Kauppa kaavoituksessa Kaavoituksen ajankohtaispäivä 6.6.2013, Turku Pekka Normo
Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus - opas Uusi opas kesäkuussa YM:n kotisivuille. Painettuna syksyllä. Opas korvaa vuonna 2004 julkaistun Kauppa kaavoituksessa oppaan. Sisällön rajaus jonkin verran aiempaa opasta suppeampi ja keskittyy vähittäiskaupan suuryksiköitä koskeviin MRL:n säännöksiin sekä niiden soveltamiseen kaavoituksessa. Oppaassa käsitellään vähittäiskauppaan liittyvien selvitysten laadintaa ja vaikutusten arviointia. Opas ei ole hyvän yhdyskuntasuunnittelun yleisohjeistus. Pekka Normo YM 2
3 Vähittäiskaupan palvelut - keskusta-alueet, lähikaupat, kauppakeskukset
800 000 Myymälä-, liike-, tavaratalo- ja kauppakeskusrakennusten yhteen laskettu kerrosala kokoluokittain ja valmistumisvuoden mukaan 700 000 rakennusten kerrosala yhteensä 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 vähintään 10 000 k-m2 5 000-9 999 k-m2 3 500-4 999 k-m2 2 000-3 499 k-m2 0-1 999 k-m2 100 000 0 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 rakennuksen valmistumisvuosi LÄHDE: VRK/VTJ 4/2010 Viime vuosina kasvu tilaa vaativan kaupan, kauppakeskusten, hypermarketien rakentamisessa. Pääosa kaupan myyntialasta sijaitsee myymälä-, liike-, tavaratalo- ja kauppakeskusrakennuksissa. Myymälärakennusten lisäksi vähittäiskaupan toimipaikat sijoittuvat myös muun muassa toimisto-, asuin-, varasto- ja teollisuusrakennuksiin. Monet autokaupat ovat kulkuneuvojen suoja- ja huoltorakennuksissa.
Vähittäiskaupan ohjaus yhteinen etu Asukas Edulliset, laadukkaat ja monipuoliset palvelut Hyvä saavutettavuus Kauppa Kannattava liiketoiminta Asema markkinoilla Kunta/maakunnan liitto Kestävä yhdyskuntakehitys Kilpailukyky, houkuttelevuus Kestävä kehitys Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttömahdollisuudet Liikkumistarpeen ja liikenteen haittojen vähentäminen Keskustojen elinvoimaisuus Toimiva kilpailu Elinkeinoelämän toiminta- ja kehitysedellytykset Väljyys Joustavuus Vaihtoehtoisuus Pekka Normo YM 5
Kaavaprosessin vaiheet Aloitus- ja tavoitevaihe - Lähtökohdat ja tavoitteet kaupan ohjaukselle Valmisteluvaihe - Palveluverkkoselvitys - Tavoitteellinen palveluverkko - Vaikutukset palveluverkon kehitykseen Ehdotusvaihe - Kaupan sijainti- ja mitoitusratkaisut osana kaavan maankäyttöä - Vaikutukset palveluverkkoon Hyväksymis- ja vahvistamisvaihe Seurantavaihevaihe - Kaupan alueiden toteutuksen seuranta Pekka Normo YM 6
Kaupan oppaan tukimateriaali -verkkosivut 1. Aluerajaukset ja karttasarja aluerajauksista kaupunkiseuduittain Keskusta-alueet Keskustojen ulkopuoliset kaupan alueet Aluerajaukset ovat ruutupohjaisia ja ne on myös nimetty. 2. Kaupan tilastot keskusta-alueilta ja keskustojen ulkopuolisilta kaupan alueilta Kaupan sijaintirakennusten kerrosala Kaupan työpaikkamäärä (YKR) Kaupan työpaikkamäärä toimialaryhmittäin (osin laskennallinen) Kaupan laskennallinen kerrosala (mahdollinen tieto, jos luotettavuus kohtalainen) Kaupan kerrosalan ja työpaikkamäärän muutos Kaupan rakennusten pohjapinta-ala (maastotietokannan rakennuksista) Asiointisumma TNS Gallupin SVT2011-aineiston perusteella (riittävän yleistetty tieto, jotta julkaistavissa) 3. Tilastot asutuksen ja kaupan kehityksestä kunnittain, seutukunnittain ja maakunnittain Myymälärakentaminen Asukaskehitys / ostovoiman kehitys Kaupan sijoittuminen pääkeskukseen ja pienempiin keskuksiin 4. Suuryksiköiden koko ja vaikutusalueen laajuus -matriisi (myöhemmin!) Ohjearvoja seudullisuuden määrittelyyn eri alueilla (myöhemmin!) 5. Esimerkkejä kaupan ratkaisuista (YM:n vastuulla) 7
SYKE vähittäiskaupan suunnittelua tukevien tietojen yhdistelijänä ja tuottajana Tilastokeskus, yritysrekisteri Toimipaikkatiedot Väestörekisterikeskus Väestötietojärjestelmän rakennustiedot Maanmittauslaitos, Liikennevirasto Maastotietokannan rakennustiedot, liikenneverkko Tilastokeskus Luokitukset Väestö-, rakennusja työpaikkatiedot Kauppaketjut ja markkinatutkimusyhtiöt Myymälätiedot, asiointitiedot Kunnat, konsultit, tutkimuslaitokset Erillisaineistot, tutkimustulokset S Y K E Kaupan volyymi ja kehitys eri alueilla Kaupan volyymi ja kehitys eri alueilla, saavutettavuus Kaupan ohjauksen opas- ja tukimateriaali Tietopohja, aluerajaukset, analyysimallit Yhdyskuntarakenneanalyysit Saavutettavuus- ja palvelutasotiedot Maakuntien liitot, mm. Uudenmaan liitto Kunnat, Helsinki, Espoo, Vantaa, HSY Ympäristöministeriö, ELY-keskukset Kaupan konsultit Kaupan alan yritykset, kiinteistösijoittajat Kansalaiset Maakuntakaavojen kaupan ratkaisut Toimipaikkatiedot yleiskaavoituksessa Kaupan sijainnin ohjaus Palveluverkkoselvitykset Toimipaikkaverkon suunnittelu Asuinpaikan valinta, arjen sujuvuus
1. SYKEn keskustarajaus YKR-ruututietojen avulla Keskusta tunnistetaan alueena, jossa sijaitsee ympäröivää aluetta selkeästi tiiviimmin eri toimintoja Lähtötietona YKR 250x250 m ruututiedot eri toimialojen työpaikoista, vähittäiskaupan työpaikoista ja väestöstä Rajaus on tehty paikkatietomenetelmin ja siinä tunnistetaan sekä ydinkeskukset että alakeskukset ja pienemmät keskittymät Keskustan ruuduissa on kävelyetäisyydellä vähittäiskaupan tarjontaa, monipuolisesti erilaisia yksityisiä ja julkisia palveluita sekä tiiviisti asutusta Kehitetyt menetelmät ovat määrällisiä mittareita, jatkotyö vaatii tilastollisen menetelmän tueksi myös paikallisuuteen perustuvaa laadullista tarkastelua.
Keskustojen ulkopuoliset kaupan alueet 11
Ohjeistuksen tukimateriaali ympäristöhallinnon verkkosivuilla esimerkkinä vähittäiskaupan toimipaikkojen sijaintirakennusten tiedot KAIKKI RAKENNUKSET KAUPAN RAKENNUKSET KAUPAN TOIMIPAIKAT SYKEssä on yhdistetty Tilastokeskuksen yritysrekisterin vähittäiskaupan toimipaikat Väestötietojärjestelmän rakennustietoihin sekä täydennetty ja korjailtu sijaintitietoja. 12
Kaupparakennusten työpaikkamäärä ja pohjapinta-ala KAUPAN TYÖPAIKAT KAUPAN SIJAINTIRAKENNUSPOLYGONIEN ALA Lähde: Tilastokeskuksen yritysrekisteri Lähde: Maanmittauslaitoksen maastotietokanta ja Tilastokeskuksen yritysrekisteri 13
Kaupan sijaintirakennusten kerrosalasumma ja 2000-luvulla rakennetut maakunnittain Päivittäis- ja erikoistavarakauppa yhteensä Tilaa vaativa erikoistavarakauppa ja moottoriajoneuvokauppa yhteensä 2000-luvulla rakennettu päivittäis- ja erikoistavarakauppa 2000-luvulla rakennettu tilaa vaativa erikoistavarakauppa ja moottoriajoneuvokauppa MAAKUNTA Uusimaa 2 805 000 1 547 000 778 000 470 000 Varsinais-Suomi 972 000 593 000 178 000 165 000 Satakunta 518 000 256 000 121 000 48 000 Kanta-Häme 365 000 200 000 111 000 67 000 Pirkanmaa 1 249 000 452 000 477 000 118 000 Päijät-Häme 538 000 257 000 128 000 90 000 Kymenlaakso 401 000 213 000 63 000 39 000 Etelä-Karjala 356 000 147 000 84 000 56 000 Etelä-Savo 330 000 141 000 32 000 23 000 Pohjois-Savo 466 000 333 000 57 000 81 000 Pohjois-Karjala 379 000 190 000 32 000 39 000 Keski-Suomi 640 000 282 000 83 000 67 000 Etelä-Pohjanmaa 410 000 229 000 62 000 45 000 Pohjanmaa 344 000 195 000 38 000 59 000 Keski-Pohjanmaa 185 000 107 000 32 000 21 000 Pohjois-Pohjanmaa 643 000 419 000 168 000 118 000 Kainuu 194 000 95 000 17 000 28 000 Lappi 381 000 198 000 132 000 48 000 Ahvenanmaa 23 000 21 000 KOKO MAA 11 200 000 5 875 000 2 591 000 1 584 000 14 14
Vähittäiskaupan liiketilojen ja päivittäistavarakauppojen saavutettavuuden tunnuslukuja (SYKE) Päivittäistavarakaupan ja erikoistavaroiden (ei paljon tilaa vaativat tavarat) kaupan sijaintirakennusten kerrosala Paljon tilaa vaativien erikoistavaroiden kaupan sijaintirakennusten kerrosala Moottoriajoneuvojen kaupan (ei huoltokorjaamoja) sijaintirakennusten kerrosala 10 vuoden aikana valmistuneiden päivittäistavarakaupan ja erikoistavaroiden (ei paljon tilaa vaativat tavarat) kaupan sijaintirakennusten kerrosala 10 vuoden aikana valmistuneiden paljon tilaa vaativien erikoistavaroiden kaupan sijaintirakennusten kerrosala 10 vuoden aikana valmistuneiden moottoriajoneuvojen kaupan (ei huoltokorjaamoja) sijaintirakennusten kerrosala Päivittäistavarakaupan myymälöiden liikepinta-ala Päivittäistavarakaupan myymälöiden liikepinta-alan 10 vuoden aikana tapahtunut muutos 1,6 2,7 k-m 2 /asukas 0,5 1,0 k-m 2 /asukas 0,3 0,5 k-m 2 /asukas 0,2 1,0 k-m 2 /asukas 0,1 0,4 k-m 2 /asukas 0,0-0,3 k-m 2 /asukas 0,5-0,8 m 2 /asukas 0,1-0,4 m 2 /asukas Pekka Normo YM 15
Keskusta-alueet ja palvelujen saavutettavuus kauppakeskus Lähteet: Suomen ympäristökeskus/ykr-moka ja Urban Zone -hankkeet, pohjakartta Affecto Finland Oy Esittäjän nimi alatunnisteeseen 16
Keskustojen ulkopuoliset kaupan alueet 17
Vähittäiskaupan kokonaismitoitus Kaupan sijainti- ja mitoitusratkaisut edellyttävät arviota vähittäiskaupan kokonaismitoitustarpeesta ja sen jakautumisesta seudullisesti merkittäviin vähittäiskaupan suuryksiköihin ja paikallisesti merkittäviin vähittäiskaupan yksiköihin kaavan tavoitteiden mukaisesti. Pekka Normo YM 18
Vähittäiskaupan kokonaismitoituksen arviointi Pekka Normo YM 19
Suunnittelumääräysesimerkkejä Maakuntakaava, Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja (MRL 71 b :n 2 mom) Päivittäistavaran kaupan osalta on maankäyttö- ja rakennuslain 71 b :ssä tarkoitetun merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja kunnassa A xxx kerrosneliömetriä ja maakunnan muissa kunnissa 2000 kerrosneliömetriä. Sellaisen vähittäiskaupan suuryksikön, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppa, on merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja xxx kerrosneliömetriä. 20
Suunnittelumääräysesimerkkejä Yleiskaava, Keskustatoimintojen alue/alakeskus Alueelle voidaan/saa sijoittaa enintään xxx kerrosneliömetrin suuruisia maankäyttö- ja rakennuslain 71 a :ssä tarkoitettuja vähittäiskaupan suuryksiköitä. Keskustatoimintojen alakeskuksen alueelle sijoitettavien vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään xxx kerrosneliömetriä. Pekka Normo YM 21
Suunnittelumääräysesimerkkejä Yleiskaava, Vähittäiskaupan suuryksiköt: Alueen toteutusta, suuryksiköiden mitoitusta, kaupan laatua ja toteutuksen ajoitusta voidaan ohjata esim. seuraavan tyyppisillä suunnittelumääräyksillä: Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan asemakaavassa osoittaa sellaisia vähittäiskaupan suuryksikköjä, jotka kaupan laatu huomioon ottaen voivat perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueen ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Alueen enimmäisrakennusoikeus on xxx kerrosneliömetriä. Alueelle voidaan asemakaavassa osoittaa enintään xxx kerrosneliömetrin suuruisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Alueen toteuttamisen ajoittaminen on suunniteltava siten, ettei vähittäiskaupan suuryksikköä saa toteuttaa ennen kuin eritasoliittymä viereiselle moottoriväylälle on rakennettu. Pekka Normo YM 22
Suunnittelumääräysesimerkkejä Asemakaava, Vähittäiskaupan suuryksiköt: Maakuntakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan keskustatoimintojen alueen ulkopuolella vähittäiskaupan suuryksikkö osoitetaan asemakaavassa merkinnällä KM, liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa enintään xxx kerrosneliömetrin suuruisen vähittäiskaupan suuryksikön. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakaupan (tai elintarvikkeiden) myymälätiloja. Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa päivittäistavaroita myyviä vähittäiskaupan suuryksikköjä, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään xxx kerrosneliömetriä. Pekka Normo YM 23
MRL:n muutos 2011 Vähittäiskaupan suuryksikön määritelmä Vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää muutettu: paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa tulee erityisen ohjauksen piiriin eli se sisällytetään suuryksikön määritelmään (71 a ). Ei muutosta kokorajaan; 2000 kerrosneliömetriä. Määritelmän muutokselle siirtymäaika 4 vuotta. Kaikki yli 2000 k-m2:n myymälät ovat 16.4.2015 alkaen vähittäiskaupan suuryksikköjä. 24
Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa Siirtymäkauden aikana (ennen) 16.4.2015) Maakuntakaavoissa voidaan varautua siirtymäkauden jälkeiseen aikaan osoittamalla seudullinen tiva- suuryksikkö kmmerkinnällä (ja esimerkiksi kaupan laatua osoittavalla indeksillä). Mikäli selvitysten avulla voidaan osoittaa, että tiva-suuryksiköllä ei ole seudullista merkitystä voidaan yleis- ja asemakaavoissa varautua siirtymäkauden jälkeiseen aikaan osoittamalla yli 2000 k-m2 tiva-myymälä KM- merkinnällä (ja esimerkiksi kaupan laatua osoittavalla indeksillä). Pekka Normo 25
MRL:n muutos 2011 Erityiset sisältövaatimukset 1/2 Kauppaa koskevat säännökset koottu omaan lukuun 9 a. Uutena säännöksenä lakiin vähittäiskauppaa koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavoille (71 b ). Osoitettaessa maakunta- tai yleiskaavassa vähittäiskaupan suuryksiköitä on sen lisäksi, mitä maakunta- ja yleiskaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 1. Suunniteltu maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisia palveluihin ja niiden kehittämiseen. 2. Palvelut saavutettavissa mahdollisuuksien mukaan joukko- ja kevytliikenteellä. 3. Edistetään sellaisen palveluverkon muodostumista, jossa asiointimatkat ovat kohtuullisia ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäiset. 26
MRL:n muutos Erityiset sisältövaatimukset 2/2 Maakuntakaavassa osoitetaan seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alaraja sekä enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella(71 b ). Velvoite koskee soveltuvin osin myös keskustatoimintojen alueita 27
Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja Tarkoitetaan sellaista kaupan yksikköä, jolla voidaan arvioida olevan yhtä kuntaa laajempia, seudullisia vaikutuksia. Seudullista merkitystä omaavan suuryksikön koon kynnys voi olla erilainen riippuen kyseessä olevasta alueesta ja olosuhteista sekä kaupan laadusta. Alaraja voi siten vaihdella maan eri osissa ja myös yksittäisen maakunnan alueella. (HE perustelut). Tarkoitetaan myös sellaista kaupan yksikköä, jolla voidaan arvioida olevan vaikutuksia seudulliseen keskus- tai palveluverkkoon (opas). Koon alarajan määrittäminen tulee perustua vaikutusten arviointiin minkä kokoisella kaupan keskittymällä, kaupan laatu huomioon ottaen, voidaan katsoa olevan seudullisia vaikutuksia? 28
MRL:n muutos Keskustan ensisijaisuus Keskusta-alueen ensisijaisuuden periaate vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikkana (ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu) kirjattu säännökseen (71 c ). - Keskusta-alueiden ulkopuolelle sijoittumisessa huomioitava erityiset sisältövaatimukset (ei mm. saa haitata keskustojen palveluja merkittävästi), esimerkkinä autokauppa. - Kestävän kehityksen periaate 29
MRL:n muutos Keskustan ensisijaisuus, HE:n perustelut Keskustan ensisijaisuus kaupan sijoittumispaikkana käy selkeästi ilmi laista. On kaupan toimialoja, jotka ovat laadultaan sellaisia, että ne voivat perustellusta syystä sijoittua myös näiden alueiden ulkopuolelle. Nämä toimialat eivät tyypillisesti kilpaile (esim. huonekalu- ja rautakauppa) keskustaan sijoittuvan kaupan kanssa ja niiden sijoittaminen keskustaan on toiminnan luonteen ja ison tonttitilan tarpeen vuoksi vaikeaa. Myös toimialan tyypillinen asiointitiheys ja sitä kautta liikenteen määrä vaikuttaa arvioon. (HE perustelut) Pekka Normo YM 30
MRL:n muutos, vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen Vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten (71 d ). Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että alue on osoitettu maakuntakaavassa erityisesti tähän tarkoitukseen (71 c ). 31
Paljon tilaa vaativan erikoiskaupan (tiva) piiriin kuuluvat myymälät *) 1. Moottoriajoneuvojen kauppa, rengaskauppa, venekauppa 2. Huonekalukauppa 3. Sisustustarvikekauppa, rautakauppa, rakennustarvikekauppa, (Asumiseen liittyvä sisustus kuuluu vähittäiskaupan suuryksiköiden ohjauksen piiriin) 4. Maatalouskauppa, puutarha-alan kauppa 5. Kodintekniikkakauppa *)Suositus paljon tilaa vaativan erikoiskaupan tulkinnasta vuodelta, YM 2000 Pekka Normo 32
Kaupan sijoitusperiaatteet ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palveluiden alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukaista. 33
Kiitos mielenkiinnosta! pekka.normo@ymparisto.fi