MITEN KIIREEN KESKELLÄ LÖYTYY AIKA ja PAIKKA RAKENTEELLISELLE SOSIAALITYÖLLE Kohti työyhteisön resilienssiä ja toimijuutta.

Samankaltaiset tiedostot
Mikä auttaa jaksamaan, miten tukea hyvää työn tekoa? - ja mitä positiivinen psykologia tähän sanoo? Krisse Lipponen

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Mielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.

Elämänkatsomustieto. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI

Hannu Tonteri Työpsykologi jalava & tonteri. Pro Labor

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

Hyvinvointia työstä. Työn voimavarat ja muutos. Kätilöliitto Elina Pääkkö Kehittämiskonsultti, Työyhteisöpalvelut

Kansalaisen taidot 2 (OPH 2011) Opettajan peruskysymykset

Miten jaksan omaisena?

DEFUSING ESIMIEHEN TYÖKALUNA Helsinki klo Asemamestari Antti Kosonen

Mistä työturvallisuus työpaikalla syntyy tai vaarantuu? - kuormittumisen hallinta; merkitys päivittäisen työn tekemiseen

Tukea ja palveluita työllistymiseen Asperger-henkilöille

Esipuhe OSA I Miksi työelämän monikulttuuri suudesta on puhuttava juuri nyt?

Mihin huomio kiinnittyy s, e kasvaa ja vahvistuu

Tutkimus järjestäytymisestä

SISÄISEN KASVUN RYHMÄ 2011

RATKO-malli & tutkimus- ja kehittämishankkeen taustaa

Kuinka selvitä arjen haasteista?

Näkökulmia oppilaan ja opiskelijan kohtaamiseen

Luovissa saat olla oma itsesi. Opintoja omien tavoitteiden mukaan. Luovuus

Terveisiä tulevaisuuden työelämästä Etätyö ja työaikajoustot valtiolla -seminaari

TUNNUSMERKKEJÄ VALMIUDET OSAAMISEN JOHTAMISEEN

Kuntatyöntekijöiden työhyvinvointi 2012

Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti

OSALLISTAVAT MENETELMÄT HYGIENIAHOITAJAN TYÖSSÄ

Mikä tekee johtajasta selviytyjän? KT Helena Lehkonen

Kummi 2- tarkkaavaisuushäiriöinen oppilas koululuokassa

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Raportointi hankkeen tulosten kuvaajana ja toteutuksen tukena

Diakonian tutkimuspäivä 2014

Varhaiskasvatuksen VII johtajuusfoorumi 2013 Tampereen yliopisto Johtajuus ja työhyvinvointi

Miten esimies voi edistää yhdenvertaisuutta kansainvälistyvässä työyhteisössä?

Liisa Hakala Johtaja TTO /TY

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

Persoonan käyttö seikkailukasvatuksessa. Prof. Juha Perttula Lapin yliopisto Seikkailukasvatuksen päivät, Syöte

ERITYISYYS JA YKSILÖLLISYYS - KUINKA HUOMIOIMME LASTEN JA PERHEIDEN TODELLISET TARPEET

Työnantajan yleiset velvollisuudet (Työturvallisuuslaki)

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Autoalan perustutkinto

Vanhemmuus ja kotoutuminen, verkostojen ja vertaisuuden merkitys

Erityinen tuki ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Leena Selkivuori JAMK/AOKK

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Asteen verran paremmin

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

MUSIIKKI perusopetuksen oppiaineena. Eija Kauppinen

Mitä on opiskelijan arki? Opintopsykologinen näkökulma

YKSILÖLLINEN ELÄMÄNSUUNNITTELU

Kirkas äly. Kultaiset kädet. Kuuma sydän

Fysioterapia Työterveyshuollossa. Marika Pilvilä Opiskelija Terveystieteen laitos Oulun yliopisto

Väli- ja loppuraportointi

PÄIHDEONGELMA LÄHEISEN TYÖSSÄJAKSAMISEN NÄKÖKULMASTA

JOHTAMINEN JA VARAJOHTAJUUS: jaetun johtajuuden mahdollisuudet varhaiskasvatuksen johtajuudelle

Aktiivi-Instituutin ja Sininen Kolmio Oy:n. Esimiesohjelma Valmentaen kohti jaettua johtajuutta Avoimet koulutukset 2016

Ammatillinen opettaja, etiikka ja kasvatus

Matkalla naapuruuteen -seminaari Eduskunnan terveiset. Kansanedustaja, TtT Merja Mäkisalo-Ropponen

LAPIN KIRJASTOPÄIVÄT Työelämän muutos: Massatyöläisestä läpinäkyväksi yksilöksi

Helsinki-brändi Neljä aihiota

Miten tukea ja ohjata opiskelijoiden työssä tapahtuvaa oppimista? Anne Virtanen

MUUTOS 14! - Sosiaaliset kriteerit julkisissa hankinnoissa!

Työelämän pelisäännöt

Opiskelijoiden sosiaalinen ja psyykkinen esteettömyys yliopistossa

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Laatutyö - laadukas toiminta terveydenhuollossa

University of Tampere University of Jyväskylä

Copyright 2008 Oy Vallila Interior Ab 1

Terveiset Ylä-Kainuun lastensuojelun sosiaalityöstä lukioille ja ammattikouluille

Juho Saari, UEF, KWRC. SOSIAALIPUMMI - Kylmän kauden sosiaalipolitiikka

VALOKUVA TYÖHYVINVOINNIN TUKENA

Asumisneuvonnan ja opastuksen tarpeet maahanmuttaja- /pakolaisväestön asumisessa Asumisneuvontakoulutus Helsinki

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Kuka välittää nuoristamme? Kuopio

Asiakkaiden osallisuus mitä. Asta Niskala ja Annikki Paajanen Oulu

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko

MIELENTERVEYSTYÖN OMAISSEMINAARI

Mitä lapsen tulisi varhaiskasvatuksesta saada? Leikki-ikäisen hyvän kasvun eväät MLL Helsinki Marjatta Kalliala

Huhtasuon päiväkodin tarina. Saija Riihinen

Aktiivisena eläkkeellä

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto

PERÄPOHJOLAN OPISTO Kivirannantie TORNIO

Jarmo Lahti Kehittäjyyden vahvistaminen henkilöstön edustajan tehtävässä - tutkimus- ja kehittämishanke vuosina

Luonto on tärkeintä mitä ihmisellä on! ja varsinkin vesi!!

Opiskelijan ohjaus sosiaalialalla -koulutuksen reflektoiva essee

Voiko kohtaamista johtaa?- myönteisen vuorovaikutuksen luominen hoivakontakteissa. Mainio Vire Oy Laura Saarinen

Kokemusasiantuntijan tarina. Kasvamista kokemusasiantuntijaksi

Yhdessä yritysten puolesta! Kuljetustuki ja dieselvero

Työssäoppiminen - talous- etiikka

Mielenterveys voimavarana

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani. TUTKINNON OSA: Kulttuurilähtöinen valmistaminen LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

Luonnollisesti töissä -hankkeen toimenpiteitä

ALAJÄRVEN, LEHTIMÄEN, SOININ JA VIMPELIN LOMATOIMISTOJEN PUOLUEETON JA VANKKUMATON ÄÄNENKANNATTAJA. Täyttä asiaa, ei arvailuja - jo vuodesta 2008

TERAPIAT SUREVAN TUKENA

Työnantajahaastattelujen satoa. Kirsi Klemelä Turun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Psyykkinen toimintakyky

Transkriptio:

MITEN KIIREEN KESKELLÄ LÖYTYY AIKA ja PAIKKA RAKENTEELLISELLE SOSIAALITYÖLLE Kohti työyhteisön resilienssiä ja toimijuutta Krisse Lipponen www.taitoba.fi

Mistä on kyse? 2

Positiivinen psykologia lähestymistapana Huomio siinä, mikä työntekijä-ihmisessä, työyhteisössä ja organisaatiossa on toimivaa, vahvaa ja mahdollista Taustalla tieteellisyyteen perustuvia näkökulmia siihen, mikä tekee elämästä elämisen arvoista sekä inhimillisiin olosuhteisiin, jotka johtavat onnellisuuteen, täyttymykseen ja kukoistukseen haasteena hyvä - elämisen ja tekemisen arvoinen - työ Haetaan myönteisiä yksilöllisiä ja yhteisöllisiä kokemuksia, ratkotaan epäkohtia rakentavasti ja vahvistetaan myönteisiä piirteitä työyhteisössä 3

tekee elämästä elämisen arvoisen tekee työstä tekemisen arvoisen

Uupumusoireiden poissaolo? Hollantilaiset työhyvinvointitutkijat Wilmar Schaufeli ja Arnold Bakker ovat alunperin määritelleet työn imun ( work engagement ) suhteellisen pysyväluonteiseksi, myönteiseksi tunne- ja motivaatiotilaksi.

Resilienssi Ability to bounch back Man never made any material as resilient as the human spirit Bern Williams

Resilience kykyä selvitä vastoinkäymisistä Riskitekijöistä huolimatta hyvä selviäminen menestyminen, kyky kestää ja selvitä stressistä ja traumaattisista tilanteista Yksilön tai ryhmän kyky, jota voidaan kehittää Muuttuva dynaaminen prosessi Yksilön ominaisuudet Ympäristön vaikutus Ympäristön ja yksilön ominaisuuksien vuorovaikutus

Kuinka resilienssiä rakennetaan? Resilienssiä kasvatetaan olemassaolevia voimavaroja tutkimalla ja niihin tutustumalla, niitä käyttämällä (yksilön ja ympäristön) omia kykyjä kasvattamalla kohtaamalla vaikeuksia Kulttuuriset tekijät Avun saaminen korostaa yhteenkuuluvutta (itä), vähentää itsenäisyyttä (länsi) Huoli kuormasta avun antajalle (itä), oman itsenäisyyden vähenemisestä (länsi)

Resilienssin osatekijöitä (Hyvä) strssinsietokyky (Hyvä) ongelmanratkaisukyky Avun hakeminen Uskomus siitä, että voi itse jotenkin vaikuttaa tunteisiinsa ja selviämiseensä Sosiaalinen tuki ja sen hyödyntäminen Vaikean kokemuksen jakaminen läheisten kanssa Hengellisuus Selviytyjä, ei uhri-identiteetti Toisten auttaminen Myönteisen merkityksen löytäminen vaikeudelle

Työn vaatimukset työn voimavarat Työn fyysiset, psykologiset, sosiaaliset, emotionaaliset, organisatoriset piirteet kuvaavat työn haasteellisuutta, edellyttävät ponnisteluja suoritustason ylläpitämiseksi Työn fyysiset, psykologiset, sosiaaliset, emotionaaliset, organisatoriset piirteet auttavat vähentämään työssä koettuja vaatimuksia ja niihin liittyviä psykologisia kustannuksia ovat tarkoituksenmukaisia tavoitteiden saavuttamiseksi voivat virittää henkilökohtaista kasvua, oppimista ja työssä kehittymistä

Työn vaatimuksia, mm: työn määrällinen (aikapaine, kiire) kuormittavuus työn vaikeus ja vastuullisuus rooliristiriidat tunteita kuormittava vuorovaikutus asiakkaiden kanssa fyysisen työympäristön rasitukset työn ja muun elämän ristiriidat Työn voimavaroja, mm: esimiehen tuki ja johtamisen käytännöt työn itsenäisyys myönteiset asiakassuhteet työn palkitsevuus ja kehittävyys palaute ja arvostus työn varmuus innovatiivisuus työyhteisössä työpaikan kannustava ilmapiiri

Voimavarojen merkitys menetysten kontekstissa (Hobfoll, 1998, 2001): Voimavarojen menetykset ovat ihmiselle saavutuksia tärkeämpiä Monissa ammateissa ja töissä on vääjäämättömiä kuormitustekijöitä Uusien voimavarojen saavuttaminen on erityisen tärkeää voimavarojen menetysten yhteydessä voidaanko siis työn voimavaratekijöillä suojata hyvinvointia kuormittavissakin työolosuhteissa?

Voimavarojen menettämisen ja saavuttamisen kasautuvat polut ja kehät Ne, joilta puuttuu voimavaroja, eivät ole ainoastaan alttiimpia menetyksille, vaan heillä alkuperäinen menetys todennäköisesti aiheuttaa myös tulevaisuudessa menetyksiä ("resource losses", "loss spirals") Ne, joilla on voimavaroja, ovat kykenevämpiä saavuttamaan voimavaroja, ja alkuperäinen voimavarojen saavuttaminen edistää myös myöhempiä uusien voimavarojen saavutuksia: Myönteiset, voimavarojen saavutusten prosessit hitaampia kuin menetysten prosessit

Mitä vaikeudet ovat opettaneet sinulle vahvuuksistasi? Työyhteisösi vahvuuksista? Mitä arvokasta olet oppinut itsestäsi, läheisistäsi? Miten toimia mahdollisten tulevien vaikeiden aikojen kohdalla? Mikä on sinulle hyödyllistä? Mistä asioista on pidettävä huolta jotta tulevista ongelmista selvitään? Millaiset tekemiset olemiset ajatukset antavat voimaa? Ketä voit itse auttaa?

Selviämiskeinot Henkisyys Myönteisen näkökulman löytäminen Myönteinen elämään suhtautuminen Sense of coherence Epävarmuuden sietäminen Merkityksen löytäminen Vihan hallinta

Tehtävä: Möykky niskassa vs Miten valitsen toisenlaisen aivojen asennon