Sosioekonomisen taustan vaikutus ikäihmisten avun saamiseen ja palvelujen käyttöön Lina Van Aerschot Projektitutkija, sosiaalipolitiikka Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Tampereen yliopisto
Esityksen rakenne Taustaa 1. Palvelujärjestelmän muutokset 2. Tuloerojen kasvu 3. Tutkimusta sosioekonomisen tausta vaikutuksesta Aineisto: Arki, apu ja palvelut -kysely 2010 Tulokset 1. Avun lähteet ja sosioekonominen tausta 2. Avun riittävyys 3. Palvelujen käyttö
Taustaa 1: palvelujärjestelmän muutokset Julkisia palveluja järjestetään yhä useammin markkinaperustaisin ratkaisuin Tilaaja-tuottaja malli, kilpailuttaminen, ostopalvelusopimukset Ihmisten omaa ja heidän läheistensä vastuuta hyvinvoinnista korostetaan. Ikäihmisten palvelujen laatusuositukset (STM), hallitusohjelma(t)
Taustaa 2: tuloerojen kasvu ja ikäihmisten köyhyys Viime vuosina köyhyys on kasvanut Suomessa nopeammin kuin muissa Pohjoismaissa ja tuloerojen kasvu on OECDmaiden kärjessä (OECD 2008, 28). Vuonna 2004 noin 17 % ja vuonna 2009 noin 22 % yli 65- vuotiaista eli köyhyysriskissä, eli ansaitsi alle 60 prosenttia siitä mitä suomalaiset keskimäärin ansaitsevat (Eurostat 2009) Yksinasuvien eläkeläisten lisäksi erityisen suuri köyhyysriski on yli 75-vuotiailla naisilla (Ahonen & Bach-Othman 2009). Pienituloisimpia 60 vuotta täyttäneistä suomalaisista ovat 85 vuotta täyttäneet naiset (Vaarama, Luoma & Ylönen 2006, 109)
Taustaa 3: tutkimukseni lähtökohdat Kotipalvelu (ikäihmisille): julkinen ja yksityinen eroavat siten, että asiakkaat julkisella puolella huonokuntoisempia ja pienituloisempia (Rissanen ym. 2001). Terveyspalvelut: sos. asema ennustaa eliniän Kuolleisuudessa sosioekonomisten ryhmien välillä eroja: ylempien toimihenkilöiden elinajanodote huomattavasti pidempi kuin työntekijä-asemassa tai maanviljelijöinä työskentelevien (Valkonen ym. 2007, 47 49) Parempituloisten todettu saavan ja käyttävän terveyspalveluita suhteellisesti eniten; pienituloiset käyttävät niitä vähiten (Hänninen 2009, 49)
Eli mikä vaikutus sosioekonomisella taustalla on ikäihmisten avun saamisessa ja palvelujen käytössä? Ovatko apu ja hoiva paremmin saatavilla, jos niistä on varaa maksaa? Voiko eriarvoisuus lisääntyä kun ihmisten omaa vastuunottoa korostetaan ja kuluttajana toimimisesta tulee ainakin paikoittain hoivan järjestämisen edellytys?
Aineistona Arki, apu ja palvelut kysely, joka toteutettiin satunnaisotantana Tampereella ja Jyväskylässä (n1436) Vastaajista 66 % 34 % 51 % 42 % 46 % 47 % 7 % 7 % Naisia Miehiä Asuu yksin Asuu puolison kanssa Muu Asuu keskustassa Asuu lähiössä Haja-asutusalueella
Vastaajien sosioekonominen tausta Vastaajien kotitalouksien tulot Kolmanneksella 1000 euroa kuussa kolmanneksella 1000 1500 euroa lopuilla enemmän kuin 1500 euroa Erotin vielä vastaajien joukosta pienituloiset käyttämällä suhteellisen köyhyyden määritelmää vastaajista reilu neljännes oli pienituloisia Tulotasolla ja koulutustaustalla yhteys!
Tulokset I: avun lähteet ja sosioekonominen tausta Läheiset ja omaiset olivat ikäihmisten tärkein avunlähde. Tulotaso ei vaikuttanut informaaliin apuun; pienituloiset ja parempituloiset vastaajat saivat yhtä paljon Kunnallisen avun suhteen tuloluokkien välillä ei eroja. MUTTA: yksityisten palvelujen käyttöön tulotaso vaikutti parempituloiset saivat useammin apua yksityisistä palveluista Itse ostetuista yksityisistä palveluista apua oli saanut viimeisen vuoden aikana reilu viidennes kaikista vastaajista, pienituloisista16 prosenttia ja parempituloisista 31 prosenttia.
Tulokset II: avun riittävyys Noin 15 % kaikista vastaajista kertoi, ettei saa riittävästi apua. Vrt Vaarama & Kaitsaari (2002, 136): noin 6 prosenttia yli 75-vuotiaista koki, ettei saa riittävästi apua. Palveluja käyttävien/ vastaajien joukko oli myös suurempi 2002: esim. kotihoidon tukipalveluja sai yli 30 % kun Arki, apu ja palvelut aineistossa kunnallisia ateria-, siivous-, kauppa- yms. palveluja sai kutakin alle 10 % vastaajista
Avun riittävyys ja sosioekonominen tausta Apu riittämätöntä useimmiten kotitalouksissa, joissa alhainen tulotaso Vastaajista, joiden kotitalouksissa nettotulot jäivät kuukaudessa alle 1000 euron, 19 prosenttia ilmoitti, ettei saa tarpeeksi apua. Yli 2000 euron kuukausituloilla ilman riittävää apua jäi vain 7 prosenttia.
Avun riittävyys prosentteina eri tuloluokissa (n) En tarvitse apua Saan tarpeeksi En saa tarpeeksi Yhteensä apua apua alle 1000e/kk 30 (95) 51 (162) 19 (62) 100 (319) 1000-1500e/kk 30 (114) 55 (210) 15 (60) 100 (384) 1500-2000e/kk 40 (81) 45 (90) 15 (30) 100 (201) yli 2000e/kk 40 (109) 53 (145) 7 (21) 100 (275) Kaikki 34 (338) 51 (607) 15 (173) 100 (1179)
Huono-osaisimmat ikäihmiset yksinasuvia ja heikkokuntoisia naisia Kun yhdistin taustatiedoista terveydentilan, tulotason ja asumismuodon sen osalta asuiko vastaaja yksin vai ei ja ristiintaulukoin avun riittävyyttä koskevan kysymyksen kanssa: Kaikkein eniten ilman riittävää apua oli vastaajia, jotka asuivat yksin ja joilla oli pienet tulot sekä heikko terveys heistä puolet ei saanut tarpeeksi apua. Lähes 90 prosenttia näistä kaikkein heikoimmassa asemassa olevista vastaajista oli naisia
Tulokset III: palvelujen käyttö Vastaajista vajaa puolet käytti ainakin jotakin palvelua. Neljännes oli käyttänyt yksityisiä palveluja ja viidennes julkisia palveluja. Useimmiten käytettyjä palveluja siivous, apuvälineet, kuljetuspalvelu sekä kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Siivous useimmiten yksityisesti hankittua; muut saatiin yleensä kunnallisena palveluna.
Yksityisten palvelujen käyttöön yhteydessä olevia taustatekijöitä, logistinen regressioanalyysi 95% C.I.for OR Selittävät tekijät n sig. OR Lower Upper Sukupuoli Nainen (ref. Mies) 1147 0,020 1,5 1,067 2,107 Tulot Koettu terveydentila Ammatillinen koulutus Saako apua omaisilta Alle 1000 e / kk (ref.) 1000 1500e / kk 0,002 1,9 1,261 2,761 1500 2000e / kk 0,016 1,9 1,123 3,105 2000 3000e /kk 0,000 3,8 2,228 6,559 Yli 3000 0,000 8,1 4,038 16,498 Hyvä tai melko hyvä (ref.) Keskinkertainen 0,000 2,1 1,430 2,969 Huono tai melko huono 0,000 4,5 2,978 6,759 Ammatillinen tai korkeakoulu tutkinto (ref. ei ammatillista tutkintoa) 0,000 1,8 1,325 2,555 Saa apua omaisilta (ref. ei saa apua omaisilta) 0,001 2,2 1,380 3,502 Asuminen Asuu yksin (ref. Ei asu yksin) 0,000 3,1 2,115 4,566
Tulotaso yhteydessä koulutustaustaan: 1/3 paremmin toimeentulevista oli ammatillinen tutkinto, kun sellainen oli vain 1/10 pienituloisista Köyhät Ei-köyhät 100 80 60 40 20 47% 63% 41% 29% 12% 8% 0 Selviytyy kotiavun ja palveluiden hankkimisesta ilman vaikeuksia Ei selviydy itse, mutta saa riittävästi apua Ei selviydy kotiavun ja palveluiden hankkimisesta ja tarvitsisi lisää apua
Yhteenveto: palvelujärjestelmän markkinoistuminen eriarvoinen vanhuus? Pienituloiset ikäihmiset parempituloisia useammin ilman riittävää apua. Parempituloiset ostivat useammin yksityisiä palveluja ja se sujui todennäköisemmin itsenäisesti (koulutus!) Useimmiten ilman riittävää apua vastasivat olevansa yksin asuvat, pienituloiset, terveytensä heikoksi arvioivat naiset
Palvelujen kattavuus vähentynyt, avun riittämättömyys lisääntynyt? Kotisairaanhoito + kotiapu kotihoito Palvelun kattavuus on määrällisesti laskenut lähes puoleen 1990-luvun alun lukemista. Kotihoito on alkanut tarjota intensiteetiltään sellaista hoivaa, joka ennen oli mahdollista vain laitoksissa Kotihoitoa kohdennettu entistä enemmän huonokuntoisille ikäihmisille, joilla paljon avun ja hoivan tarpeita. (Kröger & Leinonen 2011, 117.)
Lähteet Ahonen, K. & Bach-Othman, J. (2009) Vanhuusköyhyyden jäljillä kotitalouden rakenteen merkitys sukupuolten välisiin köyhyysriskieroihin kahdeksassa EUmaassa. Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteita 2009:8. Hänninen, S.(2009) Johan on markkinat eriarvoisuus Suomen terveyspolitiikassa Teoksessa Koivusalo Meri, Ollila, Eeva & Alanko, Anna (toim.) Kansalaisesta kuluttajaksi markkinat ja muutos terveydenhuollossa. Helsinki: Gaudeamus, 48 78. Kröger, T. & Leinonen, A. (2011) Home care in Finland. Rostgaard, t. & al (eds.) LIVINDHOME, SFI: Copenhagen. Rissanen S., Rahkonen T., Hämäläinen K., Vatanen A. Eloniemi-Sulkava U. & Sulkava R. (2001) Yli 75-vuotiaiden vanhusten yksityisten ja julkisten lääkäri- ja kotipalvelujen käyttö. Suomen Lääkärilehti 8/2001 vsk 56: s. 925-928. Vaarama, M. & Kaitsaari T. (2002) Ikääntyneiden toimintakyky ja koettu hyvinvointi. Teoksessa Heikkilä & Kautto (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2002. Vaarama, M., Luoma, M.-L. & Ylönen, L. (2006) Ikääntyneiden toimintakyky, palvelut ja koettu elämänlaatu. Teoksessa Kautto (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2006. Helsinki: Stakes, 104 133. Valkonen, T., Ahonen, H., Martikainen, P., Remes, H. (2007) Sosioekonomiset kuolleisuuserot. Teoksessa Palosuo, Hannele ym. (toim.) Terveyden eriarvoisuus Suomessa. Sosioekonomisten terveyserojen muutokset 1980-2005. STM:n julkaisuja 2007:23.