1 PROJEKTIT /HANKKEET VUOSIEN SAATOSSA TAKOLA Projektin tavoitteena oli kehittää koulukohtaisen toiminnan malli, jossa koulut ovat avoimessa vuorovaikutuksessa lähiympäristönsä kanssa, työskentelevät tiimityöskentelyn periaatteella sekä käyttävät tietotekniikkaa hyväksi työskentelyssään. Projektin seurauksena tietokone tuli tutuksi monille opettajille ja kouluun saatiin hankittua tietokoneita. Ensimmäinen tietokone, Commandore Amiga, hankittiin vuonna 1989 ja ensimmäinen PC vuonna 1990. KOHTI POHJOISKALOTIN YRITTÄJYYTTÄ v.2000 Projektin tavoitteena oli tutustuttaa oppilaita Pohjoiskalotin elinkeinoelämään, tarjota nuorille mahdollisuus työllistyä kotiseudullaan, kehittää yrittäjyyttä ja kansainvälisyyttä Pohjoiskalotilla sekä vahvistaa nuorten luovuutta ja pohjoista identiteettiä. Opetushallitus 9000 markkaa oppilasvaihdosta aiheutuviin kuluihin Yhteistyökoulu; Vittangin koulu Ruotsin Kiirunassa. Opettajat Anna-Kaisa Hyvönen ja Ann-Katrin Lindblom luokkineen mm. vierailivat toistensa kouluilla tutustuen kotiseutunsa elinkeinoelämään sekä kouluihin.
2 COMENIUS v.1995 Koulu haki ja se hyväksyttiin Suomen ensimmäisten Comenius-koulujen joukkoon. Yhteistyökoulut olivat; Tanskasta Nörup Skole, Englannista Withycombe Primary School, Espanjasta Collegio Mulhagen Rovaniemen kaupungista Keskustan ala-aste. Projektin koordinaatiokoulu oli Saaren koulu ja pääkoordinaattorina opettaja Kaija King. Tämä kulttuuri- ja ympäristöprojekti kesti kolme vuotta. Koululta vierailtiin yhteistyökouluilla ja vastavuoroisesti näiltä kouluilta käytiin tutustumassa Suomen Lappiin ja suomalaiseen kouluorganisaatioon. Kuvassa tanskalaisen Nörupin koulun rehtori Erik Busk (oik.) ja opettaja Ole Röner viikinkeinä.
SAKSAN KIELEN APUOPETTAJA Opetushallitus myönsi avustusta Saksan kielen apuopettajan kutsumiseen Saaren kouluun ja Napapiirin yläasteelle lukuvuonna 2000 2001. Avustus oli matka-, majoitus- ja päivärahakustannuksiin, apuopettajalle ei maksettu palkkiota. Opetushallitus 7800 markkaa 3 KIELENOPETUS JA KANSAINVÄLISTYMINEN Peruskoulujärjestelmään siirryttäessä 1972 vieras kieli tuli pakolliseksi aineeksi. Viikkotuntimäärä oli kaksi tuntia kaikilla luokka-asteilla (3.- 6.). Kun koulusta tuli kielipainotteinen koulu koulutuslautakunnan päätöksen mukaiseksi, korotettiin 1.8.1995 voimaan tulleessa opetussuunnitelmassa vieraan kielen tuntimääräksi 3 viikkotuntia, siis 12 tuntia ala-asteen aikana. KIELENOPETUS ALKUOPETUKSESSA Vuoden 1993 koululainsäädäntö soi koululle mahdollisuuden perustaa ensimmäisen englanti-painotteisen kieliluokan, jollainen aloitti syksyllä 1993. Luokanopettaja oli Tuula Törmänen. Kieliluokassa puhuttiin oppilaille jo ensimmäisistä koulupäivistä lähtien englantia, opeteltiin englantilaisia lauluja ja loruja sekä yksinkertaisia helppoja sanontoja. Pääasia oli, että lapsi oppi kuuntelemaan ja ymmärtämään englannin kieltä sekä reagoimaan siihen. Saaren koululla oli mahdollisuus tarjota näitä ns. kielisuihkuluokkia myöhemmin kieliluokkia, Exmouth Roll Collegen opettajaksi opiskelevien nuorten kenttäharjoittelun opetuskäyttöön. Asia todettiin arvokkaaksi lisäksi kielenopetukseen, sillä lapset saavat n. kahden kuukauden ajan äidinkielenään englantia puhuvan opettajan opetusta eräissä aineissa.
4 KIMMOKE 1.1.1998 31.12.1999 1.1.2000 31.12.2001 Koulu valittiin pilottikouluksi mukaan uuteen opetushallituksen käynnistämään Kimmoke- eli kielenopetuksen monipuolistamis- ja kehittämishankkeeseen. Opetushallitus: 24.000 markkaa 1.1.1998 31.12.1999 Opetushallitus: 22.500 markkaa 1.1.2000 31.12.2001 Myönnetyt rahat piti käyttää; kerhotoimintaan ulkomaisen, syntyperäisen asiantuntijan palkkaamiseen vierailija täydentää koulun opetustyötä ystävyyskoulutoimintaan, oppilaiden ja opettajien matkakuluihin kansainvälisyyttä ja kieltenopetusta koskevien tilaisuuksien ja tapaamisten järjestämiseen kansainvälistymiseen ja kieltenopetuksen monipuolistamiseen liittyvään materiaalin hankintaan koulun ja oppilaiden yhteydenpitoon ulkomaisen yhteistyöosapuolen kanssa Kimmoke projektin alkaessa koulullamme oli jo kolmen vuoden ajan toteutettu varhennettua, vieraalla kielellä opettamista silloista ns. partial immersion. Oppilailla oli mahdollisuus 3.luokalla valita A-kieleksi joko englanti tai ruotsi. Vastaavasti 5.luokalla A2-kieleksi valittiin toinen edellisestä. Projektin myötä kielivalinnat lisääntyivät käsittäen; ruotsin lisäksi saksan-, ranskanja venäjänkielen. Venäjänkielen ryhmää ei voitu perustaa vähäisen kiinnostuksen vuoksi.
Opettajat kouluttautuivat aktiivisesti projektin aikana luokanopettajat Anna-Kaisa Hyvönen, Anne Laukkanen, Riitta-Leena Haavikko ja Marja- Riitta Kotilainen erikoistuivat englanninkielen luokanopettajiksi. Sinikka Paulinin erikoistumiskielenä oli ruotsi. Anna-Kaisa Hyvönen jatkoi opintojaan englannin kielessä, Marja-Riitta Kotilainen saksan kielessä ja Päivi Välimaa ranskan kielessä. Kimmoke-rahoituksella järjestettiin; venäjän kielen kerhoa piti venäläinen opettaja Galina Hulkko englantilainen Kate Jackson piti luokissa tunteja kertoen skottilaisista, walesilaisista, irlantilaisista ja englantilaisista tavoista ja kulttuurista Anna-Kaisa Hyvönen ja Taina Siltanen Espanjassa Päivi Välimaa oli kuukauden ranskassa kielikurssilla Kaija King viikon Englannissa tutustuen yhteistyökouluun Langdale Junior schoolin Manchesterin alueella. Teemu Tulla oli viikon Irlannin yhteistyökoulussa; Moylough National Schoolissa, koulun johtaja Brian Cahill suoritti vastavierailun Saarenkylään keväällä 2001. Hiromi Hasimoto kävi viikon pitämässä oppitunteja kaikilla luokka-asteilla kertoen Japanilaisesta kulttuurista hankittiin koululle englannin, ruotsin, saksan ja ranskankielen sanakirjoja oppilaiden käyttöön opettajille hankittiin englanti-suomi-englanti, saksa suomi-saksa sekä ruotsi suomi ruotsi sanakirjoja hankittiin Alfasoft kieliohjelmistoja, lisäksi opettajat ovat tuoneet ulkomailta mukanaan kielenopetukseen sopivaa materiaalia Saarenkylän kansantanssiryhmä Siepakat, jossa oli koulumme entisiä ja nykyisiä oppilaita teki vieralilut; o Tanskaan Nörup Skoleen o Portugaliin Almanda Escola Secundaria do Laranjeirumiin 5
POFI Keväällä 1997 opetushallitus kutsui Saaren koulun ns. Pofi- eli Portugali- Suomi stereotypia-projektiin. 6 EU ja opetushallitus. Projekti oli kaksivuotinen ja oli luonnollista, että uusi ystävyyskoulu löytyi Portugalista Almadan kaupungista Escola Secundaria NOT do Laranjoirou. Laranjoirou koulun opettaja vietti kaksi viikkoa Suomessa, viikko kului Suomen talviseen Lappiin sekä Rovaniemen alueen kouluasteisiin tutustuessa.
7 ARJEN TIETOYHTEISKUNTA 7.11.2008 3.10.2010 Saaren koulu valittiin "kärkikouluksi" mukaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen opetuksessa ja opiskelussa hankkeeseen. Tavoitteena on tuottaa kouluille ja kuntien opetustoimelle uutta tietoa ja yhdistää osaamista tieto- ja viestintätekniikan ja sähköisen median monipuolisessa hyödyntämisessä opetuksessa, opiskelussa ja oppimisympäristöjen suunnittelussa., Visioissa vuonna 2011 Suomen kouluilla on levitettävissä olevia innovatiivisia ja luovia toimintamalleja ja käytänteitä ja suunta kohti Euroopan kärkeä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä. Jokainen kärkihanke saa ympärilleen tuki- ja kehittämisryhmän, johon kuuluu tutkimustiimin ja yrityksen edustajia. Kehittämisryhmä tukee kärkihankkeiden toimintaa pedagogisesti, tutkimuksellisesti ja tieto- ja viestintäteknologisin ratkaisuin. Toimijat; Opetushallitus, 12 "kärkikoulua"; 1. Espoo Koulumestarin koulu 1-9lk, 2. Helsinki Kuninkaantien molemmin puolin hanke, 3. Joutseno Joutsenon yläkoulu 7-9lk, 4. Kauniainen Suomenkielinen perusopetus 1-9lk, 5. Larsmo Holm skola 0-6 lk, 6. Oulu Oulujoen koulu 3-6lk, 7. Punkalaidun Punkalaitumen yhteiskoulu 7-9 lk, 8. Riihimäki Pohjolanrinteen koulu 6-9lk, 9. Rovaniemi Saaren koulu 1-6lk, 10. Ruovesi Kirkonkylän koulu 1-6lk, 11. Tampere Kanjonin koulu ja päiväkoti, Nekalan koulu, Muotialan päiväkoti 0-6 lk, 12. Turku Puropellon koulu 7-9lk
8 ELINIKÄINEN OPPIMINEN 1.8.2008-31.7.2010 Projektin teemana on "Euroopan nuoret yhdessä väkivaltaa vastaan". Käytettävä kieli on pääosin saksa, esityksissä myös englanti. Projektin kuluessa koulut esittelevät ja dokumentoivat yhdessä pelattavia pelejä ja leikkejä sekä keksivät omia yhteistoiminnallisia leikkejä. Tavoitteena on lisätä nuorten suvaitsevaisuutta sekä korostaa yhteistoiminnallisuutta eri kulttuurien kohtaamisessa. Projekti huipentuu päätösleiriin Saksan Magdeburgiin, jossa lapset Unkarista, Saksasta ja Suomesta voivat pelata ja leikkiä yhdessä keväällä 2010. CIMO 16000 Toimijat; Rovaniemi: Saaren koulu, Saksa: Magdeburgissa Ganztagsgrundschule Linderhof, Unkari: Magyarországissa Ujhelyi Imre Altalanos Iskola OPPIMISYMPÄRISTÖJEN KEHITTÄMINEN 10.4.2007 31.12.2009 Erilaisten oppimisympäristöjen kehittäminen ja soveltaminen vieraiden kielten monimuoto-opetuksessa sisältäen A2-kielen etäopetusta. Opetushallitus 28.840, Rovaniemen kaupunki 12.360 Toimijat; Rovaniemi; Saaren koulu Lapin yliopisto, Englanti; Marpool Primary School ja Englanti; Rolle College of Plymouth University
VIERAAN KIELEN KEHITTÄMINEN PERUSOPETUKSESSA 1.8.2009 31.12.2010 9 Projektin tavoitteena on perusopetuksen kieltenopetuksen kehittäminen; tarvittavien yhteistyörakenteiden luominen ja vakiinnuttaminen projektilla turvataan koulujen välistä yhteistoimintaa kielitarjonnan optimaaliseksi toteutumiseksi ja jatkumon turvaamiseksi. lisätään ja tarkennetaan kodin ja koulun tiedotusta monipuolisen kielitaidon merkityksestä koordinaattorin palkkaaminen tiedotuksen, kansainvälisen yhteistoiminnan ja virtuaaliopetuksen käynnistämiseen ja kehittämiseen Opetushallitus 50.000 Toimijat; Rovaniemen kaupunki Saaren koulu Nivavaaran koulu Syväsenvaaran koulu Vaaranlammen koulu Korkalovaaran koulu Ylikylän koulu Yläkemijoen koulu Koskenkylän koulu
10 POHJOISEN POJAT KOULUSSA 1.5.2008 29.2.2011 Osana Pohjoisen Pojat -hanketta tuotetaan osallistuvien opettajien, projektin tukijoiden ja asiantuntijoiden yhteistyönä pedagogisia ratkaisuja, joilla pyritään poikien oppimis- ja koulumotivaation, oppimistulosten sekä kouluviihtyvyyden parantamiseen. Tavoitteena on edistää sosiaalista hyvinvointia sekä sukupuolten välistä ja alueellista tasa-arvoa. Koulumenestyksessä ovat suurimmat erot pääkaupunkiseudun ja Pohjois-Suomen maaseudun poikien välillä. Rahoitus: Kuntien omarahoitus 39.655 EU, valtio 356.895 Toimijat; Lapin yliopisto Rovaniemen kaupunki, Saaren koulu Kemijärven kaupunki Ranuan kunta Enontekiön kunta Tervolan kunta Utsjoen kunta