Mutkatonta yhteistyötä - lastensuojelu ja päihdepalvelut. Info päihdepalveluista ja yhteistyöstä



Samankaltaiset tiedostot
Mutkatonta yhteistyötä - lastensuojelu ja päihdepalvelut. Info lastensuojelusta ja yhteistyöstä

Palautetta nuortenryhmältä

7/22/2013. Palautetta kokonaistyöskentelystä. Taustaa palautelomakkeista: Asiakkaiden kokemuksia lastensuojelusta ja Empusta

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

HALOO huomaako kukaan? seminaari Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen

Käsitteitä omasta työstä omaan työhön

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2018

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti

Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Elintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

Arviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5

Päihteet ja vanhemmuus

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

Yhteistyöstä voimaaasiakkaan. kumppanuus. Hyvinvointiseminaari OULU. Anne-Maria ja Johanna

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY

Sosiaalisen kuntoutus Noste Lahdessa

Työpaja. MDFT-terapeuttina sosiaali- ja terveyspalveluissa. MDFT-terapian vaikuttavuus ja yhteistyön merkitys nuorten kanssa työskentelyssä

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

A P U A VÄ K I VA LTA A N

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Verkkoterapia. Apua kotisohvalle, ammattilaisen tuella

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja Hämeenlinna

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Turun Kaupunkilähetys ry

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016

Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke

PERUSTIEDOT OPISKELU JA TYÖELÄMÄ

Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

SOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI

Vertaistukiryhmät läheisen äkillisen kuoleman kokeneille 2018

PUNAINEN RISTI NUORTEN TURVATALO ESPOO KAIKILLE ASIOILLE VOI TEHDÄ JOTAIN

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Asiakaspeili-lomakkeeseen kirjattuja asioita voidaan käyttää myös sosiaalityön palvelujen kehittämisessä.

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli

Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi

Minkälaisia merkityksiä työntekijät antavat palvelulle palveluprosessissa? Tarja Korpela HM, Sh, HO Lahden ammattikorkeakoulu

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja

Oma-aikuinen Arjen Apuna

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

Esperi Care Anna meidän auttaa

SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Päivitetty AlfaKuntoutus Hervanta. ALFAKUNTOUTUS HERVANTA / AVOPALVELUT Ryhmä- ja Pajatoiminta RYHMÄTOIMINTA TILANNE 5/2014

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito

NOPSA -toimintamallissa perheen osallisuus on monialaisen verkostotyön lähtökohta

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

KUN HUOLI HERÄÄ 2019 PERUSKOULU

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

VERTAISARVIOINTI. s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Mitä sulle kuuluu? Minkälainen tyyppi sä olet? Onko sulla hyvä olla täällä?

LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN KOKEMUKSIA PERHETYÖSTÄ OSANA PÄIHDEONGELMASTA TOIPUMISTA

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

NUORTEN PAAVO KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN PAAVO- KUNTOUTUKSESSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

Eriarvoistava kieli ja köyhyys

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Turku /Anu Nurmi

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Keski Suomen SOTE uudistuksen asiakasraadin huomiot valinnanvapaudesta

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Transkriptio:

Mutkatonta yhteistyötä - lastensuojelu ja päihdepalvelut Info päihdepalveluista ja yhteistyöstä

Espoon mielenterveys- ja päihdepalvelukeskus EMPPU tarjoaa espoolaisille aikuisille apua ja hoitoa masennukseen ja päihdeongelmiin. Palvelukeskuksessa voit osallistua avoimiin ryhmiin ja käydä vastaanotolla. Päihteistä vieroittautumiseen Empussa on tarjolla ympärivuorokautista vieroitushoitoa Avohoitoyksikön vastaanotolle voit tulla arkiaamuisin klo 8.30-10.30 ilman ajanvarausta, kun tarvitset tukea mielenterveys- tai päihdeongelmissa Vieroitushoitoyksikkö 24H: ei lähetettä. Sisäänkirjaukset osastolle joka päivä klo 8-12. Paikkatilannetta kannattaa tiedustella etukäteen klo 8-22 Avohoitoyksikön tavoite on toteuttaa ja järjestää asiakkaan ongelmien tasoa vastaava kuntoutus. Vieroitushoitoyksikön tavoitteena on turvallinen vieroittuminen päihteistä ja jatkohoidon suunnittelu terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten tuella 3

Avovastaanotto Avovastaanotolla asiakkaan tilanne arvioidaan ja aloitetaan jatkohoidon suunnittelu. Vastaanotolla ei ole lääkäripalveluita. Avohoitoyksikön vastaanotolle asiakas voi tulla arkiaamuisin klo 8.30-10.30 ilman ajanvarausta, kun hän tarvitsee tukea mielenterveys- tai päihdeongelmissa. Avovastaanottoon voi ottaa yhteyttä myös puhelimitse aukioloaikoina maanantaista torstaihin klo 8.30-16.00 ja perjantaisin klo 8.30-14, puh. 09-81682650 ja 046 877 2543. Akuuteissa kriiseissä on hyvä ottaa yhteyttä terveysasemalle tai sosiaali- ja kriisipäivystykseen puh. (09) 8164 2439. 4

Avoimet ryhmät, joihin voi osallistua ilman ennakkoilmoittautumista: Empussa toimii kaikkina arkipäivinä avoimia ryhmiä, joihin voit osallistua ilman ennakkoilmoittautumista Aamuryhmä joka arkiaamu klo 9-10.30 (pohjakerros, ryhmätila) on tarkoitettu mielenterveys- ja/tai päihdeasiakkaille. Naisten ryhmä kokoontuu joka toinen maanantai parittomilla viikoilla avokuntousosaston 2.kerroksessa klo 16.00-17.30. Ryhmässä käsitellään päihteiden käyttöä ja/tai mielenterveysongelmia naisten näkökulmasta ja keskustellaan mm. naiseuteen, äitiyteen, seksuaalisuuteen tai kaltoin kohteluun liittyvistä tuntemuksista ja kokemuksista. Akupunktioryhmä kokoontuu maanantaisin klo 17.30-18.30 ja torstaisin klo 13-14 ( 2 krs. ryhmätila) Akupunktio on hyvä hoitomuoto riippuvuuteen sekä lihasten ja koko kehon rentoutumiseen. Mukaan voit tulla kerran, silloin tällöin tai säännöllisesti ilman ennakkoilmoittautumista. Mielen Voima - ryhmä on avoin ryhmä masennusta ja uupumusta kokeville aikuisille. Ryhmä kokoontuu torstaisin klo 14.00-15.30 (pohjakerroksen ryhmätila). 5

Empun suljetut ryhmät Uusien ryhmien alkamista voit tiedustella Empusta, puh. 09-8168 2650 tai 046 877 2543. Kaikki ryhmät ja kuntoutuskurssi ovat osallistujille maksuttomia. Mielekäs päivä - suljettu ryhmä Ryhmä kokoontuu 8 kertaa ja tarjoaa tukea arjen hallintaan. Ryhmä on suljettu ja siihen hakeudutaan haastattelun kautta. Seuraavan ryhmän alkamisajankohtaa voit tiedustella Empusta. Ahdistuneisuudesta kärsivien suljettu ryhmä Ryhmä kokoontuu 8 kertaa ja ryhmässä harjoitellaan rentoutumista sekä opitaan työskentelemään ongelmien kanssa. Tavoitteena on tulla tutuksi omien ongelmien ja ahdistusten kanssa. Seuraavan ryhmän alkamisajankohtaa voit tiedustella Empusta. Peliriippuvuudesta kärsivien ryhmä Uusi ryhmä alkaa keväällä 2012. Ryhmä kokoontuu maanantaisin klo 17.00-18.30 kaikkiaan 7 kertaa. Ilmoittautumiset ja tiedustelut, puh. (09) 816 82650. Ryhmässä voit paneutua pelaamisen kielteisiin vaikutuksiin ja pyrkiä niistä vähitellen eroon. Ryhmässä motivoidaan osallistujia muutokseen ja tuetaan muutosta ja omien voimavarojen vahvistamista, jolloin voi syntyä uusia taitoja pelaamisen tilalle. Suljettu 6 viikon kuntoutumiskurssi lähinnä päihdeasiakkaille Kuntoutuskurssi kestää päivittäin klo 9-15, kesto 6 viikkoa. Kurssin tavoitteena on tukea päihteetöntä elämäntapaa ja auttaa löytämään elämään uutta sisältöä sekä keinoja arjen hallintaan. Kurssille hakeudutaan Empun työntekijöiden kautta, kysy lisää Empusta. 6

Avokuntoutusyksikön yhteystiedot Avokuntoutusyksikkö: Kalaonnentie 8/2krs, 02230 ESPOO, Tiedustelut ryhmistä ja kuntoutuskurssista puh. 81682650 ja 046 877 2543 Avokuntoutusyksikkö: johtaja p. 050-395 2235, 09-8164 7135 7

Alkoholi- ja lääkevieroitushoito Ympärivuorokautinen vieroitus on tarpeen silloin, kun vieroittautuminen päihteistä ei muuten onnistu. Vieroitushoidon pituus on yksilöllinen, keskimääräinen kesto on 3-7 päivää. Vieroitushoidossa on yhden hengen huoneet. Asiakas voi ottaa itse yhteyttä klo 8-22 välisenä aikana. Työntekijämme arvioi tilanteen ja antaa jatko-ohjeet. 8

Vieroitushoitoyksikön yhteystiedot Vieroitushoitoyksikkö: Kalaonnentie 8/1krs, 02230 ESPOO, puh 81683819, gsm 046 8773 708, klo 8-22. Vieroitushoitoyksikkö: johtaja Tuija Sorsa, p. 09-8168 2737, 046-877 2629. 9

Neuvova Puhelin (09) 8163 1342 ja 050 320 9504, ark. klo 9 19, viikonloppuisin klo 12 16 Tietoa Espoon mielenterveys- ja päihdepalveluista ja asiakasohjauksesta kuntalaisille ja yhteistyökumppaneille. 10

Kun huoli vanhemman päihteiden käytöstä herää lastensuojelussa 1. Empun päivystyspuhelimesta tavoitat Empun työntekijän, jota voi konsultoida aina tarvittaessa p. 8163 1342 ja 050 320 9504 2. Ota asiakkaan päihteiden käyttö puheeksi asiakkaan kanssa. 11

Jos asiakas on motivoitunut päihdehoitoon 1. Asiakkaalle kerrotaan Empusta ja sen palveluista; ennakkoluulojen hälventäminen 2. Asiakas ohjataan Empun avokuntoutuksen päivystykseen arkisin klo 8-9.30. Jos motivaatio on hatara, voidaan kutsua koolle verkostoneuvottelu yhteisen työn alkuun saattamiseksi. 3. Empussa tehdään päihdekartoitus. Vanhemmuus otetaan puheeksi aina kun työskennellään ihmisten kanssa, joilla on alaikäisiä lapsia. Puoliso ja lapset kutsutaan mukaan johonkin tapaamiseen mahdollisuuksien mukaan. Tällöin voidaan keskustella esim siitä miten päihteiden käyttö vaikuttaa läheisiin. 4. Kartoituksen jälkeen kokoonnutaan verkostoneuvotteluun, jossa sovitaan yhteisestä työstä 5. Yhteisen työskentelyn toteuttaminen; toivon ja motivaation ylläpitäminen ja vahvistaminen on tärkeää työskentelyn aikana. 6. Yhteisen työskentelyn päättäminen; toisen tahon kanssa työskentely voi vielä jatkua 12

Jos asiakas ei näe omaa päihdeongelmaansa 1. Alkoholiongelma puheeksi vanhemman kanssa 2. Hyvän, luottamuksellisen asiakassuhteen muodostaminen 3. Motivointi (tämä vaihe voi kestää hyvinkin kauan) Empusta ja sen palveluista kertominen positiivisessa hengessä; ennakkoluulojen hälventäminen Motivointineuvottelu, jossa mukana Empun työntekijä Päihteiden vaikutus lapsiin ja vanhemman hyvinvointiin opas, kortit Muiden asiakkaiden hyvien kokemusten välittäminen asiakkaalle Miten asiakas hyötyy Empun mukaan tulosta Motivoiva haastattelu -> millainen on asiakkaan hyvä elämä? Tavoitteet ja päämäärät -> miten niihin päästään? 4. Kun asiakas oivaltaa tuen tarpeensa, hänet ohjataan Emppuun. Jos motivaatio on hataralla pohjalla, voidaan kutsua koolle verkostoneuvottelu yhteisen työn alkuun saattamiseksi. Työskentely jatkuu tästä eteenpäin kuten motivoituneen asiakkaan kanssa. 13

Huoli vanhemman päihteidenkäytöstä herää lastensuojelussa Päihteet puheeksi vanhemman kanssa Asiakas on motivoitunut päihdehoitoon Päihdekartoitus Verkostoneuvottelu, jossa sovitaan yhteisestä työstä Yhteinen työskentely sovitusti Yhteisen työskentelyn lopetus toisen tahon tarve poistuu Päihteet puheeksi vanhemman kanssa Asiakas ei näe omaa päihdeongel maa Motivointi Päihdekartoitus Verkostoneuvottelu, jossa sovitaan yhteisestä työstä Yhteinen työskentely sovitusti Yhteisen työskentelyn lopetus Toisen tahon tarve poistuu 14

Mitä tehdään kun ls ilmoitus tulee Empusta? Päivystäjä sopii tapaamisen seuraavalle päivälle Seuraavan päivän (tai sen päivän, jolle tapaaminen on sovittu) päivystäjä menee Emppuun Hänestä tulee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä Päivystyspuhelin jätetään Empussa käynnin ajaksi toiselle sosiaalityöntekijälle tai johtavalle sosiaalityöntekijälle 15

Ensimmäisessä tapaamisessa, jos ilmoitus on tullut Empusta Tutustutaan eri osapuoliin Kerrotaan mitä lastensuojelu on ja miten työskentely etenee Tavoitteena vähentää asiakkaan ennakkoluuloja ja pelkoja Motivoidaan yhteistyöhön Sovitaan yhteisestä työskentelystä, sen tavoitteista ja vastuista Sovitaan yhteydenpidosta ja siitä mitä Empusta kerrotaan lastensuojeluun 16

Yhdessä työskentely Verkostotapaamiset tarpeen mukaan sovitusti Lausunto tai lausuntoneuvottelu tarvittaessa Yhteydenpito sovitusti 17

Yhdessä tekemisen päättäminen Kun Empun työskentelyn tai lastensuojelun tarve asiakasperheen kohdalla poistuu, kokoonnutaan yhteiseen lopetukseen Tärkeää on pohtia Mitä on tehty yhteisen työskentelyn aikana? Mitä on tapahtunut? Onko tavoitteet saavutettu? Miten jatketaan? Miten tavoitetilassa pysytään jatkossa? Työskentelyn arviointi ja palaute 18

Verkostoneuvottelun hyvät käytännöt Yleistä Lapsi kutsutaan mukaan verkostoneuvotteluihin mahdollisuuksien mukaan vähintään kerran työskentelyn aikana. Tällöin lasta pyritään tapaamaan ennen neuvottelua, jotta työntekijä voi toimia tarvittaessa lapsen äänenä. Tilassa, jossa verkostoneuvottelu toteutetaan, sekä aiheissa, joita käsitellään, on huomioitava lapsen mukanaolo. 19

Verkostoneuvottelun hyvät käytännöt Neuvottelun runko Aloitus Verkostoneuvottelu on hyvä aloittaa sillä, että kaikki osapuolet (asiakas, lastensuojelu, yhteistyökumppani) esittäytyvät ja saavat kertoa oman näkemyksensä siitä, mistä asioista olisi tärkeää keskustella tapaamisen aikana. Muistakaa kuulla myös lasta! Sovitaan, mistä asioista puhutaan neuvottelun aikana. Työskentely Joku työntekijä on neuvottelussa vetovastuussa Lapsi huomioidaan puheissa ja lapselle annetaan tilaa tuoda oma äänensä kuuluviin Lopetus Mitä neuvottelussa sovittiin? Miten jatketaan? Lopussa on hyvä arvioida puhuttiinko niistä asioista, joita alussa asetettiin tavoitteeksi. Miten osapuolet kokivat tapaamisen? Erityisesti lapsen kokemuksen kuuleminen ja tarvittaessa käsitteleminen on tärkeää. 20

Asiakkaiden hyviä kokemuksia Empusta No Empussa mä oon käyny lähinnä tämmösissä yksilökeskusteluissa, ne mä oon kokenu tosi tukeviks ja et oon saanu paljon empatiaa ja on tullu sellanen kokemus et on tullu kuulluksi ja ymmärretyks - - et ne keskustelut on sinänsä toiminu hyvin ja oon saanu sitä tukee ja ymmärrystä ihan semmosella aidolla ja läsnäolevalla tavalla et ei se oo vaan semmosta niinku ammattiempatiaa ikäänku. Äiti, lapset 12v ja 15v Mä meen sinne hirveen mielelläni ja ne keskustelut on jotenkin, en mä tiedä onko se jotenkin sairasta ajatella näin, mut kun huomaa, että muillakin on ongelmia, ni se helpottaa, onko se jotenkin inhimillistä? Ne ihmiset tietää mistä mä puhun, ne kuuntelee, niillä on samoja ongelmia, et se et saa puhua. Äiti, lapsi 8v Et mä oon ollu tosi tyytyväinen siihen apuun mitä oon saanu. äiti, lapsi 12v. 21

Asiakkaiden hyviä kokemuksia Empusta Toi Emppu nyt pitää mut viikottain jossakin rytmissä, et mä pääsen ulos kotoo. Äiti, lapsi 9v Mulla se Empun funktio on siinä että mulle se on parempi ku et mä oon himassa enkä tee mitään, sillon ei mitään ainakaan tapahdu. Mä toivon et joku reitti, et mä näkisin jollain tavalla tulevaisuuteen. Äiti, lapsi 7v Meillä toimi henkilökemiat Empun työntekijän kanssa, se on musta tosi tärkeetä. Empun henkilökunta on asiansa osaavaa. Isä, lapset 5v ja 8v Olen kokenut Empun työskentelyn positiivisena, kannustavana ja auttavana. Olen itse saanut vaikuttaa riittäväsi työskentelyyn. Lopputulos on perheemme kannalta erittäin positiivinen. Isä, lapset 7v ja 12v 22

Tuki netissä päihdeperheille www.varjomaailma.fi www.paihdelinkki.fi Tietoa päihdeperheille ja ammattilaisille www.a-klinikka.fi www.lasinenlapsuus.fi www.paihdelinkki.fi 23