Parlamentti ja talouspolitiikka [08-08-2013-09:00] Teema-artikkeli Pankkiirien bonusten rajoittaminen, keinot pulassa olevien pankkien pelastamiseksi ja finanssitransaktioiden rahoittaminen ovat olleet kevätkautena 2013 parlamentin agendalla. Olemme viime kuukausien aikana haastatelleet monia tärkeitä toimijoita näihin aiheisiin liittyen. Ikuisuuskysymys siitä, onko parempi pyrkiä luomaan kasvua vai jatkaa budjettikuria, on ollut asialistalla monesti kevään aikana. Kyproksen tilanteesta on myös keskusteltu paljon. Lisäksi rahoitusmarkkinavero sekä riskialttiimman pankkitoiminnan erottaminen tavallisesta pankkitoiminnasta ovat olleet paljon esillä. Voit lukea näistä kaikista tästä teema-artikkelista. FI Lehdistöpalvelut Mediasuhteiden osasto Johtaja - päätiedottaja : Jaume DUCH GUILLOT Viitenumero:20130709FCS16920 Lehdistöyksikön puhelinvaihde: (32 2) 28 33000 1/6
Rahoitusmarkkinavero: "Kriisin kustannukset pitäisi jakaa oikeudenmukaisemmin" Yksitoista jäsenmaata aikoo ottaa käyttöön myös finanssitransaktioverona tunnetun rahoitusmarkkinaveron, jonka tarkoituksena on estää haitallista taloudellista spekulaatiota ja varmistaa, että pankit maksavat oman osuutensa kriisin kustannuksista. Kysyimme asiasta parlamentin mietinnönlaatija Anni Podimatalta (S&D, Kreikka) ennen ensi viikon täysistuntoäänestystä aiheesta. Edistys veron suhteen on ollut hidasta, sillä siitä ei saatu aikaan sopua kaikkien jäsenmaiden kesken. Ranska, Saksa, Belgia, Itävalta, Slovenia, Portugali, Kreikka, Slovakia, Italia, Espanja ja Viro päättivät ottaa veron käyttöön. Vero ei ole kovinkaan suosittu pankkien keskuudessa. Miten voimme varmistaa, että ne eivät yritä välttää sitä ja siirrä toimintojaan EU:n ulkopuolelle? Podimata: En usko, että monet pankit siirtyvät EU:n ulkopuolelle. Olemme suunnitelleet veron niin, että se pätee hyvin pienellä prosentilla hyvin suureen määrään transaktioita. Ehdotamme myös, että jotta EU-transaktio on sitova, vero on pitänyt maksaa jo valmiiksi. Tämän tarkoituksena on entisestään pienentää riskiä, että liiketoimintoja siirtyisi muualle. Minun mielestäni vero ei ole suuri kustannus finanssisektorille, mutta se rajoittaa haitallisimpia ja spekulatiivisiä transaktioita, kuten automaattista huippunopeaa algoritmikauppaa, joka aiheuttaa systeemisen riskin ja on saattanut pahentaa kriisiä Yksi ajatuksista finanssitransaktioveron taustalla oli, että osa tuotoista tukisi EU-budjettia. Onko ajatus vielä ajankohtainen nyt kun kaikki jäsenmaat eivät osallistu veroon? Podimata: Tämä direktiivi ei koske verotulojen hallinnointia. Olemme silti kuitenkin sitä mieltä, että osa tuloista pitäisi tilittää EU-budjettiin. Tässä vaiheessa veroon osallistuvien maiden kansallisia jäsenmaksuosuuksia voitaisiin vähentää siinä suhteessa kuin maalta kertyy EU-budjettiin tuloja rahoitusmarkkinaverosta. Mutta tarvitsemme vahvemman EU-budjetin ja päämääränä on, että kun vero on käytössä kaikissa jäsenmaissa, niin verosta saatavia tuloja käytetään osana EU-budjettia kansallisten maksuosuuksien lisäksi. Mikä veron tulevaisuus on? Uskotko, että muita EU-maita tulee vielä mukaan? Podimata: On rohkaisevaa, että jopa Yhdistyneessä kuningaskunnassa, joka on ollut vahvasti veroa vastaan, on nyt herännyt julkinen keskustelu aiheesta ja siitä, voitaisiinko Yhdysvaltojen kanssa tehdä yhteistyötä aiheen tiimoilta. Parlamentti on aina ollut sitä mieltä, että verosta saadaan täysi hyöty irti vasta silloin, kun se on maailmanlaajuinen. Tämän mennessä vain tavalliset ihmiset ovat kantaneet kriisin seuraukset. Pyrimme Euroopan parlamentissa osoittamaan, että teemme työtä sen eteen, että kustannukset jaetaan oikeudenmukaisemmalla tavalla. 20130709FCS16920-2/6
Pankkiuudistus: Pankkien pitäisi toimia reaalitalouden puolesta McCarthy: Mietintö toimii kehikkona, jonka avulla tutkitaan, miten pankit toimivat. Meidän täytyy puuttua asiaan, sillä liian riskialttiit toimet pankkisektorilla johtivat pankkikriisiin ja heijastuivat myös vähittäispankkitoimintaan, esimerkiksi lainanantoon, joka on keskeistä reaalitalouden kannalta. Näimme sen Kyproksen kriisin tapauksessa, että tavallisilla ihmisillä ei ollut päiväkausiin pääsyä pankkitileilleen, eivätkä he voineet nostaa rahaa tai maksaa laskujaan, eikä palkkoja maksettu. Rakenteellisen uudistuksen tarkoituksena on välttää tämänkaltaiset tilanteet jatkossa. Mietinnössä ehdotettiin vähittäispankkitoiminnan ja investointipankkitoiminnan erottamista. Mitä se tarkoittaa käytännössä? McCarthy: Vähittäis- ja investointitoimintoja pitäisi hoitaa erikseen, sillä jos asiat menevät huonosti, voimme korjata ne helpommin, ja pankit voivat sillä välin toimia kansalaisten ja reaalitalouden puolesta. Meille ei pitäisi enää syntyä tilannetta, jossa veronmaksajat tai hallitukset pelastavat pankkeja näiden riskialttiiden toimien jälkeen. Jos pankit haluavat ottaa riskejä, niin niiden pitää myös vastata niistä itse. Haluat myös lisää kilpailua sektorille. Miksi se on tärkeää? McCarthy: Emme halua päästä pankeista eroon, mutta pieni kilpailu saattaisi tehdä niille hyvää. Näin kansalaisilla olisi paremmat valinnanmahdollisuudet ja parempi palveluiden saatavuus. 20130709FCS16920-3/6
Bowles: Troikan toimintaa täytyy valvoa tarkemmin "On olemassa perusteltu huoli samanlaisista tilanteista ja siitä, että jäsenmaiden täytyy löytää enemmän rahaa itseltään kuin Euroopan vakausmekanismista", Bowles kertoi parlamentin faneille Kypros-keskustelussa. Puhuessaan johtamansa valiokunnan työstä hän sanoi, että on kaksi hiljattain hyväksyttyä lainsäädäntöaloitetta, jotka ovat erityisen tärkeitä. Ne ovat niin sanottu vakavaraisuusvaatimuspaketti, joka säätelee pankkien toimintaa, sekä yhteinen valvontamekanismi, joka tekee EKP:stä euroalueen pankkivalvojan ja petaa tietä muille pankkiunioni koskeville ehdotuksille. Osa faneista oli myös kiinnostuneita siitä, mitä mieltä Bowles on - pitäisikö euroalueen ulkopuolella olevien maiden liittyä nyt yhteisvaluuttaan vai odottaa. "Ymmärrän, kun nyt ollaan kehittymässä kohti pankkiunionia, maat, jotka täyttävät kriteerit, saattavat haluta liittyä niin nopeasti kuin mahdollista. Samaan aikaan on kuitenkin tärkeää, että tämänkaltaisille ratkaisuille on kansan tuki", Bowles vastasi. Chatissa puhuttiin myös EU:n budjetista ja budjettikurista. "EU:n budjetin kasvattaminen ja budjettikuri eivät ole vastakkaisia: siellä missä EU-budjetti tuo lisäarvoa, on järkevää, että rahoitusta löytyy EU-tasolta", Bowles kertoi faneille. Voit lukea koko chat-keskustelun oheisen linkin takaa englanniksi. 20130709FCS16920-4/6
Raja pankkiirien bonuksille: Riskinhallintaa vai vainoamista? Britannian hallitus sekä Lontoon finanssialue lobbaavat, jotta parlamentin ja neuvoston 28. helmikuuta aikaansaama sopimus pankkiirien bonusten rajoittamisesta ei tulisi voimaan. Kysyimme Othmar Karasilta (EPP, Itävalta), Sven Giegoldilta (Vihreät, Saksa) sekä Martin Callananilta (ECR, Yhdistynyt kuningaskunta) auttavatko uudet säännöt estämään liiallista riskinottoa ja uusien talouskriisien syntymistä vai onko se vain vainoamista, joka ajaa investoinnit ja pankkiirit Euroopan ulkopuolelle. Yksi talouskriisin aikaansaaneista tekijöistä oli liiallinen riskinotto, johon pankkiirit ryhtyivät suurempien bonusten toivossa. Riskit saattavat tuoda lyhyen aikavälin tuottoja pankeille, mutta pitemmällä aikavälillä ne saattavat aiheuttaa tappioita ja ongelmia koko yhteiskunnalle. Parlamentin ja neuvoston aikaansaamassa sopimuksessa sanotaan, että pankkiirien bonukset eivät saa normaalisti ylittää heidän vuosipalkkaansa, vaikkakin he saattavat tuplata palkkansa, jos se käy osakkeenomistajille. Pankkiireja rohkaistaan katsomaan asioita pitemmällä aikavälillä tekemällä niin, että jos bonukset ovat korkeammat kuin palkka, neljäsosa koko bonuksesta voidaan jakaa vähintään viidelle vuodelle. Pankit voivat myös pyytää bonuksia takaisin pankkiireilta, jotka ovat ottaneet riskejä, jotka aiheuttavat ongelmia. Vakavaraisuusdirektiiviä valmistellut parlamentin varapuhemies Othmar Karas (EPP, Itävalta) totesi: "Pankinjohtajan arvo täytyy ilmoittaa lähinnä palkan kautta. Jos bonukset ylittävät palkan suurelta osin, pankin työntekijöiden motivaatio on vääristynyt. Siksi uusilla säännöillä ei pelkästään leikata bonuksia vaan kannustetaan pankkeja käyttämään pitkän aikavälin bonuksia. Osa päätöstä on myös tutkimuksen tekeminen siitä, onko bonusten leikkaamisella negatiivinen vaikutus pankkisektoriin." Konservatiivien ECR-ryhmän puheenjohtaja Martin Callanan sanoi, että "pankkiireja pitäisi rohkaista tekemään pitemmän aikavälin päätöksiä. Bonusten leikkaaminen on kuitenkin väärä tapa saavuttaa tavoite, ja elleivät pankit löydä tapaa kiertää sitä, parhaat ja älykkäimmät kyvyt lähtevät EU:sta. Se on harmi, sillä suuri osa vakavaraisuusdirektiivistä oli positiivista finanssipalveluiden ja reaalitalouden kannalta". Investointirahastoja koskevan direktiivin mietinnön laatija Sven Giegold (Vihreät, Saksa) on käsitellyt mietinnössään muun muassa rahastonhoitajien palkkioita. Lainsäädännöstä neuvotellaan parhaillaan. "Bonusten leikkaus saattaa vähentää liiallista riskinottoa. Varsinkin, jos periaatetta sovelletaan myös muissa finanssi-instituutioissa kuten investointirahastoissa, vaihtoehtoisissa investointirahastoissa ja varjopankeissa", hän summasi. Pankkiirien bonusten rajoittaminen on yksi osa lainsäädäntöä, jonka tavoitteena on lisätä pankkisektorin vakautta. Pankkien täytyy laittaa sivuun suurempi pääomareservi, jotta ne kestävät paremmin myrskyisiä talousaikoja. Jäsenmaiden ja parlamentin täysistunnon täytyy vielä hyväksyä vakavaraisuusdirektiivi ennen kuin se tulee voimaan 1. tammikuuta 2014. 20130709FCS16920-5/6
Budjettikuri vastaan kasvu - mepit erimielisiä lähestymistavasta Ferreira: Leikkaukset julkisessa rahankäytössä näkyvät investoinneissa ja kulutuksessa. IMF on ymmärtänyt, että he ovat aliarvioineet näitä negatiivisia vaikutuksia, mutta komissio ei ole ottanut sitä huomioon. Siksi emme ole saaneet julkisen talouden sopeuttamisella aikaan haluamiamme vaikutuksia, budjettivajeet eivät ole riittävästi leikkaantuneet ja vaarana on, että joudumme laman ja nousevien korkotasojen noidankehään. Saksalaisten, ranskalaisten ja tanskalaisten yliopistojen vuotuisesta kasvuselvityksestä tekemä vaihtoehtoinen tutkimus osoittaa, että jos seuraamme puolta ehdotetun budjettikurin tasosta, saavutamme 0,7 prosentin keskimääräisen talouskasvun euroalueella. Tämä on talouskeskustelu, ja meidän ei pidä olla sen ulkopuolella ideologisten syiden vuoksi. Gauzès: Ei, EU:n talouspolitiikka ei ole ollut vääränsuuntaista. Päinvastoin - se alkaa nyt tuottaa tuloksia. IMF:n tutkimuksessa on paljon sävyeroja, ja siinä sanotaan muun muassa, että on tarpeen parantaa julkisen talouden kestävyyttä ja viedä läpi rakenteellisia uudistuksia siitäkin huolimatta, että niiden tietyt vaikutukset ovat olleet ennakoituja voimakkaampia. Taloustieteilijät tekevät usein virheitä ennusteissaan, ja siksi meidän ei pidä ajatella niitä - varsinkaan hajaantuneita mielipiteitä - absoluuttisena totuutena. Minkä pitäisi olla Euroopan talouspolitiikan päätavoite tulevaisuudessa - budjettien alijäämien leikkaamisen vai työttömyyden alentamisen? Ferreira: Meidän pitäisi käyttää talouspolitiikan ohjauspaketin suomia mahdollisuuksia ja jakaa tasapainotusta pitemmälle aikavälille talouden kestävän elpymisen takaamiseksi. Emme voi pakottaa maita siihen, vaan siitä täytyy sopia yhteisymmärryksellä ja sosiaalisen dialogin kautta. Gauzès: Nämä kaksi tavoitetta ovat todellisuudessa toisiaan täydentäviä. Budjettialijäämän vähentäminen ja talouden tasapainottaminen ovat talouden elpymisen ja työttömyyden vähentämisen ennakkoehtoja. Ilman eurooppalaista apua ja keinoja tietyt maat eivät pystyisi nyt maksamaan julkisen sektorin palkkojaan ja eläkkeitään. Budjettien tasapainottaminen ja rakenteelliset uudistukset auttavat näiden maiden taloutta palauttamaan kilpailykykynsä ja parantamaan työllisyyttään. Mepit äänestävät torstaina kolmesta mietinnöstä koskien eurooppalaista talouspolitiikan ohjausjaksoa. Ohjausjakso on vuosittainen kierros, jossa koordinoidaan jäsenmaiden talous- ja budjettipolitiikkaa. 20130709FCS16920-6/6