Lasten ja nuorten puutarhayhdistys ry. Toimintasuunnitelma 2016

8.10.2015 Lasten ja nuorten puutarhayhdistys ry Toimintasuunnitelma 2016 www.lastenpuutarha.fi 1

Sisällysluettelo Johdanto...3 1. Kumpulan koulukasvitarha toiminnan ytimenä -kohti lasten ja nuorten puutarhakulttuurikeskusta...4 2. Nuorten työllistämistoiminta...5 2.1. Vihreän Oksan Werstas maamme ensimmäinen puutarhatyöpaja nuorille...5 2.2. Nuoret kesätöissä...6 2.3. Nuorten työnjako vapaaehtoistoimintaa Kumpulassa...6 3. Leiritoiminta...6 3.1. Leiritoiminta Kumpulan koulukasvitarhalla...6 3.2. Muu leiritoiminta...7 4. Koulutustilaisuudet...8 4.1. Koulutustilaisuudet lapsille ja nuorille...8 4.2. Henkilöstön koulutukset...8 4.3. Muut koulutukset...8 5. Asukas- ja vapaaehtoistoiminta...8 5.1. Vapaaehtoistoiminta...8 5.2. Perhekerho...9 5.3. Tapahtumat ja kahvila...9 6. Hankkeet...10 6.1. Puutarha nuorisotyön välineenä...10 6.2. Kasva ja opi puutarhassa II...10 7. Viestintä ja vaikuttaminen...10 8. Hallinto ja henkilöstö...11 8.1. Hallitus...11 8.2. Henkilöstö...11 8.3. Turvallisuus ja kestävä kehitys...12 9. Talous...13 10. Toiminnan arviointi ja kehittäminen...13 2

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Johdanto Lasten ja nuorten puutarhayhdistys on perustettu vuonna 2006 edistämään ja kehittämään lasten ja nuorten puutarhatoimintaa. KUVIO 1. LASTEN JA NUORTEN PUUTARHAYHDISTYKSEN TOIMINTA PÄHKINÄNKUORESSA Puutarha ympäristökasvatuksessa Lasten leirit ja kerhot 7-12-vuotiaille, myös kehitysvammaisille Perhekerhotoiminta vauvasta vaariin Materiaalit ja koulutukset Puutarha nuorisotyössä Vihreän Oksan Werstas -työpajatoiminta 16-29vuotiaille Kesätyöt ja työharjoittelut Vapaaehtoistoimintaa, leirejä, vaikuttamisen paikkoja - kahvila Puutarhatoimintaa tavallisille nuorisotaloille Lapset ja nuoret - puutarhakulttuuria kasvattamassa Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen toiminta-ajatuksena on syventää lasten ja nuorten viljelytaitoja ja -tietoja sekä luontosuhdetta. Yhdistyksen toiminta lisää puutarhakulttuurin tuntemusta kaupungissa sekä tukee kaikenikäisten hyvinvointia puutarhassa tapahtuvan yhteisen työn ja virkistyksen kautta. Arvot 1)Yhdessä tekeminen, yhteisöllisyys 2) Kasvun ja oppimisen tukeminen 3) Monimuotoinen puutarha 3

Visio 2020 Lasten ja nuorten puutarhayhdistys mahdollistaa eri-ikäisille ja erityisesti lapsille ja nuorille hyvinvointia tukevan ja voimauttavan toimintaympäristön Kumpulan puutarhakulttuurikeskuksessa; ympäristön jossa voi kasvaa ja kasvattaa. Kasvien viljelyn ilo ja yhteisöjen kasvua tukeva puutarhatoiminta on helposti saavutettavissa. Yhdistys on kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu toimija, jolla on pysyvä henkilöstö ja joka toimii kumppanina niin viranomaisten, koulujen, nuorisotalojen kuin muidenkin sidosryhmien kanssa. Yhdistys tukee kaikessa toiminnassaan lasten ja nuorten mahdollisuutta vaikuttamiseen ja osallistumiseen. Ympäristökasvatuksemme lähtee luontosuhteen vaalimisesta ja luottamuksen rakentamisesta siihen, että jokainen voi valinnoillaan vaikuttaa tulevaisuuteen ja omaan lähiympäristöönsä. 1. Kumpulan koulukasvitarha toiminnan ytimenä -kohti lasten ja nuorten puutarhakulttuurikeskusta Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen toiminnan sydän on Kumpulan koulukasvitarhalla, ainutlaatuisessa 4,3 hehtaarin puutarhassa keskellä Helsinkiä. Koulukasvitarha on Helsingin kaupungin omistuksessa ja alueen toiminnasta vastaa Lasten ja nuorten puutarhayhdistys yhteistyössä nuorisoasiainkeskuksen kanssa. Yhdistys pyrkii kehittämään alueen käyttöä siten, että kasvitarha mahdollistaisi lapsille ja nuorille kestävän elämäntavan omaksumisen ja erityisesti puutarhakulttuurin ja harrastuksen leviämisen myös muualle maahan. Alueella toimii lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen lisäksi Käpylän peruskoulu, jonka kanssa yhdistys tekee yhteistyötä. Koulukasvitarhan alueenhoidosta vastaa yhdistyksen työpaja, Vihreän Oksan Werstas. Viljelyalueet jakautuvat lasten viljelyksiin, nuorten ja koulujen yhteiseen viljelypalstaan sekä perheiden omaan palstaan. Varsinaisten viljelylohkojen lisäksi kasvitarhalla on marjapensaita, omenapuita, nurmikenttiä, pensaita, puita ja istutuksia. Lasten erityisessä suosiossa on pieni takametsä mustikoineen ja majanrakennuspaikkoineen. Alue mahdollistaa monipuolisen ympäristökasvatustoiminnan ympäristötaiteesta, viljelyyn ja draamaan. Talvilämpimän tilan puute ja kesävesi ovat toistaiseksi rajoittaneet toimintakautta, mutta suunnitelmissa on yhdessä kaupungin kanssa löytää rahoitusratkaisut talvilämpimille tiloille. OKM on jo myöntänyt investointirahaa. Tavoitteena on kehittää paikasta Lasten ja nuorten puutarhakulttuurikeskus, jonne voidaan tulla ympäri maan hakemaan oppia ja innostusta puutarhatoimintaan. Kumpulan koulukasvitarhaa hoidetaan luonnonmukaisen viljelyn keinoin. Maan hoito suunnitellaan viljelynäkökohtien, lasten ja nuorten (viljelijöiden), luonnontalouden hoidon ja kestävän käytön pohjalta. Viljelykierron avulla pidetään yllä maan humuspitoisuutta ja parannetaan sitä, säilytetään maan rakennetta, ravinnetasapainoa, lisätään maan typpivaroja, torjutaan rikkakasveja, tauteja ja tuholaisia. Kasvit viljellään kumppanuuskasvi sekä sekaviljelynä eli 4

vierekkäin voi olla matala/syväjuuriset kasvit. Maankääntötyöt on hoidettu hevosvoimin. Suunnitelmissa on vähentää perunaa, lisätä marjanviljelyä ja lämmin kasvihuone mahdollistaisi oman taimikasvatuksen Kumpulassa. 2. Nuorten työllistämistoiminta 2.1. Vihreän Oksan Werstas maamme ensimmäinen puutarhatyöpaja nuorille Vihreän Oksan Werstas on maamme ensimmäinen puutarhatyöpaja 16-29vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat tukea työllistymisessä tai koulutukseen hakeutumisessa. Werstaalla tutustutaan puutarha-alan töihin sekä erilaisiin harrastusmahdollisuuksiin. Kaikkiin tehtäviin ohjataan ja opastetaan, ja pajalta käsin on myös mahdollisuus hakea työtä tai opiskelupaikkaa. Pajaohjaajat auttavat työnhaussa ja opastavat mm.ansioluettelon teossa. Pajalla suoritetusta työkokeilusta saa todistuksen. Werstas toteutetaan Kumpulan koulukasvitarhalla sekä nuorisoasiainkeskuksen toimipisteissä eri puolilla Helsinkiä. Werstas vastaa Kumpulan alueenhoidosta. Werstaalla on paikka samanaikaisesti noin 8-12 nuorelle. Ensisijaisena tavoitteena on arjenhallinnan, työn tekemisen ja oppimisen taitojen vahvistuminen sekä työelämävalmiuksien ja työpajalta muualle kiinnittymisen edistäminen valmentautujan vahvuuksien mukaisesti.tavoitteena on löytää mahdollisimman monelle, ilman tutkintoa olevalle nuorelle opiskelupaikka pajajakson jälkeen tai sen aikana. Tavoitteeseen pääsemiseksi vahvistetaan yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Werstas tukee ja auttaa koulutukseen hakeutumisessa ja oman alan löytämisessä sekä työnhaussa. Pajajakson jälkeen Werstaan valmentajat ovat nuoren tukena kahden vuoden ajan auttaen opiskelujen alkuun lähtemisessä ja kiinnittymisessä opintoihin niin, ettei turhia keskeyttämisiä tulisi. Keskeistä on myös verkostoituminen eri toimijoiden kanssa ja nuorta tukevan palveluverkoston luominen, mikä korostuu erityisesti niiden nuorien kohdalla, jotka eivät heti löydä työ- tai opiskelupaikkaa. Vihreän Oksan Werstaalla tutustutaan käytännönläheisesti puutarha-alan eri töihin esim. taimikasvatukseen ja kasvien lisäykseen, avomaan vihannesviljelyyn, viheralueiden hoitoon, viherrakentamiseen, puutarhatuotteiden jatkojalostukseen ja kukkasidontaan. Werstaan toiminta vahvistaa nuoren arjenhallintaa tukien yksilöllisen kasvun, osallisuuden ja osaamisen kehittymistä. Pajajakson aikana käydään läpi työelämän arvoja ja työelämätaitoja. Tulevaisuutta suunnitellaan yhdessä nuoren kanssa ja osaaminen todennetaan portfolion avulla. Terveellisten elämäntapojen merkitys avautuu hyötykasvien viljelyn ja niiden käytön opettelun sekä yhteisten liikuntaharrastusten kautta. Werstas vastaa Kumpulan koulukasvitarhan alueenhoidosta, mikä tekee Kumpulasta ainutlaatuisen lasten ja nuorten puutarhan sanan varsinaisessa merkityksessä. Valmentajien palkkarahoista osa tuleekin Kumpulan koulukasvitarhan rahoituksesta. Päärahoitus Werstaan toimintaan tulee EteläSuomen aluehallintovirastolta. Werstas rahoittaa toimintaansa myös hoitamalla 5

asukasyhdistysten, palvelutalojen ja siirtolapuutarhan yhteisiä piha-alueita sekä jalostamalla puutarhan tuotteita myyntiin ja hoitamalla ajoittain catering-tilauksia. Werstaalla on myös kuntouttavaa toimintaa. Puutarhatyöpajan mallia voidaan valtakunnallisesti levittää rahoituksen salliessa myös muualle maahan. 2.2. Nuoret kesätöissä Puutarhan leiritoiminnan tukitehtäviin palkataan kesän aikana kymmenen 16-17 vuotiasta nuorta kuukauden työsuhteisiin. Työtehtävät voivat vaihdella leirien apuohjauksesta kahvila-ja puutarhatyöhön. Yhdistys jatkaa yhteistyötä Planin Matkalla -hankkeen kanssa palkaten kasvitarhan töihin myös maahanmuuttajanuoria auttaen heidän kotoutumisessaan. Myös vastaanottokeskuksiin saapuneille nuorille pyritään tarjoamaan tuntumaa puutarhan kesätöihin. 2.3. Nuorten työnjako vapaaehtoistoimintaa Kumpulassa Kesällä 2016 jatketaan ja kehitetään edelleen yläkouluikäisille nuorille mahdollisuutta osallistua kasvitarhan toimintaan puutarhatöissä, keittiöllä, toiminnan valokuvaamisessa, tiedottamisessa ja ohjaajien apuna vapaaehtoisena. Nuorten toimintapäiviä on tarjolla kesä-elokuussa lasten leirien aikaan eli yhteensä 37 arkipäivänä. Suoritettuaan kymmenen vapaaehtoistyöpäivää kasvitarhalla, nuori saa todistuksen, jota voi hyödyntää tulevina kesinä töitä hakiessa. Näin autetaan eteenpäin kohti varsinaista työkokemusta. Toimintapäivään sisältyy lämmin lounas ja mukavaa yhdessä oloa. Tavoitteena on, että mukana toiminnassa on noin 20 nuorta, joista 15 suorittaa todistuksen. 3. Leiritoiminta 3.1. Leiritoiminta Kumpulan koulukasvitarhalla Päiväleiritoimintaa järjestetään Kumpulan koulukasvitarhalla kesälomakauden ajan arkipäivisin klo 9 15 peruskouluikäisille helsinkiläisille. Leiripäivän pituus vaihtelee ryhmästä riippuen neljästä tunnista kuuteen tuntiin. Koulujen alettua järjestetään sadonkorjuuta lauantaisin syyskuun loppuun asti, tai niin pitkään kuin satoa riittää. Sadonkorjuu on tarkoitettu kaikille kesän aikana kasvitarhan leiritoimintaan osallistuneille. 6

Kumpulan koulukasvitarhan toimintavuosi tammi-helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras-joulu lasten leiritoiminta kouluvierailut sadonkorjuut talviriehat alueenhoito syystapahtumat rekryt, koulutus suunnittelu, raportointi Alakouluikäisille on viljely-, ympäristötaide- ja draamaleirejä, myös kehitysvammaisille lapsille ja nuorille on omat ryhmät. Hiukan vanhemmille 12-17-vuotiaille on lyhytkestoisia teemaleirejä. Kaikissa ryhmissä otetaan huomioon yksilöllinen osaaminen ja kokeminen, innostetaan ja kannustetaan oppimiseen ja tekemiseen. Toiminta lähtee lasten ja nuorten tarpeista, yhdessä tekemisestä ja kestävän kehityksen periaatteista. Viljelyleirejä on kesän aikana yhteensä kuusi kolmen viikon leiriä, ympäristötaideleirejä kolme kolmen viikon leiriä, draama- ja kehitysvammaisten leirejä kaksi kumpaakin. Nuorten teemaleirejä järjestetään kolme kappaletta, kesto 3-5 päivää. Kullakin leirillä on tilaa noin 20-25 lapselle, poikkeuksena kehitysvammaisten leirit, joissa paikka kerrallaan kahdeksalle lapselle/nuorelle sekä nuorten teemaleirit, joihin otetaan 12 nuorta. Toiminnassa noudatetaan vuonna 2013 laadittua Kumpulan koulukasvitarhan vapaa-ajan toiminnan suunnitelmaa. Leiritoimintaa toteutetaan nuorisoasiankeskuksen rahoituksen sekä pienten osallistumismaksujen turvin. Kehitysvammaisten leiritoimintaan haetaan avustusta sosiaalivirastolta. Vuonna 2016 leiritoiminnan malleja viedään myös muualle maahan. Kiinnostusta toimintaan on ilmennyt useammalta suunnalta esimerkiksi Espoosta, Turusta, Porvoosta ja Tampereelta. Keskeisiä yhteistyökumppaneita levittämisessä ovat ainakin 4H-yhdistykset, MLL:n piirit ja yhdistykset, paikalliset opettajat ja nuorisotyöntekijät sekä Martat. 3.2. Muu leiritoiminta Lasten ja nuorten puutarhayhdistys lähtee levittämään puutarhatoimintaa muualle Helsinkiin loma-ajan leiriavustusten turvin. Vuonna 2016 leiritoiminta käynnistetään Kontulan nuorisotalolla yhteistyössä nuorisotalon ja Vesalan koulun kanssa. Kontulassa järjestetään neljä viikon leiriä, joissa yhdistetään ympäristötaidetta, viljelyä ja draamaa. Kaikki leiriläiset saavat mahdollisuuden möyriä mullassa ja pääsevät vaikuttamaan oman lähiympäristönsä viihtyisyyteen. Vastaavaa leiritoiminnan mallia on helppo viedä nuorisotaloille muuallekin maahan. 7

4. Koulutustilaisuudet 4.1. Koulutustilaisuudet lapsille ja nuorille Yhdistys järjestää kouluille ja päiväkodeille syksyllä kolmen viikon vierailujakson koulukasvitarhalle. Jakson aikana koulu/päiväkoti voi varata itselleen oman vierailupäivän ja saada koulutusta viljelyyn. Vierailupäivän ohjelma perustuu valmiiseen vuonna 2015 kehitettyyn aistiratamalliin ja yhden vierailun kesto on aina 2-3 tuntia. Tätä kautta yhdistys kouluttaa vähintään kymmenen koulua per vuosi. Koulutus on suunnattu suoraan oppilaille, vaikka toki opettajatkin saavat päivästä eväitä omaan työhönsä. Kumpulan koulukasvitarhalla on oma nuorisotalojen palsta, jonne valikoidaan 5 nuorisotaloa kummikohteiksi. Näiden nuorisotalojen nuoret ja ohjaajat koulutetaan viljelyyn kahdessa eri koulutustilaisuudessa. Lisäksi nuoret ja ohjaajat saavat jatkuvaa opastusta vieraillessaan koulukasvitarhalla. 4.2. Henkilöstön koulutukset Nuorisotalojen henkilökuntaa sitoutetaan Kumpulan koulukasvitarhan toimintaan. Keväällä järjestetään kaksi koulutusta, joihin henkilöstö on tervetullut mukaan oppimaan viljelyä ja puutarhanhoitoa. Puutarha nuorisotyön välineenä -hanke jalkautuu myös lähiöihin nuorisotaloille ja järjestää niissä koulutuksia henkilöstölle sekä nuorille. Tavoitteena on kaupunkiviljelyn mahdollisuuksien avaaminen nuorisotyössä tavallisilla nuorisotaloilla. 4.3. Muut koulutukset Puutarhan vapaaehtoisille järjestetään lyhyitä koulutuksia ajankohtaisista puutarhatöistä. Nuoria vapaaehtoisia koulutetaan vaikuttamaan omaan lähiympäristöönsä. Mietitään yhdessä heidän kanssaan miten voivat vaikuttaa omaan pihapiiriin, ostoskeskuksen tai koulun lähiympäristöön. Mitä ideoita herää ja miten niitä voisi lähteä viemään eteenpäin. Puutarhatöiden lomassa saadaan usein helposti keskustelu liikkeelle ja aremmatkin uskaltautuvat puhumaan, kun huomio kiinnittyy samalla talikon varteen. Yhdistykselle on toiminnassaan paljon jatkuvaa koulutusta, tekemällä opettamista ja oppimista, jota ei välttämättä pysty nimeämään erilliseksi koulutustilaisuudeksi. Puutarhalla oppimisen paikkoja tulee vastaan nuorille ja vanhemmillekin päivittäin oman työn yhteydessä. Yhdistyksen koulutuksen lippulaiva on Vihreän Oksan Werstas, jonka nuorista parhaina vuosina jopa 75 prosenttia on päässyt jatkamaan suoraan opintoihin. 5. Asukas- ja vapaaehtoistoiminta 5.1. Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistoimintaa jatketaan hyviksi todetuilla malleilla: nuorten työnjako ja palstamummit ja -vaarit lapsiryhmien tukena. Nuorten työnjako on esitelty tarkemmin luvussa 2.3. Palstamummien ja -vaarien avulla saadaan leiritoimintaan eri sukupolvien kohtaamista ja vuorovaikutusta. Palstamummit leikittävät lapsia, muistelevat lapsuuttaan ja jakavat omia viljelyvinkkejään. Vastapainoksi mummit ja vaarit saavat lapsilta elämäniloa ja yhteisöllisyyttä. Kaikille vapaaehtoisille tarjotaan leiripäivinä ruoka ja kotiinviemisiksi lähtee ajoittain kasvitarhan satoa. 8

Puutarhan tapahtumia valmistelemaan ovat tervetulleita kaikki kiinnostuneet. Samoin on mahdollisuus tarjoutua avuksi puutarhatöihin. Vuodelle 2016 mietitään mallia, miten puutarha voisi olla toimintakenttä myös Helsinkiin saapuneille pakolaisille. Pieniä puutarhatöitä, lämmintä ruokaa, tutustumista toisiimme. 5.2. Perhekerho Puutarhaperhekerho tukee perheiden arjessa jaksamista mielekkään yhteisen tekemisen kautta sekä tutustuttamalla terveelliseen itse kasvatettuun kasviravintoon. Perhekerhossa pääsee viljelyn alkuun turvallisesti puutarhurin opastuksella yhteistä palstaa viljellen. Nuorilla perheillä on kiinnostusta viljelyyn, mutta ei välttämättä taitoja. Perhekerhossa välttää pahimmat viljelyn karikot ja pettymykset. Parin vuoden kerhoilun jälkeen uskaltaa jo ottaa omankin palstan. Kerhopaikkoja on 20-25 perheelle riippuen arvioidusta tuen tarpeesta. Kerhokertoja on touko-kesäkuussa kaksi kertaa viikossa ja heinäsyyskuussa kerran viikossa. Yksi kerhokerta kestää 2,5 tuntia ja ajoittuu arki-iltaan klo 17-19.30 Toiminta puutarhassa soveltuu erinomaisesti erilaisille ihmisryhmille. Mukaan voi tulla ilman ennakko-osaamista tai tiettyjä taitoja. Kuntokin kohenee huomaamatta työn touhussa. Myös maahanmuuttajille puutarhatoiminta on oiva väylä kotoutumiseen. Vuonna 2016 pyritäänkin saamaan mukaan aiempaa enemmän myös maahanmuuttajataustaisia perheitä. Perhekerhotoiminnan mallin levittämistä jatketaan. Porvoossa on jo aloittanut toimintansa yhdistyksen tukemana oma perhekerho. 5.3. Tapahtumat ja kahvila Kumpulan koulukasvitarhalla jatketaan vuonna 2015 aloitettua Kahvila Utopihan toimintaa. Toimintakautta pyritään kasvattamaan kesäkuulta elokuulle. Alkukesästä kahvila toimii pyöräkahvilana kierrellen Kumpulan lähiympäristössä. Kahvilan yhteydessä pidetään erilaisia 9

tapahtumia kirpputoreista telttasaunaan ja joogaan. Tapahtumien teemat suunnitellaan yhdessä toiminnassa mukana olevien nuorten ja työntekijöiden kanssa. Kahvila on yksi väylä nuorille päästä esittelemään omaa osaamistaan (musisointia, yhteisötaidetta, tanssia) Kesä huipentuu elokuun avoimien ovien juhlaan keskiviikkona 24.8., jolloin vietetään myös yhdistyksen 10-vuotissyntymäpäiviä. Puutarha osallistuu myös Puutarhaliiton Avoimet puutarhat -tapahtumaan sunnuntaina 7.8., jolloin on mahdollista saada myös valtakunnallista julkisuutta toiminnalle. Puutarhaliiton jäsenyhdistykset tulevat tutustumaan toimintaan lauantaina 20.8. Kasvitarha on avoinna toukokuun alusta syyskuun loppuun arkisin sekä erikseen sovittuina tapahtumaviikonloppuina. Kasvitarhalla on yhdistyksen kehittämä esteetön elämyspolku, jota päivitetään ja kehitetään koko ajan. Polku mahdollistaa tutustumisen alueeseen itsenäisestikin. Koko ajan mietitään resurssien mukaan mahdollisuuksia myöhäissyksyn ja talven tapahtumien järjestämiseen: pimeän puutarhan suunnistus, laskiaisrieha, jälkiä lumella yms. 6. Hankkeet Yhdistys hakee koko ajan rahoitusta lasten ja nuorten puutarhatoiminnan tukemiseen ja levittämiseen. Tällä hetkellä tiedossa on kaksi hanketta vuodelle 2016: Puutarha nuorisotyön välineenä sekä Kasva ja opi puutarhassa II. 6.1. Puutarha nuorisotyön välineenä Hanke on kolmivuotinen ja vuosi 2016 on hankkeen viimeinen toimintavuosi. Hankkeessa jalkautetaan ja mallinnetaan puutarhatoimintaa nuorisotyön välineeksi. Hanketta on pilotoitu Helsingissä nuorisotaloille ja vuonna 2016 pitäisi siirtyä valtakunnalliseen levitykseen. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. 6.2. Kasva ja opi puutarhassa II Hankkeessa kootaan valtakunnallista verkostoa kummikohteista, jotka olisivat kiinnostuneita toteuttamaan puutarhatoimintaa lasten ja nuorten kanssa Kasva ja opi puutarhassa-oppaan hengessä. Hanketta rahoittaa Keski-Suomen ELY-keskus ympäristökasvatusrahoista. 7. Viestintä ja vaikuttaminen Yhdistyksen toiminnasta tiedotetaan yhdistyksen internetsivujen, www.lastenpuutarha.fi, sekä sosiaalisen median, erityisesti facebookin kautta. Sosiaalisen median hyödyntämistä kehitetään edelleen. Internetsivuston teknisestä ylläpidosta vastaa Lieska Oy. Henkilöstön sisäisessä viestinnässä ja koulutuksessa hyödynnetään Moodle-työalustaa. Yhdistyksen internetsivujen rakennetta uudistetaan ja sisältöjä monipuolistetaan vuoden 2016 aikana erillisen rahoituksen turvin, mikäli tätä rahoitusta ei saada tehdään kevyempi uudistustyö. Yhdessä nuorisoasiainkeskuksen kanssa lähdetään luomaan Kumpulan koulukasvitarhan omaa sivustoa. 10

Tiedottamisen aktiivisin kausi ajoittuu keväästä syksyyn, jolloin tiedotetaan toiminnan alkamisesta, kesän tapahtumista, lasten kokemuksista leireiltä ja puutarhakulttuuriviikosta elokuussa. Lasten leireistä kootaan nettiin omaa blogia http://lanttu100.blogspot.fi/ Kesäkautena esitellään toimintaa eri tiedotusvälineiden edustajille toiminnan tunnettuuden edistämiseksi ja hyvien käytäntöjen levittämiseksi. Tapahtumista ja leireistä tehdään myös perinteisiä ilmoitustauluille levitettäviä mainoksia. Yhdistyksen keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus sekä opetus-,sosiaali- ja varhaiskasvatusvirastot. Yhdistyspuolella keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Hyötykasviyhdistys, Dodo ry, Martat, 4H, Valtakunnallinen Työpajayhdistys, Suomen Ympäristökasvatuksen Seura, Puutarhaliitto, Settlementtisäätiö ja Sininauhaliitto. Lisäksi yhdistys tekee yhteistyötä koulujen, päiväkotien ja leikkipuistojen kanssa. Edellisten lisäksi Vihreän Oksan Werstaan keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat TE-toimistot, Helsingin työvoiman palvelukeskus Duuri ja Tulevaisuustiski, puutarha-alan oppilaitokset, Helsingin Diakonissalaitos, HERO ry ja Sveps ry. Yhdistys vaikuttaa aktiivisesti päättäjiin lasten puutarhatoiminnan edistämiseksi. Lasten ja nuorten puutarhatoiminnan kannalta keskeisistä suunnitelmista ja päätöksistä informoidaan jäsenistöä. Tavoitteena on, että ympäri Helsinkiä lapsilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet osallistua puutarhatoimintaan. Tämä edellyttäisi tukea koulujen, nuorisotalojen, leikkipuistojen ja päiväkotien paikalliseen puutarhatoimintaan. Nuorisotalojen puutarhatoimintaa tuetaan puutarha nuorisotyön -välineenä hankkeessa. Toimivia puutarhatoiminnan malleja jalkautetaan myös muualle maahan. Yhdistyksen visiona on kehittää Kumpulan koulukasvitarhasta lasten ja nuorten puutarhakulttuurikeskus. Vision toteuttamiseksi jatketaan aktiivista virkamiesten ja päättäjien lobbausta sekä rahoitusratkaisujen mietintää. 8. Hallinto ja henkilöstö 8.1. Hallitus Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, kahdeksan varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä. Hallitus vastaa toimintasuunnitelman toteuttamisesta sekä päättää keskuudestaan vastuuhenkilöt. Uusi hallitus valitaan kaksivuotiskaudelle vuosikokouksessa maaliskuussa 2016. 8.2. Henkilöstö Yhdistyksessä on viisi jatkuvassa työsuhteessa olevaa työntekijää: toiminnanjohtaja, toimistosihteeri ja nuorten työpajan Vihreän Oksan Werstaan kolme valmentajaa. Toimistosihteeri on osa-aikaisessa työsuhteessa, noin 100 tuntia/kuukausi. Kaikki kolme Werstaan valmentajaa tekee hiljaisimpaan aikaan marras-helmikuussa osa-aikaista 90 prosentin työajalla. 11

Jatkuvien työsuhteiden lisäksi yhdistyksessä on hanketyöntekijöitä vaihtelevasti. Henkilöstö 2016 Toiminnanjohtaja Eeva-Maija Bergholm Toimistosihteeri Tarja Elo Työpajavalmentaja Mari Paakkinen Työpajavalmentaja Susanna Lagström Työpajavalmentaja Riikka Terävä Puutarhapedagogi Mervi Lehmusoksa, Puutarha nuorisotyön välineenä -hanke Muut tunti- ja hanketyöntekijät (lasten leiritoiminta, muut mahdolliset hankkeet) Kesäkautena henkilöstöä on parhaimmillaan noin 25-30 henkeä. Tämän lisäksi tulee vielä mahdolliset harjoittelijat, apuohjaajat sekä työharjoittelujaksojen nuoret puutarhanhoidossa. Osa työntekijöistä pyritään saamaan palkkatukijärjestelyjen avulla, jolloin työsuhteista on mahdollista rakentaa pidempiä. Henkilöstöä koulutetaan tarvelähtöisesti. Kumpulan koulukasvitarhalle ja loma-ajan muuhun leiritoimintaan tuleva henkilöstö perehdytetään huhti-toukokuussa. Koulutus on yhteinen yhdistyksen omille ohjaajille ja nuorisotaloilta tuleville nuorisotyöntekijöille, jotka olisivat lähdössä mukaan Kumpulan toimintaan. Koulutuksessa on yhteistä ja eriytettyä osuutta viljely- ja ympäristötaideohjaajille. Kesän mittaan järjestetään kaksi yhteistä virkistysiltapäivää ja syksyllä kokoonnutaan vielä yhteiseen toiminnan arviointiin. Vakituisen henkilökunnan osaamista tuetaan sopivin kurssituksin ja yleistä työssä jaksamista seurataan. Tarpeen mukaan hyödynnetään myös ulkopuolista työnohjausta. Henkilöstö on osaavaa ja ammattitaitoista. Vaarana on kuitenkin väsyminen rahoituksen pätkittäisyyteen ja ruuhkahuippuihin kasvukaudella. Työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin panostetaan kiinnittämällä huomiota riittäviin resursseihin ja työnjaon kehittämiseen sekä tykytoimintaan. Pelisääntöjä ja käytäntöjä selkeytetään syksyllä 2015 valmistuneen työntekijän perehdyttämisoppaan avulla. 8.3. Turvallisuus ja kestävä kehitys Kumpulan koulukasvitarhalla noudatetaan omaa turvallisuussuunnitelmaa, joka löytyy sekä Moodlesta että kansiona koulukasvitarhalta. Kaikki työntekijät lukevat suunnitelman vuosittain läpi keväällä ennen leirien alkua. Tarpeelliset päivitykset suunnitelmaan tehdään huhtikuun aikana. Kestävässä kehityksessä noudatetaan Kumpulan koulukasvitarhan omaa keke-ohjelmaa. Vuosittain valitaan yhteisesti painopiste, johon keskitytään hektisenä leirikautena. 12

9. Talous Yhdistyksen merkittävin rahoittaja on Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus. Toinen merkittävä rahoituslähde on Etelä-Suomen aluehallintovirasto, joka rahoittaa työpajatoimintaa. Muita rahoituslähteitä ovat Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnan avustukset, jäsen- ja osallistumismaksut, tapahtumien myyntituotot, pajan palvelutuotanto ja erilaiset hankerahoitukset. Yleistoiminnan rahoituksen puuttuminen on haaste. Hankerahoitusten hakeminen ja jatkuva raportoiminen on työlästä. Hyvää rahoitustilanteessa se, että rahoitusta tulee useasta eri lähteestä Yhdistys pyrkii lisäämään yksityisen ja yritysrahoituksen osuutta varainhankinnassa. Lisäksi pyritään saamaan lisää valtakunnallista rahoitusta toiminnan levittämiseen. Kirjanpidosta vastaa Tilitoimisto Atope Oy/Hannu Lehtinen ja tilintarkastuksen hoitaa tilintarkastustoimisto Tiliextra Oy, vastaavina tilintarkastajina HTM Matti J. Mäkinen ja HTM Susanna Ahola. 10. Toiminnan arviointi ja kehittäminen Puutarhanhoito, käden taidot, itse tekeminen, ruoka ja ravinto ovat nousseet uuteen arvostukseen. Ruoka ei ole vain välttämätön hengissä pysymisen edellytys vaan siihen kytkeytyy arvostuksia ja erilaisia elämäntapoja. Yhdistys elää hetkessä, jossa rautaa kannattaisi takoa, aihepiiri on kuuma ja arvostettu. Toimintaa pyöritetään useassa eri tilassa. Kumpulan koulukasvitarhalla, joka on toiminnan sydän, ei ole talvilämpimiä tiloja. Yhdistyksen toimisto on kivenheiton päässä kasvitieteellisessä puutarhassa ja Werstas talvievakossa nuorisoasiainkeskuksen tiloissa. Paljon tehdään myös etätöitä. Ihmiset ovat erillään, mikä asettaa omat haasteensa tiedonkulkuun ja vie myös työaikaa siirryttäessä paikasta toiseen. Tavoitteiden toteutumiseen vaikuttava suurin riski on rahoituksen riittävyys. Henkilöstöä on oltava riittävästi ja osaamiseen sekä työhyvinvointiin on panostettava, jotta töissä jaksetaan ja viihdytään. Työnjaon ja osaamisen on kohdattava. Toimintaa dokumentoidaan säännöllisesti henkilöstökokousten muistioiden ja toiminnan valokuvaamisen avulla. Hallitus seuraa, tarkentaa ja arvioi toimintasuunnitelman ja talousarvion toteutumista kokouksissaan kuukausittain. Hallituksen jäsenten kesken on sovittu vastuut ja seuranta-alueet. Kukin hankevastaava on velvollinen raportoimaan hankkeesta kirjallisesti, jotta tarvittava tieto saadaan tallennettua ja henkilöiden mahdollisesti vaihtuessa materiaalia voidaan käyttää perehdyttämiseen. Välitöntä palautetta kerätään naamatusten niin asiakkailta kuin henkilöstöltä. Saatu palaute käsitellään henkilöstökokouksissa ja ryhdytään tarvittaessa palautteen vaatimiin toimenpiteisiin. 13

Lasten toiminnassa lapsille ja vanhemmille tehdään leirin lopulla tyytyväisyyskysely, jossa tavoitteena on saavuttaa arvosana 4,5 asteikolla 1-5. Kyselyssä kartoitetaan toimintakulttuuria leirillä, oppimista ja virkistymistä sekä tiedon kulkua koteihin.myös kerhotoiminnasta kerätään vastaavasti palautetta. Werstaan toiminnan arvioinnissa käytetään Party-järjestelmää sekä Osaaja Plus arviointiohjelmaa. Werstaan toiminnan tukena on oma ohjausryhmä, joka tarvittaessa suuntaa toimintaa uudelleen. Perhe- ja vapaaehtoistoiminnassa tavoitteiden toteutumista seurataan kyselyn avulla, jossa kartoitetaan viihtymistä, viljelytaitojen omaksumista ja sosiaalisten kontaktien lisääntymistä. Tavoitteena on saavuttaa arvosana 4,5, asteikolla 1-5. 14