PORIN ALUEEN KIRJASTOVERKKOSELVITYS Syksy 2014

1 PORIN ALUEEN KIRJASTOVERKKOSELVITYS Syksy 2014

2 1. Kirjastoverkkoselvityksen lähtökohdat 3 1.1 Porin kaupungin strategia.3 1.2 Porin kulttuuritoimen strategia.3 1.3 Kaupunginkirjasto Porin kaupungin strategian toteuttajana 4 2. Kirjaston palveluverkon tehtävä ja kirjastopalvelujen vaikuttavuus 5 2.1 Kirjastolaki 6 2.2 Kirjastojen valtakunnalliset kehittämislinjaukset 6 2.3 Kirjastojen vaikuttavuus 6 2.4 Porin kirjastojen vaikuttavuus käyttäjäkyselyn mukaan 7 2.5 Kirjaston käyttö 7 2.6 Kirjastonkäytön opetus.8 3. Porin kaupungin asuinalueet, kirjastoverkko ja alueiden ikäjakauma.8 3.1 Keskikaupunki (12.380 asukasta).8 3.2 Pohjoinen Maa-Pori (13.576 asukasta)..8 3.3 Itäinen Maa-Pori (17.817 asukasta).9 3.4 Läntinen Maa-Pori (18.198 asukasta).9 3.5 Meri-Pori I ja Meri-Pori II (9.389 asukasta).9 3.6 Pohjois-Pori (9.221 asukasta)..9 3.7 Noormarkku.9 3.8 Alueiden asukkaiden ikäjakauma 9

3 4. Kirjastopalvelujen käyttö ja tuottavuus..10 4.1 Kirjastokiinteistöt Porissa.11 4.2 Kirjastotilojen kustannukset, kunto ja toiminnallisuus.11 5. Kirjastotilojen yhteiskäyttömahdollisuus Porissa.11 5.1 Kirjastot ja asuntotuotanto.12 6. Palveluverkkotarkastelun toimenpide-ehdotuksia.13 6.1 Kiinteistötyöryhmän raportti 14 (Kannen kuva: Sampolan kirjasto liikekeskuksen puolelta kuvattuna.) 1. Kirjastoverkkoselvityksen lähtökohdat Porin alueen kirjastoverkkoselvitys-hankkeelle on investointibudjetissa myönnetty 20 000 euroa vuodelle 2014. Hankkeen raha tulee käyttää kuluvan vuoden loppuun mennessä. Kirjastoverkkoselvityksen tarkoituksena on selvittää erilaisten kirjastopalveluiden tarvetta ja niiden toteutuskeinoja Porissa alueittain. Selvityksessä kartoitetaan kirjastopalvelujen nykytilanne toimitilojen omistajuuden suhteen sekä toimitilojen sijainti, saavutettavuus sekä niiden rakennustekninen kunto. Kirjastopalveluiden tilanne tulevaisuudessa on sidoksissa asukaskehitykseen ja kaavoituksen toimenpiteisiin. Kirjasto seurailee toiminnoissaan yhteiskunnan muuta kehitystä. Selvityksen mallina voidaan käyttää Lahden kaupungin laatimaa kirjastoverkkoselvitystä. 1.1 Porin kaupungin strategia Porin uusin kaupunkistrategia on lyhykäisyydessään tiivis ja ytimekäs. Pori. Asenne. Strategia 2020 visioi hyvän elämän tavoitteita. Pääteemat ovat seuraavat: Työn ja yrittämisen Pori, Lasten ja nuorten Pori, Hyvän elämän Pori sekä Tapahtumien Pori. http://www.pori.fi/material/attachments/viestinta/bj7ezcp17/pori_2020_strategia.pdf 5.11.2014 1.2 Porin kulttuuritoimen strategia

4 Kulttuuritarjonta on saavutettavaa, kun erilaiset yleisöt voivat käyttää sitä ja osallistua siihen mahdollisimman helposti ja esteettömästi. Saavutettavuus merkitsee osallistumisen sekä osallisuuden mahdollisuutta kaikille ihmisille. Kulttuuri-, kieli- ja vammaisvähemmistöjen mahdollisuuksien lisäksi se parantaa myös esimerkiksi ikääntyneiden tai pienten lasten kanssa liikkuvien ihmisten mahdollisuuksia osallistua kulttuuriin. Saavutettavuus tarkoittaa myös ihmisten yhdenvertaista kohtelua ja syrjimättömyyttä. Ketään ei saa asettaa muita huonompaan asemaan syntyperän, iän, sukupuolen, vamman tai muun henkilön ominaisuuteen liittyvän syyn takia. Vähemmistö- ja erityisryhmien kohdalla voi olla välttämätöntä turvautua myönteiseen erityiskohteluun, jotta näiden ryhmien tosiasiallinen yhdenvertaisuus toteutuu. Kulttuurin saavutettavuutta voidaan parantaa poistamalla osallistumisen esteitä. Esteet voivat liittyä aisteihin, tiedotukseen, ymmärtämisen vaikeuteen, asenteisiin, fyysisiin tai taloudellisiin tekijöihin sekä päätöksenteossa oleviin puutteisiin. Hyvän saavutettavuuden edellytyksenä on, että kulttuuripalvelujen tuottajat ja rahoittajat sekä rahoituksesta vastaavat päättäjät ovat tietoisia esteistä ja keinoista niiden poistamiseksi. Porin kaupungin kulttuuritoimen vuosibudjetti on 3 % kaupungin vuoden 2013 kokonaisbudjetista. 1.3 Kaupunginkirjasto Porin kaupungin strategian toteuttajana Kirjasto on jokaisen kansalaisen tieto- ja kulttuurikeskus, joka tarjoaa perinteistä ja digitaalista aineistoa, yhteisiä tiloja sekä asiantuntemusta ja tietopalvelua. Kirjasto tukee elinikäistä oppimista ja itsensä kehittämistä sekä tarjoaa aineistoa elämyksiin. Kirjaston tuottamat palvelut ovat maksuttomia peruspalveluita. Suomen jokaisessa kunnassa on yleinen kirjasto. Kirjastolain (904/1998) mukaan yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. Maakuntakirjastona toimii opetus- ja kulttuuriministeriön määräämän kunnan yleinen kirjasto kunnan suostumuksella. Opetus- ja kulttuuriministeriö myös määrää toiminta-alueen. Yleisistä kirjastoista 19 kaupunginkirjastolle on annettu tehtävä toimia maakuntakirjastona. Maakuntakirjastoina toimivat kirjastot täydentävät muiden yleisten kirjastojen palveluja. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto on toiminut maakuntakirjastona vuodesta 1975 alkaen. Lasten ja nuorten osaamisen lisääminen sekä syrjäytymisen ehkäisy on eräs kirjaston tärkeimmistä tehtävistä. Hyvinvointia, viihtyvyyttä ja paikallisidentiteetin lisäämistä vahvistetaan tekemällä kirjastosta

5 kulttuurin lähipalvelu. Kirjasto kehittää Poria ja Satakuntaa koskevaa tietopalvelua ja digitaalisia sisältöjä. Kirjaston tehtävänä on tuottaa kiinnostavia ja monimuotoisia tapahtumia. Hyvän maakuntakirjaston laatukuvaus, opetus- ja kulttuuriministeriö vuodelta 2010 on saatavilla http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/kirjastot/tyoeryhmaet_ja_selvitykset/liitteet/hyvxn_ma akuntakirjaston_laatukuvaus_huhtikuu_2012.pdf 10.11.2014 2. Kirjaston palveluverkon tehtävä ja kirjastopalvelujen vaikuttavuus Lainaustiedot voivat toimia kirjastoverkoston johtamisen työkaluna. Tutkija Jaani Lahtinen Gispositio Oy:sta on laatinut maantieteellisiä tulkintatapoja kirjastojen toiminnasta, asiakaskunnasta, lainamääristä ja lainatuista aineistoista. Lahtinen on tuonut esiin mielenkiintoisen, uuden tavan tutkia kirjaston vaikuttavuutta ympäristössään sekä lähellä että kauempana. Kirjaston ydinvaikutusalue voidaan paikantaa selvittämällä, miltä alueelta lainaajat tulevat kirjastoon. Samoin alueen väestöpohja ja asiakaskunta voidaan analysoida iän ja perheellisyyden mukaan. Kirjaston suhteellinen vahvuus on avattavissa eli se vastaako kirjaston kokoelman sisältö alueen kysyntää, haluavatko asiakkaat lainata juuri sellaista aineistoa, jota lähikirjasto tarjoaa vai tilataanko materiaalia muualta. Menetelmillä voidaan tulkita myös verkoston muutoksen aiheuttamia muutoksia asiakkaiden toiminnassa. Helsingin seudulta otettu esimerkki kertoo, kuinka Kulosaaren kirjaston sulkemista seurasi asiakkaiden siirtyminen eri kirjastojen käyttäjiksi. Oli havaittavissa, että julkiset kulkuyhteydet kodista kirjastolle vaikuttivat suuresti uuden asiointikirjaston valintaan. Vaikka Lahtisen mallit ovat enimmäkseen pääkaupunkiseudulta, ovat tutkimusmetodit toistettavissa valtakunnallisesti. http://www.kirjastot.fi/sites/default/files/content/kk-2013_jaani-lahtinen_lainaustiedotkirjastoverkoston-johtamisen-tyokaluna.pdf 6.10.2014 2.1 Kirjastolaki nro 904/1998 Kunnan tehtävänä on kirjastolaissa tarkoitettujen kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen. Lain mukaan yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen ja taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä.

6 2.2 Kirjastojen valtakunnalliset kehittämislinjaukset Opetusministeriön kirjastopolitiikka 2015- strategian tavoitteena on varmistaa kansalaisten tiedon ja kulttuurin saatavuus verkottuneessa tieto-, kansalais- ja oppimisyhteiskunnassa. Yleisten kirjastojen palvelujen laadulla ja osaamistason nostamisella varmistetaan kansalaisten sivistykselliset perusoikeudet. Yleisten kirjastojen tehtävänä on vähentää eriarvoistumista sekä tiedollista että sosiaalista syrjäytymistä. Kirjastojen tehtävänä on kansalaisten tietohuolto, mediakasvatus ja tietoyhteiskuntataidot. Kirjastot tukevat asukkaiden hyvinvointia, elinikäistä oppimista, yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja monikulttuurisuutta. 2.3 Kirjastojen vaikuttavuus Kirjaston palveluverkko luo elinvoimaa ja osaamista. Suomen Kirjastoseuran mukaan lähikirjastojen lakkauttaminen on lyhytnäköistä kirjastopolitiikkaa. Kirjasto on kaikkien kansalaisten peruspalvelu, jonka avulla toteutuvat sivistykselliset oikeudet. Kirjastot tulee nähdä olennaisena osana hyvinvointipalveluja, jotka edistävät terveyttä, aktiivisuutta ja yhteisöjen vireyttä. Kirjastotilat eivät ole kuluerä, vaan investointi terveyteen ja henkiseen hyvinvointiin. Kirjastot ovat tärkeimpiä avoimia, ei-kaupallisia kohtaamispaikkoja, jonne kaikkien asukkaiden on helppo tulla. Kirjastot toimivat alueensa keskuksina, olohuoneina, oppimisympäristöinä ja kulttuuritiloina. Kirjastotoimi tekee yhteistyötä kulttuuri-, nuoriso-, koulu-, päivähoitopalvelujen ja muiden toimijoiden kanssa. Kirjastot palvelevat kaikkia kuntalaisia päivähoitolapsista vanhainkodin asukkaisiin. Verkkopalvelut tai eri ikäryhmien kerhotilat eivät korvaa kirjaston palveluverkkoa ja lähipalveluja. Kaupunginosien asukkaat tapaavat kirjastoissa ja toimivat yhteisöinä. Kirjastot tarjoavat asukkaille ja yhdistyksille tilaa näyttelyihin, esityksiin ja yhdessä tekemiseen. Kirjastot ovat tiloja, joissa parhaimmillaan käydään päivittäin. Mikäli etäisyys kirjastoon kasvaa kuljetusvälineitä vaativaksi, karsiutuvat lasten, vanhusten ja liikuntarajoitteisten asukkaiden kirjastokäynnit. Lähikirjasto helpottaa arkea ja siellä on helppo asioida. Kirjasto kuuluu elinvoimaisten kaupunginosien lähipalvelukokonaisuuteen. Kirjaston palveluverkkoa tulee tarkastella voimavarana, jota voidaan vahvistaa eri toimijoiden yhteistyöllä ja uusilla palvelukonsepteilla. (Suomen Kirjastoseura ry Lähikirjastot

7 ylläpitävät ja luovat yhteisön elinvoimaa lakkauttaminen on lyhytnäköistä yhteiskuntapolitiikkaa 4.12.2009) 2.4 Porin kirjastojen vaikuttavuus käyttäjäkyselyn mukaan Kirjastolain 904/1998 mukaan kunnan tulee arvioida järjestämäänsä kirjasto- ja tietopalvelua. Arvioinnin tarkoituksena on parantaa kirjasto- ja tietopalvelujen saatavuutta ja tukea niiden kehittämistä. Toimintaansa arvioidakseen kirjasto tekee vuosittain asiakas- tai asukastutkimuksen, jossa kysytään asiakkaiden tai asukkaiden näkemyksiä kirjasto- ja tietopalveluista sekä niiden kehittämisestä. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto arvioi vuonna 2013 asukastutkimuksella. Tämä oli kirjaston kolmas asukastutkimus, edelliset ovat vuosilta 2003 ja 2007. Asukastutkimuksessa saadaan myös kirjastoa käyttämättömien asukkaiden näkemyksiä esille 2.5 Kirjaston käyttö Lainauksia Porin kirjaston toimipaikoissa oli vuoden aikana yli 1,8 miljoonaa. Lainausten määrä on korkea, 21,6 lainaa/asukas. Suurista kaupunginkirjastoista Porin lainaukset suhteutettuna asukasmäärään olivat kolmanneksi korkeimmat; Porin edellä ovat vain Tampere ja Lahti. Kirjastokäyntien määrä lisääntyi ja oli lähes 800 000 käyntiä. Suhteutettuna asukaslukuun kirjastokäyntejä ja virtuaalikäyntejä kertyi 16 kpl/porilainen vuoden aikana. Kirjastossa järjestettyjen tapahtumien määrä lisääntyi ja oli 253 kpl vuoden aikana. Tapahtumien osallistujamäärä oli yli kaksinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna, lähes 7000 osallistujaa. Näyttelyiden määrä pysyi edellisen vuoden tasolla, noin sadassa näyttelyssä. Käyttäjäkoulutukset pitävät sisällään asiakkaiden opetuksen kirjaston käyttöön, tiedonhakuun sekä lukemisharrastuksen virittämiseen (kirjavinkkaus). Erilaisia käyttäjäkoulutuksia järjestettiin 310 kertaa. Koulutustilaisuudet kestivät keskimäärin yhden tunnin ja koulutettavien määrä oli yli 5700 osallistujaa. Vuoden 2013 asukastutkimus toteutettiin lähettämällä kyselylomake 1 300 satunnaisotannalla valitulle yli 15-vuotiaalle porilaiselle. Vastauksia saatiin 372 kappaletta. Vastausprosentti oli 29, mikä on alhaisempi kuin vuoden 2000 tutkimuksessa, mutta korkeampi kuin vuoden 2007 tutkimuksessa. Tutkimuksen mukaan porilaiset pitävät lähes yksimielisesti kirjastoa tärkeänä kunnan peruspalveluna. 80 prosenttia vastaajista piti kirjastoa erittäin tärkeänä ja 19 prosenttia melko tärkeänä. Nämä osuudet ovat kasvaneet verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin. Eräs asukastutkimuksen keskeisistä tavoitteista oli saada asukkaiden näkemyksiä kirjaston vaikuttavuudesta. Kirjaston vaikutuksista tärkeimmät olivat vastaajien mukaan opiskelun tukeminen sekä

8 sivistyksen ja luovuuden lisääntyminen. Kirjaston tilojen merkitys käyttäjien elämässä on lisääntynyt ja lähes kaikki vastaajat pitävät kirjastoa tärkeänä julkisena tilana. Kirjaston katsotaan myös edistävän yhdenvertaisuutta sekä parantavan elämänlaatua ja hyvinvointia. Yhä monimutkaistuvassa tietoyhteiskunnassa kirjastopalveluja pidetään tärkeinä. Kirjaston käyttöä pidetään myös ympäristöystävällisenä. Asukastutkimuksen avoimista palautteista ilmenee asukkaiden huoli julkisen talouden heikkenemisen vaikutuksista palvelutasoon ja palveluverkkoon. Kirjastopalvelut ovat asukkaille merkityksellisiä ja niiden säilymistä sekä jatkuvaa kehittämistä pidetään tärkeänä. Porilaiset pitävät lähes yksimielisesti kirjastoa tärkeänä kunnan peruspalveluna. Tutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia porilaisista käyttää kirjastoa. Kerran kuukaudessa tai sitä useammin kirjastoa käyttää 56 prosenttia vastaajista. Muutaman kerran vuodessa kirjastoa käyttää 27 prosenttia vastaajista. Kerran vuodessa tai sitä harvemmin kirjastoa käyttää 14 prosenttia vastaajista. Kirjastokäynnin aikana suoritetaan monia toimintoja. Lähes 90 prosenttia vastaajista käyttää kirjaston lainauspalveluja. Yli 70 prosenttia etsii tietoa tietystä aiheesta omatoimisesti tai henkilökunnan avustuksella. 56 prosentille kirjasto on paikka missä luetaan kirjoja tai lehtiä. 20 prosentille kirjasto on työhuone, jossa opiskellaan, käytetään joko omia tai kirjaston tietokoneita tai tutkijanhuoneita. Kirjastossa järjestettyihin tapahtumiin osallistuu ja näyttelyihin tutustuu 45 prosenttia vastaajista. Lähes 20 prosentille kirjasto on sosiaalinen kohtaamispaikka tai paikka missä vietetään aikaa. Yli 25 prosenttia käyttää kirjaston kahvilan tai taidelainaamon palveluja. 10 prosenttia kopioi, tulostaa, skannaa tai digitoi kirjaston laitteilla. 2.6 Kirjastonkäytön opetus Kirjastonkäytön opetuksen tarkoituksena on auttaa mm. koulujen oppilaita ja maahanmuuttajia käyttämään kirjaston laajoja kirja-, lehti- ja muita kokoelmia tiedonhaun ja opiskelun tukena. Asiakkaiden käytössä ovat kirjaston oman kokoelman lisäksi myös internet-työasemat. Kirjastonkäytön opetusta annettiin vuonna 2012 sekä kirjaston aukioloaikoina että sopimuksen mukaan klo 8.00 alkaen. Palvelua oli mahdollisuus käyttää pääkirjaston lisäksi kahdeksassa lähikirjastossa sekä kirjastoautossa. Käynteihin sisällytettiin tarpeen mukaan kirjaston yleisesittelyä, kirjavinkkausta, aineistorekisterin käytön harjoittelua, tiedonhaun opetusta, sadunluentaa ja nettikäyttäytymisen opettelua. Myös muut erityistoivomukset pyrittiin huomioimaan kirjastokäynnin suunnittelussa. Kirjavinkkaus on lukemisharrastuksen edistämistä tavoitteleva palvelu, lukemaan houkuttelua, jossa kirjaston työntekijä tutustuttaa ja suosittelee valitsemiaan kirjoja. Kohderyhmänä voi olla kaikenikäiset. Vuoden 2013 aikana Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjaston toimipaikoissa järjestettiin kirjavinkkausta 3 830 osallistujalle.

9 3. Porin kaupungin asuinalueet ja kirjastoverkko Porin kaupunkialue jaetaan asuinalueittain vuoden 2014 tilanteen mukaan seuraavasti: 3.1 Keskikaupunki: Pääkirjasto. Keskikaupungin asukkaita yhteensä 12.380, joista 5,8 % ikäryhmässä 0-14 vuotta, 62,9 % 15-64-vuotiaita ja 31,3 % yli 65-vuotiaita 3.2 Pohjoinen Maa-Pori : Kirjasto Ruosniemi. Pohjoisen Maa-Porin asukkaita 13.576, joista 16,2 % ikäryhmässä 0-14 vuotta, 64,4 % 15-64-vuotiaita ja 19,4 % yli 65-vuotiaita 3.3 Itäinen Maa-Pori : Kirjasto Sampola. Itäisen Maa-Porin asukkaita 17.817, joista 14,8 % ikäryhmässä 0-14 vuotta, 62,4 % 15-64-vuotiaita ja 22,8 % yli 65-vuotiaita 3.4 Läntinen Maa-Pori : Kirjasto Käppärä. Läntisen Maa-Porin asukkaita 18.198, joista 16,0 % ikäryhmässä 0-14 vuotta, 66,1 % 15-64-vuotiaita ja 17,9 % yli 65-vuotiaita 3.5 Meri-Pori I: Kirjasto Pihlava ja Meri-Pori II: Kirjasto Reposaari. Meri-Pori I eli Pihlavan alueen asukkaita 4361 ja Meri-Pori II eli Reposaaren alueen asukkaita 5028, joiden väestöjakauma yhdessä on seuraavanlainen: 16,2 % ikäryhmässä 0-14 vuotta, 62 % 15-64-vuotiaita ja 21,8 % yli 65-vuotiaita 3.6 Pohjois-Pori: Kirjasto Ahlainen. Pohjois-Porin asukkaita 9.221, joista 20,3 % ikäryhmässä 0-14 vuotta, 61,5 % 15-64-vuotiaita ja 18,2 % yli 65-vuotiaita 3.7 Noormarkku: Kirjasto Noormarkku Lavian kirjastosta tulee Porin 8. lähikirjasto vuoden 2015 alusta alkaen. Mainittujen kirjastojen lisäksi Satakunnan keskussairaalassa toimii kaikille avoin lähikirjasto. 3.8 Alueiden asukkaiden ikäjakauma Tilaston mukaan ovat suurimmat prosenttiosuudet ikäryhmässä 0-14 vuotta Pohjois-Porissa (20,3 %), tämän jälkeen tasaisesti Meri-Pori, Pohjoinen Maa-Pori sekä Läntinen Maa-Pori, kussakin noin 16 % väestöstä. Alle 14-vuotiaita lapsia on muihin alueisiin verrattuna selvästi vähiten keskustassa (5,8 %). Aktiiviväestön (15 64 v.) osuus on kaikilla alueilla suurin piirtein sama, vaihdellen Läntisen Maa-Porin 66,1 %:sta Pohjois-Porin 61,5 %:iin. Yli 65-vuotiaiden osuus on korkein keskikaupungissa (31,3 %) ja matalin Läntisessä Maa-Porissa (17,9 %). Uusi pientaloasutus sijoittuu keskikaupungin liepeille kaavoitetuille alueille. Suositus on, että väestöstä 80 % asuisi 2 kilometrin etäisyydellä lähimmästä kirjastosta. Porissa rakennetaan enimmäkseen vanhoille peltoalueille, joiden läheisyydessä ei juuri ole kirjastopalveluita. Käppärän, Ruosniemen ja Pihlavan

10 kirjastojen etäisyys uusista asutusalueista on huomattavasti 2 kilometriä suurempi. Etenkin Läntisen Maa- Porin rakentaminen suuntautuu kauas alueen ainoasta kirjastosta, joka sijaitsee Käppärän kaupunginosassa, keskellä vanhempaa eri-ikäistä pientalo- ja kerrostaloasutusta. 4. Kirjastopalvelujen käyttö ja tuottavuus Vuonna 2013 käytettiin Porin kaupunginkirjaston palveluja seuraavasti: Kirjastokävijöitä yhteensä kirjastoissa 771.399 Lainauksia tehtiin 1.800.861. Kirjaston aineistotietokannan Web-Origon käyttö: Käyntejä Web-Origossa 586.361 kertaa ja tiedonhakuja 828.484 kertaa. Vuoden 2013 talousarviossa Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjaston toimintakate oli 4.120.320 euroa, joka oli 35,89 % koko kulttuuritoimen talousarviosta. (Toimintakertomuksen tilastot s. 30) 4.1 Kirjastokiinteistöt Porissa Porin kirjastot toimivat pääasiassa kaupungin omistuksessa olevissa tiloissa, jolloin vuokrat maksetaan sisäisenä tilityksenä kaupungille. Pihlavan kirjasto maksaa vuokraa Meri-Porin palvelukeskukselle, Sampolan kirjasto Sampolan palvelukeskukselle ja Käppärän kirjasto yksityiselle vuokranantajalle. Porin kaupunginkirjaston toimipisteet: Pääkirjasto: 4 795,5 m2 (josta 122 m2 on kahvilan käytössä), vuokra 44 594,28 / kk (sis.) Ahlainen: 117 m2, vuokra 1 344,53 / kk (sis.) Käppärä: 145 m2, vuokra 1 244,48 / kk Noormarkku: 236 m2, vuokra 3 946,45 / kk (sis.) Pihlava: 360 m2, vuokra 2 690 / kk Reposaari: 141,5 m2, vuokra 1 673,37 / kk (sis.)

11 Ruosniemi: 135,5 m2, vuokra 1 602,29 / kk (sis.) Sampola: 282 m2, vuokra 3 238,47 /kk Vuodelle 2015 budjetoidut vuokrat ovat 819.721 euroa. 4.2 Kirjastotilojen kustannukset, kunto ja toiminnallisuus Kirjastotilojen tulee olla helposti saavutettavia ja sijaita keskeisesti asukkaiden liikkumis- ja asiointiväylien suhteen. Nykyaikaisen kirjaston tulisi tarjota käyttäjilleen lainausmahdollisuuden lisäksi muitakin palveluja. Kirjasto voisi olla kaikille avoin sosiaalinen tila, eräänlainen olohuone. Kirjastotilat ovat monitoimitiloja ja niiden tulee soveltua: -kirjastoaineksen säilytykseen ja esillepanoon sekä asiakaspalveluun -lukemiseen ja opiskeluun sekä sähköiseen asiointiin ja työasemien käyttöön -asukkaiden kohtaamisiin ja oleskeluun sekä tapahtumiin ja tilaisuuksiin 5. Kirjastotilojen yhteiskäyttömahdollisuus Porissa Tulevan kampusratkaisun mukaan Samk:in toiminta Vähäraumalla päättyy ja tilat muunnetaan mahdollisesti Winnovan käyttöön. Samkin tarpeisiin rakennettu moderni kirjastotila on helposti muuntuva joko yleiseksi kirjastoksi tai Winnovan omaksi kirjastoksi. Porin kaupunginkirjaston ja Winnovan yhteisen kirjaston mahdollisuus voisi olla tuloksellista selvittää siinä vaiheessa, kun tyhjilleen jääneiden tilojen uutta käyttöä pohditaan. Puuvillan kauppakeskuskirjasto-hankkeessa selvitettiin mahdollisuutta yhdistää Porin tiedekirjaston ja Porin kaupunginkirjaston toiminnot saman tilan sisällä toimiviksi. Tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan vuonna 2012 otettu tarkempaan pohdintaan, vaikka sen toteutuminen olisi saattanut mahdollistaa uudenlaisten kirjastotoimintojen syntymisen yhteisiin tiloihin. Opiskelijoille ja yliopistokeskuksen henkilökunnalle tarjotut työasemat ovat osa nykyaikaista kirjastoformaattia. Helsingin Viikin kirjasto toimii esimerkkinä yleisen ja tiedekirjaston yhteistyöstä.

12 5.1 Kirjastot ja asuntotuotanto Karttaan on merkitty Porin alueen tämänhetkiset kirjastot yhdistettynä kaavoituksen asuntotuotantotilanteeseen. Vihreä piste tarkoittaa perhekunnan lukumäärää. Uusia asuntoja valmistuu runsaimmin Lounais-Porissa sekä Ruosniemen suunnalla. Kirjastojen ympärillä olevat vyöhykkeet kuvaavat asutusta 2, 4 ja 6 km säteellä lähimmästä kirjastokiinteistöstä.

13 6. Palveluverkkotarkastelun toimenpide-ehdotuksia Väestökehitys on ollut negatiivista kaikissa Satakunnan alueen seutukunnissa tarkastelujakson jokaisena vuotena pois lukien Porin seutukunta vuonna 2010. Porin kaupungin väkiluku on sen sijaan ollut nousujohteinen viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kaupungeista etenkin Porin kasvu jatkui. Vuonna 2013 kaikkien seutukuntien väkiluku supistui, mutta keskuskaupungit kasvoivat (Pori, Rauma ja Kankaanpää). http://www.satamittari.fi/sivu.asp?taso=0&id=3 13.11.2014 Minne tulevaisuuden asuinalueet sijoittuvat? Onko näiden alueiden läheisyydessä kirjastoja ja ovatko kirjastopalvelut asianmukaiset väestöjakautumaan nähden? Kartta! Yhdyskuntasuunnittelun professori Kimmo Lapintie Aalto-yliopistosta toteaa kirjastojen olevan nykyisellään erilaisiin toimintoihin käytettäviä tiloja eli paljon muutakin kuin lainastoja. Haastattelututkimuksen mukaan kirjastoja käyttävät nimenomaan freelancerit ja pienyrittäjät. Kirjastot tarjoavat lämpimän tilan lisäksi usein wi-fi-yhteyden ja tulostusmahdollisuuden. (Alasatakunta 30.10.2014) Läntisen Maa-Porin ja Pohjois-Porin alueet ovat asukaskehityksensä vuoksi kipeimmin uusia ajanmukaisia kirjastotiloja vaativia kaupunkialueita. Tulevaisuuden kirjasto Poriin -Porin Puuvillan kauppakeskuskirjastoselvitys valmistui loppuvuodesta 2012. http://www.pori.fi/material/attachments/hallintokunnat/kirjasto/julkaisut/vb6prt1hp/puuvillan_kauppake skuskirjasto.pdf 13.11.2014. Pohjois-Porin aluetta ja samalla koko kaupungin asukkaita palvelevaan kauppakeskuskirjastoon suunniteltiin palveluiltaan uudentyyppistä kirjastokonseptia. Pohjois-Porin koulut Toejoki, Pormestarinluoto ja Kaarisilta muodostaisivat luontaisen asiakasryhmän kirjastolle. Ruosniemen koulun yhteydessä sijaitseva Ruosniemen kirjasto palvelee lähimpänä sijaitsevia asukkaita sekä koulun oppilaita. Pohjois-Porissa ei tällä hetkellä ole kauppakeskusta lukuun ottamatta kirjastotoiminnalle soveltuvaa luontevaa paikkaa. Pormestarinluodon asukkaita palvelee kirjastoauto. Läntisen Maa-Porin kirjastopalvelut eivät ole ajan tasalla, sillä alueen uusi asutus on kaukana kirjastosta tai muista palveluista. Käppärän alueelle ei ole viimeisinä vuosikymmeninä tullut uutta asutusta, sillä alue on kokonaan valmiiksi rakennettu ja tiivis. Länsi-Porin aluekirjastohanke on tällä hetkellä rauennut, mikä ei kuitenkaan poista kirjastotarvetta. Tulevaisuudessa asutus keskittyy uusille pientaloalueille Länsi-Porissa, yhä kauemmas nykyisestä alueen kirjastosta Käppärässä. Lapsiperheiden määrän kasvu alueella edellyttää asianmukaisempia kirjastotiloja tulevaisuudessa. Ammattikorkeakoulun kampusratkaisun jälkiseurauksena tapahtuva koulujen ja muiden oppilaitosten siirtyminen uusille paikoille mahdollistaa Länsi-Porissa kirjastolle uusia sijaintipaikkoja. Länsi-Porin lukion

14 lakkauttaminen vuonna 2015 jättää näillä näkymin osan koulurakennuksesta vaille nykyisenkaltaista koulukäyttöä. Selvitettäväksi jää, onko Länsi-Porin kouluun mahdollista saada kirjastotiloja. Koulun keskeinen sijainti nykyisiä ja kaavoitettuja asuinalueita ajatellen on kirjaston käytön kannalta luonteva. Käppärän kirjasto palvelee Läntisen Maa-Porin noin 18. 000 asukasta. Itäisen Maa-Porin alueen ainut kirjasto sijaitsee Sampolassa. Lähiökirjasto palvelee alueen asukkaita, mutta on hankalasti muiden Itä-Porin asukkaiden saavuttavissa. Ihmiset liikkuvat kauppakeskuksissa, joten tulevaisuuden kirjaston sijainti saattaisi olla osana Mikkolan kauppakeskittymää. Joidenkin Itä-Porin asukkaiden saattaa olla helpoin hakea kirjastopalvelut joko Ulvilasta tai Porin pääkirjastosta. 6.1 Kiinteistötyöryhmän raportti Kaupunginhallitus on kokouksessaan 8.12.2014 päättänyt, että kiinteistöjärjestelyt käynnistetään kiinteistötyöryhmän raportin ja aikataulutuksen mukaisesti vuoden 2015 alusta alkaen. Porin kirjastotoimintojen kannalta tämä tarkoittanee sitä, että Satakunnan Ammattikorkeakoulun suurkampus valmistuu suunnitelman mukaan vuonna 2017 ja Samkin toiminnot siirtyvät Asema-aukiolle vuoden 2017 loppuun mennessä. WinNovan toiminnot siirtyvät Tiedepuistoon sen silloisten tarpeiden mukaisesti. Kansalaisopisto siirtyy nykyisistä tiloistaan Rautatiepuistokatu 7 tyhjäksi jääviin tiloihin ja kansalaisopiston tiloihin on Porin pääkirjastolla mahdollisuus saada lisätilaa nykyisten tilojensa välittömään yhteyteen. Vuoden 2013 helmikuussa kirjoitetussa muistiossa mainitaan, millaisia asiakkaiden kannalta mielekkäitä toimintoja kirjaston olisi mahdollisuus siirtää kansalaisopistolta vapautuviin tiloihin. (Muistio: Kirjasto- ja kansalaisopistotalo 22.2.2013, Asko Hursti) Lehtilukusalin tarve katutasossa ja mahdollinen lehtilukusalin sunnuntaiaukiolo ovat toistuvasti olleet kirjastonkäyttäjien kyselytutkimuksen kärkisijoilla. Tutkimustietoa: 1. http://www.pori.fi/material/attachments/hallintokunnat/hallintopalvelut/julkaisut/68plcfvtt/porin_tilast oikkuna_2012.pdf 24.10.2014 2. http://www.pori.fi/material/attachments/hallintokunnat/hallintopalvelut/julkaisut/6hsrzifbz/tilastollinen_ vuosikirja_2013.pdf 21.11.2014 3. http://www.satamittari.fi/sivu.asp?taso=0&id=3 24.10.2014. SATAMITTARI on Satakunnan maakuntaa kuvaava julkinen tietopankki, johon kootaan Satakuntaa koskevaa tilasto-, tutkimus- ja ennakointitietoa.

15 Satamittari tarkastelee ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän kehitystä ja tarjoaa kattavasti Satakunnan kehitykseen liittyvää tietoa. Satamittarista on myös saatavilla kattavia kuntataulukoita. 4. Konsernin toimitilajärjestelyjä selvittäneen työryhmän loppuraportti 19.9.2014 5. Porin kauppakeskuskirjasto.pdf 6. Muistio: Kirjasto- ja kansalaisopistotalo 22.2.2013, Asko Hursti Käppärän kirjaston portaikko ja hissi (oik.)