Keuhkojen kliinisten toimintakokeiden perusteet



Samankaltaiset tiedostot
Keuhkojen kliinisten toimintakokeiden perusteet. Luento Päivi Piirilä Dos. Oyl., Ma professori

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9.

Spirometriatutkimuksen tulkinta. Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Johdantoluento fysiologian harjoitustyöhön PEF, SPIROMETRIA, BRONKODILATAATIOTESTI JA HENGITYSÄÄNET

Rintakipu ja hengenahdistus - keuhkosairaudet

SPIROMETRIAN UUDET VIITEARVOT TULKINTAPERIAATTEET

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Pekka Malmberg Kliinisen fysiologian dosentti Osastonylilääkäri Hyks Iho- ja allergiasairaala SPIROMETRIAN TULKINTA UUDISTUU

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet

Spirometria ja keuhkoahtaumataudin varhaistoteaminen

Spirometrian tulkintaa esimerkein

HUIPPUVIRTAUSMITTAUS (PEF) SPIROMETRIA BRONKODILATAATIOTESTI HENGITYSÄÄNET

SPIROMETRIATUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN, KÄYRIEN VALITSEMINEN JA VIRHELÄHTEET LABORATORIOHOITAJA ANNA GULDBRAND

H E N G I T Y S V A J A U K S E E N J O H T A V A T T A V A L L I S I M M A T S A I R A U D E T

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

Työkyvyn arviointi keuhkosairauksissa

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

HENGITYSKAASUJEN VAIHTO

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa

PEF- JA PIF-MITTARIT ASTMAN DIAGNOSTIIKASSA JA HOIDOSSA. Sairaanhoitaja Minna Suhonen, Soite

Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS

Astma. Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus. Astma on

Integrated teaching of clinical physiology

Keuhkosairaudet ja liikunnan ohjelmointi -

Spirometrian viitearvot. Päivi Piirilä, LKT, dos. osastonylilääkäri Meilahden sairaalan kliinisen fysiologian yksikkö HUS-kuvantaminen

Hengitysvajaus Hengitysvajauksesta ja sen hoidosta

Miksi hengästyn? Anssi Sovijärvi Kliinisen fysiologian emeritusprofessori, HY

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

TYPPIOKSIDIANALYYSI. Pt-NO-ex. Katriina Jokela bio6sn 2009

KOHORTTI 66 -AINEISTON OBSTRUKTIIVISTEN SPIROMETRIOIDEN LUOTETTAVUUS

Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. COPD sairautena. Käypä Hoito Minna Virola

Verikaasuanalyysi. Esitys (anestesia)hoitajille. Vesa Lappeteläinen

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

Virtaustilavuus-spirometriamittausten laadukkuuden toteutuminen Fimlab Laboratoriot Oy:ssä Riihimäen laboratoriossa

O 2 , CO 2. ja hengityslaitehoito. Matti Reinikainen ja Ari Uusaro

Vaikean keuhkoinfektion tukihoidot Leena Mildh HUS Teho-osastot

SPIROMETRIAN TULKINTA AUTOMAATTILAUSUNNON OIKEELLISUUDEN VARMISTAMINEN

Keuhkoahtaumataudi hoitokäytännöt Carea alueell. Jussi Männistö

Hengityskoulu Perusoppimäärä

Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka

Liikunta ja keuhkot. Heikki Tikkanen ja Juha Peltonen

Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa

Keuhkojen diffuusiokapasiteettilaitteiden menetelmä- ja tulostasovertailu

Kurkistus hengityskaasuanalyysin numeroiden taakse & VeriVita-demo

Noninvasiivinen ventilaatiohoito

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus

Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla.

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa

LOKIKIRJA. Keuhkosairauksiin erikoistuvan lääkärin. Koulutettavan nimi. Ilmoittautunut koulutusohjelmaan. Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Nimi

Luentomateriaali Keuhkoahtaumatauti. Julkaistu Perustuu päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen

KEUHKOAHTAUMATAUTI JUHA JAAKKOLA PERUSTUU PÄIVITETTYYN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSEEN

Copyright: Labquality Oy MOODI. Erillisjulkaisu nro painos, 2006

JA NYT RÄJÄHTÄVÄSTI Virtaus-tilavuusspirometrian ohjausmateriaali

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

Keuhkojen kokonaistilavuuden yhte- nevyys kehopletysmografian ja diffuu- siokokeen välisessä vertailussa

Spirometrian suorittaminen ja tulkinta uudet suomalaiset ja monikansalliset viitearvot käyttöön

PUHALLUSASENNON VAIKUTUS SPIROMETRIATUTKIMUKSEN TULOKSEEN

Sovijärvi, Anssi R. A.

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Ilmailulääketieteen keskus. Sotilaslääketieteen Keskus

Obesiteetti-hypoventilaatio syndrooman (OHS) hoito potilastapausten valossa

HENGITYKSEN ARVIOINTI JA HOITO

Yleissairaus ja anestesia -Vaikea hengitysvajaus ja uniapnea. Anestesiakurssi LT, EL Juha Grönlund TYKS/Teho-osasto

Ville Ronkainen. Opinnäytetyö. Lääketieteen koulutusohjelma. Itä-Suomen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. Kliinisen lääketieteen yksikkö

KLIINISEN RASITUSKOKEEN

Urheilijan allergiat ja astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija ohjelma UKK-instituutti

Happo-emästasapaino. Tavoitteita. Kysymykset. Kysymykset 3 ja 4. Kysymykset 1 ja 2. ph = -log [H + ] [H + ] ph

SPIROMETRIATUTKIMUKSEN TULOKSIIN VAIKUTTAVAT PREANALYYTTISET TEKIJÄT

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Hengitysvajaukseen johtavat tavallisimmat sairaudet ja pitkäaikaisen happihoidon, 2PVhoidon ja ASV-hoidon kriteerit. Tarja Saaresranta 4.2.

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Happo-emästasapaino. Tavoitteita. Kysymykset 1 ja 2. Kysymykset 3 ja 4. Kysymys 5. ph = -log [H + ] [H + ] ph

HENGITYSVAJAUS. Sami Mäenpää KAKS / teho-osasto

Spirometrian viitearvot uudistuvat mitä se merkitsee käytännössä

Hypoksemia ja ajokyky. Ulla Anttalainen, LT, Keuhkosairauksien ja allergologian el., Tyks/Medisiininen toimialue, Keuhkosairaudet 29.3.

OBESITEETTIHYPOVENTILAATIO KATSAUS

Keuhkojen diffuusiokapasiteetin mittaaminen Itseopiskelumateriaali

Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt. ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus

Astma. - pikkulapsella - aikuisella - vanhuksella - tupakoitsijalla - ylipainoisella - urheilijalla - COPD-potilaalla

Idiopaattinen keuhkofibroosi tunnistaminen, toteaminen ja hoito

Invasiivisen mekaanisen ventilaation perusteita ja uusia moodeja. Anni Pulkkinen El anestesia ja tehohoito Keski-Suomen Keskussairaala

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

HENGITYSTUKIYKSIKKÖ KROONISEN VENTILAATIOVAJEEN PATOFYSIOLOGIAN PERUSTEITA

Uloshengitysilman typpioksidi: vakiointi ja mittaukseen vaikuttavia tekijöitä. Harri Lindholm, erikoislääkäri

KohorNvaikutus VANHAT SUOMALAISET VIITEARVOT VILJANEN YM, Miksi tarvitaan uudet suomalaiset viitearvot? Mi)austekniikan kehitys

Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen

TERVETULOA KLIINISEN FYSIOLOGIAN LABORATORIOON HENGITYSELIMISTÖN TUTKIMUKSIIN

Kertausta astman ja keuhkoahtaumataudin diagnostiikasta ja hoidosta. Antti Saarinen LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri

VIRTAUSTILAVUUS-SPIROMETRIA Ohjauksen merkitys laadukkaaseen spirometriatutkimukseen

13. Hengitys II. Keuhkotuuletus, hapen ja hiilidioksidin kulku, hengityksen säätely, hengityksen häiriöitä, happiradikaalit

COPD avohoidossa. Eeva-Maija Nieminen keuhkosairauksien erikoislääkäri vs. kliininen opettaja HY, Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Aikuisena alkava astma. Astmatutkimukset vs. todellisuus Ruotsissa

Hyvinkään sairaanhoitoalueen keuhkoahtaumataudin hoitoketju

Hengenahdistuspotilaan tutkiminen päivystysvastaanotolla. Matti Rekiaro

ENGLANNINKIELISET OHJEET KEUHKOFUNKTIOTUTKIMUSTEN SUORITTAMISEEN

TUTKIMUSTEN OIKEA-AIKAISUUS KEUHKOSAIRAUKSIEN POLIKLINI- KAN POTILAILLA

Transkriptio:

Keuhkojen kliinisten toimintakokeiden perusteet Professori Anssi Sovijärvi Luento 21.1.2013

Kaasujenvaihdunta keuhkoissa

Ventilaatio-perfuusiosuhde, obstruktio Sovijärvi, Salorinne kirjassa Keuhkosairaudet 2000

Keuhkojen kaasujenvaihduntaan vaikuttavat tekijät (1/3) 1. Ventilaatiokapasiteetti a. Hengitysteiden obstruktiot - sentraaliset :larynx-, trakeastenoosi - bronkiaaliset: astma, keuhkoahtaumatauti,bonkioliitit b. Hengityslihasten voima -neuromuskulaariset sairaudet

Keuhkojen kaasujenvaihduntaan ( 2/3) c. Keuhkoja ja rintakehää jäykistävät muutokset (komplianssi pienenee) - keuhkofibroosit, - lihavuus, thorax-deformiteetit d. Hengityksen säätelyhäiriöt -hypoventilaatiosyndroomat (hyperventilaatiosyndrooma ei alenna kapasiteettia) e. Keuhkotilavuuksien pienentyminen, restriktio -keuhkoparenkyymisairaudet, tilaa ottavat prosessit, lihavuus, rintakehän jäykistyminen

Keuhkojen kaasujenvaihduntaan ( 3/3) 2 Pienentynyt keuhkojen diffuusiokapasiteetti -interstitiellit prosessit, emfyseema, -keuhkoembolia, anemia 3. Ventilaatio-perfuusiosuhteen häiriöt -obstruktiiviset keuhkosairaudet -keuhkoembolia, keuhko-ca

Structure of bronchioli and alveoli Normal Emphysema Lamb in Respiratory Medicine1995

Astman patofysiologiaa

Keuhkojen tuuletuskyvyn mittaus

PEF-mittaus

PEF-mittaus

PEF-puhallus

PEF-vuorokausivaihtelun mittaus + bronkodilataatiovasteet

Poikkeava PEF:n vuorokausivaihtelu ja PEF-seuranta 2 viikkoa bronkodilataatiovaste PEF-vrk-vaihtelun laskeminen: (PEFmax-PEFmin) / PEF mean Poikkeava vaihtelu > 20% Poikkeava bronkodilataatiovaste -> 15% lähtöarvosta Astmakriteerit: 1) PEF-vrk-vaihtelu >20% vähintäin kolme kertaa 2) PEF-bronkodilataatiovaste >15% vähintäin kolme kertaa A.Sovijärvi

Virtaus-tilavuusspiromertia

Virtaus-tilavuusspirometria

FEV 1 -mittaus

Spirometrian aiheet A. Diagnostiikka - hengenahdistuksen syy? - keuhkosairaus? - astma, COPD, keuhkokudoksen sairaus -muu hengitykseen vaikuttava sairaus B. Lääkityksen tehon arviointi: - astma, COPD, keuhkoparenkyymin sairaudet C. Työkyvyn arviointi -keuhkosairaudet D. Toimenpide- ja leikkauskelpoisuuden arviointi A.Sovijärvi,27.1.2011

Spirometrian harkinnanvaraiset vasta-aiheet Hengitysinfektio Tuore sydäninfarkti Epästabiili angina pectoris Vaikeat rytmihäiriöt Tuberkuloosi (yskösvärjäys positiivinen) Ilmarinta Bronkoskopian tai bronkografian välitön jälkitila Ennenaikaisen synnytyksen riski raskauden loppuvaiheessa

Ohjeita spirometriatutkimukseen tuleville (1/2) HUOM! Tutkimusta ei suositella tehtäväksi ennen kuin 2 viikkoa on kulunut hengityselintulehduksen (esim.flunssa) kliinisestä paranemisesta. A. Lääkitys Diagnostinen tutkimus ilman keuhkoputkia laajentavaa lääkitystä. Muissa tapauksissa potilaan normaalisti käyttämä lääkitys ennen tukimusta

Ohjeita spirometritutkimukseen tuleville (2/2) B.Nautintoaineet ja ruokailu 4 tuntia tupakoimatta 2 tuntia ilman kahvia, teetä, kolajuomia ja muita piristäviä aineita sekä välttäen raskasta ateriaa (ei kuitenkaan ravinnotta) 1 vrk ilman alkoholijuomia -2 tunnin ajan vältettävä voimakasta fyysistä rasitusta A.Sovijärvi 27.1.2011

Keuhkofunktiotutkimuksiin vaikuttavat lääkkeet; varoajat Ennen keuhkoputkien altistuskokeita: 5 vrk ilman antihistamiineja

Hyväksymiskriteerejä: Kahden suurimman FEV1:n ja FVC:n ero korkeintaan 150 ml

Bronkodilataatiokoe

Bronkodilataatiokokeen aiheet A. Obstruktiolöydös spirometriassa - FEV1/FVC tai FEV1/VC <88% viitearvosta B. Epäily astmasta ja FEV1 < 90% ja/tai -FVC < 80 % -PEF < 74 % -MEF50 < 62 % C. Astmalääkityksen riittävyyden arviointi A.Sovijärvi 27.2.2011

Bronkodilataatiokoe: 0,4 mg salbutamolia

Bronkodilataatiokokeen suoritus Koe salbutamolilla - perusspirometrian jälkeen 2x2 annosta salbutamolia à 0,1 mg (yht. 0,4 mg) Uusi spirometria 10 minuutin kuluttua

Spirometrian tulkintaperiaatteet

Spirometriatuloksen tulkinta A. Normaali tai poikkeava B. Muutoksen vaikeusaste - Vertailu viitearvoihin C. Muutoksen laatu - Obstruktio (hengitystieahtauma) - Restriktio (keuhkotilavuus pienentynyt) A.Sovijärvi 27.1.2011

Spirometriatuloksen vertailu viitearvoihin ja luokittelukriteerit Sovijärvi A,Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede,duodecim, 2003

Spirometrian tyyppikäyriä, tilavuus-aika-mittaus A.Sovijärvi 27.1.2011

Virtaus-tilavuusspirometria, tyyppikäyriä A.Sovijärvi 27.1.2011

Obstruktio virtaustilavuusspirometriassa Sovijärvi,Duodecim, 1984

Spirometriatuloksen tulkintaa 2. Obstruktion palautuvuus - Merkitsevä bronkodilataatiovaste: astma - Ei bronkodilataatiovastetta: COPD

Bronkodilataatiokoe Astmalle tyypillinen spirometrialöydös

Spirometriatuloksen tulkintaa D. Restriktio (keuhkotilavuus pienentynyt) - FVC ja VC < 80% viitearvosta - Dynaaminen vai tilavuusrestriktio? E. Hengityslihasten voima alentunut - PEF

Spirometriatutkimuksen virhelähteitä A.. Tutkimuksen suorittajan virheet Virheellinen kalibrointi Virheelliset esitiedot (sukupuoli, ikä, pituus) Huono potilaan ohjaus Nenänsulkija puuttuu Ilmavuoto suupielissä Väärä puhallusasento Mittaustulosten väärä valinta Mittaus- ja laskentavirheet Väärät viitearvot

Spirometrian virhelähteitä B. Potilaasta johtuvat virheet Huono yhteistyöhalukkuus Virheellinen puhallustekniikka Löysä hammasproteesi Puhallusta häiritsevät oireet (esim. yskä, rintakipu) Lääkitys ei ohjeiden mukainen C. Tulosten tulkitsijan virheet D. Laitteistosta johtuvat virheet

Keuhkotilavuudet ja ansailma Sovijärvi, Salorinne kirjassa Keuhkosairaudet 2000

Keuhkojen tilavuusmittaukset Kysymysasettelut: 1. Onko FVC:n pienentyminen todellista vai dynaamista? (dynaaminen restriktio) 2. Onko jäännöstilavuus (RV)suurentunut? (hyperinflaatio) 3.. Onko ventiloitumaton kaasutilavuus l. ansailma suurentunut?( pysyvä ilmasalpaus)

Sovijärvi, Sovijärvi, Salorinne Salorinne kirjassa Keuhkosairaudet 2000 2000

Keuhkotilavuuksien mittausmenetelmät 1. Kaasulaimennosmenetelmät -Helium-spirometria 2. Kehopletysmografia (bodybox)

Tilavuusspirometria (He- laimennusmenetelmä)

Kehopletysmografia

Rintaontelon kaasutilavuus TGV= 1/tan a

Keuhkoputkien supistumisherkkyyden mittaus

Keuhkoputkien supistumisherkkyys astmassa suurentunut

Keuhkoputkien epäspesifiset altistuskokeet Keuhkoputkien supistusherkkyyden määrittäminen Indikaatiot 1. Astman diagnostiikka, jos ei selviä spirometrian tai PEF- vuorokausivaihtelun perusteella 2. Astman hoitovasteen seuranta Menetelmät 1. Histamiini tai metakoliini-aerosolien inhalaatio 2. Dosimetrinen annostelu nousevien annoksin 3. Tulostetaan PD 15 FEV 1 -arvo = se annos, joka saa aikaan FEV 1 -arvon alenemisen 15%:lla - supistumisherkkyyden mittari

Keuhkoputkien histamiinialtistuskoe

Dosimetrinen histamiinialtistuskoe

Vain astmassa lievää vaikeampi keuhkoputkien supistumisherkkyys (PD15 FEV1 alle 0,4 mg)(sovijärvi et al, Chest,1993)

Keuhkoputkien supistumisherkkyyden kasvun syitä 1. Astma (eosinofiilinen tulehdus) 2. Muut keuhkoputkiston sairaudet (COPD ym.) - vain lievä hyperreaktiviteetti

Keuhkojen diffuusiokapasiteetin mittaus

Keuhkojen CO-diffuusio

A.Sovijärvi 27.1.2011

Diffuusiokapasiteettimittauksen viitearvot ja luokittelu

Keuhkojen diffuusiokapasiteetti (DL) 1 DL = 1 Dm + 1 Vc DL Dm Vc = keuhkojen diffuusiokapasiteetti =membraanikomponentti = kapillaariston veritilavuus = kaasun affiniteetti punasoluun

Keuhkojen diffuusiokapasiteetin (DL co ) alentumisen syitä 1. Keuhkoemfyseema (Dm, Vc) 2. Interstitiaaliset keuhkosairaudet (Dm) (esim. keuhkofibroosit, alveoliitit) 3. Keuhkoembolia (Dm, Vc) 4. Keuhkotilavuuksien pienentyminen (Dm,Vc; diffuusiopinta-ala) 5. Anemia (kaasun affiniteetti vereen) A.Sovijärvi 27.1.2011

Alveolitason kaasujenvaihdunta: normaali ja alentunut diffuusiokapasiteetti

Diffuusiokapasiteettimittauksen indikaatiot 1. Keuhkokudoksen sairauksien diagnostikka ja seuranta -fibroosit, alveoliitit, pneumokonioosit, asbestoosi 2 Keuhkoemfyseeman diagnostiikka ja vaikeusasteen arviointi 3 Hypoksemian syyn selvittely - esim. keuhkokudoksen sairaudet, keuhkoembolia 4 Keuhkoverenkiertohäiriöiden selvittely (keuhkoembolia) 5 Preoperatiivinen tutkimus: - keuhkosyöpä, keuhkoreduktioleikkaus, keuhkonsiirto

Keuhkojen toiminnan jakautumisen tutkimukset

Ventilaation ja perfuusion jakautumishäiriöt keuhkoissa Suht.o-vshuntti PAO2 alent. PAO2 PaO2 alent. PaO2 alent. A.Sovijärvi 27.1.2011

Keuhkojen isotooppikuvaus gammakameralla;tc99m makroaggregaatin annostelu perfuusiokuvausta varten

Tc99m-hiilipartikkeleiden inhalointi

Keuhkoembolia, ventilaatio ja perfuusiokuvaus Keuhkoembolia

Ventilaation ja perfuusion epätasainen jakautuma, COPD

Astma, bronkodilataatio VENTILAATIO, Kr-81m PERFUUSIO, Tc-99m-MAA ap pa ap pa PEF 315 l/min PEF 315 l/min PEF 475 l/min PEF 475 l/min Sovijärvi, Salorinne kirjassa Keuhkosairaudet 2000

SaO 2 -mittaus pulssioksimetrilla

Pulssioksimetria rasituskokeessa

Valtimoveren happisaturaation (SaO 2 ) alentumisen syitä 1. Epätasainen ventilaatio-perfuusiosuhde - obstruktiiviset keuhkosairaudet - keuhkoembolia - obesiteetti (makuulla) 2. Alentunut keuhkojen diffuusiokapasiteetti - emfyseema - interstitiaaliset keuhkosairaudet - keuhkoembolia A.Sovijärvi 27.1.2011

Valtimoveren happisaturaation (SaO 2 ) alentumisen syitä 3. Alveolaarinen hypoventilaatio - vaikeat keuhkosairaudet - neuromuskulaariset sairaudet - thorax-vammat 4. Sisäänhengitysilma huono - matala happiosapaine (lentokone, vuoristo) - hiilimonoksidimyrkytys 5. Oikea-vasen shuntti (esim. synnynnäiset sydänviat A.Sovijärvi 27.1.2011

Valtimoveren verikaasuanalyysi

Valtimoverinäyte rasituskokeesa

Verikaasuanalyysin ja happoemästasapainon viitearvot Valtimoverinäyte potilaan ollessa levossa makuulla ab-po 2 (kpa) > 11,3 ab-pco 2 (kpa) 4,7-6,0 ab-ph 7,35-7,45 ab-be (mmol/l) 2,3

Hypeksemian ja hyperkapnian vaikeusaste PaO 2 :n, SaO 2 :n ja PaCO 2 :n perusteella Hypoksemia Hyperkapnia PaO 2 (kpa) SaO 2 (%) PaCO 2 (kpa) Lievä 11-8 95-89 6,1-6,6 Keskivaikea 7,9-6 88-80 6,7-8 Vaikea < 6 < 80 > 8

Happo-emästasapainon säätelyperiaatteet

Happo-emäs-tasapainon häiriötilat 1. A. Metabolinen asidoosi Kompensoimaton Sairaus Täysin kompensoitu ph - nälkätila ph norm. PaO 2 norm. - sokeritauti PaO 2 norm. PaCO 2 norm. - maksan, ruuansulatuskanavan tai PaCO 2 abe munuaisten toimintahäiriö abe - myrkytystila (asetyylisalisylaatti)

Happo-emäs-tasapainon häiriötilat B. Metabolinen alkaloosi Kompensoimaton Sairaus Täysin kompensoitu ph oksentelu ph norm. PaO 2 norm. PaO 2 norm. PaCO 2 norm. PaCO 2 abe abe

Happo-emäs-tasapainon häiriötilat C. Respiratorinen asidoosi Kompensoimaton Sairaus Täysin kompensoitu ph - heng.infisuffienssi ph norm. PaO 2 - vaikea COPD PaO 2 PaCO 2 - kr. hypoventilaatio PaCO 2 abe norm. - vaikea heng.lihasten abe toimintahäriö

Happo-emäs-tasapainon häiriötilat D. Respiratorinen alkaloosi Kompensoimaton Sairaus Täysin kompensoitu ph hyperventilaatio ph norm. PaO 2, norm. PaO 2 norm. PaCO 2 PaCO 2 abe norm. abe

Hengitysteiden astmatyyppisen inflammaation mittaus Uloshengitysilman typpioksidi

Uloshengitysilman typpioksidimittaus

Uloshengitysilman typpioksidi (NO) NOexp(ppb) Uloshengitys NO plateau Aika (s) A. Sovijärvi, 2.1.2003

NOpeak Healthy subject Asthma patient Time (s)

45 40 35 NO exp (mean) in young male patients with asthmatic symptoms, or asthma and in healthy subjects Ekroos H et al, Respiratory Medicine,2002,895-900 P<0,001 NO exp (ppb) 30 25 20 15 10 5 0 6,6 Healthy (N=13) P<0,01 14,6 Asthmatic symptoms (N=21) 34,2 Asthma (N=10)

Atopic sensitization does no increase FENO in subjects without symptoms or signs of airway disorders Rouhos,Kainu,Karjalainen, Lindqvist,Piirilä,Sarna,Haahtela, Sovijärvi,CRJ,2008;2:141-148 Upper normal limit of FENO 30 ppb (Airflow 50 ml/s)

40 35 30 25 20 15 10 5 0 p < 0.001 p = 0.01 Modified from Rouhos et al, Allergy, 2005,60:1493-1498 Healthy Nonatopic asthma Atopic asthma n =42 n = 15 n = 57

Hierarchic order of tests for asthma diagnosis FENO Eosinophilic inflammation BHR FV-spirometry + bronchodilation test Asthma PEF-follow-up (2 weeks) - within-day variation - responses to bronchodilator A. Sovijärvi 20.1.2010