Sisällysluettelo: Parik-säätiö Kuusaantie 1 45130 KOUVOLA puh. 040 7520 380 www.parik.fi



Samankaltaiset tiedostot
Parik-säätiö Kuusaantie KOUVOLA puh Sisällysluettelo:

Askel eteenpäin! parik säätiö presentaatio.

Välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille mahdollisuudet

Kiinni työelämässä -seminaari

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvaltaisen väylän kehittäminen ammatillisiin opintoihin

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään.

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

Sisällysluettelo: Parik-säätiö Vuosikertomus 2009

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Etsivän nuorisotyön sisällöt ja vaikuttavuus näkyviin Nuori

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö

Nuorisotakuu määritelmä

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite:

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Avoimesti ammattiin joustavasti työelämään

Tampereen seudun ammattiopisto Ohjaus ja hakeutuminen VALMAAN Pauliina Sarhela

Turun Ohjaamo

Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014

OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. Painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Johtaja Anne Leppiniemi, Sytyke / Hengitysliitto ry

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS Tanja Raappana

NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA PSAVI-alueella. Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Lapin ammattiopistossa

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

Nuorten työpajatoiminta yksilöllisten koulutuspolkujen tukena

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset

Ohjaamo ja ammatilliset pajat RASEKO

Yhdessä hyvä OTE / Osallisuutta tukeva toiminta

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään. Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä. Aarne Kuusi, Edupoli

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Koulutuspäivä

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

OPUS projektisuunnitelma

Opinnollistaminen yhteistyö ja osaamisen

Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes

Koulutuskumppanuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen. kanssa. Sillan lyhyt esittely

Ennakkojaksot ja VALMA Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Nuorisotakuu määritelmä

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Sovari vaikuttavuustiedon hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä. Riitta Kinnunen Etsivän nuorisotyön päivät, Tampere

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

Ohjaamotoiminta Keski-Suomessa. Emmi Lahti Ohjaamokoordinaattori Keski-Suomen TE-toimisto

Työpajatoiminnan sisällöt ja vaikutukset esille

TYÖLLISYYSPALVELUISTA TYÖELÄMÄVALMENNUKSEEN

TUETTU TYÖLLISTYMINEN

Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena

Välityömarkkinoiden työllisyyspolitiikan malli

Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia

Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Yhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan

oman työn hedelmä on herkullisin syödä

TYÖVALMENNUSPALVELUT. Visio-säätiö

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli

Nuorisotakuun toteuttaminen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Valmentavat koulutukset ammatillisen erityisoppilaitoksen toteuttamina. Työllistymisen seminaari Anne Saari, Kiipula ammattiopisto

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

Nuorisotakuu Pasi Rentola

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Nuorisotakuu. Timo Mulari

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. GREEN CARE Anita Hevosmaa

Verkostotyöpaja Learning cafe-yhteenvedot

AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA

J.J. Jedulainen

UUDISTUVAT VAMMAISTEN TYÖ- JA PÄIVÄTOIMINTAPALVELUT

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

Kumppaniksi ry, Vienankatu 5-7, Kajaani. Kumppaniksi ry

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

Mitä LIITO on. Mitä lisäarvoa NUORI saa

Transkriptio:

Vuosikertomus 2014

Parik-säätiö Kuusaantie 1 45130 KOUVOLA puh. 040 7520 380 www.parik.fi Sisällysluettelo: Pääkirjoitus Toimielimet ja tiimit Poimintoja vuoden 2014 tapahtumista Liikennepuisto ja Työpankki Palvelutuotteet ja valmennuspäivät 8 Jatkosijoittuminen ja starttivalmennus 9 Työkokemusta eri aloilta 11 Projektitoiminta 2014 12 Oppilaitosyhteistyötä 13 Mielenterveyskuntoutus 14 Talous 15 Tuloslaskelma 16 Rahoituslaskelma 17 Tase 18 Tilintarkastuskertomus 1

Pääkirjoitus Muutoksen tuulia Maan hallitus toteutti suunnitelmansa työmarkkinatuella olevien työttömien aktivoimisesta. Rakennepaketissa lähdettiin siitä, että työttömyyssakkoa ryhdytään maksamaan jo 300 työttömyyspäivän jälkeen, raja oli aiemmin 500 päivää. Ajatus juoksee siten, että tällä lisättäisiin kunnissa entisestään työllistämisen toimenpiteitä. Kunnat maksaisivat jatkossa osan yli 300 päivää työttömänä olleiden työttömien työmarkkinatuesta. Uudistus käynnistyi 2015 alusta. Työmarkkinatuen rahoitusuudistuksella luodaan mahdollisuuksia yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden pääsyyn aktivointitoimenpiteiden piiriin. Aika näyttää miten asiakasvirtojen käy ja mitkä ovat kuntien mahdollisuudet lisätä aktiivisuutta työttömyyden torjunnassa. Varmaa kuitenkin on, että ilman työllistämiseen erikoistunutta verkostoa tehtävä on mahdoton. Sosiaali- ja terveysministeriössä on pidetty vastikkeellista sosiaaliturvaa esillä. Käsitteenä oli käytetty osallistava sosiaaliturva. Tällä on haluttu viestittää sitä, että saadakseen esimerkiksi työttömyyteen liittyvää turvaa, tulisi olla mahdollisuus tehdä työtä vaikka pienempikin tuntimäärä viikossa. On vain ajan kysymys kun tuota teemaa aloitetaan toden teolla kehittämään, ehkäpä jo seuraavalla hallituskaudella. Median voima on valtava, jos sitä osataan käyttää tai media itse päättää toimia väkipyöränä jossakin asiassa. Tämä on saatu kokea myönteisesti, kun lähinnä TV on ollut viime ajat kehitysvammaisten asialla monella tavalla. Jotenkin tuntuu, että suvaitsevaisuuden sumuverho on viimein puhjennut ja läpimurto sillä saralla on tapahtunut. Viimeisenä todisteena on kansalaisten valitsema euroviisujen suomalaisedustus. Kaikki tämä julkisuus antaa hyvän tuen säätiön toiminnalle ja pyrkimyksillemme saattaa henkilöitä työmarkkinoiden ja opiskeluiden piiriin. Arto Havo toimitusjohtaja 2

Toimielimet ja tiimit Parik-säätiön toimielimet ovat valtuuskunta ja hallitus. Operatiivisesta johdosta vastaa toimitusjohtaja, jolle tulosyksiköt raportoivat toiminnastaan. Toimitusjohtajan tukena toimii johtoryhmä ja operatiivisen toiminnan keskustelu- ja päätöksentekofoorumina kokoontuu yksiköiden vastaavista koostuva laajennettu johtoryhmä. Toimielimet ja tiimit Parik-säätiön hallitus ja valtuuskunta kaudella 2013-2016 Hallitus Outi Kasurinen Keijo Kaskiaho Annikki Niiranen Anu Romppainen Jari Suomela puh.joht. Valtuuskunta Hengitysliitto Heli ry Tellervo Koskela Lauri Lamminmäki puh.joht. Kouvolan kaupunki Minna Laakso Mirja Lonka Eero Mäkinen Kalevi Pahkala Kouvolan Seudun Invalidit ry Marjatta Huhtiniemi-Pitkänen Keijo Kaskiaho Kuusankosken Invalidit ry Raimo Mäyrä Seppo Räsänen Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, Carea Pekka Jokinen Jaana Ström-Hietanen Pohjois-Kymen Mielenterveysyhdistys Pohjatuuli ry Jukka Pehkonen Kalevi Rantanen 9.12.2014 asti Johtoryhmä toimitusjohtaja Arto Havo kuntoutusohjaaja Annina Hilska talouspäällikkö Liisa Ollikainen, 1.12.2014 alkaen Minna Pietiläinen palvelupäällikkö Mirja Willberg Laajennettu johtoryhmä Arto Havo, toimitusjohtaja Liisa Ollikainen, 1.12.2014 alkaen Minna Pietiläinen, talouspäällikkö Mirja Willberg, palvelupäällikkö Pertti Ahola, tuotantopäällikkö Parik-Metal Osmo Heiskanen, vastaava työvalmentaja Parik-Ekomaa Annina Hilska, kuntoutusohjaaja Mielenterveyskuntoutus Juha Immonen, työvalmentaja Parik-Kunnossapito Juha Raitio, vastaava työvalmentaja Parik-Aktive, mediacenter Lauri Sievinen, työvalmentaja mediacenter Marjo Tiensuu, johdon sihteeri Hannu Vanhalakka 31.7.2014 asti, tuotantopäällikkö mediacenter 3

Kokoontumisia 2014 Valtuuskunta 2 Hallitus 5 Laajennettu johtoryhmä 9 Työsuojelutoimikunta 1 Henkilöstö vuonna 2014 Toimihenkilöitä yhteensä 36 Vakituisia 29 Määräaikaisia 7 Laadun varmistamiseksi Strategia- ja taloussuunnitteluasiakirja Metku -laatukäsikirja Kelan laatustandardit Tuetun työllistymisen laatustandardi Vakuutuskuntoutuksen laatuverkosto Sosiaalisen työllistämisen laadunarviointimalli Juhta -perävaunun tekniset tyypitykset Kira-asiakashallintajärjestelmä Säätiö edustettuna: Vates-säätiön valtuuskunnassa Valmennus- ja sosiaalipalveluyhteisöjen yhdistys Oktetti ry jäsen, hallituksen jäsen Valtakunnallisen työpajayhdistyksen jäsen jäsenyys työeläkelaitosten ylläpitämässä työhönkuntoutumisen palveluverkostossa (VKK) Suomen Yrittäjät ry ja Kymen yrittäjät ry jäsen Pohjola-Vakuutus Oy alueneuvottelukunnan puheenjohtajuus Kouvolan kehitysvammaisten tukiyhdistys jäsen Socom Oy osakas Avaintyönantajat AVAINTA ry jäsen Arvoliiton jäsen Suomalaisen Työn Liiton jäsen Vates-säätiön, Tpy:n ja työttömien yhdistysten verkostoissa Palveluita kehitetään säätiön hallituksen ja valtuuskunnan vahvistaman strategia- ja taloussuunnitelman mukaisesti. Toiminta ja palvelut toteutetaan asiakaslähtöisesti henkilöiden yksilölliset tarpeet ja taidot huomioiden. Ammatillisen osaamisen kehittämistä koulutuspäiviä toimihenkilöillä asiakkaille järjestettyihin koulutuksiin osallistuneita 138 pv 125 henk. Vuonna 2014 Parik-säätiön palveluiden piirissä oli yhteensä 845 henkilöä ja valmennuspäiviä kertyi 52682. 4

Poimintoja vuoden 2014 tapahtumista Poimintoja vuoden 2014 tapahtumista 22.1. Laajennettu johtoryhmä 3.2. Tilintarkastus 12.2. Hallitus 19.2. Laajennettu johtoryhmä 3.3. Kansanedustajat Sari Palm ja Jari Lindström vierailulla Parik-säätiöllä 4.3. avoimet ovet mediacenterissä 25.3. valtuuskunta 2.4. laajennettu johtoryhmä 11.4. Trafi auditointi 6.5. laajennettu johtoryhmä 8.5. Sisu-päivä Hyypiä-areenalla 9.5. Aktiven kevätretki Utin jääkärirykmenttiin 15.5. haasteottelu SudetSisu Parik toimihenkilöt 17.5. Parik mukana Kouvola-päivässä 21.5. Hallitus 28.5. RAYn tutustumiskäynti Parikilla 5.6. laajennettu johtoryhmä 5.6. Startti 1-v., avoimet ovet 5.6. Pietarilaisia vieraita tutustumassa säätiöön 15.6. SudetSisu osallistui StadiCupiin 16.6. Kouvolan Liikennepuiston avajaiset 18.6. Mielenterveyskuntoutujien yleisurheilukisat Kuusankoskella 9.-10.8. Meidän maaseutu tapahtumassa Parik mukana 13.8. Viranomaiset Manskilla, Parik mukana 16.8. Kouvolan Liikennepuiston päättäjäiset 21.8. laajennettu johtoryhmä 26.8. Kouvolan valtuustoryhmien puheenjohtajat vierailulla Parikilla 29.8. Vire-talolla kesäkauden päättäjäiset 17.9. STM vieraita Parikilla 18.9. hallitus 23.9. laajennettu johtoryhmä 23.9. Parik-säätiön ulkoilupäivä 1.10. Valtakunnallinen säätiöpäivä 16.10. Tilintarkastus 28.10. hallitus 30.10. laajennettu johtoryhmä 18.11. valtuuskunta 9.12. laajennettu johtoryhmä 10.12. työsuojelutoimikunnan kokous 15.12. Aktiven pikkujoulu 19.12. Vire-talon puurojuhla 23.12. toimihenkilöiden yhteinen jouluglögi-tilaisuus 5

Parik-säätiön avulla Kouvolan Liikennepuiston avoinna kesällä 2014 Parik-säätiö mahdollisti Kouvolan kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen myötä Kouvolan liikennepuiston toiminnan jo toisena kesänä peräkkäin. Lasten liikennekasvatusta tuettiin Parik-säätiön työllistämien nuorten ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman Aikuisen kokoinen aukko-hankkeen vapaaehtoistyön avulla. Liikennepuiston kausi ajettiin päätökseen lauantaina 16.08. Päättäjäistapahtumassa paikalla oli Liikenneturvan infopiste ja liikenneturva järjesti lapsille liikennetietovisailua. Kouvolan kaupunki tarjosi päättäjäisten kunniaksi jäätelöt ja lisäksi kaikilla ajelijoilla oli mahdollisuus osallistua päättäjäisarvontaan. Omat terveiset oli mahdollista käydä piirtämässä liiduilla asfalttiin. Päättäjäispäivänä vilskettä riitti uhkaavasta sateesta huolimatta ja päivän kävijämäärä kipusi noin 170 kävijään. Koko kesän aikana Liikennepuistossa vieraili yli 10 000 kävijää. Kun tarvitset lisätyövoimaa... työpankki tasoittaa ruuhkahuiput! Parik säätiön työpankki Parik - säätiön Työpankki antaa yrityksille mahdollisuuden joustavaan toimintaan. Työpankkimalli soveltuu mainiosti tilanteisiin, joissa kokeillaan uutta toimintaa ja etsitään käyttökelpoisia ratkaisuja pysyväksi toiminnaksi. Säätiön työpankki tarjoaa mainion vaihtoehdon vuokrata työvoimaa erilaisiin työkohteisiin. Vuonna 2014 työpankin ja Parik-säätiön työnetsinnän avulla sai 46 henkilöä työ- tai harjoittelupaikan avoimilta työmarkkinoilta. 6

Palvelutuotteet ja valmennuspäivät Parik-säätiön palveluita kehitetään säätiön hallituksen ja valtuuskunnan vahvistaman Strategiaja taloussuunnitelman mukaisesti. Toiminta ja palvelut toteutetaan asiakaslähtöisesti henkilöiden yksilölliset tarpeet ja taidot huomioiden. Vuonna 2014 palvelut tuotettiin ostopalvelusopimuksiin perustuen. Säätiön palveluiden piirissä oli 845 henkilöä, joka oli edellisvuotta hieman enemmän ja valmennuspäiviä kertyi edellisvuoden tasolla 52682. Asiakkaista: - miehiä 66 % ja naisia 34 % Säätiön Kira-asiakashallintajärjestelmän avulla seurataan ja raportoidaan palvelutuotannon asiakasvirta. Henkilövolyymit ryhmittäin 01.01-31.12.2014 Ryhmä Henkilöitä ryhmässä Valmennuspäivät Kehitysvam. työtoiminta 43 8314 Kuntouttava työtoiminta 72 4438 Metku-toiminta 24 2143 Myllykoski 200 1440 Nuorten työvalm. ELHA / kunta 50 1013 Nuorten työvalm. ELHA / oppilaitos 66 3254 Palkkatuettu työ, alle 29-v 18 2102 Palkkatuettu työ, yli 29-v 56 8716 Siivo 38 2423 Sosiaalihuoll. työtoiminta 23 3813 Tukeva 38 2222 Työhönvalm./yksilövalmentajan palvelut 1 2 Työhönvalm.palv., erillissop. 37 894 Työkunnon arviointi, työhallinto 1 40 Työkunnon arviointi, vakuutusyhtiö 1 3 Vire-toiminta 177 11865 Yhteensä 845 52682 Jatkosijoittuminen Parik-säätiön jakson jälkeen Parik-säätiön työvalmennuksen vaikuttavuutta seurataan myös asiakkaiden jatkosijoittumisen suhteen. Nuorista, alle 29-vuotiaista 57 % on päässyt opiskelemaan Parikin jälkeen ja työhön 8 %. Yli 29-vuotiaista asiakkaista työ- tai koulutuspaikan on saanut 51 %. 7

Starttivalmennus Starttivalmennusyksikön kohderyhmänä ovat nuoret, jotka eivät ole löytäneet paikkaansa koulutuksesta tai työelämästä. Tavoite asettuu elämänhallinnan ja sitoutumisen vahvistumiseen sekä muutokseen omaksutusta toimintaympäristöstä. Merkityksellistä on kokemus osallisuudesta. Tavoite määritellään jokaisen osallistuvan nuoren kohdalla yksilöllisesti ja osaksi tarvittavaa tukijärjestelmää. Tärkeintä on, ettei kukaan jää ulkopuolelle. Toiminnan sisällön muodostavat pääosin seuraavat asiat: 1. keskeistä on luoda arjenhallinnan muutosprosessi ennen muuhun kuten koulutukseen tai työhönvalmennukseen siirtymistä 2. elämänhallinnan ja toimintakyvyn selvitys ja muiden mahdollisuuksien kartoitus 3. sosiaalinen vahvistuminen ja elämän rytmitys 4. sietämisen valmentautumista 5. ongelmaratkaisutaitojen kehittyminen Asiakaspalautteita Parik-säätiön jakson päätyttyä asiakkaalta kerätään asiakaspalautetta. Esimerkiksi 52% asiakkaista koki, että säätiö jakso vahvisti taitoja joko erinomaisesti tai hyvin. 8

Työkokemusta eri aloilta Parik-säätiön tuotannollista toimintaa järjestävät valmennusyksiköt tarjoavat monipuoliset puitteet palvelutuotteiden toteuttamiselle käytännössä. Yksiköt tarjoavat mielekästä tekemistä ja oikean työympäristön työelämävalmiuksien kehittämiselle ohjatussa ja tasavertaisessa ympäristössä. Valmennusyksiköiden työvalmentajat toimivat yhdessä säätiön yksilövalmentajan, työnetsijän, kuntoutusohjaajien ja muun säätiön henkilökunnan kanssa asiakkaan työllistymismahdollisuuksia edistävien työtehtävien ja menetelmien löytymiseksi. Tuotannolliset valmennusyksiköt valmistavat liikeasiakkaille omia tuotteita sekä tekevät alihankintatöitä. Tuotannollisen toiminnan elinkeinoelämäkontaktien myötä syntyy myös uusia työllistymismahdollisuuksia palveluiden asiakkaille. Parik-Aktiven toiminta suuntautuu ensisijaisesti kehitysvammaisten työtoimintaan. Aktiven perustehtävänä on tarjota asiakkaalleen mielekästä sisältöä päivittäiseen elämään, kokemuksia ja virikkeitä. Toiminta on luonteeltaan työn tekemistä, mutta sisältää aina valmennuselementin sekä tuetun työllistymisen toimintamallin. MediaCenter yksikön palvelut on suunnattu kaikille media-alasta kiinnostuneille henkilöille. Henkilöillä ei tarvitse olla aikaisempaa kokemusta alan töistä tai esim. käytettävistä ohjelmistoista, sillä kaikki tarvittava tietotaito opitaan asiantuntevien työvalmentajien avustuksella. MediaCenterissä henkilöille tarjotaan mahdollisuus tutustua kattavasti media-alan työtehtäviin sekä kokeilla erilaisia tehtäviä. Kierrätyskeskus Ekomaahan alueen asukkaat ja yritykset voivat tuoda tarpeettomia, mutta hyväkuntoisia huonekaluja sekä kodintavaroita kierrätykseen. Puutyöosastolla kunnostetaan huonekaluja asiakastöinä ja lisäksi osa kierrätyskeskukseen tulevista huonekaluista laitetaan entistä ehompaan kuntoon ennen kuin ne laitetaan myyntiin Ekomaan myymälään. 9

Kunnossapito-osasto tarjoaa työvalmennusta rakennusalasta kiinnostuneille henkilöille. Kunnossapito huolehtii säätiön omien kiinteistöjen huollosta sekä tekee ulkopuolisille asiakkaille tarjousten perusteella ja tilanteen mukaan erilaisia remontti- ja rakennustöitä sekä piha- ja viheralueiden hoitoon liittyviä tehtäviä. Metal-yksikkö toimii työvalmennus-, koulutus- ja kuntoutuspalveluiden toteuttamisympäristönä palvelutuotteiden asiakkaille. Yksikössä valmistetaan mm. vetojuhta -merkkisiä autoperävaunuja ja venetrailereita sekä huolletaan kaiken merkkisiä peräkärryjä ja trailereita. Metal-yksikön tuotannollinen ympäristö luo valmennusasiakkaille aidot työvaltaiset olosuhteet tutustua ja harjaantua metallialan työtehtävissä. Kuusaantien ja Hemmintien toimipisteissä on mahdollista harjoittaa työelämäntaitoja keittiöja puhtaanapitoalan tehtävissä, osallistuen säätiön omien tilojen puhtaanapitoon ja keittiötöihin. Työvalmentajan ohjauksessa asiakkaat huolehtivat siitä. 10

Projektitoiminta 2014 Parik-säätiön valmennus-, kuntoutus- ja koulutustoiminnan kehittämisen kulmakivenä on laajapohjainen ja alueen keskeisten yhteistyökumppaneiden tarpeita vastaava projektitoiminta. Lähtökohtana on tuottaa uusia tai kehittää olemassa olevia palveluja ja toimintatapoja hankkeiden kautta. Projektitoiminnan perustana on näkemys, että kehitystyö palvelee säätiön toiminta-ajatusta sekä tukee perustoimintojamme antaen monipuolisen hyödyn laajalle asiakaskunnallemme. Onnistuneiden kehittämishankkeiden kautta luottamus Parik-säätiön projektiosaamiseen ja asiantuntemukseen on vahvistunut. Kokeilu- ja kehittämistoiminnan kautta syntyneet hyvät käytännöt on pyritty mallintamaan, tuotteistamaan ja mahdollisuuksien mukaan monistamaan Parik-säätiön toimialalle, sosiaalisen työllistämisen kenttään. Vuonna 2014 säätiön projektitoiminnassa on keskitytty tukemaan vaikeasti työllistettävien sijoittumista työelämään, kumppanuustoiminnan vakiinnuttamiseen sekä vaihtoehtoisten oppimisympäristöjen tunnistamiseen sekä työvaltaisen koulutusmallin kehittämiseen. Projektitoiminnan tavoitteena on tukea ja kehittää säätiön perustoimintaa ja strategisia tavoitteita. Projektit 2014 Siivo rahoittaja Kaakkois-Suomen ELY-keskus projektin tavoitteena on työttömien työllistymis- ja koulutusvaihtoehtojen etsiminen. Hankkeen kohderyhmässä maahanmuuttajapainotus. Tukeva rahoittaja Kaakkois-Suomen ELY-keskus projektin tavoitteena on työttömien työllistymis- ja koulutusvaihtoehtojen sekä -polkujen etsiminen. Hanke tukee osaltaan Nuorisotakuun toteutumista. Opus rahoittajana Kaakkois-Suomen ELY-keskus/ESR kaakkois-suomen laajuinen kumppanuushanke projektin tavoitteena on työllistämispolkujen ja uusien oppimisympäristöjen ja työvaltainen koulutuksen kehittäminen Aikuisen kokoinen aukko rahoittajana Raha-automaattiyhdistys vapaaehtoiset rinnalla kulkijoina projekti Myllykoski rahoittajana Raha-automaattiyhdistys yhteinen olohuone Myllykosken paperitehtaalta irtisanotuille henkilöille Elämä hallinnassa Etsivä nuorisotyö rahoittajana Opetus- ja kulttuuriministeriö Nuotta rahoittajana Uudenmaan ELY-keskus ALU rahoittajana Valtakunnallinen työpajayhdistys 11

Oppilaitosyhteistyötä Parik-säätiö edistää erilaisin palveluin ja aktiivisella oppilaitosyhteistyöllä myös nuorten mahdollisuuksia sijoittua työelämään. Vuonna 2014 Parik-säätiön palveluiden piirissä oli kaikkiaan 845 henkilöä, joista noin 27 % oli alle 29-vuotiaita nuoria. Yhteistyö perusopetuksen kanssa Säätiön palvelut ovat osoittautuneet toimivaksi avuksi niiden peruskoulun viimeisillä luokilla olevien oppilaiden kanssa, joille oppivelvollisuuden suorittaminen tuottaa vaikeuksia. Valmennusyksiköiden työympäristö tarjoaa näille oppilaille mielekkäämmän ympäristön ja lisäpotkua koulun loppuun käymiseen. Teknisten alojen peruskoulutukseen valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (TEKVA) KSAOn kanssa toteutettava Tekva-koulutus on suunnattu peruskoulun päättäneille nuorille, joilla ei ole ammattitutkintoa mutta on oppimiseen liittyviä vaikeuksia tai jotka tarvitsevat erityisiä opetusjärjestelyjä tai opiskelijahuoltopalveluja. Tavoitteena on antaa opiskelijalle sellaisia valmiuksia, että hän kykenee koulutuksen jälkeen hakeutumaan edellytystensä mukaan ammatilliseen peruskoulutukseen. Työvaltainen koulutus vaihtoehtoiset oppimisympäristöt Perinteisessä luokkamuotoisessa opetuksessa on putoamisvaarassa olevia opiskelijoita, joiden opinnot eivät etene suunnitelmien mukaisesti ja heidän opintonsa ovat olleet vaarassa keskeytyä. Vaihtoehtoiset oppimisympäristöt mahdollistavat näille nuorille ammatillisen koulutuksen loppuun saattamisen. Työvaltainen koulutus toteutetaan vaihtoehtoisessa oppimisympäristössä, joka on tunnistettu ja opinnollistettu. Koulutuksessa opiskelijat opiskelevat koko perustutkintonsa työvaltaisesti pienryhmässä. Työvaltaista koulutusta toteutetaan Kouvolan seudun ammattiopiston ja Parik-säätiön yhteistyönä. Yhtenä tällaisena vaihtoehtoisena oppimisympäristönä toimii säätiön Metal-yksikkö. E T S IV Ä nuorisotyö Etsivää nuorisotyötä Parik-säätiöllä Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamana Parik-säätiöllä toimii kaksi Etsivä nuorisotyön ohjaajaa. Etsivä nuorisotyö täydentää nuorten tukipalveluja ja tukee arjen hallintaa. Tavoitteena on varhaisella puuttumisella ja ennaltaehkäisevällä työllä tukea nuoria, jotka ovat riskiryhmässä syrjäytyä tulevaisuuden suhteen. 12

Mielenterveyskuntoutus Metku Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus ja Vire -toiminta Parik-säätiön mielenterveyskuntoutus käsittää Metkuja Vire-toiminnot ja niiden kehittämisestä vastaa Mielenterveystiimi (MT-tiimi). Tiimin tavoitteena on kehittää Parik-säätiöön mielenterveyskuntoutujien portaittaista kuntoutusmallia päivätoiminnasta työelämän, koulutuksen tai itsenäisemmän elämän suuntaan. Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus on Kelan kustantamaa ammatillista kuntoutusta. Se on suunnattu työikäisille henkilöille, joiden tavoitteena on hakeutua työelämään tai koulutukseen. Kuntoutujat työhönvalmennukseen valitsee kuntoutustyöryhmä, johon kuuluu edustajat Kelasta, Psykiatrian poliklinikalta, Työvoiman palvelukeskuksesta, Te-toimistosta, Sosiaalitoimesta sekä Parik-säätiöltä. Vuoden 2014 aikana mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennukseen osallistui 24 kuntoutujaa. Työhönvalmennuksen jälkeen kuntoutujien jatkona on ollut mm. opiskelu, työkokeilu, työllistyminen palkkatuella tai siirtyminen avotyötoiminnan pariin. Vire-toiminta tarjoaa monenlaisia kuntoutusmahdollisuuksia Vire-toiminta on suunnattu niille aikuisille mielenterveyskuntoutujille jotka ovat motivoituneita ylläpitämään ja edistämään omaa kuntoutumistaan toiminnallisin keinoin, mm. osallistumalla erilaisiin ryhmiin, saamalla ohjausta arjenhallinnassa ja päivittäisissä toiminnoissa. Toisilta asiakkailta saatu vertaistuki on ensiarvoisen tärkeää. Vire-toiminnan rinnalla toimii Vire-pajatoiminta, joka on tarkoitettu niille kuntoutujille, joilla on motivaatiota nykyisten toiminnallisten taitojen ylläpitämiseen ja niiden vahvistamiseen. Työnkaltaisen toiminnan kautta tarjoutuu mahdollisuus omien voimavarojen kartoittamiseen ja olemiseen osana työyhteisöä. 13

Talous Parik-säätiön toiminta tähtää vakaaseen ja maksukyvyltään luotettavaan palveluiden tuottamiseen. Taloushallinto tuottaa informaatiota, joka edistää toiminnan suunnittelua, päätöksentekoa ja seurantaa. Vuoden kokonaistuotot olivat 3 760 186,24 ja kokonaiskulut 3 659 286,82, tilikausi oli 65 333,70 ylijäämäinen. Tulot 2014 Menot 2014 14

15

PARIK-SÄÄTIÖ RAHOITUSLASKELMA Toteutunut Toteutunut 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 Varsinaisen toiminnan rahavirta Varsinaisen toiminnan ylijäämä 88 100,81 62 226,90 Poistot 119 639,91 114 844,67 Käyttöpääoman muutos 62 743,59 99 640,41 Maksetut korot ja maksut -35 771,91-38 991,42 Saadut korot 206,19 0,00 Varsinaisen toiminnan rahavirta 234 918,59 237 720,56 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineett. hyödykkeisiin -101 026,79 0,00 Aineell. ja aineett. hyödykk. luovutushinnat 57 700,51 9 000,00 Investointien rahavirta -43 326,28 9 000,00 Rahoituksen rahavirta Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -11 110,98 0,00 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -53 366,14-200 771,85 Rahoituksen rahavirta -64 477,12-200 771,85 Rahavarojen muutos 127 115,19 45 948,71 Rahavarat 1.1. 397 124,74 351 176,03 Rahavarat 31.12. 524 239,93 397 124,74 Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten liikesaamisten muutos 54 486,11 20 999,18 Vaihto-omaisuuden muutos 34 432,89 94 215,44 Lyhytaikaisten velkojen muutos -26 175,41-15 574,21 62 743,59 99 640,41 16

17

18

www.facebook.com/pariksaatio www.parik.fi