II- luento Eettisen ajattelu ja käytänteet Etiikan määritelmiä 1 Etiikka on oikean ja väärän tutkimusta 2. Etiikka ei ole samaa kuin moraali, se on moraalin tutkimusta 3. Etiikka ei ole tutkimusta siitä, miten asiat ovat, vaan miten asioiden tulisi olla 4. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on moraalista ja mikä moraalitonta 5. Etiikka pyrkii rohkaisemaan ihmisiä tekemään sen, mikä on oikein 6. Etiikka kertoo, mitkä teot ovat oikein ja mitkä väärin 1 Etiikka on oikean ja väärän tutkimusta on liian kapea näkökulma; etiikka tutkii paljon muutakin, kuten (A. moraalisen arvioinnin terminologiaa) TEKIJÄ = hyvä/paha TEKO = oikea/väärä SEURAUS/PÄÄMÄÄRÄ = hyvä/huono B. Moraalisen ansion kysymykset Milloin ihminen ansaitsee moitteita, kiitosta, rangaistusta tai palkitsemista? eli moraalisen vastuun, determinismin ja vapaan tahdon kysymykset
2. Etiikka ei ole samaa kuin moraali, se on moraalin tutkimusta - tiettyyn pisteeseen saakka väite pitää paikkansa Arkipäivän moraali on inhimillinen ilmiö, jota voidaan tutkia ja käyttää tutkimusmateriaalina samalla lailla, kuin biologia tutkii ja käyttää tutkimusmateriaalinaan eläviä organismeja Etiikka ei tyydy vain kuvailemaan inhimillistä käyttäytymistä, vaan se tekee arvoarvostelmia sen eri muodoista 3. Etiikka ei ole tutkimusta siitä, miten asiat ovat vaan miten asioiden pitäisi olla - väite on totta, mutta johtaa myös harhaan Mitä miten asioiden pitäisi olla tarkoittaa? Totta siinä mielessä, että se viittaa tosiseikkojen ja arvojen väliseen eroon: etiikka ei ole vain kiinnostunut siitä, mitä joku ihminen tai ihmisryhmä pitää oikeana, vaan siitä, mikä todella on oikein 4. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on moraalista ja mikä moraalitonta - väite on harhaanjohtava Termin moraalinen monimielisyys 1) kun sanoo henkilöä tai tekoa moraaliseksi, termiä käytetään ylistävänä ja kiittävänä 2) moraalinen sijoittaa ongelman tai asian moraalin kategoriaan, toisin kuin ongelmat/asiat, jotka kuuluvat muualle 3) amoraalinen on ihminen, jolla ei ole käsitystä oikeasta ja väärästä tai joka toimii ikään kuin hänelle ei olisi käsitystä oikeasta ja väärästä
5. Etiikka pyrkii rohkaisemaan ihmisiä tekemään sen, mikä on oikein - väite on, paitsi harhaanjohtava, myös väärä Moraalisen motivaation ongelma Mikä saa ihmisen toimimaan moraalisesti, jos saa? Vaikka etiikassa etsitään tosia ja puolustettavissa olevia johtopäätöksiä siitä, mikä on oikein ja mikä on hyvää, ei tosien periaatteiden löytäminen vielä merkitse toimimista niiden mukaan Ehkä hyvän tekeminen on tärkeämpää kuin hyvän löytäminen; mutta ainakin jälkimmäinen on välttämätön edellytys ensimmäiseen 6. Etiikka kertoo, mitkä teot ovat oikein ja mitkä väärin - väite on jälleen väärä Etiikassa pyritään löytämään moraaliperiaatteita eli yleisiä käyttäytymissääntöjä Mutta olisi toivotonta pyrkiä vastaamaan joka ainoaan moraalikysymykseen, joka osuu kunkin maailman ihmisen kohdalle sitä varten tulisi tuntea todet ja paikkansapitävät moraaliperiaatteet, valtava määrä empiirisiä tosiseikkoja toimijasta ja hänen tilanteestaan, tekojen olosuhteista, ja niiden todennäköisistä seurauksista jne. Moraali sosiaalisena instituutiona / käytänteenä 1. Arvostelmat, joiden mukaan tietyillä kohteilla (asioilla, teoilla, ihmisillä) on / ei ole moraalista arvoa, velvoitteita tai vastuita 2. Implikaation, että näihin arvostelmiin sisältyy / niille on mahdollista antaa perusteita 3. Sääntöjä, periaatteita, ideaaleja ja/tai hyveitä, jotka on ilmaistaan yleisempinä arvostelmina ja joiden taustaa vasten partikulaarisemmat arvostelmat (1.) tehdään, ja jotka toimivat niille perusteluina (2.)
4. Näihin arvostelmiin, sääntöihin ja ideaaleihin liittyy luonnollisia tai hankittuja tuntemuksia, jotka edesauttavat meitä toimimaan niiden mukaisesti, sekä 5. Sanktioita tai muita motivaation lähteitä, jotka usein ilmaistaan verbaalisina tuomioina eli pitämällä jotakuta vastuullisena, ylistämällä tai moittimalla. 6. Tässä arvostelussa, järkeilyssä ja tunteilussa omaksuttu näkökulma on perustavalla tavalla erilainen kuin esimerkiksi prudentiaalinen, taiteellinen, tehokkuus tms. näkökulma Normatiivisten arvostelmien tyypit I. Eettiset tai moraaliset arvostelmat (a) Moraaliset velvoitteet (deonttiset arvostelmat): Minun pitäisi ryhtyä lähetyssaarnaajaksi (partikulaarinen) - Sopimukset pitää pitää (yleinen) (b) Moraaliset arvot (hyveitä koskevat arvostelmat): Isoisäni oli hyvä ihminen (partikulaarinen) - Hyvä ihminen ei petä eikä varasta (yleinen) II. Ei-moraaliset normatiiviset arvostelmat (a) Ei-moraaliset arvot: Tämä on hyvä auto (partikulaarinen); Demokratia on paras hallintomuoto (yleinen) (b) Ei-moraaliset velvoitteet: Sinun pitäisi ostaa itsellesi uusi puku (partikulaarinen); Kirjahylly pitää rakentaa puusta, ei lastulevystä (yleinen)
Mikä tekee arvostelmasta eettisen? Millaisia ominaisuuksia arvostelmalla tulisi olla, jotta se olisi eettinen sellainen?? Moraalisten termien ( hyvä, oikein ja pitäisi ) sisältyminen lauseeseen ei tee siitä vielä eettistä lausetta Onko altruismi moraalin olennainen aines? Ongelma: altruismi ei vielä riitä moraaliksi. Vaikka vanhemmat huolehtivat lapsistaan, eivät rakkaus ja huolenpito vielä ole moraalia Eräs ehdotus: asia tai ongelma on moraalinen, jos se vaikuttaa muiden ihmisten onnellisuuteen tai hyvinvointiin Yleisyyden/yleistettävyyden vaatimus Henry Sidgwick (Methods of Ethics, 1874): arkimoraalin itsestäänselvä totuus on, että jos yhdellä ihmisellä on tietynlaisessa tilanteessa oikeus tehdä teko X, on jokaisella samassa tilanteessa olevalla sama oikeus Huom! Tämä vielä tarkoita sitä, että kaikkia ihmisiä tulee kohdella samalla lailla Yleistettävyys on välttämätön, muttei riittävä ehto moraalille: myös erilaiset kulttuuristen käytänteiden säännöstöt (esim. etiketti) voivat olla yleisiä Vaikka tarkasti erottaisimmekin sen alueen kulttuurista, jonka sanotaan kuuluvan moraalin piiriin, on oltava varovainen yksilön tai yhteisön moraali poikkeavat usein niistä sloganeista, joilla se esitetään