Sastamala - Kiikoinen Tunnuslukuja ja tilastoja (Huom! Sanallinen yhteenveto raportin lopussa) TARKISTETTU JA TÄYDENNETTY 09.12.2011
Väestön kokonaismäärä kasvaa kohtuullisesti (+9,3%) Työikäisten määrä pysyy samansuuruisena Lasten ja nuorten määrä kasvaa lievästi(+5,6 %) Yli 65 v määräkasvaa voimakkaasti (+36 %) Yli 75 vuotiaiden määrä kasvaa voimakkaasti (+39 %)
Väestön kokonaismäärä kasvaa hieman (+3,0%) Nuorten määrä vähenee Työikäisten määrä vähenee merkittävästi (-12 %) Yli 65 v määräkasvaa voimakkaasti (+47 %) Yli 75 vuotiaiden osuus kasva erittäin voimakkaasti (+ 66 %)
Sastamala/Kiikoinen väkiluku kasvaa lievästi v:een 2030 mennessä(+ 3,3 %) Lasten ja nuorten osuus väestöstä pysy lähes nykyisellään vuoteen 2030 mennessä Työikäisten määrä vähenee ennusteen mukaan yli 11 % Yli 65 vuotiaiden määrä kasvaa voimakkaasti vuoteen 2030 mennessä(+46,3 %) Yli 75 vuotiaiden osuus kasvaa erittäin voimakkaasti (+ 64 %) Yhdistyneen Sastamalan suuri haaste on saada väestön ikärakenteen kehitys tasapainoisemmaksi. Tämä edellyttää panostuksia elinkeinopolitiikkaan ja kaupungin vetovoimatekijöihin.
2010 2015 2020 2025 2030 Kiikoisten ja Sastamalan huoltosuhde on kasvava ja merkittävän korkea. Kiikoisten huoltosuhde on vuoteen 2025 saakka Sastamalan vastaavaa lukua jonkin verran korkeampi Yhdistyminen ei muuta Sastamalan huoltosuhdetta suuntaan tai toiseen Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti: Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde 15-64 -vuotiaiden määrään.
Takausvastuut ilman kuntien takauskeskuksen takuita Katso erittely seuraavan sivun diasta
Takausvastuut tp. 2010 Kiikoisten takausvastuut KiinteistöOy Kiikoisten Teollisuusmaa (Potilan konepajan omistajanvaihdosjärjestely, alkuperäinen takaus 900.000 euroa) 509.478,90 euroa As Oy Hämeenranta (kunnan kokonaan omistama vuokrataloyhtiö) 268.538,06 euroa Kiikoisten Vanhustenkotiyhdistys ry (mm. vanhusten palveluasuntoja) 251.087,09 euroa Kiikoisten muut takausvastuut: - Kiikoisten Myönteen vesiosuuskunta 16.818,84 - Kiikoisten Kuorsumaan vesiosuuskunta 10.091,23 - Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 7.732,81 Lisäksi (ei ole huomioitu kokonaisluvussa): - Osuus Kuntien takauskeskuksen takausvastuista 3.694.202,77 - Mahd. vastuuta kattava osuus rahastosta 3.008,97 Sastamalan takausvastuut Tytäryhtiöt: - Sastamalan Vuokratalot Oy 9.608.568,38 - Muut vuokratalot yht. 528.149,37 Muut: - Sastamalakoti-yhdistys ry 2.341.790,39 - Vammalan Vaneri Oy 1.200.000 (realisoitunut v. 2011) - Hämeenkyrön Vesi Oy 350.000 - Loimi-Hämeen jätehuolto Oy 118.414,19 - Sammaljoen Vesiosuuskunta 69.480,00 - Suodenniemen Vesiosuuskunta 19.892,58 - Tampereen kaupunki/suodenniemeltäja Mouhijärveltäsiirtynyt ympäristölupien edellyttämien takausten vastatakaus 144.810,94. Lisäksi (ei ole huomioitu kokonaisluvussa): - Osuus Takauskeskuksen takausvastuista 71.196.304,77 - Mahd. vastuuta kattava osuus rahastoista 57.990,28
Ulkoisissa menoissa on mukana kunnan ulosmyymän palvelun kustannukset, mm. Palvelukoti Ilola, lomituspalvelut, Sastamala Opisto yms. Ulkoiset menot sisältävät myös investointimenot ja lainojen lyhennykset. Tunnusluku ei ole yhdenvertainen, vaan kokonaisuutta hahmottava. Katso erillinen exel-taulukko: Palvelurakenteen eroja KIIKOINEN - SASTAMALA
Ulkoisten menojen erittely tp 2010 Menot Kiikoinen Sastamala Toimintakulut M 7,7 136,0 Korkokulut M 0,0025 1,2 Muut rahoituskulut M Investointimenot M Antolainasaamisten lisäys M Pitkäaikaisten lainojen vähennys M 0 0,046 0.46 13,3 0 0,15 0,084 5,8 Yhteensä M 8,2 156,5
Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, ettätulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on vähintään käyttöomaisuuden poistojen suuruinen. Sastamalan vuosikatteeseen vaikuttaa vuoden 2010 yhdistymisavustus nettona77 /as. Vuosikate sisältää myös yhdistymisavustuksen kohdentamiseen liittyviä yhdistymisestä aiheutuvia ylimääräisiä käyttökustannuksia.
Tilikauden tulos Vuosikate poistot + satunnaiset tuotot Tilikauden tulos on tilikaudelle osoitettujen tulojen ja menojen erotus. Se lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Kumulatiivinen tulos kertoo syntyykö pitkällä aikavälillä riittävästi tuloja käyttöomaisuuden uusimista varten. Jos kumulatiivinen tulos lähestyy nollaa ja muuttuu negatiiviseksi, kunta käyttää omaisuuttaan käyttötalouden ylläpitämiseen ja rahoitukseen pitkällä aikavälillä. Sastamalan tilikauden tulokseen vaikuttaa vuoden 2010 yhdistymisavustus. Tilikauden tulos sisältää myös yhdistymisavustuksen kohdentamiseen liittyviä kustannuksia.
Sastamalan investointivaraus tp 2010 on 4,0 milj. Sastamalan taseen ylijäämään vaikuttavat merkittävästi yhdistymisavustukset, mutta ilman yhdistymisavustuksiakin Sastamalan taseen ylijäämäolisi positiivinen.
Suhteellinen velkaantuneisuus 100* (vieras pääoma saadut ennakot)/käyttötulot Tunnusluku kertoo, kuinka paljon käyttötuloista tarvitaan vieraan pääoman takaisin maksuun, mitä pienempi tunnusluku on sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kiikoisten osalta vesihuollon liittymismaksujen kirjaaminen velaksi kasvattaa velan määrääja heikentävät tunnuslukua.
Omavaraisuusaste % 100*(oma pääoma+poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/koko pääoma-saadut ennakot Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyäsitoumuksista pitkällätähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänätasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 % omavaraisuutta. Kiikoisten osalta omavaraisuusasteeseen vaikuttaa vesihuollon liittymismaksujen kirjaus velaksi. Jos nämä olisi tuloutettu Sastamalan mallin mukaisesti niin omavaraisuusaste olisi 82%.
Toimintakate on toimintatuottojen ja-kulujen erotus, joka osoittaa paljonko jääverovaroin katettavaksi toimintamenoista. Toimintakate on miinusmerkkinen.
Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman Investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet
Investointien tulorahoitus % 100*vuosikate/investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Sastamalan saama yhdistymisavustus v 2010 parantaa investointien tulorahoitus%.
Alle 2000 asukkaan kuntien keskimääräinen verotulo /as v 2010 on 2665 /as
Alle 2000 asukkaan kuntien keskimääräinen kunnallisvero % on 19,4 %
Katso lainojen tarkempi erittely diasta 25. Sastamalan yhdistymisavustukset ovat vähentäneet tarvetta ottaa lainaa investointeihin. Ilman kuntaliitoksia Sastamalan/Vammalan investointitaso olisi ollut alhaisempi.
Konsernilainat muodostuvat seuraavasti: Sastamala Kiikoinen - Emon ulkoiset lainat 42,6 m 0,5 m - Tytäryhteisölainat 15,8 m 1,5 m Konserni yhteensä 58,4 m 2,0 m Tytäryhteisölainat ovat vuokrataloyhtiöiden, muiden yhtiöiden, kuntayhtymien yms. lainoja, jotka liitetään konsernikokonaisuuteen ja niiden hoitovastuu on ao. yhteisöllä. Liikelaitosten lainat sisältyvät emon ulkoisiin lainoihin.
Erittely lainoista Kiikoinen Konsernilainat v 2010 olivat 1,5 milj. Emon lainat v 2010 olivat 0,5 milj. Kunnan lainat 31.12.2010 koostuvat pääasiassa yleiskatteisista talousarviolainoista (investointeihin): Nordea Pankki Oyj 4.204,68 euroa (vesihuoltoinvestointi) Kuntien eläkevakuutus 50.000 euroa Kuntarahoitus Oyj 400.000 euroa (mm. kunnantalon peruskorjaus) Yhteensä 454204,68 euroa Sastamala Konsernilainat v 2010 olivat 58,5 milj. Emon lainat v 2010 olivat 42,6 milj. -Kaupunki 8,8 M (360 /as)-pääasialliset lainoituskohteet: maanhankinta, asunto-alueiden tiet, katujen rakentaminen ja kunnossapito, kevyen liikenteen väylät, irtaimisto (kalusteet, työkoneet) -Tilakeskus 23,9 M (977 /asukas) lainoituskohteet: kaupungin oman toiminnan tilojen sekävuokrattujen tilojen rakentaminen ja ylläpito (toimitilat, vuokra-asunnot ym) -Vesi 9,9 M (404 /asukas) lainoituskohteet vesi- ja viemärilaitoksen investoinnit, suurimpana pohjavesihanke v. 2006-2009 Lainoja ei pääsääntöisesti ole korvamerkitty tiettyyn investointiin vaan lainoja on nostettu yleiskatteisesti. Vuoden 2009 alussa Sastamalalle siirtyneet lainat Vammalasta 34 563 346 2 078 Äetsästä 10 230 986 2 135 Mouhijärveltä 3 873 371 1 252 Väkkystä 1 243 103 yht. 31.12.2008 49 910 806 2 036
SASTAMALA YHTEENSÄ Vakinaisen henkilöstön määrä PROSESSIT Vakinaiset PROSESSIT Vakinaiset 2011 30.8.2011 1.1.2012 1.1.2012 Kansalaisvaikuttaminen ja päätöksenteko 16 Konsernihallinto 9 Elinkeinot ja osaaminen 6 Kansalaisvaikuttaminen ja päätöksenteko 9 Elävä maaseutu ja elämänlaatu 218 - maaseutupalvelut 8 - lomatoimi 161 - kirjasto- ja tietopalvelut 19 - kulttuuripalvelut 10 - liikuntapalvelut 9 - Sastamalan Opisto 11
Sastamala 30.8.2011 1.1.2012 Sosiaalinen hyvinvointi ja toimintakyky 56 Sosiaali- ja terveyspalvelut 633 - hallinto ja aluesosiaalityö 14 - sote-hallinto 15 - perhepalvelut 11 - aluesosiaalityö 14 - sosiaalipalvelut 31 - perhepalvelut 16 - sosiaalipalvelut 31 - ikäihmisten kotihoitopalvelut 131 - ikäihmisten asumispalvelut 144 - perusterveydenhuolto 201 - ympäristöterveydenhuolto 12 - Työvoiman palvelukeskus 7 - varahenkilöstö 62 Työterveys Akaasia 30
Sastamala 30.8.2011 Lasten ja nuorten kasvatus ja ohjaus 416 1.1.2012 Kasvatus ja kulttuuri 462 - varhaiskasvatus 143 - varhaiskasvatus 143 - perusopetus 234 - perusopetus 234 - verkostolukio 33 - verkostolukio 33 - nuorisotoimi 6 - nuorisotoimi 6 - kirjasto- ja tietopalvelut 19 - kulttuuripalvelut 7 - liikuntapalvelut 9 - Sastamalan opisto 11 Yhdyskunta ja ympäristö 69 Yhdyskunta ja ympäristö 236 - yhdyskuntasuunnittelu 17 - yhdyskuntasuunnittelu 17 - yhdyskuntatekniikka 30 - yhdyskuntatekniikka 30 - rakennusvalvonta 6 - rakennusvalvonta 6 - Sastamalan Vesi 16 - Sastamalan Vesi 15 - maaseutupalvelut 7 - lomatoimi 161 Tilakeskus 129 Tilakeskus 36 - kiinteistönhoitopalvelut 36 - kiinteistönhoitopalvelut 36 - siivouspalvelut 38 - ruokapalvelut 55 SASTAMALA YHTEENSÄ 910 1415 Henkilöstön kokonaismäärä kasvaa Sastamalan soten isäntäkuntaratkaisun myötä merkittävästi.
Kiikoisten kunta, vakituinen henkilöstö 01.09.2011 sekä viranhaltijaorganisaatio vuonna 2011 Vakituiset 2011 1.9.2011 Tehtävänimike Henkilö Hallinnon ja elinkeinon päävastuualue 5 kunnanjohtaja Tapio Rautava Perusturvatoimen päävastuualue 43 perusturvajohtaja Hanna Kautto - Kotipalvelu 8 - Palvelukoti Ilola 27 osastonhoitaja Tuulevi Aaltola - Lapsiperheiden palvelut 6 - Perusturvatoimen hallinto 2 Opetus- ja vapaa-aikatoimen päävastuualue 13 kunnansihteeri Tommi Ruokonen - Perusopetus 10 koulunjohtaja Juha Kankaaranta - Liikunta- ja nuorisotoimi 2 liikunta- ja nuorisosihteeri Paula Lahdenniemi - Kirjasto- ja kulttuuritoimi 1 kirjasto- ja kulttuurisihteeri Tiina Mannelin Teknisen toimen päävastuualue 3 kunnanrakennusmestarirakennustarkastaja Rauno Hepokorpi KAIKKI YHTEENSÄ 64 Kiikoisten henkilöstön kokonaismäärä pienenee sote-isäntäkuntaratkaisun myötä merkittävästi (henkilöstö yhteensä 27 vuodenvaihteen 2013 jälkeen)
Yhteenveto väestö- ja taloustunnusluvuista Kiikoinen Väestöv 2010-2030 Väestön kokonaismäärä kasvaa kohtuullisesti (+9.3%) Työikäisten määrä pysyy samansuuruisena Lasten ja nuorten määrä kasvaa lievästi (+5,6%) Yli 65 v määrä kasvaa voimakkaasti (+36%) Yli 75 v määräkasvaa voimakkaasti (+39 %) Huoltosuhde v 2010-2030 Huoltosuhde on kasvava ja merkittävän korkea (v 2010/71,8%) Huoltosuhde Sastamalaan verrattuna vuoteen 2020 saakka huonompi, jonka jälkeen se tasaantuu Sastamala Väestöv 2010-2030 Väestön kokonaismäärä kasvaa hieman (+3,5%) Nuorten määrä vähenee Työikäisten määrä vähenee merkittävästi (-12%) Yli 65 v määrä kasvaa voimakkaasti (+47%) Yli 75 v määräkasvaa erittäin voimakkaasti +66 %) Huoltosuhde v 2010-2030 Huoltosuhde kasvava ja merkittävän korkea (2010/63,1%)
Talous (v 2010) Kiikoisten verotulokertymä 2109 /as on huomattavan alhainen. Tästäseuraa, ettäkunta on hyvin riippuvainen valtionosuuksista ja pienetkin muutokset niissäheijastuvat voimakkaasti kunnan talouteen (esim. verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta v. 2012 ennakkotiedon mukaan Kiikoinen saa 1.153 milj, eli 908 /as. Tämä on kuntakentän suurimmasta päästä). Sastamalan osalta tilanne on parempi (2747 /as), joskaan sekään ei ylläsamankokoisten kuntien keskiarvoon. Sastamalan talous on myös hyvin riippuvainen valtionosuuksien määrästä. Sastamalan kunnallisvero % on yhden prosenttiyksikön suurempi, kuin Kiikoisten, joka osaltaan selittää verotulokertymäeroa Kiikoisiin nähden. Kiikoisten toimintakate on noin 9 % heikompi, kuin Sastamalan vastaava luku /as. mitattuna. Tämätarkoittaa, ettäkiikoinen joutuu käyttämään 9 % Sastamalaa enemmän verotuloja toimintakulujensa kattamiseen. Jossain määrin eroa voi selittäätasoltaan erilaiset maksut ja taksat (esim. Kiikoisten edullisemmat vesitaksat). Kiikoisten heikompi toimintakate tarkoittaa, ettäsilläon verotuloista suhteellisesti vähemmän käytettävänään rahoitusta kunnan elinvoimainvestointeihin yms., kuin Sastamalalla. Vuoden 2010 tilipäätöksen mukaan Kiikoisten investointien tulorahoitus oli 75%, kun se Sastamalassa oli peräti 109 %. Sastamalan lukuun vaikuttaa osaltaan aiempien kuntaliitosten porkkanarahat. Kiikoisten vuosikate on korkea (153% poistoista), samoin Sastamalan (194% poistoista), Sastamalan korkeaa tasoa selittääosin 2.33 milj. :n yhdistymisavustus. Molempien kuntien poistotaso on valtuustojen hyväksymän ja voimassaolevien ohjeiden mukainen. Taseeseen kertynyt ylijäämäon molemmilla kunnilla vahvaa tasoa. Erityisen vahva se on Kiikoisissa, 986 /as. Sastamalan vastaava luku on 581 /as ilman 4 milj. :n inv.varausta. Taseeseen kertynyt ylijäämä antaa hyvät lähtökohdat molemmille kunnille kehittää toimintaansa. Tilikauden tulos v 2010 on molemmissa kunnissa positiivinen ja näin ne ovat voineet vahvistaa tasettaan entisestään. Sastamalan tulos oli 233 /as, joka on huomattavasti parempi, kuin Kiikoisten 90 /as tulos. Sastamalan tulos oli myös huomattavasti parempi, kuin vastaavan kokoluokan kuntien keskimäärin. Sastamalan tulokseen vaikuttaa aiempien kuntaliitosten porkkanarahat. Positiivinen tulostaso antaa hyvän lähtökohdan molemmille kunnille suunnitella talouttaan tulevina vuosina. Kiikoisten kunta on käytännössävelaton, koska sen rahavarat ovat suuremmat kuin velat. Kiikoisten velkatasokin on alhainen asukasta kohti laskettuna. Sastamalan velkataso on huomattavastikorkeampi, kuin Kiikoisten, joskin se on merkittävästi alhaisempi, kuin vastaavan kokoisten muiden kuntien velkataso keskimäärin. Suhteellinen velkaantuneisuus % osoittaa, ettäkiikoinen tarvitsee ainoastaan 17 % käyttötuloistaan vieraan pääoman takaisin maksuun, kun vastaava luku Sastamalassa on 43 %, sekään ei ole huono, koska vastaavan kokoisten kuntien keskiarvo on 46 %. Kiikoisten vakavaraisuus, alijäämän sietokyky ja kyky selviytyävastuistaan pitkälläaikavälilläon vahva, koska sen omavaraisuusaste on 79 % (yli 70 % tasoa pidetään hyvänä). Sastamalan vastaava luku on 58 %, joka on samankokoisten kuntien keskiarvo. Sastamalan vakavaraisuutta voidaan pitää tyydyttävänä. Takausvastuut ovat määrältään molemmissa kunnissa kohtuulliset ja käyttötarkoitukseltaan perustellut. Takausvastuista ei aiheutune ongelmia kuntien talouteen. Sastamalan osalta v 2011 on realisoitunut 1,2 milj. :n suuruinen elinkeinotoimintaan liittyvä takausvastuu.
Kiikoisten kunta on hoitanut talouttaan hyvin ja pitkäjänteisesti. Taloudelliselta asemaltaan se on vahva ja hyvin varautunut tuleviin vuosiin. Talouden näkökulmasta suurimmat uhkat liittyvät Kiikoisten tulopohjan alhaisuuteen ja suureen riippuvuuteen valtionosuuksista. Jos valtionosuusperusteissa tapahtuu tulevinavuosina olennaisia muutoksia heikentääse nopeasti kunnan taloutta ja vaikeuttaa toimivien ja laadukkaiden palvelujen järjestämistäkuntalaisille. Väestön voimakas ikääntyminen tulevina vuosina syökunnan voimavaroja ja luo paineita omalta osaltaan kunnan tulotason vahvistamiseen veroja ja maksuja korottamalla. Väestöllisen huoltosuhteen tulevina vuosina arvioidaan heikkenevän merkittävästi. Kiikoisten kunnan tuotantokäytössä oleva kiinteistöomaisuus on arvioitu hyväkuntoiseksi ja näköpiirissä ei ole merkittäviä uusinvestointeja palvelutuotannon edellyttämiin tiloihin, uutta kirjastoa lukuun ottamatta. Sastamalan kaupungin talous on keskimääräisessä kunnossa. Aiemmat kuntaliitokset ovat aiheuttaneet melko raskaan investointitason, joka jatkossa heijastuu paineena suurempaan vuosikatteeseen kasvavien poistojen kautta. Kaupungin tulorahoitus on hyvälläpohjalla, tosin sitäovat vahvistaneet aiempien kuntaliitosten porkkanarahat. Velkamääräon hallittavissa ja korkea investointitaso laskee vahvistetun suunnitelman mukaan vuoden 2014 jälkeen. Vuoden 2012 ja sitä seuraavien vuosien taloussuunnitelma ei ole vielä valmistunut. Ennakkotietojen mukaan investointien karsimiseen jalykkäämisen on olemassa paineita. Sastamala on myös vahvasti riippuvainen valtion rahoituksesta, joskaan ei niin paljon, kuinkiikoinen. Sastamalaakin rasittaa väestön ikärakenteen kehittyminen vanhusvoittoiseksi (yli 75 vuotiaiden määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessäerityisen voimakkaasti). Sastamalassa uhkana on myös, että työikäisen väestön määrä vähenee. Tämä näkyy väestöllisen huoltosuhteen Kiikoistakin voimakkaampana heikentymisenä tulevina vuosina. Sastamalan tuotantokäytössäoleva kiinteistöomaisuus on arvioitu hyväkuntoiseksi. Vuoden 2012 osalta kaikkia Suomen kuntia rasittaa hallitusohjelman mukainen valtionosuuksien 631 miljoonan euron leikkaus, joka on 118 /as/kunta. Kiinteistöverotuksen poistuminen verotulotasauksen piiristävähentäälisäksi Kiikoisten valtionosuuksia (tasausta) 60 eurolla/asukas ja Sastamalan valtionosuuksia 41 eurolla/asukas. VM/Kuntaliiton arvion mukaan yhteisöveron jako-osuuden alentaminen 5%-yksikköä, valtionosuusleikkaus 118 /as sekä kiinteistöveron poistaminen valtionosuuksien tasausjärjestelmästäaiheuttaa Kiikoisille noin 2 % (0,26 milj. ) tuloveron korottamistarpeen ja Sastamalalle 1,5 % (noin 4,6 milj. )korottamistarpeen. Kiikoisten tuloveroprosentti on 19% ja Sastamalan 20%. Kiikoisilla on puskurina yhden veroprosentin ero Sastamalaan nähden, mutta valtiovalan toimenpiteet tasaavat kuntien tulevaa veroprosenttia olennaisesti. Tilanne kuvastaa hyvin kuntakohtaisia vaikutuksia, kun valtio puuttuu valtionosuusperusteisiin. Tulevaisuuden talousnäkymätarkentuu, kun kuntien talousarviot 2012 valmistuvat. Työn alla on myös vesihuollon uudet järjestelyt ja arviot vesihuollon infran korjaustarpeista tulevina vuosina.