mackenzie, M. 1992. Conceptual knowledge in Physics: The Role of group interaction in computer-supported teaching. Learning and Instruction 2, 161 183. Hennessy, S. & Murphy, P. 1999. The Potential for Collaborative Problem Solving in Design and Technology. International Journal of Technology and Design Education 9(1), 1 36. McCade, J. 1990. Problem Solving: Much More Than Just Design. Journal of Technology Education, 2(1). 20.3.2012 Varpu Ylhäinen 35