NAVETAN VIDEOVALVONTA. Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta - koulutushanke. Jarkko Rissanen

NAVETAN VIDEOVALVONTA Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta - koulutushanke Jarkko Rissanen Toukokuu 2012

1 SISÄLTÖ 1 NAVETAN VIDEOVALVONTA... 3 1.1 Yleistä karjatilojen videovalvonnasta... 3 1.1.1 Laki yksityisyyden suojasta työelämässä... 3 1.1.2 Henkilötietolaki... 4 1.1.3 Vakuutusasiat... 4 2 VALVONTAKAMERATEKNIIKKA... 5 2.1 Resoluutio... 5 2.2 Analogiset kamerat ja verkot... 6 2.3 IP-kamerat ja -verkot... 7 2.4 Hybridi-järjestelmä... 8 2.5 Kaapelointi... 9 2.6 Reititin ja kytkin... 9 2.7 PoE... 10 2.8 HomePlug... 11 2.9 Home PNA... 11 2.10 Erityyppisiä kameroita... 12 2.10.1 Runkokamera... 12 2.10.2 PTZ-kamera (PanTiltZoom)... 12 2.10.3 Webkamera... 13 2.11 Kameroiden hinnat... 14 3 NAVETOIDEN VIDEOVALVONNAN MARKKINAKATSAUS... 14 3.1 KSH-Valvonta... 15 3.2 ISOVELI... 16 3.3 Suojax Oy... 17 3.4 NHK-keskus - Robocam... 19 3.5 CowCam... 20 3.6 Yhteenveto... 21 4 CASE - PUROHARJUN MAATILAN VIDEOVALVONTA... 23 4.1 Videovalvonta Puroharjun navetassa... 23

2 4.1.1 Kameran valinta... 23 4.1.2 Kaapeloinnit... 25 4.1.3 Navetan ja päärakennuksen välinen yhteys... 26 4.2 Järjestelmän toiminta... 27 LÄHTEET... 29 KUVIOT KUVIO 1. Resoluution vaikutus kuvan kokoon... 5 KUVIO 2. Analogisen kameran kytkeminen Ethernet-verkkoon... 7 KUVIO 3. IP-kameran verkon rakenteesta... 8 KUVIO 4. RJ45-kaapeli uros-uros... 10 KUVIO 5. Sitecomin HomePlug-laitepari... 11 KUVIO 6. IR-kamera (Infra Red) NVC-EC3201H/IR-II.... 12 KUVIO 7. AXIS P5512-E PTZ D&N IP-kamera... 13 KUVIO 8. Logitech Webcam C250... 13 KUVIO 9. Novus NVC-EC 3201 H/IR... 15 KUVIO 10. Suojaxin kameravertailu.... 18 KUVIO 11. Suojaxin kameravalvontajärjestelmän suunnittelutyökalu... 19 KUVIO 12. NHK-keskuksen runkokamera... 20 KUVIO 13. CowCam -kamera ja kämmenmonitori... 21 KUVIO 14. Navetan lypsylehmäosasto... 23 KUVIO 15. AXIS P5512-E... 24 KUVIO 16. Kamera sijoitettiin välikattoon X:n kohdalle.... 25 KUVIO 17. Konigin HomePlug -laitepari ostettiin käytettynä... 26 KUVIO 18. Puroharjun Ethernet-verkon verkkotopologia... 28

1 NAVETAN VIDEOVALVONTA 3 1.1 Yleistä karjatilojen videovalvonnasta Karjatilojen videovalvonnalla tarkoitetaan eläinten tai ihmisten seurantaa videokuvan avulla. Navetan sisä- ja ulkopuolelle asennetaan kameroita joita voidaan seurata esim. tilan päärakennuksesta, navetan toimistosta tai Internetin välityksellä mistä tahansa. Kameravalvonnan tarkoitus karjasuojissa on vähentää valvontaan menevää työaikaa ja joissain tapauksissa vähentää vandalismin riskiä. Tyypillisiä valvontakohteita ovat eläinten poikimiset ja lypsyrobotti. Ihmisten seuraaminen on useimmilla tiloilla sivuseikka, etenkin jos eläinsuoja sijaitsee tilan pihapiirissä. Pihan ulkopuolisissa karjasuojissa myös ulkotilojen valvominen tulee kysymykseen, sillä tällaiset tilat ovat suuremmassa vaarassa joutua vandalismin kohteeksi (Juhani Savolainen 2012). 1.1.1 Laki yksityisyyden suojasta työelämässä Lain mukaan työnantaja saa harjoittaa kameravalvontaa tiloissaan seuraavissa tapauksissa: Työtiloissa olevan henkilökunnan ja muiden tiloissa oleskelevien ihmisten turvallisuuden varmistamiseksi, omaisuuden suojaamiseksi, tuotantoprosessin toimimisen valvomiseksi ja turvallisuutta, omaisuutta tai tuotantoprosessia uhkaavien vaaratilanteiden ehkäisemiseksi Kameravalvontaa ei saa käyttää: työntekijöiden tarkkailuun työpaikoilla, käymälässä, pukeutumistiloissa tai vastaavassa paikassa ja työntekijöiden henkilökohtaiseen käyttöön osoitetussa paikassa

4 Työntekijöitä tulee tiedottaa kameravalvonnasta ja siitä mihin valvontamateriaalia käytetään. Tallenteita tulisi myös käyttää vain siihen tarkoitukseen mihin ne on alun perin tarkoitettu. Työnantajalla on kuitenkin oikeus käyttää tallenteita: työsuhteen päättämisen syyn perusteluksi, häirinnän tai ahdistelun selvittämiseksi ja toteennäyttämiseksi ja työtapaturman tai muuten vaarallisen tilanteen syyn selvittämiseksi. (Sallinen 2010, 56-57) 1.1.2 Henkilötietolaki Henkilötietolakia sovelletaan silloin kun valvontamateriaalia tallennetaan ja ihmiset ovat siinä tunnistettavissa. Tallennetuista videoista muodostuu henkilötietorekisteri. Tallennuksen kestolla ei ole väliä henkilörekisterin muodostumiseen. Henkilötietolain 2 luvun 10 :n mukaan henkilötietorekisteristä on laadittava rekisteriseloste. Rekisteri selosteesta selviää rekisterin pitäjän nimi, yhteystiedot, henkilötietojen käsittelyn tarkoitus ja tieto siitä mihin tietoja säännönmukaisesti luovutetaan. Rekisterin tulee olla tarkkailtavien saatavilla ja siitä pitää ilmetä kameravalvonnan perustiedot ja vastuuhenkilöt. Henkilötietolain mukaan kameravalvonnasta on ilmoitettava sitä koskeville ihmisille. Tallennuksesta tulisi olla erillinen maininta. (Sallinen 2010, 59) 1.1.3 Vakuutusasiat Vakuutusyhtiöt ovat varovaisia myöntämään alennuksia videovalvonnan perusteella. Ilkivalta on harvinaista koko maassa, mitä vastaan valvontakamerat pääasiassa toimivat vakuutusyhtiön näkökulmasta. Esimerkiksi Lähivakuutus tai Tapiola eivät lupaa kohdennettua alennusta valvontajärjestelmiä omistaville, mutta molemmat yhtiöt ilmoittivat, että mahdollinen valvontajärjestelmä vaikuttaa alentavasti vakuutuksen kokonaishintaan. Palonilmaisinjärjestelmille Lähivakuutus lupasi 15 % ja Tapiola 20 % alennuksen. Pohjolan edustaja kertoi, että vakuutusasioissa huomioidaan kaikki riskiä vähentävät tekijät, mutta sen tarkempaa tietoa ei annettu. Lähivakuutuksessa spekuloitiin, että tilapiirissä olevat rakennukset eivät niinkään ole ilkivallan uhkana. Sen sijaan näitä ovat tilakeskuksen ulkopuolella sijaitsevat tuotantorakennukset ja niille voisi olla tarpeellisempaa hankkia tallentava kameravalvonta. Näissä tapauksissa va-

5 kuutuksiin voisi myös saada paremmat alennukset. (Ryynänen 2012; Katajisto, 2012; Savolainen 2012) 2 VALVONTAKAMERATEKNIIKKA 2.1 Resoluutio Resoluutio on kameroiden erottelukyky ja sillä tarkoitetaan kuvapisteiden määrää kuvassa. Kuvapisteiden määrä määrittää miten tarkka kuva voi olla. Isommassa resoluutiossa on enemmän kuvapisteitä eli parempi kuvanlaatu. Resoluution numerot tarkoittavat kuvapisteiden määrää. Korkealla resoluutiolla voidaan myös kuvata suurempaa aluetta kuin pienellä, mutta sen erottelutarkkuus pysyy silti samana. (Sallinen 2010, 20-21) Kuviosta 1 nähdään, kuinka resoluutio vaikuttaa kuvan kokoon. KUVIO 1. Resoluution vaikutus kuvan kokoon Resoluutio ei kuitenkaan ole ainoa kuvan laatuun vaikuttava tekijä. Vielä tärkeämmäksi muodostuvat kuvan pakkausmenetelmä, kuvakennon fyysinen koko, valaistus ja kamerassa käytettävän objektiivin laatu. Jos kuvaa pakataan reilusti, se helpottaa videonsiirtoa, mutta tämä kostautuu kuvanlaadussa. Kuvan pakkaaminen heikentää erityisesti hämärässä tai muuten huonoissa valaistusolosuhteissa kuvatun videon laatua. (Sallinen 2010, 20.)

2.2 Analogiset kamerat ja verkot 6 Analogisten kameroiden sisällä on CCD-kuvakenno (Charge-Coupled Device), jonka kuvapisteet reagoivat sen pinnalle tulevaan valoon aiheuttaen erilaisen varauksen jokaiseen kuvapisteeseen. Tämän jälkeen varaus siirtyy sähköisenä signaalina eteenpäin siirrettäväksi ja tallennettavaksi. Nämä kamerat voivat maksimissaan kuvata 720x567 resoluutiolla. Analogisessa järjestelmässä jokainen kamera tarvitsee oman johdon jokaiselle toiminnolle. Videosignaali kulkee koaksiaalikaapelia pitkin ja kuvan laatu heikkenee mitä pidemmän matkan kuva kulkee kaapelia pitkin. Analogisia kameroita käytettäessä kameroiden tulee olla kytkettynä jokaiseen monitoriin josta niitä halutaan valvoa. Toinen vaihtoehto on tallennin, joka muuttaa analogisen sähkösignaalin digitaaliseksi. Digitoinnin jälkeen videoon ei tule laatutappioita ja tuolloin videota voidaan katsoa myös netin yli. (Sallinen 2010, 20; Digikameroiden kennotyyppien eroja 2003) Analoginen verkko on yksinkertainen, mutta jos valvontamateriaalia halutaan tallentaa tai katsoa netin yli, se pitää kytkeä tallentimelle ja tätä kautta jakaa Ethernetverkkoon. Analoginen järjestelmä voisi näyttää kuvion 2 kaltaiselta. Se ei sinänsä eroa paljoa seuraavassa luvussa esiteltävästä IP-järjestelmästä, mutta tulee muistaa, että jos analoginen kuva halutaan saada näkymään usealta tietokoneelta tai netin yli, se tulee muuttaa digitaaliseen muotoon ja tallentaa kiintolevylle. Kuvion 2 verkossa valvontasignaali tulee analogisena tallentimelle, joka muuntaa tiedon digitaaliseksi ja tallentaa sen. Tämän jälkeen valvontakameran tallentamiin tietoihin pääsee esim. tietokoneen etähallintaohjelmalla. Mm. tämän vuoksi analoginen järjestelmä on hankalampi käyttää usealta koneelta tai verkon yli kun IPkamerajärjestelmä. Jos valvonta tapahtuu yhdeltä tietokoneelta, analoginen järjestelmä on yksinkertainen asentaa ja käyttää.

7 KUVIO 2. Analogisen kameran kytkeminen Ethernet-verkkoon 2.3 IP-kamerat ja -verkot IP-kamerat (Internet Protocol) ovat digitaalitekniikkaa. Kuva muodostuu CMOSkuvakennolle (Complementary Metal Oxide Semiconductor) ja jokainen kuvapiste muuttaa varauksen jännitteeksi ja vahvistaa signaalin. Signaali muutetaan jo IPkameroissa digitaaliseksi, joten kuvalaadun häviötä ei pääse syntymään. IPkameroiden kuvanlaadun kertoo niiden megapikselimäärä. Mitä enemmän megapikseleitä, sitä tarkempaa kuvaa voidaan saada. Jotkut IP-kamerat tukevat PoEominaisuutta (Power over Ethernet), minkä johdosta niiden kaapelointi on huomattavasti analogisia järjestelmiä helpompaa. IP-tekniikka on jatkuvan ja nopean kehityksen alla, minkä johdosta se tulee korvaamaan analogiset järjestelmät tulevina vuosina. (Sallinen 2010, 20; Digikameroiden kennotyyppien eroja 2003) IP-kameran tieto siirretään Ethernet-verkossa, mikä on yleisin tietoteknisten laitteiden välistä tietoa siirtävä tekniikka. Sitä tukevat esimerkiksi verkkotulostimet, suurin osa tietokoneista, kaikki IP-kamerat ja verkkokovalevyt. (Sallinen 2010, 20)

8 IP-kameroista tehty valvontajärjestelmä on analogista joustavampi, sillä se ei välttämättä sido tiettyä tietokonetta valvontakoneeksi, vaan kameroita voidaan valvoa millä tahansa kotiverkkoon liitetyllä tietokoneella. Jos kameroiden kuvaa tallennetaan, tallentavan tietokoneen tulee olla aina päällä. Toinen vaihtoehto on käyttää pilvipalvelinta valvontavideon tallennukseen. Kuviossa 3 on esimerkki IP-kamerallisen Ethernet-verkon rakenteesta. Valvontakamera kytketään reitittimeen, mikä tässä tapauksessa on myös ADSL-modeemi. Reititin hallinnoi verkkoa ja auttaa siihen kytkettyjä laitteita keskustelemaan keskenään. Valvontakameraan pääsee kotiverkon sisällä helposti syöttämällä valvontakameran IPosoite Internet-selaimen osoitekenttään. Kameran kuvaa pääsee myös katsomaan Internetin yli. Tallennus voidaan järjestää kuvion 2 verkossa asentamalla kotitietokoneelle valvontaohjelmisto. KUVIO 3. IP-kameran verkon rakenteesta 2.4 Hybridi-järjestelmä Valvontajärjestelmä voi myös olla ns. hybridi, eli siinä voi olla sekä analogisia että digitaalisia kameroita. Tämä vaatii hybrid DVR -tallentimen (Digital Video Recorder),

9 eli tietokoneen mihin voidaan kytkeä analogisia ja digitaalisia kameroita. Hybriditeknologia on hyvä vaihtoehto sellaisille yrityksille, joilla on ennestään analogisia kameroita ja uusiksi kameroiksi halutaan hankkia IP-kameroita. (Sallinen 2010, 22, 25) 2.5 Kaapelointi Kaapelointiin on muutamia vaihtoehtoja ja ne riippuvat paljolti käytetyistä kameroista. Analogiset kamerat tarvitsevat eri toimintoja varten omat kaapelinsa. Jos kamerassa on erillisliitännät mikrofonille, kaiuttimille, kotelon lämmitykselle, zoomaukselle, kääntämiselle ja videosignaalille, kamera tarvitsee joissain tapauksissa jopa seitsemän kaapelia. Analogisen videon laatu heikkenee mitä pidempi kaapelointi järjestelmässä on. Tämän vuoksi yli 100 metrin kaapelointeja ei suositella. Tätä voidaan tosin pidentää asentamalla kaapeleiden väliin vahvistimia. (IP-videovalvonta: vaatimukset, käyttöönotto, toiminta ja tulevaisuus 2010) IP-kameroita käytettäessä päästään jopa yhteen kaapeliin per kamera PoE-tekniikkaa (Power over Ethernet, lisää luvussa 2.1.7.) käytettäessä. Toinen keino IP-kameran virtalähteeksi on käyttää erillistä sähköjohtoa. Tällöin datan siirtoon voidaan käyttää joko erillistä RJ45-kaapelia, langatonta lähiverkkoa (WLAN) tai kahta HomePlugadapteria, jotka mahdollistavat Ethernet-verkon jaon tilan sisäisessä sähköverkossa. (IP-videovalvonta: vaatimukset, käyttöönotto, toiminta ja tulevaisuus 2010) 2.6 Reititin ja kytkin Reititin on laite mihin IP-kamerat, tai mitkä tahansa Ethernet-laitteet kytketään RJ45- kaapelilla tai langattomasti WLAN-yhteydellä. Voit käyttää tähän myös kytkintä. Erona näillä laitteilla on se, että reititin voi olla yhteydessä myös Internettiin. Kytkin keskustelee vain oman lähiverkon kanssa ja sitä ei voi käyttää modeemina. (Mitä eroa on keskittimellä, kytkimellä, reitittimellä ja tukiasemalla, n.d.)

2.7 PoE 10 PoE (Power over Ethernet) on tekniikka, jota voidaan käyttää virran jakamiseen RJ45- verkkokaapelissa (KUVIO 4). Tällöin sähkövirralle ja datalle tarvitaan vain yksi kaapeli. Tekniikkaa käytettäessä käytettävien reitittimien ja kameroiden tulee olla PoE yhteensopivia. PoEsta on olemassa kaksi standardia; IEEE 802.3af, joka sallii enintään 15,4 W tehon järjestelmässä ja uudempi IEEE 802.3at, joka antaa tehoa 30 W asti. (Sallinen 2010, 18; IP-videovalvonta: vaatimukset, käyttöönotto, toiminta ja tulevaisuus 2010) Tekniikan etuja on johdotuksen tarpeen väheneminen. IP-kameralle tarvitaan yksi kaapeli ja niiden lähelle ei tarvitse asentaa pistorasioita sähkönsyöttöä varten. PoEta käytettäessä kaikki kamerat voidaan kytkeä samasta virtalähteestä. Tämä on hyvä vaihtoehto käytettäessä UPSia (Uninterruptible Power Supply). Tällöin kamerat saavat sähköä myös sähkökatkon aikana. (Network Camera Considerations 2012) PoE vaatii toimiakseen PoE-kytkimen tai sovittimen, jossa on tuki virransyötölle (IPvideovalvonta: vaatimukset, käyttöönotto, toiminta ja tulevaisuus 2010). KUVIO 4. RJ45-kaapeli uros-uros

2.8 HomePlug 11 Homeplug on laite, jonka avulla voidaan jakaa lähiverkko sähköverkossa. Se vaatii toimiakseen kaksi HomePlug -laitetta (KUVIO 5), jotka kytketään pistorasioihin. Laitteet (esim. tietokone tai kamera) voidaan kytkeä näihin normaalilla Ethernetverkkokaapelilla (RJ45). Data siirretään olemassa olevaa sähköverkkoa pitkin. (Homeplug n.d.) Tämä on hyvä vaihtoehto, jos kameroita tulee kauas reitittimestä ja niiden lähellä on pistorasia. Ratkaisua voidaan myös käyttää jakamaan Ethernetverkko päärakennuksesta navettaan tai jos valvontakamera sijaitsee pistorasian lähellä, sille saadaan helposti sekä virta että tieto samasta pisteestä. KUVIO 5. Sitecomin HomePlug-laitepari 2.9 Home PNA Home PNA -laiteparilla voidaan jakaa Ethernetverkko puhelinlinjoja pitkin. Tätä voidaan käyttää, jos esim. navetan ja päärakennuksen välillä menee puhelinlinjat. Laitteisiin kytketään RJ45-kaapelit ja ne kytketään puhelinlinjaan neljänapaisella verkkokaapelilla kummastakin päästä. Laitteet eivät ole liiemmin yleistyneet kehnon siirtonopeuden tähden; laitteilla päästään parhaillaankin n. 1 mbps siirtonopeuteen. Laiteparin saa noin sadan euron hintaan (Home PNA 2012).

2.10 Erityyppisiä kameroita 12 Kaikki navetassa käytettävät kamerat tulisivat olla ulkokoteloituja navettaympäristön pölyisyyden, kosteuden ja lämpötilavaihteluiden vuoksi. IP-kameroissa tulisi myös olla kotelon lämmitys kondensaatioveden kerääntymisen välttämiseksi. Edellisestä poikkeaa tasalämpöisiksi rakennetut huoneet, kuten toimisto. Samaa pätee tallennusyksikköön sekä reitittimiin. Navetassa pärjää hyvin kahdella kameratyypillä, runkokameralla ja PTZ-kameralla (Pan Tilt Zoom). Tämän vuoksi muut kameratyypit on jätetty pois tästä tarkastelusta. 2.10.1 Runkokamera Valvontakamera mikä kuvaa jatkuvasti samaa pistettä (KUVIO 6). Uusissa kameroissa objektiivit ovat usein zoomattavia liukuobjektiiveja mikä mahdollistaa halutun kuvattavan alueen määrittämisen. Kamerassa voi myös olla infrapunaledit, kuten kuvion 6 kamerassa. Tämän ansiosta kameraa voidaan käyttää myös pimeällä. (Sallinen 2010, 17) KUVIO 6. IR-kamera (Infra Red) NVC-EC3201H/IR-II. 2.10.2 PTZ-kamera (PanTiltZoom) PTZ-kamera tunnetaan myös Dome-kamerana. PTZ-Kameran erottaa runkokamerasta kauko-ohjaus. Esim. kuvion 7 kameraa voidaan kääntää Internet-selaimella 360 sekä zoomata optisesti 12-kertaiseksi. PTZ-kameraa käytettäessä tulisi olla hyvä Internetyhteys, sillä kehnolla yhteydellä kameraa käännettäessä ja zoomatessa käskyt saattavat toteutua kymmeniä sekunteja niiden antamisesta (Inkinen 2012).

13 KUVIO 7. AXIS P5512-E PTZ D&N IP-kamera 2.10.3 Webkamera Jos navetassa on lämmin toimisto missä on tietokone, voidaan webkameralla (KUVIO 8) saada jonkinlainen valvonnan tulos. Tämä tulee yleensä kyseeseen robottitiloilla, joilla on tietokone valvontahuoneessa. Kamera voidaan suunnata esim. robottia tai poikimakarsinaa päin. Kameran ollessa kytkettynä navetan tietokoneeseen voidaan käyttää etähallintaohjelmaa Internetin välityksellä ja päästä käsiksi navetan tietokoneeseen - ja kameraan. Tässä tapauksessa tietokoneen tulee olla auki aina, kun kameran kuvaa halutaan katsoa. Tällainen ratkaisu on halvin mahdollinen (20-50 ), mutta valvontaan tulee myös suuria rajoitteita. KUVIO 8. Logitech Webcam C250

2.11 Kameroiden hinnat 14 Kameroiden hinnat vaihtelevat runsaasti. Samaan tarkoitukseen olevilla eri yritysten valmistavilla kameroilla voi olla useiden satojen eurojen eroja. Kameraa valittaessa tulee tutustua kameran teknisiin tietoihin, jotta voi ymmärtää mikä kameroissa maksaa. Erilaiset kameratyypit ovat erihintaisia. Navetoissa yleisesti käytetään runkokameroita tai PTZ-kameroita. Runkokamerat ovat huomattavasti edullisempia kuin PTZkamerat. Analogiset kamerat ovat halvempia kuin IP-kamerat, sillä ne sisältävät kestävämpää tekniikkaa ja niitä ei tarvitse koteloida niin tarkasti kuin IP-kameroita. Kameroiden teknisiä tietoja tarkkaillessa tulisi ainakin kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: montako kuvaa sekunnissa kamera ottaa mikä on resoluutio millainen kotelointi onko yö/hämäräkuvausta jos optinen zoom on, kuinka tehokas paljonko on takuuaika 3 NAVETOIDEN VIDEOVALVONNAN MARKKINAKATSAUS Tässä osiossa tutkitaan Suomalaisten yritysten tarjoamia ratkaisuja navetan videovalvontaan. Kaikkiin hintoihin kuuluu alv 23 %. Osa pakettien hinnoista on esitetty haarukoiden, sillä monet kameraratkaisut ovat erilaisia ja asennustarvikkeiden ja - työn määrä vaihtelee tapauskohtaisesti.

15 3.1 KSH-Valvonta KSH-Valvonta on keskisuomalainen yritys, joka tarjoaa monenlaisia ratkaisuja navetoiden videovalvontaan. KSH-Valvonnan tuotteisiin kuuluu maatalouden valvonta- ja turvajärjestelmien lisäksi murtohälytinjärjestelmät, palohälytinjärjestelmät sekä kulunvalvonta. (KSH-Valvonta 2012) KSH-Valvonnan tuotevalikoimassa on saatavilla yleisimpiä kameratyyppejä sekä analogisina järjestelminä että digitaalisina. Tallentimia on saatavilla aina neljän kameran järjestelmistä 32 kameraan. Valittavina on analogisia, digitaalisia ja hybriditallentimia. Tallentimien peruskapasiteetti on 1 teratavu, mikä riittää 2-3 viikon tapahtumien tallentamiseen neljällä kameralla. Pelkkä tallennin kustantaa noin 700. (Inkinen 2012) KSH-Valvonta tekee tarjoukset jokaisen tilan tarpeeseen erikseen, sillä hinnat vaihtelevat riippuen asennuspaikasta, navetan koosta sekä päärakennuksen ja navetan välisestä välimatkasta. Yleisimpiä KSH-Valvonnan tekemiä ratkaisuja ovat usean kameran järjestelmät tallennuksella. Esim. neljä kuvion 9 kaltaista analogista kameraa tallentimella varustettuna maksaa 2700 3100. Jos yhden kameran korvaa etänä käännettävällä ja zoomattavalla PTZ-kameralla, hintaa tulee n. 1000 enemmän. Asennuksen, kaapeleiden ja asennustarvikkeiden osuus hinnoissa on n. 32 40 %. Asennustyöt voi tehdä myös itse ja hankkia pelkät kamerat ja mahdollisen tallentimen. Analogiset järjestelmät ovat 20 30 % edullisempia kuin digitaaliset IPkamerajärjestelmät. (Inkinen 2012) Digitaalisen ja analogisen järjestelmän eroista kerrotaan enemmän luvussa 2.2.2 ja 2.2.3. KUVIO 9. Novus NVC-EC 3201 H/IR

16 Neljän IP-kameran järjestelmän hintaluokka on 3700 4400. Jos yksi kamera vaihdetaan PTZ-kameraan, hinta on 5500-6200 luokkaa. Asennuksen, kaapeleiden ja asennustarvikkeiden osuus on n. 25-32 % hinnasta. (Inkinen 2012) Yhden analogisen PTZ-kameran hinta tallennuksella on 2400-2800. IP-PTZ-kamera ilman tallennusta 2100-2800. IP-kameran asennustyökustannukset ovat 20-30 % hinnasta ja analogisen järjestelmän 25-32 %. (Inkinen 2012) KSH-Valvonnan tuotteilla on vähintään kahden vuoden takuu poikkeuksena Novuksen tuotteet, joilla on kolmen vuoden takuu. Laitteiden huollot ovat tapauskohtaisia ja ne hoidetaan joko paikan päällä tai yrityksen toimitiloissa. Joissain tapauksissa tuotteet lähetetään valmistajalle korjattavaksi. (Inkinen 2012) 3.2 ISOVELI Isoveli on valvontapalvelu missä valvontakameroiden tallennustiedot ovat pilvipalvelimella. Tämän johdosta yrittäjän ei tarvitse hankkia palvelintietokonetta tilalle, vaikka hän haluaisi tallentavan valvonnan. Järjestelmän etuja ovat mm. huoltovapaus ja hankintainvestoinnin kustannuksen pieneneminen. (Harmi 2012) Palveluista edullisempi vaihtoehto on Isoveli Iiris tallennuspalvelu. Asiakas ostaa kameran/kamerat ja maksaa pelkästä tallennuspalvelusta kiinteää kuukausimaksua. Tallennuspalveluun sisältyy 7 vrk tallenteet (maksimi 2 GB). Tallennuspalveluun soveltuvat vain Axiksen yhteensopivat kamerat ja kuvanlaatu on rajattu maksimissaan 640x480 resoluutioon. Palvelu ei myöskään tue kääntöpääkameroita. Isoveli Iiris tallennuspalvelun hinta on 13,90 /kk/kamera, jonka lisäksi veloitetaan avausmaksu 50. (Isoveli Iiris -tallennuspalvelu n.d.) Isoveli Pron idea on sama kuin Iriksessä mutta palvelutaso on korkeampi. Pro tukee PTZ-kameroita ja siihen voi kytkeä myös tarkempia, teräväpiirtolaatuisia HDkameroita. Tallennuspalvelun videot ovat saatavilla kahden viikon ajalta. Isoveli Pro - palvelun hinta on 26,45 /kk/kamera, jonka lisäksi veloitetaan avausmaksu 123. (Isoveli Pro -tallennuspalvelu n.d.)

17 Yrityksen verkkokaupassa on myös valvontapaketteja mihin kuuluu kamera mukaan. Isoveli Iiris Axis 211W -ulkokameralla varustettuna maksaa 40 /kk + 50 avausmaksu. Kauppa edellyttää 24 kk:n sopimusta. (Isoveli Iiris Ulkokamera ja tallennuspalvelu 2009) Kahdessa vuodessa valvonnan hinnaksi tulee 1010. Jos ostaa kameran erikseen ja valitsee siihen Isoveli Iiris tallennuspalvelun, kamera maksaa 300 ja tallennuspalvelu 13,90 /kk + 50 avausmaksu (Axis 211W ulkokamera 2009). Tällöin kameran ja tallennuksen hinnaksi tulee 683,6 kahdessa vuodessa eli 26,4 /kk. 3.3 Suojax Oy Suojax Oy on turva- ja valvontajärjestelmiä maahantuova yritys joka myös myy ja asentaa tuotteitaan sekä suunnittelee valvontajärjestelmiä. Suojax on vakuutusyhtiöiden hyväksymä rikosilmoitinliike ja TUKESin hyväksymä paloilmoitinliike. Yrityksen tarjoamiin palveluihin kuuluu kameravalvonta, murtohälyttimet, kulunvalvonta- ja työnseuranta sekä paloilmoitinjärjestelmät. Suojaxin valvontakameratarjontaan kuuluu sekä analogisia että digitaalisia tuotteita. Yritys tekee asennus, käyttöönotto- ja huoltotöitä valvontajärjestelmilleen. (Suojax -yritys 2012) Suojaxilla on Internet-sivuillaan kaksi erilaista työkalua valvonnan suunnittelun avuksi; suunnittelutyökalu kameravalvontaan ja vertailutyökalu valvontakameroille. Valvontakameroiden vertailutyökalussa määritetään kameran yksilöintitarkkuus (kuinka tarkkaan tilaa valvotaan; K5 on yleisvalvonta, K10 havaitseminen, K50 tunteminen ja K120 yksilöinti), kameran tyyppi ja kameran malli. Sivu näyttää valittujen kameroiden tarkemmat tiedot ja hinnat. (Valvontajärjestelmän suunnittelutyökalu 2012) Tällä työkalulla erilaisten valvontakameroiden vertailu helpottuu.

18 KUVIO 10. Suojaxin kameravertailu. Kameravalvonnan suunnittelutyökalu on 10-vaiheinen Internet-pohjainen työkalu, joka auttaa kameravalvonnan suunnittelussa (KUVIO 11). Sovellus on selvästi tarkoitettu helpottamaan kiinteistöjen valvontaa ihmisiä silmällä pitäen, mutta tietyissä määrin sitä voidaan myös soveltaa maatalouskäyttöön. Työkalu kysyy valvonnan tarkkuuteen, valaistusolosuhteisiin, asennuspaikkaan ja asennuspintaan liittyviä kysymyksiä. Näiden jälkeen ohjelma ehdottaa kameraratkaisua. Ehdotuksen voi joko hyväksyä ja lisätä sen ostoskoriin, edetä tallentimen valitsemiseen tai aloittaa suunnittelun alusta. Tallentimeksi voi valita analogisen, digitaalisen tai hybriditallentimen. (Vertailutyökalu valvontakameroille 2012) Jos työkalu tuntuu vaikealta soveltaa navetan valvontaan, voi olla järkevämpää ottaa yrityksen myyjiin yhteyttä ja kysyä millainen ratkaisu soveltuu omaan käyttöön parhaiten.

19 KUVIO 11. Suojaxin kameravalvontajärjestelmän suunnittelutyökalu 3.4 NHK-keskus - Robocam NHK-Keskus on suomalainen perheyritys, joka tarjoaa erilaisia menetelmiä rehunkorjuuseen ja maidontuotannon tehostamiseen. Yrityksellä on Robocamvalvontakamerakonsepti, joka perustuu digitaaliseen videovalvontaan. Järjestelmän asentaminen vaatii tilalta laajakaistayhteyden. Yritys tarjoaa asennuspalvelua, mutta jos fyysinen verkko asennetaan itse, NHK-Keskus hoitaa verkkoasetukset kuntoon Internetin kautta etäyhteydellä. (Halmetoja 2012) Pakettien hinnat lähtevät 800 ylöspäin ja järjestelmän ylläpito on maksuton. Kamerat ovat IP-kameroita, jotka asennetaan Ethernet-verkkoon. Tallennus on mahdollinen viljelijän koneelle ja järjestelmän mukana tulee tallennusohjelmisto. Tallentavan koneen tulee olla samassa Ethernet-verkossa kuin kamerat ja sen tulee olla aina päällä, kun halutaan tallentaa. Kameravaihtoehtoina on Vivotekin runko- tai PTZkameroita. 800 eurolla saa yhden IP66-koteloidun runkokameran pimeänäöllä varustettuna. PTZ-kameralle tulee hintaa noin 1800. Kameran kuvakulmaa voidaan muuttaa 270 astetta ympäri ja kohtisuoraan alaspäin sekä 45 astetta yläviistoon. Ka-

20 meroissa on 0,5 luxin valoherkkyys, joten kameroilla näkee myös hämärissä olosuhteissa. Mukana tulee 50 metriä kaapelia asennustöitä varten. (Halmetoja 2012) KUVIO 12. NHK-keskuksen runkokamera 3.5 CowCam CowCam on navetan valvontajärjestelmä, jota tarjoaa Suomessa usea yritys. Sitä myyvät muun muassa meijerit, A-Rehu ja Oy Teollisuushankinta TH Ab. Kyseessä on LudaElektronikin valmistama, laajalti Eurooppaan levinnyt järjestelmä, joka on tarkoitettu lähinnä poikimisen valvontaan. Paketissa tulee mukana kamera, linkki navetalta asuinrakennukselle ja pieni kämmentietokone, josta voi seurata valvontakameran kuvaa. Kuva on mahdollista saada näkymään myös televisiosta tai puhelimesta. (CowCam Kannettava eläinsuojien valvontajärjestelmä, n.d; CowCam Safety for your cattle 2012) Kuvion 13 Kamerassa on 90 asteen kuvausalue ja se toimii -20 - +50 celsiusasteessa. Kamera toimii myös pimeässä IR-ledeillä toimivan yönäön avulla 10 metriin saakka. Järjestelmä toimii siten, että kuvasignaali siirtyy kaapelia pitkin antennille mikä lähettää signaalin langattomasti vastaanottimelle. Toisessa päässä antenni vastaanottaa langattoman signaalin ja siirtää sen halutulle näytölle. Langattoman linkin maksimipituus on 800 m, mutta tämä vaatii esteettömän näköyhteyden antennilta toiselle.

21 (CowCam Kannettava eläinsuojien valvontajärjestelmä, n.d; CowCam Safety for your cattle 2012) KUVIO 13. CowCam -kamera ja kämmenmonitori Laitteen hinta on n. 570 (Cowcam valvontajärjestelmä n.d.). Tämä tekee siitä yhden kilpailukykyisimmistä valvontajärjestelmistä. Järjestelmän asentaminen vaatii hiukan tietoteknistä osaamista, mutta se on kuitenkin helpompi asentaa kuin muut tässä työssä esitellyt valvontaratkaisut. Järjestelmän etuja ovat helppo ja yksinkertainen asennus sekä edullinen investointikustannus. 3.6 Yhteenveto Kameratarjonnassa on palveluja monenlaiseen tarkoitukseen. Tässä työssä esiteltyjen valvontaratkaisujen on tarkoituksena olla suuntaa antavia niin tekniseltä ratkaisultaan kuin hinnalta. Järkevintä onkin tehdä tarjouspyyntö itselleen sopivimmasta järjestelmästä monelta yritykseltä ja valita tarjouksista eniten itseään miellyttävä. Tämän työn ulkopuolelle jäi useita muitakin valvontaratkaisuja myyviä yrityksiä. Näitä ovat mm. Pelma, Notesco Oy ja A-Turvatekniikka. Taulukossa 2 on osa esitellyistä ratkaisuista. Suojax Oy on jätetty taulukosta pois, koska firman Internet-sivujen vertailutyökalu on kätevämpi tapa vertailla yrityksen

22 kameroita. CowCam eroaa niin suurilta osin muista ratkaisuista, että sekin jätettiin siitä pois. Yritysten tuotteita verrattiin yhden kameran hintaa tarkastellen. Useamman kameran järjestelmän hinnat saadaan, kun kerrotaan kameroiden hinnat halutulla kameramäärällä. Tallentimen hintaa ei tarvitse laskea jokaiselle kameralla, sillä niihin voidaan kytkeä useampi kamera, yleensä ainakin neljä. Kohdassa Kuukausihinta, jos tuote poistetaan kahdessa vuodessa tarkoitetaan, että laitteistoinvestointi poistetaan kahden vuoden sisällä sen hankinnasta. Tämän alapuolella oleva kohta kertoo saman viiden vuoden poistolla. Molemmat on laskettu kuukausikustannuksen perusteella. TAULUKKO 1. Hintavertailu Yritys ISOVELI IIRIS ISOVELI PRO NHK-Keskus KSH-Valvonta Analoginen/digitaalinen Analoginen Digitaalinen Digitaalinen Digitaalinen Digitaalinen Tallennin Kyllä (PC) Kyllä (PC) Kyllä (pilvi) 7 vrk Kyllä (pilvi) 14 vrk Tilallisen PC Tallentimen hinta 700 700 - - - Kameroiden määrä 1 1 1 1 1 Runkokameran hinta 300-700 500-900 300 300 800 PTZ kameran hinta 1300-1700 1500-2100 Ei saatavilla 1 511,83 1 800 Kuukausimaksu - - 13,90 /kamera 26,45 /kamera - Avausmaksu - - 50 123 - Kuukausihinta jos tuote Runko: 40-60 /kk Runko: 50-66 /kk Runko: 26,4 /kk Runko: 38,95 /kk Runko: 33 /kk poistetaan kahdessa vuodessa PTZ: 80-100 /kk PTZ: 90-120 /kk - PTZ: 89,44 /kk PTZ: 75 /kk Kuukausihinta jos tuote Runko: 17-23 /kk Runko: 20-27 /kk Runko: 18,9 /kk Runko: 31,45 /kk Runko: 13 /kk poistetaan viidessä vuodessa PTZ: 33-40 /kk PTZ: 37-47 /kk - PTZ: 51,65 /kk PTZ: 30 /kk Asennustyöt 900-2000 900-2000 - - - Taulukon 1 hinnoissa on ALV 23 %. Jos jotain taulukon tietoa ei ole saatavilla tai sitä ei ole, tiedon kohdalla on viiva. Tallentimiin menevä videomäärä riippuu tallentimen kiintolevyn koosta. Isoveli Iiriksen on luvattu pitävän videota 7 vuorokaudelta ja Isoveli Pron 14 vuorokaudelta. Tilallisen PC:ssä tämä riippuu käytettävän kiintolevyn koosta. KSH-Valvonnan tallentimet olivat 1 teratavun kiintolevyjä ja niihin menee neljältä kameralta noin viikko videota talteen (Inkinen 2012).