Mikroteorian jatkokurssi Jorma Sappinen, 10-11
0 Käytännön tietoa Luennot: 21 h, ma 13-16, vk:t 10-16. Sali 7343.2, Jorma Sappinen Harjoitukset: 10 h, Ryhmä 1, ke 14-16, vk:t 12-13 ja 15-17, Sali 1384, Ryhmä 2, pe 12-14, vk:t 12-15, 17, Sali 1384, Jorma Sappinen Tenttipäivät: 2.5. ja uusinnat ensi syksynä Luentomoniste Pindyck Robert S. & Rubinfeld Daniel L.: Microeconomics, joko 5th, 6th tai 7th ed., luvut: 1-4, 6-14, 16 ja 18, luentomonisteesta tarkemmin selviävin rajauksin.
1 KULUTTAJAN VALINTATEORIA 1.1 Yleistä ja historiaa kuluttajan rationaalinen valintakäyttäytyminen hyödynmaksimointioletus rajahyötyteoria ordinaalinen hyötyteoria kuluttajan tasapaino
1.2 Kuluttajan rajoitteet rajoitteet: hyödykkeiden hinnat ja kuluttajan tulot: budjettirajoitus tulkinta: kuluttajan menot (korkeintaan) yhtä suuret kuin hänen tulonsa ratkaistaan budjettirajoite toisen hyödykkeen määrän suhteen: budjettisuoran yhtälö
1.2 Kuluttajan rajoitteet, jatkuu budjettisuoran kulmakerroin: hyödykkeiden hintasuhde tulot: budjettisuoran sijainti koordinaatistossa
1.3 Kuluttajan preferenssit maut ja tottumukset eli preferenssit: havaittavuus ongelmia paljastettujen preferenssien teoria oletus: preferenssit annetut ja niillä tietty rakenne
1.3 Kuluttajan preferenssit, jatkuu oletukset: a) kyllääntymättömyys, eli enempi aina parempi b) täydellisyys eli kaikkia mahdollisia hyödykeyhdistelmiä pystytään vertaamaan ja asettamaan ne keskinäiseen paremmuusjärjestykseen, joko A on parempi kuin B (eli A:ta preferoidaan suhteessa B:n), tai päinvastoin tai sitten A ja B ovat keskenään yhtä hyviä (eli kuluttaja on indifferentti A:n ja B:n välillä) c) transitiivisuus eli jos A on parempi kuin B ja jos B on parempi kuin C, niin A on parempi kuin C, jossa A, B ja C hyödykekoreja tai -yhdistelmiä
1.3 Kuluttajan preferenssit, jatkuu indifferenssikäyrien eli samahyötykäyrien avulla ilmaistaan preferenssejä graafisesti ominaisuuksia: (i) ne eivät voi leikata, (ii) laskevat oikealle ja (iii) yleensä origoon päin kuperia (konveksisuus)
1.3 Kuluttajan preferenssit, jatkuu konveksi muoto on seurausta vähenevästä rajasubstituutioasteesta, kaksi poikkeustapausta: a) indifferenssikuvaaja suora, hyödykkeet täydellisiä substituutteja ja b) kuvaaja "L:n-muotoinen", hyödykkeet täydellisiä komplementteja hyötyfunktio
1.4 Kuluttajan tasapaino ja kysyntäkäyrän johtaminen kuluttajan valinta: hyödynmaksimointioletus, kuluttaja valitsee annetulla budjettirajoituksella parhaiten preferenssejään vastaavan hyödykekorin optimivalinta siinä budjettisuoran pisteessä, joka sivuaa korkeinta saavutettavissa olevaa indifferenssikäyrää eli kuluttaja valitsee kannaltaan parhaan mahdollisen saatavilla olevan (eli annettuihin rajoitteisiin sopivan) hyödykekorin
1.4 Kuluttajan tasapaino ja kysyntäkäyrän johtaminen, jatkuu kuluttajan tasapaino: hyödykkeiden rajasubstituutioaste (indifferenssikäyrän kulmakerroin) = niiden hintasuhde (budjettisuoran kulmakerroin) annettu hyötyfunktio: rajasubstituutioaste saadaan selville ottamalla hyötyfunktion osittaisderivaatat hyödykkeiden määrien suhteen
1.4 Kuluttajan tasapaino ja kysyntäkäyrän johtaminen, jatkuu osittaisderivaattojen tulkinta kuluttajan rajahyötynä, eli miten kuluttajan saama kokonaishyöty muuttuu kun jommankumman hyödykkeen kulutus muuttuu? erikoistapaus: ns. nurkkapisteoptimi kuluttajan tasapainon muutos tulojen muuttuessa: tulo-kulutus -käyrä Engelin käyrä: hyödykkeen kulutetun määrän ja tulojen yhteys
1.4 Kuluttajan tasapaino ja kysyntäkäyrän johtaminen, jatkuu toisen hyödykkeen euromääräisen hinnan muutoksen vaikutus tämän hyödykkeen kulutettuun määrään optimissa: hyödykkeen kysyntäkäyrä optimipisteiden ura : hinta-kulutus-käyrä
1.4 Kuluttajan tasapaino ja kysyntäkäyrän johtaminen, jatkuu hyödykkeen hinnanmuutoksen kokonaisvaikutus hyödykkeen kulutukseen: jako kahteen osaan, substituutio- ja tulovaikutukseen: a) substituutiovaikutus: hyödykkeen kulutetun määrän muutos, joka liittyy hyödykkeen suhteellisen hinnan muutokseen, kun kuluttajan hyötytaso pidetään ennallaan ja b) tulovaikutus: hinnan muutosta seuraavan reaalitulon muutoksen aiheuttama muutos hyödykkeen kulutetussa määrässä
1.4 Kuluttajan tasapaino ja kysyntäkäyrän johtaminen, jatkuu jos hyödykkeen hinta laskee, substituutiovaikutus lisää aina hyödykkeen kysyttyä määrää, mutta tulovaikutus voi joko lisätä tai vähentää sitä hinnan muutoksen vaikutuksen hyödykkeen kulutukseen vaihtelee, eri tapaukset: a) normaalihyödyke: vaikutukset samansuuntaiset ja hyödykkeen kysyntäkäyrä laskee oikealle
1.4 Kuluttajan tasapaino ja kysyntäkäyrän johtaminen, jatkuu b) inferiorinen hyödyke: tulovaikutus vähentää kysyttyä määrää, mutta on substituutiovaikutusta pienempi ja tällöin kysyntäkäyrä laskee oikealle c) Giffenin hyödyke: tulovaikutus vaikuttaa eri suuntaan kuin substituutiovaikutus ja on suurempi: kysyntäkäyrä nousee oikealle, eli kysytyn määrän ja hinnan riippuvuus suora
1.4 Kuluttajan tasapaino ja kysyntäkäyrän johtaminen, jatkuu jos yksittäisten kuluttajien kysyntäkäyrät oikealle laskevia, myös markkinakysyntä oikealle laskeva markkinakysyntäkäyrän johtaminen: oletuksina (i) preferenssit annettuja ja (ii) kuluttajat toisistaan ja myyjistä riippumattomia joskus kuluttajien kulutuspäätökset riippuvat toisten kuluttajien päätöksistä eli kulutukseen liittyy ns. verkostovaikutuksia: (i) positiivinen verkostovaikutus, eli matkijavaikutus ja (ii) negatiivinen verkostovaikutus, eli hienostelijavaikutus
1.5 Kuluttajan valintateorian sovellus työn tarjontapäätökseen kotitalouden työntarjontapäätös kaksi hyödykettä: muu kulutus C eli kuluttajien kaikkien kulutushyödykkeiden aggregaatti ja vapaa-aika l kuluttaja voi käyttää aikansa joko vapaa-ajan viettoon tai sitten työskentelyyn (merkitään työskentelyyn käytettyä aikaa h:lla) kuluttajan preferenssit: U=U(C,l), jossa U=hyöty, C=kulutus ja l=vapaa-aika (l=1-h) h=työn tarjonta
1.5 Kuluttajan valintateorian sovellus työn tarjontapäätökseen, jatkuu rajoitteet: muut kuin työtulot, a (lapsilisä tai kansalaispalkka) ja työstä saatava yksikköpalkka w (vapaa-ajan vaihtoehtoiskustannus): budjettirajoite C=a+wh, optimi: kulutuksen ja vapaa-ajan rajasubstituutioaste = tuntipalkka
1.5 Kuluttajan valintateorian sovellus työn tarjontapäätökseen, jatkuu jos rajoitteet muuttuvat muuttuu myös tasapaino: (i) a:n nousu; sekä C että l kasvavat, jos vapaa-aika normaalihyödyke (ii) w:n nousu; h joko kasvaa tai vähenee, riippuen tuloja substituutiovaikutuksista ns. taaksepäin kaartuvan työn tarjontakäyrän mahdollisuus työntarjonnan joustot empiirisesti, ja niiden politiikkaimplikaatiot
2 YRITYKSEN TEORIA 2.1 Yrityksen voitonmaksimointi yrityksen tavoite voiton maksimointi rajoitteet: a) tuotantoteknologia, b) markkinat, hyödykkeiden ja tuotannontekijöiden hinnat tai markkinakysyntä voitto: =TR-TC, jossa =voitto, TR=kokonaistulot ja TC=kokonaiskustannukset
2.1 Yrityksen voitonmaksimointi, jatkuu optimituotanto voittofunktion derivaatan nollakohdassa: d /dq=d(tr)/dq-d(tc)/dq=0, ehto MR-MC=0 eli MR=MC (rajatulo = rajakustannus) rajatulo: kokonaistulon muutos tuotannon (ja myynnin) muuttuessa rajakustannus: kokonaiskustannusten muutos tuotannon muuttuessa yrityksen kannalta tarkasteltuna pätee, että: jos MR>MC, tuotantoa kannattaa kasvattaa, jos MR=MC, tuotanto kannattaa pitää ennallaan tai jos MR<MC, tuotanto kannattaa pienentää
2.2 Tuotantofunktio ja tuotoskäsitteet tuotantofunktio: mahdolliset tavat yhdistää tuotannontekijät tuotoksiksi: Q=f(K,L), jossa Q=tuotos, K=pääoma ja L=työvoima tuotantofunktio: teknisesti tehokas tuotantotapa optimaalinen tuotantopäätös: tuotantofunktio ja panoskustannukset panoksen rajatuoton ja rajakustannusten välinen yhteys
2.2 Tuotantofunktio ja tuotoskäsitteet, jatkuu panokset voidaan jakaa kiinteisiin ja muuttuviin aikavälit: a) lyhyt (ainakin yksi kiinteä panos) b) pitkä (kaikki panokset muuttuvia) tuotoskäsitteet: (lyhyt aikaväli ja vain työvoimapanos muuttuva) a) työvoima-panoksen keskimääräinen tuotos: AP L =Q/L b) työvoimapanoksen rajatuotos: MP L =dq/dl
2.2 Tuotantofunktio ja tuotoskäsitteet, jatkuu vähenevät tuotot: tekninen säännönmukaisuus tuotantofunktion ja kustannusten yhteys lyhyellä aikavälillä a) kun MP L kasvaa, MC pienenee b) kun MP L vähenee, MC kasvaa c) kun MP L vakio; MC vakio
2.2 Tuotantofunktio ja tuotoskäsitteet, jatkuu samatuotoskäyrä: tietyn tuotostason aikaansaavat panosyhdistelmät muoto: panosten tekninen korvattavuus toisillaan, kulmakerroin; MRTS MRTS KL =MP L /MP K =-(dk/dl)
2.2 Tuotantofunktio ja tuotoskäsitteet, jatkuu pitkän aikavälin tuotoskäsitteet: kun lisätään kaikkia panoksia a%, jos tuotos kasvaa (i) enemmän kuin a%; kasvavat skaalatuotot (ii) a%; vakioiset skaalatuotot (iii) vähemmän kuin a%; vähenevät skaalatuotot skaala- eli mittakaavatuottojen luonne ja markkinarakenne
2.2 Tuotantofunktio ja tuotoskäsitteet, jatkuu skaalatuotot ja pitkän aikavälin keskimääräiset kustannukset (LAC) liittyvät toisiinsa seuraavasti: (i) kun skaalatuotot kasvavat, LAC vähenevät, (ii) kun skaalatuotot vähenevät, LAC kasvavat (iii) kun skaalatuotot vakiot, LAC vakiot
2.3 Kustannuskäsitteet ja tuotantopanosten optimivalinta lyhyt aikaväli; kustannukset jakautuvat: a) kiinteisiin eli tuotannon Q suuruudesta riippumattomiin, SFC b) muuttuviin eli tuotantomäärän mukaan vaihtuviin SVC kokonaiskustannus (STC) STC=SFC+SVC
2.3 Kustannuskäsitteet ja tuotantopanosten optimivalinta, jatkuu keskimääräiset tai yksikkökustannukset: SATC=STC/Q voidaan jakaa a) kiinteisiin SAFC=SFC/Q b) muuttuviin SAVC=SVC/Q rajakustannukset: SMC=dSTC/dQ tai SMC=dSVC/dQ, eli miten kustannukset muuttuvat tuotannon muuttuessa
2.3 Kustannuskäsitteet ja tuotantopanosten optimivalinta, jatkuu pitkä aikaväli: kaikki kustannukset muuttuvia jos yritys pitkällä aikavälillä käyttää kahta tuotantopanosta työvoimaa L ja pääomaa K, sen kokonaiskustannukset: TC=wL+rK, jossa w työvoiman yksikköhinta eli palkka ja r pääomayksikön hinta eli korko.
2.3 Kustannuskäsitteet ja tuotantopanosten optimivalinta, jatkuu ratkaistaan yhtälö K:n suhteen saadaan K=TC/r-(w/r)L, yrityksen samakustannussuoran yhtälö: kaikki ne K:n ja L:n yhdistelmät jotka voidaan hankkia tietyllä kustannuksella (tai budjetilla) yrityksen optimaalinen panosvalinta: annettuna tietty tuotostaso ja minimoidaan kustannukset
2.3 Kustannuskäsitteet ja tuotantopanosten optimivalinta, jatkuu optimissa, annetun samatuotoskäyrän ja alhaisimman mahdollisen samakustannussuoran sivuamispisteessä, pätee että MRTS KL =-(w/r) ja koska MRTS KL =MP L /MP K, pätee että optimissa MP L /MP K =-(w/r) tekniset vs. taloudelliset rajoitteet panosvalinnalle
3 MARKKINOIDEN TOIMINTA markkinarakenteet 3.1 Markkinarakenne täydellinen kilpailu, oletukset (i) paljon ostajia ja myyjiä (ii) homogeeniset hyödykkeet (iii) vapaa markkinoille pääsy ja sieltä poistuminen (iv) täydellinen tietämys hinnoista ja hyödykkeistä
3.1 Markkinarakenne, jatkuu yhden hinnan laki tuottajan kannalta annettu hinta, kasvoton kilpailu yrityksen kannalta: MR=P yrityksen voiton maksimointi ehto: MR=P=MC erilaiset epätäydellisen kilpailun tilanteet
3.2 Monopolin erityiskysymyksiä monopoli yhden yrityksen toimiala, eikä kilpailijoiden markkinoille tulon uhkaa monopoli kohtaa markkinoiden laskevan kysyntäkäyrän ja asettaa joko hinnan tai myydyn määrän voiton maksimointi: optimiehto MR=MC ylivoittoja myös pitkällä aikavälillä, markkinoille pääsyn esteet
3.2 Monopolin erityiskysymyksiä, jatkuu monopolille MR<P silloin kun monopoli myy kaikki hyödykeyksiköt ostajille samaan hintaan rajatulo: kokonaistulojen muutos eli (i) jos MR>0, niin dtr>0, (ii) jos MR=0, niin dtr=0 ja (iii) jos MR<0, niin dtr<0 rajatulon, MR ja kysynnän hintajouston välillä yhteys
3.2 Monopolin erityiskysymyksiä, jatkuu jos kysynnän hintajousto itseisarvoltaan suurempi kuin yksi, rajatulo positiivinen ja kokonaistulo kasvaa jos kysynnän hintajousto itseisarvoltaan ykköstä pienempi, rajatulo negatiivinen ja kokonaistulo pienenee
3.2 Monopolin erityiskysymyksiä, jatkuu monopolin optimituotanto Q* toteutuu tilanteessa rajatulo= rajakustannus (MR=MC) ja silloin sen voitto P=(P-AC)Q* hintadiskriminoiva monopoli: jokaiselta ostajalta eri hinta ostajan maksuhalukkuuden tai/ja -kyvykkyyden mukaan
3.2 Monopolin erityiskysymyksiä, jatkuu jos monopoli pystyy veloittamaan jokaiselta asiakkaaltaan tämän maksuhalukkuuden mukaisesti: ensimmäisen asteen hintadiskriminointi toisen asteen hintadiskriminointi: suurasiakkaiden paljousalennukset kolmannen asteen hintadiskminointi: asiakkaat kahteen eri ryhmään
3.3 Oligopoli oligopoli, muutaman yrityksen markkinat yritysten päätösten välinen tiedostettu riippuvuus: strateginen toimintaympäristö peliteoria oligopolitilanne: (i) tuotannon mittakaavaedut, (ii) siirtymisesteet, (iii) markkinoinnin mittakaavaedut hyödykkeet joko heterogeenisia tai homogeenisia
3.3 Oligopoli, jatkuu Nash-tasapaino: yritys toimii parhaalla mahdollisella tavalla annettuna niiden kilpailijoiden toiminta Cournot-malli: kaksi yritystä (duopoli), päätös tuotetusta määrästä samanaikaisesti reaktiokäyrä: miten yrityksen voitonmaksimoiva tuotantomäärä riippuu kilpailijan tuotannosta Cournot-tasapainossa yrityksillä oikeaan osuneet odotukset toisen tuotannosta
3.3 Oligopoli, jatkuu Stackelberg-malli (duopoli): toinen yritys markkinajohtaja, tekee ensin oman tuotantopäätöksensä, ja toinen yritys seuraaja, tekee oman tuotantopäätöksensä annettuna johtajan tuotantopäätös kun markkinoilla hintakilpailua: esim. Bertrandmalli, kaksi homogeenista hyödykettä tuottavaa yritystä yritysten hinnoitteluongelma duopolin tapauksessa: vangin dilemma - peli
3.3 Oligopoli, jatkuu Nash-tasapaino: ei-yhteistoiminnallinen tasapaino kun hinnoitteluyhteistyösopimus laiton ja uskottava sitoutuminen mahdotonta, vangin dilemma -pelissä molempien osapuolien hallitseva strategia on eiyhteistoiminnallinen: hintasota maineen muodostaminen ja sitoutuminen
3.3 Oligopoli, jatkuu hintajäykkyys: polveikkaan kysyntäkäyrän malli rajatulon MR epäjatkuvuuskohta, seuraus hintajäykkyys
3.3 Oligopoli, jatkuu yritysten yhteistyö julkilausutun sopimuksen pohjalta kartelli tarjonnan hintajousto ja kartellin toiminta kartelli maksimoi voittoja: yritykset yhdessä toimivat niin kuin monopoli yksittäisen yrityksen kannalta (i) P>MC ja (ii) P>AC (P>0) kartellin dynaaminen ongelma
3.4 Peliteoria markkinoiden ja päätöksenteon tarkastelussa peli: tilanne, jossa pelaajat tekevät strategisia päätöksiä ottaen huomioon sekä muiden pelaajien toimet että niiden reagoinnin heidän omiin päätöksiinsä pelin tulos (pay-off) pelaajan pelistä saama tuotto tai hyöty pelin strategia: pelaajan päätöksentekosääntö tai suunnitelma optimaalinen strategia maksimoi odotetun tuloksen
3.4 Peliteoria markkinoiden ja päätöksenteon tarkastelussa, jatkuu täydellisesti vs. epätäydellisesti rationaaliset pelaajat evolutionäärinen peliteoria yhteistoiminnallinen vs. eiyhteistoiminnallinen pelitilanne, sopimusten sitovuus hallitseva strategia: pelaajan kannalta menestyksekäs muiden pelaajien valinnoista riippumatta
3.4 Peliteoria markkinoiden ja päätöksenteon tarkastelussa, jatkuu pelin rakenne ja pelin tasapaino: eri tasapainokäsitteet Nash-tasapaino yleinen tasapainokäsite kertapeli vs. toistuva peli paras strategia toistuvassa pelissä potut pottuina ( tit-for-tat )-strategia, julkilausumattoman yhteistyön mahdollisuus
3.4 Peliteoria markkinoiden ja päätöksenteon tarkastelussa, jatkuu päätösten samanaikaisuus vs. peräkkäiset tai vuoroittaiset päätökset, ns. ekstensiivinen muoto ennakkoon sitoutuminen ja strateginen siirtymä uskottavuus ja uhkaukset
3.5 Monopsoni yksi ostaja: monopsoni, muutamia ostajia: oligopsoni monopsonin ostopäätös: rajahyötykäyrä (marginal value curve, MV) markkinoiden tarjontapuoli kilpailullinen: tarjontakäyrä ja rajakustannuskäyrä (marginal expenditure curve, ME) rajaperiaatteen mukaan optimissa MV=ME sekä ostaja- että myyjäpuolella vain yksi toimija: bilateraalinen monopoli
3.6 Tuotannontekijämarkkinat tuotannontekijämarkkinoilla usein epätäydellistä kilpailua työvoiman kysyntä: kilpailulliset markkinat ja työvoima ainut muuttuva tuotannontekijä lyhyellä aikavälillä vähenevät rajatuotot, työvoiman rajatuotos (MP L ) työvoiman rajatuotoksen arvo (MRP L )
3.6 Tuotannontekijämarkkinat, jatkuu rajatuotoksen arvo määrää yrityksen työvoiman kysynnän panoskäytön optimi: rajakustannus = rajatulo johdettu kysyntä työvoiman kysyntä: valmistettavan hyödykkeen hinta ja käytössä olevan teknologian muutokset
3.6 Tuotannontekijämarkkinat, jatkuu markkinoiden kysyntäkäyrä tuotannontekijöiden käytön määrää niiden tuottavuus tuotannontekijäkorvaukset määräytyvät tuotannontekijöiden tuottavuuden perusteella kilpailullisilla markkinoilla
4 MIKROTEORIAN SOVELTAMINEN YRITYSTEN PÄÄTÖKSENTEKO-ONGELMIIN 4.1 Yrityksen hinnoittelupäätökset yrityksen optimaalinen tuotantopäätös: MR=MC rajatulo voidaan esittää hyödykkeen hinnan ja hintajouston avulla hinnoittelusäännön vasen puoli kertoo kuinka monta prosenttia hinnan täytyy olla yli rajakustannusten voittoa maksimoiva hinta: mitä korkeammat rajakustannukset, ja mitä joustamattomampaa kysyntä, sen korkeampi hinta
4.2 Kilpailijan markkinoilletulon estäminen kilpailijan markkinoilletulon estämisen ongelma potentiaalinen kilpailu uhkaus vastatoimista: uskottavuus; lisäkapasiteetin rakentaminen pelin toistuvuus, maineen kerryttäminen
5 MARKKINOIDEN TOIMINNAN TEHOKKUUS JA JULKINEN INTERVENTIO 5.1 Taustaa julkisen sektorin merkitys ja rooli nykyaikaisissa markkinataloudessa mm. verotus- ja tulonsiirtojärjestelmät, hintasääntely vaikuttavat resurssien kohdentumiseen kritiikki: (i) hyvät tarkoitukset vs. tulos ja (ii) julkisen vallan toimijat saattavat ajaa omaa tai/ja jonkin pienen eturyhmän asiaa yleinen tasapainoteoria: täydellisen kilpailun markkinatalouden tasapainotila tehokas staattinen vs. dynaaminen tehokkuus
5.2 Pareto-tehokkuus - Pareto-parannus (PP) - Pareto-tehokkuus (PT) - jakaumavaikutukset - individualistinen käsite
5.3 Yleisen tasapainon analyysi ja markkinatalouden tehokkuus markkinoiden keskinäisriippuvuus: taloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen hyödykkeiden väliset korvaavuus- ja täydentävyyssuhteet tulonmuodostus ja hyödykkeiden kysyntä markkinoiden yleinen tasapaino: kaikkien markkinoiden tasapainohinnat ja määrät samanaikaisesti
5.3 Yleisen tasapainon analyysi ja markkinatalouden tehokkuus, jatkuu markkinatalouden tehokkuus vaihdantatalous: kaksi henkilöä, kaksi hyödykettä alkuvarallisuusjakauma vaihdannan hyvinvointivaikutukset Edgeworthin laatikon avulla tasapainossa Pareto-tehokkaassa tilassa rajasubstituutioasteet yhtä suuret
5.3 Yleisen tasapainon analyysi ja markkinatalouden tehokkuus, jatkuu Pareto-tehokkaiden pisteiden joukko: sopimuskäyrä täydellisen kilpailun markkinoiden tasapaino Pareto-tehokas ehto: hyödykkeiden hintasuhde yhtä kuin kaikkien taloudenpitäjien rajasubstituutioaste ko. hyödykeparille oikeudenmukaisuus vs. tehokkuus tuotannon tehokkuus: tuotannontekijöiden tehokas kohdentaminen
5.3 Yleisen tasapainon analyysi ja markkinatalouden tehokkuus, jatkuu Edgeworthin laatikko: samatuotoskäyrät teknisesti tehokkaat yhdistelmät: tuotannon sopimuskäyrä täydellisen kilpailun tasapainossa tuotannontekijöitä käytetään siten, että kaikilla markkinoilla niiden tekninen rajasubstituutioaste yhtä suuri, ja yhtä kuin panosten hintasuhde täydellisen kilpailun tasapaino on näin ollen tuotannon sopimuskäyrällä ja Pareto-tehokas
5.3 Yleisen tasapainon analyysi ja markkinatalouden tehokkuus, jatkuu tuotannon rakenteen tehokkuus: tuotetaanko niitä hyödykkeitä, joita kuluttajat haluavat kuluttaa? tuotantomahdollisuuksien käyrä: kuvaa teknisesti tehokkaat eli maksimaaliset hyödykkeiden tuotantoyhdistelmät annettuna tuotannontekijöiden määrät kulmakerroin, rajatransformaatioaste (MRT), hyödykkeiden vaihtoehtoiskustannukset talouden tuotannon rakenne on tehokas kun pätee, että hyödykkeiden vaihtoehtoiskustannus = niiden rajasubstituutioaste
5.3 Yleisen tasapainon analyysi ja markkinatalouden tehokkuus, jatkuu kaksi hyvinvointiteoreemaa : ensimmäisen hyvinvointiteoreeman mukaan markkinatalous, tietyin oletuksin, saavuttaa Pareto- tehokkaan resurssien kohdentumisen tilan toisen teoreeman mukaan, tietyin oletuksin, mikä tahansa mahdollinen Pareto-tehokas tila voidaan saavuttaa markkinatalouden toiminnan tuloksena, sopivan resurssien uudelleenjaon avulla
5.4 Julkisen intervention perustelut julkisen intervention tehokkuusperustelu Pareto-parannus: monopolin hintasäätely rajakustannusten mukaan ulkoisvaikutukset: positiiviset vs. negatiiviset, tuotannossa ja/tai kulutuksessa yksityiset rajakustannukset tai tulot poikkeavat koko yhteiskunnan kohtaamista rajakustannuksista tai tuloista internalisointi
5.4 Julkisen intervention perustelut, jatkuu saastuttava tuotanto optimitasolle julkisen vallan toimin: (i) saastutusmaksu (ii) päästörajoite (iii) kaupattavissa olevat saastutuslupia yksityisen sektorin sisäinen ratkaisu, Coasen teoreema omistusoikeudet ja neuvottelu- ja muut sopimuskustannukset
5.4 Julkisen intervention perustelut, jatkuu julkishyödyke: (i) ei-poissuljettavuus (ii) eikilpailullisuus vapaa matkustajan ongelma oikeudenmukaisuusperustelut: tehokkuus vs. oikeudenmukaisuus paternalismi eli individualismin hylkääminen: meriittihyödykkeet ja meriittihaitakkeet
5.4 Julkisen intervention perustelut, jatkuu markkinaosapuolien tiedon epäsymmetrisyys: hyödykettä tule markkinoille tarjolla ollenkaan, käänteinen valikoituminen intervention periaatteet vs. käytäntö intervention hyvinvointiteoreettiset perustelut vs. todelliset syyt