NAANTALIN KAUPUNKI Herrankukkaron asemakaava P23098P001
1 (16) Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelun lähtökohdat... 2 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 2 3.2 Varsinais-Suomen kokonaismaakuntakaava/ Turun seudun kehyskunnat... 4 3.3 Airismaa-Aasla osayleiskaavan laajennus ja tarkistus (herrankukkaron alue)... 6 3.4 Rantaosayleiskaava... 10 3.5 Ranta-asemakaava... 11 3.6 Rakennusjärjestys... 11 4 Tavoitteet... 11 4.1 Naantalin kaupungin asettamat tavoitteet työlle... 11 4.2 Viranomaisten asettamat tavoitteet työlle... 12 4.3 Muiden osallisten tavoitteet... 13 5 Arvioitavat vaikutukset... 13 5.1 Laaditut ja laadittavat selvitykset... 14 6 Osalliset... 14 7 Kaavatyön vaiheet, arvioitu aikataulu ja osallistuminen... 15 kannen kuva: A.Sippola FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy/ Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki
1 (16) 1 n tarkoitus Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen ja sisältöön nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. asetetaan nähtäville kaavan vireille tulosta ilmoittamisen yhteydessä. Osalliset voivat lausua mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. ssa kerrotaan mitä on suunnitteilla ja missä, ketkä ovat kaavatyön osalliset, milloin ja miten alueen suunnitteluun voi vaikuttaa, arvioitu aikataulu, suunnittelutyön lähtökohdat, tavoitteet ja työn aikana tehtävät selvitykset sekä vaikutusten arvioinnit. a päivitetään tarvittaessa työn edetessä. 2 Suunnittelualue Asemakaava laaditaan Rymättylän alueelle Airismaan saaren pohjoisosaan Kirveenraumansalmen rannalle. Suunnittelualueelta on matkaa Rymättylän taajamakeskukseen noin 5 km ja Naantalin kaupunkikeskukseen noin 25 km. Alueen pinta-ala on noin viisi hehtaaria. Alueella toimii matkailualan yritys, joka harjoittaa yrityksille suunnattua kokous-, majoitus- ja harrastetoimintaa. Alueelle on rakennettu yritystoiminnan edellyttämiä edustustiloja, sauna- ja majoitusrakennuksia yhteensä 25 kpl (kerrosala 1128 k-m2), joista vain osalla on rakennuslupa (väliaikainen rakennuslupa, joka ei ole enää voimassa= 560 k-m2 ja rakennusluvallisia 568 k-m2). Rakennelmia alueella on 324 k-m2 ja katoksia 179 k-m2. Osa rakennuksista on rakennettu aikana ennen rakennuslupakäytäntöä. Rakennusoikeuslaskelma täydentyy luonnosvaiheeseen mennessä. Kuva 1. Kaava-alueen sijainti suhteessa Rymättylän keskustataajamaan.
2 (16) Maanomistus Pääosan suunnittelualueesta omistaa Rymättylän Herrankukkaro Oy (tilat 2:22 Kirvesniemi I, 2:56 Kirveenmäki, 2:67 Herrankukkaro ja 2:68 Kirvesniemi). Muussa yksityisessä omistuksessa olevat alueet ovat Ossi ja Maija Knuutilan omistama tila 2:60 Pirunsuu ja Juhani ja Marja-Leena Saarisen omistama tila 2:65 Länsitalo. Suunnittelualueeseen kuuluva vesialue on Saarlan kylän yhteisen vesiosuuskunnan omistuksessa. 3 Suunnittelun lähtökohdat 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista vuonna 2000. Päätöstä tarkistettiin 13.11.2008 tavoitteiden sisällön osalta. Muilta osin, kuten tavoitteiden oikeusperustan ja oikeusvaikutusten osalta, vuoden 2000 päätös jäi voimaan. Lisäksi valtioneuvosto on 22.12.2009 päättänyt, että Museoviraston laatima inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) korvaa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitun vuoden 1993 inventoinnin. Valtion ja kuntien viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja edistää niiden toteuttamista. Viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Herrankukkaron asemakaavoituksessa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet liittyvät erityisesti seuraaviin tavoitteisiin: Toimiva aluerakenne Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. Maakunnan suunnittelussa on esitettävä valtakunnallisesti tärkeät vyöhykkeet sekä kaupunki- ja taajamaverkostot ja niiden kehittämisperiaatteet. Maakunnan suunnittelussa on selvitettävä maaseudun alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä kyläverkoston kehittämiseen liittyvät toimenpiteet, joilla edistetään olemassa olevien rakenteiden hyödyntämistä, palvelujen saatavuutta, maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamista sekä ympäristöarvojen säilymistä.
3 (16) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Maakunnan suunnittelussa on tuettava matkailukeskusten ja alueiden verkottumista sekä vapaa-ajan käytön vyöhykkeiden kehittämistä niin, että muodostuu toimivia palvelukokonaisuuksia. Ensisijaisesti on kehitettävä olemassa olevia matkailukeskuksia ja alueita. Alueidenkäytön suunnittelussa matkailualueita tulee eheyttää ja osoittaa matkailun kehittämiselle riittävät alueet. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen, Lapin tunturialueiden ja Vuoksen vesistöalueen säilymistä luontoja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina.
4 (16) Samalla varmistetaan, että asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät. Alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen, luonnon kestokyvyn ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä. Saaristomerellä kiinnitetään huomiota alueen jakaantumiseen rannikko-, väli- ja ulkosaaristoon sekä niiden luonnon, kulttuuriympäristöjen ja asutuksen ominaispiirteiden säilymiseen. Samalla otetaan huomioon elinkeinoelämän ja pysyvän asutuksen tarpeet. Saaristomerellä turvataan kulttuurimaiseman kannalta merkittävien alueiden ja riittävän laajojen rakentamattomien alueiden säilyminen. 3.2 Varsinais-Suomen kokonaismaakuntakaava/ Turun seudun kehyskunnat Ympäristöministeriö vahvisti 20.3.2013 maakuntavaltuuston 10.12.2010 hyväksymät Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaavat. Kaavat muodostavat yhdessä Turun kaupunkiseudun (vahvistuspäätös 23.8.2004), Salon seudun (12.11.2008) maakuntakaavojen ja Salo-Lohja -oikoradan vaihemaakuntakaavan (4.12.2012) kanssa Varsinais-Suomen kokonaismaakuntakaavan. Kuva 2. Ote Varsinais-Suomen maakuntakaavasta/ Turun seudun kehyskunnat
5 (16) Merkintöjä maakuntakaavasta: Retkeily- ja matkailutoimintojen kohde Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät retkeily- ja matkailualueet (r 602 = Herrankukkaro) Yhdystie (Rymättylän-Rööläntie) Vesiliikenteen yhteystarve Sähköverkon yhteystarve Ohjeellinen ulkoilureitti sm 3746 Muinaisjäännöskohde/-alue Saariston rengastiehen tukeutuva kehittämisvyöhyke MAAKUNTAKAAVAMÄÄRÄYS: Koko maakuntakaava-alueella on yksityiskohtaisen maankäytön suunnittelun ja rakennustoimenpiteiden oltava vesiensuojelutavoitteita edistäviä. Vesiensuojelullisesti erityisen herkillä, kaltevilla, notkelmaisilla sekä eroosio- ja tulvaherkillä valuma-alueilla on maankäytön ja toimenpiteiden oltava vaikutuksiltaan sellaisia, joilla estetään tai vähennetään ravinteiden ja muiden haitallisten aineiden huuhtoutumista vesistöihin. Muinaismuistokohde, sm 3746, Pirunsuu (historiallisen ajan kivirakenne): Kohde sijaitsee Airismaan saaren pohjoisosassa Kirveenrauman salmen etelä-rannalla sijaitsevalla kalliolla. Paikalla on viisi ryssänuunia, jotka sijaitsevat Pirunsuun solan pohjois- ja eteläreunalla itään viettävällä kalliolla. Uuneista kaksi sijoittuu solan pohjoispuolelle ja kolme sen eteläpuolelle. Ensin mainitut sijaitsevat lähekkäin toisiaan, joitain metrejä Herrankukkaron tienmutkasta solaan erkanevaa polkua pitkin. Eteläpuolella olevista uuneista yksi sijaitsee kapeahkon kallioharjanteen takana ja toinen siitä eteläkaakkoon, kolmas ylempänä kalliolla. Uunit ovat aikoinaan hajonneet, mutta niiden rakenne on vielä havaittavissa. Uunien pituus on 3-4 m. Kahden uunin kiviä on liikuteltu, ehkä lisäämällä niihin kiviä. (Lähde: Varsinais-Suomen liitto, Luettelo muinaisjäännöskohteista (maakuntakaavaehdotuksen liitetaulukko.)
6 (16) 3.3 Airismaa-Aasla osayleiskaavan laajennus ja tarkistus (herrankukkaron alue) Kaavakartta Kuva 3: Ote Airismaa-Aasla osayleiskaavakartasta (KV:n hyväksyntä 12.12.2011). Merkintöjen selitykset RM-1 MATKAILUPALVELUJEN ALUE. Rakentamisen enimmäiskerroslukumääräksi on osoitettu kaksi (II), jotta rakennusten sijoittelu haasteelliseen maastoon olisi helpompaa ja rakentamista sijoiteltua tiiviimmäksi. Yhtä kerrosta korkeamman rakentamisen salliminen mahdollistaa maisemaan
7 (16) paremmin sopeutuvan rinnerakentamisen. Pelkästään yhteen tasoon rakentaminen aiheuttaisi paineita maaston muokkaamiselle sopivien rakennuspaikkojen toteuttamiselle. Rakennusoikeudeksi on osoitettu yhteensä enintään 2 880 kerrosalaneliömetriä, joka on merkinnässä tarkemmin eritelty eri käyttötarkoituksille, toiminnan jatkamiseksi nykyisessä laajuudessaan. Rakennusoikeuden kasvattaminen alueen nykyisestä määrästä on perusteltua rakennuslainsäädännön sekä rakentamisnormien mukaisen, turvallisen ja viihtyisän ympäristön luomiseksi. Alueelle saa sijoittaa enintään 60 autopaikkaa henkilöautoille. Tällä rajoitetaan alueen toiminnan aiheuttaman liikennöinnin määrän kasvua. Alueen rantapuusto vaaditaan yleismääräyksissä säilytettäväksi ja rakentamista on ohjattu yleismääräyksin. RA 1 LOMA-ASUNTOALUE. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden korkeintaan kaksiasuntoisen lomarakennuksen. Alueen tavoitteellinen enimmäisrakennusoikeus on 200 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku II. RM 4 MATKAILUPALVELUJEN ALUE. Matkailupalvelujen alue (RM) on osoitettu alemmas rinnettä, jolloin maaston herkät lakialueet jäävät rakentamisen ulkopuolelle. Alueelle sallitaan enintään neljä rakennuspaikkaa. Rakentamiselle on annettu yleismääräyksissä rajoitteita. M Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Maa- ja metsätalousaluetta (M) on osoitettu alueen kaakkoisosaan, jolla on suoritettu hakkuita. Alueella ei ole rakennusoikeutta alle 150 metrin etäisyydellä rantaviivasta.
8 (16) Alueen rantapuusto vaaditaan yleismääräyksissä säilytettäväksi ja rakentamiselle on annettu määräyksiä. MY MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄ- RISTÖARVOJA. Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja merkinnällä halutaan suojella alueen luontoarvoja sekä puusto, joka toisaalta luo paikallista omaleimaisuutta alueen matkailutoiminnalle, mutta suojelee myös ympäristöä liiketoiminnan ääniltä sekä toimii näkösuojana. VARASTOINTIALUE Alueen poikki kulkevan yksityistien varteen on merkitty varastointialue, joka tulee pitää näkösuojattuna ja jonka tulee sopeutua ulkoilmeeltään ympäristöönsä. Alueella on jo kyseistä toimintaa ja merkinnällä halutaan estää siitä aiheutuvat visuaaliset haitat. Alueen tarkka sijainti ja laajuus määritellään asemakaavoituksella. Osayleiskaavan yleispiirteisyydestä johtuen kyseinen varastointialue on päädytty osoittamaan kohdemerkinnällä, sillä kohteen pienuudesta johtuen aluevaraus (sähkölinjan merkinnän vieressä) merkintätapana ei olisi piirustusteknisesti tarkoituksenmukainen.
9 (16) LIIKENNEALUEET Alueen länsilaidalla on yhdystie. Alueen sisällä jo olemassa oleva tie on merkitty yksityistienä, josta haarautuu kaksi ohjeellista tieyhteyttä loma-asuntojen alueelle (RA) ja matkailupalveluiden alueelle (RM). Maantien 1890 varteen osoitetaan uusi kevyen liikenteen yhteystarve. LS-1 Yksityinen satama-alue (LS-1). Satama-alueelle saa rakentaa huoltotiloja enintään yhteensä 120 k-m². Alue on jo osittain rakentunut. Alueen rantapuusto vaaditaan yleismääräyksissä säilytettäväksi ja rakentamiselle on annettu määräyksiä. SÄHKÖLINJAT Alueella oleva sähkölinja on merkitty kaavakarttaan. SUOJELUKOHTEET Alueelle on osoitettu luonnonsuojelukohde (SL) ja muinaismuistokohde (SM). Alueet sijaitsevat maa- ja metsätalousalueella, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). MUUT MERKINNÄT Sekä matkailupalveluiden alue (RM) ja loma-asuntoalue (RA) liikenneyhteyksineen sekä yksityinen satama-alue on merkitty asemakaavoitettavaksi tarkoitetuksi alueeksi. Alueen tarkempi toteutuminen ja rakentamisen yksityiskohtaisempi ohjaus tutkitaan asemakaavoituksella.
10 (16) Kaavassa on yleismääräykset jätehuollon järjestämisestä, vesihuollon ja yleisten alueiden toteuttamisesta ja kunnossapidosta ja katualueiden toteuttamisesta, hoidosta ja kunnossapidosta: Alueen vesihuollon järjestämisestä ja yleisten alueiden toteuttamisesta ja kunnossapidosta ovat vastuussa kiinteistön omistajat. Katualueiden toteuttamisesta, hoidosta ja kunnossapidosta ovat vastuussa kiinteistön omistajat siten kuin laki yksityisistä teistä määrää. Jätehuolto tulee hoitaa kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. 3.4 Rantaosayleiskaava Suunnittelualueen ympärillä on voimassa Airismaa-Aaslan rantaosayleiskaava. Suunnittelualueesta vesialuetta kuuluu Airismaa- Aaslan rantaosayleiskaavan alueeseen, siltä osin kaavatyössä on kyse Airismaa-Aaslan osayleiskaavan tarkistuksesta. Kuva 3. Ote Airismaa-Aaslan rantaosayleiskaavasta/ Rymättylän eteläisen saariston osayleiskaavan, Rymättylän pohjoisosan osayleiskaavan ja Rymättylän pohjoisosan osayleiskaavan II sekä läntisen saariston osayleiskaavan yhdistelmästä. Suunnittelualueen sijainti osoitettu punaisella ympyrällä.
11 (16) 3.5 Ranta-asemakaava Alueella ei ole voimassa asemakaavaa. Rymättylän kunnanvaltuusto hyväksyi alueelle ranta-asemakaavan 22.6.2005. Turun hallinto-oikeus kumosi valtuuston päätöksen 13.3.2006. Asemakaavoitus käynnistettiin uudelleen ja Rymättylän kunnanvaltuusto hyväksyi alueelle asemakaavan 14.6.2007. Turun hallinto-oikeus kumosi päätöksellään 19.6.2008 asemakaavan ja Korkein hallinto-oikeus pysytti tämän päätöksen voimassa (KHO 25.5.2009). 3.6 Rakennusjärjestys Rymättylän kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty 23.5.2002 (voimaantulo 1.7.2002). 4 Tavoitteet 4.1 Naantalin kaupungin asettamat tavoitteet työlle Naantalin saaristo-ohjelma Naantalin kaupunginvaltuusto hyväksyi 9.6.2014 kaupungin historian toisen saaristoohjelman. Sen tarkoituksena on luoda yhteinen näkemys saaristoalueiden kehittämiseksi elinvoimaiseksi osaksi Naantalin kaupunkia. Saaristo-ohjelmaan kuuluvat Naantalin nykyisen asetuksen mukaiset saaristo-osat, eli Livonsaari, Lempisaari, Merimasku, Rymättylä ja Velkua. Saaristo-ohjelmassa määritellään Naantalin kaupungin visiosta johdettu tavoitetila: Naantalin kaupungin elinvoimainen ja kehittyvä saaristoalue on osa ainutlaatuista Turun saaristoa. Se on kansainvälisesti tunnettu matkailualue. Yhteistyö muiden saaristoalueiden kanssa on aktiivista. Saaristomme on turvallinen, luonnonläheinen ja viihtyisä asuin-, työ-, yritystoiminta ja vapaa-ajan ympäristö. Siellä on toimivat lähipalvelut ja liikenne- ja tietoliikenneyhteydet. Saaristokulttuuri elää alueella arvostettuna ja saariston asukkailla on vahva yhteisöllinen saaristoidentiteetti. Yhteisöllisyyttä, omaleimaisuutta ja innovatiivisuutta tuetaan. Saaristoluontoa vaalitaan ja aluetta kehitetään kestävän kehityksen mukaisesti. Saaristo-ohjelman yleisistä tavoitteista nostetuista, valtuustokauden 2014 2017, painopisteistä erityisesti Herrankukkaron aluetta koskevat seuraavat: Ympäristö, luonto ja kulttuuri:
12 (16) - Saaristoluonnon vaaliminen ja alueen kehittäminen kestävästi palvelemaan alkutuotantoa, saaristomatkailua ja asumista - Naantalin tulee tehokkaasti ja myös paikallisesti edistää ravinnekuormituksen vähentämistä - Saariston vesihuollon kehittäminen Elinkeinot ja työpaikat: - saaristomatkailun pitkäjänteinen kehittäminen, alueellinen yhteistyö - Lähiruuan käytön edistäminen Muut tavoitteet Kaupungin tavoitteena on saariston elinkeinotoiminnan tukeminen ja rengastien matkailun edistäminen. Kaupungin vesihuoltolaitoksen strategisen linjauksen mukaisesti kaava-aluetta ei ole tarkoitus ottaa mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen, vaikka alueelle laadittaisiin asemakaava. Myös kaava-alueen sisäiset ajoyhteydet ovat yksityisiä teitä, joiden kunnossapidosta, toteutuksesta ja hoidosta yksityiset kiinteistön omistajat vastaavat. 4.2 Viranomaisten asettamat tavoitteet työlle Maakuntakaava Herrankukkaron asemakaavan tulee toteuttaa Varsinais-Suomen maakuntakaavan (Turun seudun kehyskunnat) tavoitteita, joita ovat Saariston rengastiehen tukeutuva kehittämisvyöhyke ja Herrankukkaron valtakunnallisesti /maakunnallisesti /seudullisesti merkittävä retkeily-/matkailutoimintojen alue/kohde. Maakuntakaavaselostuksen mukaisesti Saariston rengastien merkintä käsittää laajasti nähtynä koko rengastien ja siihen tukeutuvan matkailun kehittämisen. Vyöhykettä kehitetään rengastiehen tukeutuvaan matkailuun perustuen. Suunnitelmien ja toimenpiteiden tulee olla pitkäjänteisiä, ympärivuotisia matkailu- ja muita elinkeinoja edistäviä. Suunnittelussa on varauduttava vyöhykkeen matkailutoimintojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti hallittavaan kasvuun. Maakuntakaavaselostuksen mukaisesti alueella tehtävän suunnittelun ja muiden toimenpiteiden tulee olla matkailua, virkistystä ja vapaa-ajanpalveluita turvaavia ja tukevia ja aktiivisesti kehittäviä. Lisäksi Kirveenrauman salmeen on osoitettu olemassa oleva veneväylä ja siihen liittyen vesiliikenteen yhteystarve sillan kohdalle. Airismaa-Aaslan osayleiskaavatyön yhteydessä esiin tulleet tavoitteet Viranomaiset pitivät Airismaa-Aasla osayleiskaavaa (Herrankukkaron alue) varten laadittuja selvityksiä ja kaavan vaikutusten arviointia riittävänä. ELY-keskus kuitenkin korosti, että kun on kyseessä suppea suunnittelualue, ei saa jättää yleiskaavatason vaikutuksia arvioimatta. Kaavan suhdetta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja elinkeinoelämän tarpeita ja matkailutoimintojen suuntaamiselle asetettuja valtakunnallisia tavoitteita on syytä korostaa. Meluvaikutukset olivat esillä viranomaisneuvottelussakin. Melu koetaan erityisen haitallisena muuten hiljaisena pidetyssä saariston luonnonympäristössä. Viranomaiset korostivat matkailun merkitystä saariston elinkeinotoiminnan kannalta.
13 (16) 4.3 Muiden osallisten tavoitteet Osayleiskaavatyön alussa marraskuussa 2010 järjestetyssä työpajassa myös muut osalliset, lähinnä lähialueen asukkaat, saivat esittää tavoitteita kaavoitustyölle. Osalliset toivoivat jatkotyössä mm. rakentamisen painottuvan enemmän länteen (Sattirauman puolelle) ja toisaalta kauemmas rannasta (lähemmäs tietä). Myös rakentamisen määrän vähentäminen alustaviin luonnoksiin nähden ja rakennusten mataluus koettiin tärkeinä selkeän varasto/huoltorakennuksen toteuttamisen lisäksi. Asioita, joihin ei yleiskaavoituksessa voida vaikuttaa, mutta jotka tulee huomioida jatkosuunnittelussa eli asemakaavoituksessa, olivat: o parkkipaikoituksen tarkempi jäsentely, o RM4-rakennuksien sijoittaminen samoin kuin muutkin rakennukset, o luonnossa liikkumisen ohjaaminen poluille, o merelle näkyvien rakennusten väritys maisemaan sopivaksi, o nuotioalueen sijoittaminen rannalta sisämaahan, o laiturialueilla oleskelun kieltäminen ja o saunan sijoittaminen kauemmas rannasta. Suunnittelualueen lähistön loma-asukkaat kokevat matkailutoiminnasta aiheutuvan häiritsevää melua asuinympäristöönsä. Työssä laadittiin meluselvitys, johon sisällytettiin melumittauksia ja melumallinnus. Mallinnusta täydennettiin vielä syksyllä 2011 kaavaehdotuksesta saadun palautteen vuoksi. Kaavaehdotuksesta saatiin yksi muistutus, jossa oli useita allekirjoittajia. Muistutuksen tehneille, suunnittelualueen maanomistajille ja vesialueen osakkaille järjestettiin osallistilaisuus 18.10.2011, jossa muistutuksen asioita käytiin läpi keskustellen. Tilaisuuden perusteella kaavan vaikutusten arviointia täydennettiin. Osayleiskaava hyväksyttiin Naantalin kaupunginvaltuustossa 12.12.2011. Hyväksytystä kaavasta tehdyt valitukset kumottiin Turun hallinto-oikeuden päätöksessä 8.10.2014. 5 Arvioitavat vaikutukset Asemakaavasta laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen vaikutusten arviointi. Asemakaavaa laadittaessa selvitetään tarpeellisessa määrin suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, yhdyskuntataloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset, vaikutukset kulttuuriympäristöön sekä muut vaikutukset. Vaikutuksia arvioidaan koko suunnitteluprosessin ajan. Vaikutusten arvioinnin tavoitteena on haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja myönteisten vaikutusten vahvistaminen. Tarvittaessa esitetään, miten haitallisia vaikutuksia voidaan ehkäistä tai lieventää. Vaikutusten arviointi perustuu asiantuntija-arvioon, jossa käytetään hyväksi suunnitelmaluonnoksia, havainnekuvia, olemassa olevia aluetta koskevia suunnitelmia ja inventointeja sekä kaavoitusta varten laadittuja tai laadittavia luonto-, maisema-, liikenne- ja meluselvityksiä.
14 (16) 5.1 Laaditut ja laadittavat selvitykset Airismaa-Aaslan osayleiskaavoituksen yhteydessä laadittiin aluetta koskeva maisemaselvitys ja liikenneselvitys sekä suunnittelualuetta ja sen lähiympäristöä koskeva meluselvitys ja melumallinnus. Luontoselvityksen osalta tukeuduttiiin aiemmin Herrankukkaron asema-kaavaa varten laadittuun selvitykseen. Kaavaehdotuksen yhteydessä meluselvitystä täydennettiin vielä yhdellä mallinnuksella, jossa melulähde sijoitettiin idemmäksi suunnittelualueella. Laaditut selvitykset: Suunnittelukeskus Oy /FM Marja Nuottajärvi (2006): Herrankukkaron asemakaavaalueen luontoselvitys. FCG Finnish Consulting Group Oy /MARK Riikka Ger (2010): Airismaa-Aasla maisemaselvitys. FCG Finnish Consulting Group Oy /Marjo Sairanen (2011): Airismaa-Aasla osayleiskaavan laajennuksen meluselvitys. FCG Finnish Consulting Group Oy /Mari Moilanen (2010): Airismaa-Aasla osayleiskaavan laajennuksen liikenneselvitys. Pohjakartta: Kaavan pohjakartta, pohja- ja käyräaineistot (tarkistettu syksy 2014) Kiinteistöraja-aineisto 6 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osalliset: - maa- ja vesialueiden omistajat - kuntalaiset - alueen ja kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja elinkeinonharjoittajat - paikalliset yhdistykset - Turun Seutukunnan Kehittämiskeskus Viranomaiset: - Naantalin kaupungin ao. hallintokunnat - Varsinais-Suomen ELY-keskus - Liikenne ja infrastruktuuri - Ympäristö ja luonnonvarat - Varsinais-Suomen liitto - Museovirasto - Varsinais-Suomen maakuntamuseo - Liikennevirasto
15 (16) - Aluepelastuslaitos - Lounais-Suomen metsäkeskus 7 Kaavatyön vaiheet, arvioitu aikataulu ja osallistuminen Kaavoitustyössä noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vuorovaikutteista yleiskaavan laatimisprosessia. Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä ja muistutuksensa kaavan nähtävillä olon aikana kaavaluonnos- ja kaavaehdotusvaiheessa. Osayleiskaavoituksen käynnistämisestä, osallistumis- ja arviointisuunnitelman, kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävillä olosta ilmoitetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla (kaupungintalon 1. krs, Käsityöläiskatu 2), paikallislehdissä (Turun Sanomissa, Rannikkoseudussa ja Kaupunkiuutisissa) ja kaupungin www-sivuilla: www.naantali.fi > Palvelut > Kaavoitus ja mittaus > Kaavoitus > Vireillä olevat kaavat > Asemakaavat > Herrankukkaron asemakaava Kaupunginvaltuuston kaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa Turun hallinto-oikeuteen. Herrankukkaron asemakaavan vaiheet, alustava arvioitu aikataulu ja osallistuminen: Vireille tulo 06-12/2014 - Kaavoituksen vireille tulosta ilmoitetaan kuulutuksella - nähtävillä - Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Valmisteluvaihe 01/2014-05/2015 - Kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta ilmoitetaan kuulutuksella - Kaavaluonnos nähtävillä - Kaavaluonnos esitellään yleisötilaisuudessa - Osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä kaavaluonnoksesta - Viranomaisilta pyydetään alustavat lausunnot - Mielipiteisiin ja lausuntoihin laaditaan vastineet Kaavaehdotus 06-10/2015 - Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta ilmoitetaan kuulutuksella - Kaavaehdotus nähtävillä - Kaavaehdotus esitellään yleisötilaisuudessa - Osallisilla on mahdollisuus antaa muistutuksensa kaavaehdotuksesta - Viranomaisilta pyydetään lausunnot - Muistutuksiin ja lausuntoihin laaditaan vastineet - Viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa Kaavan hyväksyminen 11-12/2015 - Naantalin kaupunginvaltuusto hyväksyy Manner-Naantalin osayleiskaavan
16 (16) Yhteystiedot Lisätietoja Herrankukkaron asemakaavoitukseen liittyvistä asioista: Naantalin kaupunki Kirsti Junttila kaupunginarkkitehti p. 050 339 0521 kirsti.junttila(a)naantali.fi Eeva Rytkölä suunnitteluavustaja p. 044 4171248 eeva.rytkola(a)naantali.fi Käsityöläiskatu 2 21100 Naantali www.naantali.fi > Palvelut > Kaavoitus ja mittaus > Kaavoitus > Vireillä olevat kaavat > Asemakaavat > Herrankukkaron asemakaava Kaavaa laativa konsultti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Arja Sippola kaupunkikehitysjohtaja p. 044 7480315 arja.sippola(a)fcg.fi Osmontie 34, PL 950 00601 Helsinki