Sumen Euskunnan Pankkivaltuusmiesten KERTMUS vuelta 1917 Euskunnan Pankkivalikunnalle HELSINKI 1918, SUMAL. K IR JA LL. SEURAN KIRJAPAINN SAKEYHTIÖ
Kuten Sumen Pankin vitt- ja tappitiii sittaa jhtava katn vusi 1917 tullut pankille tuhisaksi, ja sen jälkeen n saus nykyi- vielä seurannut väkivaltainen mullistus, jsta Pankkivaltuusmiehet j vat lähettäneet Sumen Euskunnalle ja sen Pankkivalikunnalle alustavan selnten. Eellisen vuen tilinpäätöksen mukaan pankilla vielä li kantarahast Smk. 25,000,000 ja vararahast Smk. 62,498,044: 41 sekä käyttäm ättöm iä vittvarja Smk. 8,198,316:52: tila 31 p:ltä julukuuta 1917 sittaa sekä vittvarjen että Sumen Pankin eellisen ajan kuluessa kerättyjen rahastjen levan menetetyt, niin että kantarahaststa n jälellä vain Smk. 4,715,219: 10. Tämän masentavan tulksen syy n kknaan etsittävä siitä riippuvaisuuesta, missä Sumi niin kauvan n llut Venäjän valtakunnasta, sekä Venäjän ruplan suunnattmasta kurssinalennuksesta maailmansan kuluessa. Se suhteellisen krkea arv, minkä Sumen pankki vunna 1914 ja vielä alussa vutta 1915 laski Venäjän ruplalle, n kieltämättä vaikuttanut Pankin tappiihin, jtka tsin eivät missään tapauksessa lisi lleet kknaan vältettävissä. n muistettava, ettei Pankin hallinnlla sillin, enemmän kuin Sumen kansallakaan ja sen muilla viranmaisilla, llut timintavapautta. Maahan sijitettujen vieraien stavimain eustajia katkeritti se tsiasia, ettei rupla käynyt pari-arvsta Sumen markan rinnalla, ja peittelemättä lausuttiin Sumen sillisessa seen ase- maan.
2 Senaatissa, ettei vitaisi sallia Sumen Pankin ryhtyä seteleitään kullalla lunastamaan, ennenkuin Venäjän valtipankki kykenisi tekemään samin. Riippumatta siitä paktuksesta, jta ei käynyt välttäminen niin kauvan kuin maamme li Venäjän stajukkjen vallassa, piettiin meillä vielä san alussa mahllisena, jpa luultavanakin, että rupla san päätyttyä jälleen khaisi entiseen arvnsa. Nämä] seikat sekä se ylen läheinen taluellinen yhteys Venäjän kanssa, jhn sta sekä sen jhsta häiriytynyt, saksi täyelleen keskeytynyt kauppayhteys muien maien kanssa li asettanut Sumen, vaikuttivat, että ruplan pitämistä tasaisessa arvssa katsttiin Sumenkin taluelliselle elämälle varsin tärkeäksi. San ensi viikkjen kuluttua rupla saikin pysyä 256 260 markan st- ja myyntikurssissa aina kesäkuuhun 1915. Sittenkuin suurin sa Pulaa sekä Varsva iivat jutuneet hyökkäävän armeijan valtaan, selveni kuitenkin selvenemistään, ettei ruplakurssin khamista entiseen arvnsa vitu ainakaan läheisessä tulevaisuuessa ajatella, ja kesäkuusta 1915 saman vuen lppuun se alennettiin Sumen Pankin nterauksissa askel askeleelta Smkrsta 257: aina Smk:aan 220: 50 vuen vaihteessa. Vuen 1916 kuluessa ruplan kurssi yhä aleni, tehen st- ja myyntikurssin mukaan Smk. 214: ja 214: 50. Ylempänä mainittua pakktilaa jatkui suurimman san tätä aikaa, jten Pankin hallinnn ei llut mahllista mennä niin pitkälle, kuin tässä khen lisi llut sutavaa. Ei llut epäilystä että ne ruplamäärät, jtka sillisissa lissa täytyi vastaanttaa, tuttaisivat Pankille tappita. Tästä rahankeinttelu tti hyötyäkseen, ja yhä useammin siirrettiin ruplasaatavia Sumen Pankkiin muuten uhkaavien kurssitappiien välttämiseksi. Kun Venäjällä kasvamistaan kasvava elintarvepula ynnä muut epäkhat panivat sieltä tapahtuvalle viennille yhä ahtaammat rajat, seurasi tästäkin, että ruplain menekki väheni ja Sumen ruplasaatavat npeasti karttuivat, vaikka Sumen Pankin hallint aina tilaisuuen tarjutuessa kettikin myyä rupliansa varmempaan valuuttaan. Vuen 1917 lpussa Sumen Pankin hallussa levat kntkuranttisaatavat Venäjältä tekivät Smk. 106,728,741: 98 ja yksinmaan ruplamääräiset bligatsinit Smk. 23,348,693: 60. Tistaiseksi Venäjällä vallitseviin lihin nähen lienee mahtnta sana, miten suuri Pankin näistä ruplavastikkeista jhtuva tappi lpultakin tulee lemaan. Tiseen lukkaan kuin Venäjän ruplavaluutta kuuluvat n. k. valuuttabligatsinit, jtka Venäjän hallitus n situtunut maksamaan Sumen markin. Näistä arvpapereista suurin sa eli Smk. 305,512,000: n tätä nykyä Sumen Pankin hallussa. Jskin Venäjän valtakunnan rahaasiain rappitila n tullut niin täyelliseksi, ettei Venäjän ulkmaillekaan sijitettuja bligatsineja, kuten sen nykyinen hallitus n ilmittanut, aijta lunastaa, vinee Sumen valti, takavarikituansa Venäjän valtakunnan Sumen alueella levaa maisuutta, krvata Sumen Pankin salle tulevan määrän näistä bligatsineista. Sumen Pankille varsin eullista li että, kun Venäjän väliaikainen hallitus li ehttanut vielä 400 miljnan suuruisen valuuttabligatsinilainan, asetettiin Pankille nyt puheena levan, jatkuvan lutn vakuueksi vastinetta Englannin ja Amerikan Yhysvaltjen rahissa, jtka Venäjä samaan aikaan nnistui saamaan jälkimäiseltä valtilta lainaksi. Kun Sumi täten markin suritettavien määrien sijaan, jita yhä eelleen tarvittiin tänne sijitettua staväkeä ynnä täällä tehtäviä stilastöitä varten, sai lutettavan valuutan, js khta ehlla, että Venäjä lisi ikeutettu viien vuen kuluessa lunastamaan sen takaisin, n Sumen Pankilla nykyänsä saksi Englannissa, saksi Amerikan Yhysvallissa, puntien ja llarien mussa Smk. 297,716,516:97. 3
4 Keväällä 1918 kukistetun kapinan aiheuttamat Pankkia khanneet tappit eivät kuulu tähän esitykseen, jskin ne vat syntyneet ennenkuin täm ä kertmus n vitu antaa. Niien tappiien hessa, jtka vat khanneet Sumen Pankkia, n setelistön suunnatn kasvu llut mansa synnyttämään hallinnssa vakavia hulia. Liikkeessä leva setelistö li vielä kesäkuun lpussa 1914 118 miljnaa markkaa ja saman kalenterivuen lpussa 141,8 miljnaa, mutta vastaava määrä nusi 1916 vuen lppuun j 421,3 miljnaan markkaan ja n Pankin viime tilinpäätöksessä Smk. 764,485,158:. Ei le llut Pankin hallinnn vallassa tässä suhteessa estää kehityksen kulkua; se n Sumessa käynyt samaa suuntaan kuin kaikkialla maailmassa. Maksuvälineien kasvamistaan kasvava paljus samin kuin se taluellisen hulenpin puute, jka n seurannut staa, vat lleet sille lunteenmaisia ilmiöitä. Palautuminen säännöllisiin lihin tuleekin tämän jhsta niin Sumen Pankin kuin muienkin seteliä antavien pankkien salle mustumaan ylen vaikeaksi, kun maailmansta kerran n päättynyt. Tehtyänsä tässä selka nykyisestä asemasta sekä Sumen Pankin tilasta, saavat Pankkivaltuusmiehet, mainiten että Euskunnan tekemää päätöstä kattamattman seteliannn lisäämisestä n j 1917 vuen tilipäätöstä tehtäessä svellettu, antaa kertmuksensa viime vuen timinnastaan. Erinäisiä Pankkivaltuusmiesten käsittelemiä asiita. 1 Nykyisen san jhsta n Pankkivaltuusmiesten Pankin vallut pakk useampia kertja viimeisen vuen aikana rjen turvaattaa harkittavaksi Pankin varjen turvaaminen sta- minen stavaaralta. Pankkivaltuusmiehet vat yleensä ikeuttaneet vaaralta. Jhtkunnan ryhtymään kaikkiin tarpeellisiksi katsmiinsa timenpiteisiin tässä suhteessa. Tärkein niistä n llut että kultakassa ja suuri sa Pankin arvpapereista vähin erin siirrettiin Helsingistä erinäisiin sisämaan knttreihin, missä ne sitten seuraavan ajan levttmuuksissa säilyivät jutumasta ryöstettäviksi. 2 Kertmusvuen aikana n muutenkin llut ryh- Timenpitei- yttävä timenpiteisiin Sumen Pankin maisuuen su-tä levttmien jelemiseksi ja sen timinnan turvaamiseksi uhkaavilta aikjen takia. vaarilta. Tukkuun 29 päivänä, vähää ennen kell 12 päiv ällä saapui Sumen Pankin Turun knttriin kaksi mieshenkilöä, jtka, ilmittaen levansa lakkkmitean eustajia, vaativat knttrin sulkemista paikkakunnalla julistetun suurlakn takia. Kun tähän ei sustuttu, pistuivat
6 miehet, mutta palasivat pian mukanaan kymmenkunta muuta henkilöä, uhaten väkivallalla sulkea pankin, jllei muuten niin kaulla seisvan ja tätä varten klle kutsutun lukuisan miesjukn avulla. Näin llen täytyi knttri sulkea kell 1/s 2 tienissa, ja ilmitettiin tapahtumasta heti Jhtkunnalle, jka saatti asian Pankkivaltuusmiesten tietn niitä timenpiteitä varten, jihin se seikka, että Pankin Turun knttri li saatettu kykenemättömäksi surittamaan tehtäväänsä, saattaisi antaa aihetta. Tämän jhsta Pankkivaltuusmiehet tukkuun 30 päivänä pitämässään kkuksessa äänestyksen jälkeen päättivät saattaa asian Senaatin tietn sekä samalla ana, että ryhyttäisiin sellaisiin timenpiteisiin, että Turun knttri lakn aikana tulisi turvatuksi. Pankkivaltuusmiesten vähemmistö ehtti, että Senaattia pyyettäisiin ryhtymään sellaisiin timenpiteisiin, että Turussa järjestys palautettaisiin ja Sumen Pankin knttri siellä visi jälleen timia. Kun Turussa järjestys saatiin lyhyen ajan kuluessa palautetuksi, ei Pankkivaltuusmiesten kirjelmä liene antanut aihetta Senaatille ryhtyä erityisiin timenpiteisiin asiassa. Kirjelmässä Jhtkunnalle li Prin vapaaehtinen järjestyskunta humauttanut Prissa sattuneista epäjärjestyksistä ja pyysi samalla Sumen Pankkia saltaan avustamaan kaupungissa perustetun järjestyskunnan timintaa, jka tarkitti auttaa viranmaisia ylläpitämään järjestystä sekä sujelemaan yleisön henkeä ja maisuutta ynnä työrauhaa laissa sääetyn itsepulustusikeuen puitteissa. Prin knttrin antaman pultavan lausunnn njalla Jhtkunta kirjelmässä lkakuun 4 päivältä ehtti, että Sumen Pankki puheenalaista tarkitusta varten myöntäisi 3,000 markkaa. Pankkivaltuusmiesten enemmistö kuitenkin li lkakuun 5 päivänä pietyssä kkuksessa sitä mieltä, että kun järjestyksen ylläpit n kuntien ja valtin asia, Sumen Pankin ei lisi ryhyttävä avustamaan yksityisiä järjestyskuntia, jten Jhtkunnan ehtus ei tullut hyväksytyksi. Kkuksessaan marraskuun 15 päivänä livat Pankkivaltuusmiehet paktetut päättäm ään, että Sumen Pankin knttrit livat piettävät tistaiseksi suljettuina puhjenneen yleisen lakn takia. Saman kuun 17 ja 19 päivinä piettyjen neuvttelujen jälkeen Pankkivaltuusmiehet katsivat vivansa tehä päätöksen knttrien avaamisesta liikkeelle, mutta valtuutettiin Jhtkunta samalla Pankin sulkemaan, js tarve vaatisi. 3 Maailmansan alusta asti li Venäjän hallitus Su- Sumen Pan- meen sijittamansa staväen ylläpitämiseen sekä maassa kin vtn&äi. tarpeellisiksi katsttujen pulustustöien kustantamiseen set valuutat. tarvinnut suuria määriä Sumen rahaa, jtka stettiin Pietarissa ruplin, Sumen Pankin Jhtkunnan määräämään kurssiin. San pitkittyessä ja saaessa Venäjälle epäeullisen käänteen nämä stt alkivat tuttaa Pankille tuntuvaa tappita, jnka jhsta Jhtkunta li paktettu kieltäytymään lunastamasta suurempia määriä Venäjän rahaa. Tarpeen pysyessä entisellään tai vieläkin kasvaessa rupesi keisarikunnan hallitus sillin neuvtteluihin Sumen hallituksen ja rahalaitsten kanssa, ja svittiin 11 päivänä heinäkuuta 1916 Sumen Pankin sekä eräitten maamme yksityispankkien kanssa Venäjän kruunulle parikurssista annettavasta sekä 14 päivästä samaa kuuta nstettavasta 100 miljnan markan suuruisesta valuuttalainasta, jka 5 %:n krn kanssa lisi vuen kuluttua maksettava takaisin, situmusten haltijan vaatimuksesta jk ruplin ta\ markin. Kun varat livat käytetyt lppuun, tehtiin klmesti, syyskuulla 1916 sekä tammi- ja tukkuulla 1917 uuet 7
8 lainaspimukset, jka kerta 100 miljnan markan m äärästä sekä ensimäisen lainan ehilla. Näien valuuttalainjen yhteenlaskettu summa kesäkuulla 1917 nusi siis 400 miljnaan markkaan, ja Sumen Pankin haltuun li niistä jäänyt situmuksia nin 300 miljnan markan määrä. Ensimäisen maksupäivän lähestyessä tehtiin Venäjän hallituksen pulesta ehtus lainan pitentämisestä vuen ajaksi. Neuvteltuaan muien lainan antamisessa sallisten rahalaitsten kanssa Sumen Pankin Jhtkunta anti asiasta man lausuntnsa, arvellen että ehtukseen täytyi antaa myöntävä vastaus. Tämän mukaisesti Pankkivaltuusmiehet 27 päivänä kesäkuuta ilmittivat sustuvansa pyyettyyn pitentämiseen vuen ajaksi, kuitenkin vain siltä salta, jka li Pankin hallussa. Tisen lainan surituksen järjestämiseksi Venäjän hallitus aikanaan samin pyysi pitennystä, jhn eelläkäyneitten neuvttelujen jälkeen Sumen pulesta ilmitettiin, että lainan antaneista yksityispankeista jtkut eivät pyyntöön sustuneet, muien myöntäessä pitennystä vain pulesta suuestaan. Sumen Pankin Jhtkunnan mieltä kuulustellaan lausuivat Pankkivaltuusmiehet 14 päivänä syyskuuta, että li ketettava saaa Sumen Pankin suus lyhennetyksi, ja pantiin sen hessa lainan pitentämisen ehksi, ettei Sumen Pankkia asetettaisi epäeullisempaan asemaan kuin muita lainanantajia sekä että sen suus ei missään tapauksessa tulisi suuremmaksi kuin se määrä, jka sillin li Pankin hallussa. Lainja uuistettaessa määrättiin krk 5 V, %. Venäjän Raha-asiain ministeriön tekemä ehtus viiennen 100 miljnan markan valuuttalainan ttamisesta li sillä välin rauennut; sen sijasta li Pietarissa 8-10 päivinä tukkuuta Venäjän hallituksen altteesta tettu Sumen eustajain kanssa harkittavaksi, miten tarpeen visi tyyyttää sitmatta Sumen rahalaitsten ja taluellisen elämän haitaksi liian suuria määriä Venäjän valtakunnanrahastn vekseleihin. Venäjän pulella tettiin sillin humin sekä kruunun että venäläisten liikemiesten ja Sumessa asuvain kansalaisten tarvetta saaa Sumen markkja, samalla kuin vahingllinen keinttelu tässä khen li trjuttava. Tässä tarkituksessa ehtettiin, että Venäjän Sumeen menevä vienti asetettaisiin viranmaisten valvnnan alaiseksi sekä että Sumeen tutavain tavarain hinta lisi maksettava Sumen markin Venäjän Raha-asiain ministeriön Lutt- kanslian välityksellä. Markan ja ruplan kurssi lisi sillin m äärättävä klmeksi kuukaueksi kerrallaan Sumen Pankin ja Luttkanslian kesken, ja se määrä Sumen valuuttaa, jta ei Venäjän vienti Sumeen riittäisi krvaamaan, jäisi lainatimin hankittavaksi. Sumen eustajain pulelta vastattiin näihin ehtuksiin, että muut timenpiteet jäisivät keintekisiksi, jllei Venäjän tuntia Sumeen kartuttamalla visi saaa maien maksubilanssia jhnkin määrin tasapainn. Arveltiin kuitenkin vitavan eräillä ehilla hyväksyä Venäjän Raha-asiain ministeriön ehtukset. ttamalla yksi- tyistenkin venäläisten tennäköistä tarvetta humin laskettiin, että 1917 vuen seitsemän jälkimäisen kuukauen ajaksi täytyisi hankkia 350 miljnaa Sumen markkaa, eli enemmän kuin Sumen rahalaitkset katsivat vivansa santtuna aikana sijittaa puheena levaan tarkitukseen. Kävisi siis välttämättömäksi velvittaa myöskin suurempia sumalaisia viejiä, tellisuuslaitksia y. m. maksuksi vastaanttamaan valtakunnanrahastn situmuksia, jita Luttkanslian tulisi myyä yksityisille venäläisille tavarantujille. Rupla lisi luettava paiikurssiin, mutta situmukset lisivat lunastettavat ruplin tai markin, situmuksen haltijan valinnan mukaan. Sen hessa ehtettiin harkittavaksi, miten Sumen Pankin ruplasaatavat vitaisiin vaihtaa lainabligatsineihin, kska setelinanta vastaavien varjen jukssa sillin li rupla-
10 varja kaikkiaan nin 613 miljnan markan arvsta, siitä 286 miljnaa markkaa ruplakassana. Sumen eustajain pulelta tehtiin niinikään humautus, että Sumen Pankin kultakassa li Pankin aseman vakaannuttamiseksi lisättävä, ja siinä tarkituksessa ehtettiin, että Venäjän kruunu luvuttaisi santulle pankille kultaa 60 miljnan markan eestä, 120 %:n mukaan laskettuun hintaan, Sumen seteleillä maksettavaksi. Lainjen takaisinmaksamista varten lisi m äärättävä lyhyt aika, mutta vastees liikkeeseen päästettäväin situmusten maksuajaksi visi myöntää viisi vutta. Asian käytännöllisestä pulesta mainittiin Sumessa asuvien venäläisten tarpeen levan parhaiten järjestettävä matkakreitiivin tapaisesti tahi lupatistuksilla ja Luttkanslian asettamilla shekeillä, jita jälkimäisiä saisi nstaa svituissa pankeissa. Muuten viitattiin siihen, että Sumen Pankin hallint li Sumen Euskunnan määräysten alainen, jten tämän antama sustumus ehtettuihin timenpiteihin li tarpeen. Kun tästä asiasta li neuvteltu Sumen Pankin Jhtkunnan ja Pankkivaltuusmiesten kesken, tuli jälkimäisten päätökseksi alistaa asia Euskunnan Pankkivalikunnalle, humauttamalla siitä vaikutuksesta, mikä päätöksellä visi tulla lemaan Pankin j hrjuvaan asemaan. masta pulestaan pitivät Pankkivaltuusmiehet arveluttavana antaa ruplan nteerauksen Sumen ja Venäjän välisissä maksunsurituksissa siirtyä venäläisille viranmaisille, eivätkä arvelleet klmeksi kuukaueksi kerrallaan määrätyn kurssin antavan takeita sen sveltumisesta tellisiin arvsuhteihin; sumalaisille viranmaisille lisi piätettävä tilaisuus myötävaikuttaa Sumen ja Venäjän välisten maksujen järjestämiseen. Liikkeeseen jutuneen setelistön suunnattman lisääntymisen ehkäisemiseksi Pankkivaltuusmiehet samalla tekivät esityksen, että Sumen valti suuremman lainan hankittuansa ttaisi vahvistaaksensa Sumen Pankin asemaa. Näien neuvttelujen kestäessä li asema kärjistynyt sen jhsta, että Helsinkiin sijitettu venäläinen staväki ei llut saanut tyyytetyksi Sumen rahan tarvettaan. Tästä tehtiin ilmitus Pankkivaltuusmiesten kkuksessa 6 päivänä heinäkuuta, minkä jhsta Pankkivaltuusmiehet antivat sustumuksensa siihen että, kunnes Sumen ja Venäjän väliset maksunsuritukset saataisiin järjestetyiksi, Sumen rahaa lisi Venäjän valtin eustajan pyynnöstä vaihettava staväelle, Sumen Pankin kunakin päivänä nteeraaman kurssin mukaan, krkeintaan 20 miljnan markan arvn. Uuestaan Pankkivaltuusmiesten kkuksissa heinäkuun 10 ja 17 päivinä tehyistä humautuksista venäläisen staväen pulelta peljättävistä levttmuuksista, jllei sen rahantarvetta pääknttrissa tyyytettäisi, tehtiin äänestyksen jälkeen eri päätös 250,000 ruplan vaihtamisesta Sumen rahaksi, mikä määrä li sisältyvä eellämainittuun 20 miljnaan markkaan; samalla myönnettiin että venäläinen stilaskmitea saisi tarkastaa ilmitetut valuuttatarpeet, kunnes Sumen Euskunta ehtisi asiasta tehä päätöksensä. Sumen Pankin ruplakurssista jhtuneet tappit sekä kysymys Sumen ja Venäjän välisen rahanvaihn järjestämisestä livat sillä välin jutuneet Sumen Euskunnan harkittaviksi. Tukkuun 12 päivänä antamassaan mietinnössä n: 4 Pankkivalikunta, tunnustaen että Sumen Pankin nähtävästi li llut mahtnta jättää Venäjän hallituksen vaatimuksia tyyyttäm ättä, muistutti että yksityiset venäläiset päämanmistajat ja rahan- vaihtliikkeet tappiien välttämiseksi livat kettaneet Pakttaa Sumen Pankin vastaanttamaan Venäjän rahaa, ja että ruplakurssien tuttamain tappiien välttämiseksi li ryhyttävä timenpiteihin. Asiaa käsiteltyänsä Euskunta palautti mietinnön valikuntaan jtta siihen tehtäisiin erinäisiä lisäyksiä, minkä jhsta valikunta anti asiasta 7 päivänä kesäkuuta päivätyn mietintönsä n: 4 a. 11
12 Yhtym ällä Pankkivaltuusmiesten lausuntn, ettei vitaisi katsa Sumen Pankin asiaksi myöntää Venäjälle lainja, arveltiin tämän pikemmin levan Sumen valtin asia, eellyttäen, että Euskunta siihen antaisi sustumuksensa. Ruplien tulvaaminen Sumen Pankkiin sekä siitä aiheutuvat tappit vaativat valikunnan mielestä kurssin asettamista tellisen arvsuhteen mukaan. Euskunta hyväksyi Pankkivalikunnan lausunnn, jka lähetettiin Pankkivaltuusmiehille tieksi. Käsiteltyään hallituksen esitystä 350 miljnan markan valtilainan ttamisesta Venäjän ja Sumen välisen rahanvaihn järjestelyä varten ehtti Valtivarainvalikunta mietinnössä n: 11 siihen kieltävän vastauksen, mutta pulsi että Sumen Pankin asiaksi annettaisiin valtin laskuun järjestää Venäjän rahan vaihta Sumen rahaksi krkeintaan 100 miljnaan markkaan asti, sekä kannatti samassa tarmkkaihin timenpiteihin ryhtymistä stilastöien lakkaamisen jhsta uhkaavan työttömyyen trjumiseksi. Kysymys ei saavuttanut lpullista ratkaisuaan ennen Euskunnan hajitusta. Kun li käynyt ilmi, ettei Sumen valuuttaa lisi kylliksi saatavissa eellä mainittujen ehtusten njalla, li Venäjän hallitus tehnyt uuen ehtuksen asian järjestämiseksi. Sumen Pankin Jhtkunta ilmitti Pankkivaltuusmiesten kkuksessa heinäkuun 17 päivänä Venäjän Luttkanslian tarjutuneen vaihtamaan markkihin Phjis-Amerikan Yhysvallilta saamaansa valuuttaa 75 miljnan llarin arvn, jk llareissa tai punnissa suritettavaksi, ja pulsi Jhtkunta valuutan sta Englannin rahassa, jsta vitiin saaa 4 %:n krka. Pankkivaltuusmiesten pulelta lausuttuihin epäilyksiin maassa liikkeessä levan setelimäärän tästä tettavasta kasvamisesta, jnka Euskunta li tahtnut ehkäistä, vastasi Jhtkunta, että ehtettu st vahvistaisi Sumen Pankin asemaa sekä että Euskunnan asiasta tekemä päätös vain li tarkittanut ruplien yhä jatkuvan Pankkiin tul- vailemisen estämistä. Asia li uuestaan Pankkivaltuusmiesten ja Jhtkunnan harkinnan alaisena 18 ja 26 päivinä heinäkuuta pietyissä kkuksissa, jälkimäisessä Sumen Senaatin Valtivaraintimituskunnan virkaa tekevän päällikön saapuvilla llessa. Jhtkunta sillin ilmitti vaatineensa että suurin sa vaihettavaksi aitusta määrästä jäisi tilille sekä että vaihtkurssi lisi krkeintaan 10 %:a sen parikurssin yli, Venäjän pulesta li tähän sustuttu ehlla että; Venäjä saisi viien vuen kuluessa staa luvutetun määrän takaisin saman kurssin mukaan, jsta se li myyty. Asiasta keskusteltaessa Jhtkunta erityisesti krsti sitä hyötyä, jka ehtetusta valuuttakaupasta lisi Sumen Pankille, se kun täten saisi maksunvälineitä lähimmässä tulevaisuuessa tettaviin surituksiin, ja ilmitti, että Venäjältä li vaaittu vastausta heinäkuun 26 päivään, viimeistään ennen kell 1/2 8 illalla.! Pankkivaltuusmiehet ttivat kuitenkin asian ratkaistavaksi vasta heinäkuun 27 päivänä, jllin enemmistö päätti Jhtkunnalle ilmittaa, ettei Sumen Pankin pitäisi Euskuntaa kuulematta vaihtaa ulkmaiseen valuuttaan enemmän kuin 2C0 miljnaa markkaa. Mitään ilmitusta tästä päätöksestä Jhtkunnalle ei kuitenkaan annettu. Kun asia li kiireellinen ja Sumen Pankin hje säännön mukaan Jhtkunnan päätettävä, li Pankin eustaja j illalla 26 päivänä heinäkuuta Pietarissa antanut Venäjän asianmaisille sen vastauksen että ehtettuun spimukseen li sustuttu. 13 Tämän mukaan li luvutettava Venäjän Raha-asiain ministeriölle Sumen valuuttaa yhteensä 17 miljnaa puntaa vastaan, punta tai llari laskettuna 10 %:ia yli parikurssin, 2-2 V* miljnan punnan tai 10 15 miljnan llarin erissä, sekä ehlla että ministeriö viien vuen kuluessa lisi ikeutettu Sumen markin ja saman kurssin mukaan lunastamaan tämän valuutan takaisin.
14 15 Vaitilina Sen täyentämiseksi, mitä eellä n tisessa yhtey- Pankin ase-essä kerrttu Sumen Pankin ja Sumen valtin väliman vahvis- sistä lainatimenpiteistä, n vielä mainittava seuraavaa. tamiseksi. Siihen turmilliseen vaikutukseen katsen, minkä 4 - suhteettman krkealle nussut setelinant li saanut maan rahalaitkseen sekä vallitsevaan hintatasn, päättivät Pankkivaltuusmiehet kesäkuun 1 päivänä Senaatille esittää, että valti vähintään 200 miljnan markan ktimaisen lainan tettuansa näillä varilla lunastaisi Pankilta venäläisiä valuuttabligatsineja. Annettavat lainabli- gatsinit livat Pankkivaltuusmiesten mielestä asetettavat pienemmillekin määrille, jtta ne tulisivat suurelle yleisölle halutummiksi ja liikkeessä leva setelistö siten saataisiin vähenemään. Valtivarainvalikunnan 14 päivänä heinäkuuta antamassa mietinnössä ehtettiinkin sitten että hallitus valtuutettaisiin Sumen Pankin aseman vahvistamiseksi, Pankin hallinnn kanssa spimuksen tehtyään, ttamaan 200 miljnan markan valtilainan. Mutta Euskunnan hajituksen takia kysymys ei ehtinyt lpulliseen ratkaisuunsa. Vuen 1917 tisten valtipäiväin kknnuttua Pankkivaltuusmiehet 23 päivänä marraskuuta antamassaan kirjelmässä humauttivat Senaatille, että valtilainan ttaminen mainittuun tarkitukseen sen jälkeen kun ehtus siitä eellisellä kerralla tehtiin li käynyt yhä välttäm ättöm äm m äksi, jten Pankkivaltuusmiehet katsivat asiakseen pyytää Senaattia ryhtymään sellaisiin timenpiteihin että kysymys niin pian kuin suinkin mahllista tulisi ratkaistavaksi. Se ei kuitenkaan tapahtunut nyt puheena levan kertmuskauen aikana. 5 Venäjälle hankittavaa Sumen valuuttaa saaakseen Valtille li Sumen Senaatti kesäkuun 12 päivänä valtuuttanut myönnetty Valtivaraintimituskunnan hankkimaan Sumen Pankilta lutt. 50 miljnan markan lutn, viimeistään 15 päivänä syyskuuta suritettavaksi, ja maksettiin täm ä määrä Venäjän valtille aitun suuremman lainan etumaksuna. Lutn erääntymispäivän lähestyessä Yaltivaraintimituskunta tieusteli Sumen Pankin Jhtkunnalta, visik tätä lainaa pitentää, mutta vastasi Jhtkunta kysymykseen kieltävästi siihen nähen, mille kannalle Euskunta Valtivarainvalikunnan asiasta antaman mietinnön mukaisesti li asettunut. Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät 14 päivänä syyskuuta Jhtkunnan vastauksen, minkä jälkeen Venäjän valti suritti Sumen Pankille mainitun 50 m iljnan markan tilapäisen lainan. Samana 14 päivänä syyskuuta ilmitettiin Pankkival- tuusmiehille, että Sumen Senaatti kesäkuun 29 päivänä valtin esiintyvien tarpeitten peittämiseksi li ikeuttanut Valtivaraintimituskunnan Sumen valtivarastn pulesta antamaan ja Sumen Pankissa isknttaamaan vekseleitä krkeintaan 30 miljnan markan määrään saakka, jtka situmukset merkittäisiin 1 päivänä lkakuuta erääntyviksi, ja livat lunastettavat siitä 125 miljnan markan valtilainasta, mikä hallituksen antaman esityksen mukaan li tettava kulkulaitsrahastn tarpeita varten. Näitä vekseleitä li sitten heinä- ja elkuun aikana iskntattu Sumen' Pankissa 5 miljnan markan erissä, yhteensä 30j miljnan markan määrään, suritettavaksi lkakuun 1 päivänä. Sen lisäksi Sumen Senaatti heinäkuun 11 päivänä li hyväksynyt timenpiteen, jlla Venäjän Elintarveasiain ministeriöltä li Sumen valtin laskuun stettu jauhja, päättäen että hinnan suritukseksi li ennakkmaksuna käytettävä 60 miljnaa
16 17 Sumen markkaa. Kun tämän lutn myöntäminen kknaisuuessaan lisi liiaksi rasittanut Sumen Pankin setelinanta, li Sumen Pankki sustunut ttamaan siitä salleen 20 miljnaa markkaa, jllin jälellä levat 40 miljnaa iskntattiin maamme yksityispankeissa. Vihin li Senaatin Valtivaraintimituskunnan virkaa tekevä päällikkö 5 päivänä syyskuuta päivätyssä kirjeessä pyytänyt Sumen Pankin Jhtkuntaa ttamaan käsiteltäväksi, visik ja millä ehilla Sumen Pankki jk itse tai sitä varten mustettavan pankkiyhtymän välityksellä hankkia Sumen valtille nin 25 30 miljnan markan lutn, valtinfsäännöllisten menjen surittamiseksi lähinnä seuraavien viikkjen aikana. Sumen Pankki ja yksityispankit livat asiasta neuvteltuaan spineet 25 miljnaan markkaan nusevan lutn antamisesta klmen kuukauen vekseleitä vastaan. Yksityispankit livat panneet myötävaikutuksensa ehksi, että Sumen Pankki lisi mukana, minkä jhsta Sumen Pankin Jhtkunta li siihen sustunut, rajittaen Pankin lainasuuen yhteen miljnaan markkaan. Kun eellämainittuna 14 päivänä syyskuuta Pankkivaltuusmiehille esitettiin Sumen Pankin Jhtkunnan, Pankkivaltuusmiesten puheenjhtajan pyynnöstä antama, selntek eellisten kuukausien lainaspimuksista Sumen valtin kanssa, lausui Pankkivaltuusmiesten enemmistö, että Pankin ei lisi tettava saa viimemainittuun lainaan tai autettava hallitusta, jka li myötävaikuttanut Euskunnan hajittam i seen. Jhtkunta tämän jhsta 2 päivänä lkakuuta antamassaan kirjelmässä ilmitti muistutuksen perustuvan väärinkäsitykseen, kska Jhtkunta, njautuen sille hjesäännön mukaan kuuluvaan ikeuteen malla vastuulla iskntata vekseleitä, j ennen kuin Pankkivaltuusmiehet asian käsittelivät li lpullisesti situtunut puheena levaan yhen miljnan markan käsittävään isknttaukseen. 6 Vunna 1917 vat Pankkivaltuusmiehet käsitelleet Timenpitei- yhen akrtia kskevan hakemuksen, jsta n tarkemmin tä, jtka kskerrttu lkakuun 3 päivänä tehyssä pöytäkirjassa. kevät yksi- Pankin Jhtkunnan esityksestä vat Pankkival-ty*sfc» situtuusmiehet päättäneet kknaan tileistä pistettaviksi muksia Pan- erinäiset j aikaisemmissa tilinpäätöksissä epävarmjen jukkn siirretyt saatavat, jista ei enää mitään via saaa takaisin, yhteensä 276,852 markkaa 30 penniä. 7 kilit. Sumen Pankin hjesäännössä määrätyn tarkastuksen Sumen vuelta 1916 vat 1914 vuen valtipäivillä valitut ti -Pankin tilinlintarkastajat Prfessri Ernst Jakb Valemar Bnsrff, tarkastus. Sanmalehentimittaja Eer Erkk ja Maanviljelijä Kyösti Kalli sekä samilla valtipäivillä valittu tilintarkastajain ensimäinen varamies Maanviljelysneuvs Karl Wilhelm Bruncrna Pankkivaltuusmiesten kutsumuksesta tim ittaneet maaliskuun 12 päivän ja huhtikuun 4 päivän välisenä aikana 1917, mutta tarkastuksen kestäessä Sumen Senaatin jäseneksi nimitettynä li Maanviljelijä Kalli estetty lemasta mukana tarkastuksen viimeisinä päivinä. Tarkastajain pultsanan mukaisesti ja Pankin hjesäännön tätä kskevain säännösten njalla vat Pankkivaltuusmiehet, sillä eellytyksellä että Euskunta lisi hyväksyvä tarkastajain timen tilintarkastajina, viimeksisanttuna päivänä myöntäneet Jhtkunnalle vastuuvapauen Pankin hallinnsta vuelta 1916. Siihen nähen ettei Sumen Euskunnalla vusina 1915 ja 1916 le llut tilaisuutta valita tilintarkastajia, ehtti Pankkivalikunta vunna 1914 valittujen tilintarkastajain timinnan hyväksymistä vusien 1915 ja 1916 tilien tarkastajina, ja sustui Euskunta siihen, jten annettu vastuuvapaus n tullut lpullisesti vimaan. 2
18 19 8. Pankin lai- Pankkivaltuusmiehet vat Pankin kirjjen ja tilinausiiikkeen laskujen sekä haaraknttreista tulleien ilmitusten ntarkastus. jalla jka kuukauelta timittaneet sellaisen Pankin liikkeen ja lainauksen tarkastuksen, kuin Valtuusmiehille annetun jhtsäännön 4 :ssä sääetään. Niinikään vat Pankkivaltuusmiehet tarkastaneet Pankin Jhtkunnan phjapöytäkirjat. 9 Katsastuk- Sumen Pankin hjesäännön 40 :n säännöksen mus e t a) pää- kaisesti vat Pankkivaltuusmiehet timittaneet pääknt- knttrissa; trin kassahlvien ja kaikkien rahastjen sekä laina- ja vakuuskirjain ynnä talletusten katsastuksen syyskuun 13 sekä lkakuun 4, 5, 6, 9, 10 ja 11 päivänä. Santussa katsastuksessa saaut tulkset, jtka n annettu Jhtkunnan tieksi, vat lleet Pankin kirjain mukaiset, b) haara- Mitä Pankin haaraknttreihin tulee, vat Pankkiknttreissa. valtuusmiehet antaessaan määräykset valitsemillensa isknttkmiteain jäsenille myöskin kehttaneet heitä kerran kuukauessa, mielensä mukaan kullinkin erikseen m äärättävinä aikina, timittamaan sääetyt katsastukset knttreissa. Sitä paitsi vat tarkastuksia timittaneet: Mikkelin knttrissa maaliskuun 3 päivänä Pankinjhtaja Basilier; Hämeenlinnan knttrissa huhtikuun 26 ja 27 päivänä v. t. Pankinjhtaja Brberg; Prin 'knttrissa huhtikuun 27 ja 28 päivänä v. t. Pankinjhtaja Brberg; Turun knttrissa tukkuun 18 ja 19 päivänä v. t. Pankinjhtaja Brberg; Ktkan knttrissa syyskuun 14 ja 15 päivänä v. t. Pankinjhtaja Brberg; ulun knttrissa lkakuun 12 päivänä v. t. Pankinjhtaja Brberg; Vaasan knttrissa lkakuun 14 ja 15 päivänä v. t. Pankinjhtaja Brberg; Tampereen knttrissa marraskuun 30 päivänä v. t. Pankinjhtaja Brberg; Jyväskylän knttrissa julukuun 1 ja: 2 päivänä v. t. Pankinjhtaja Brberg; Viipurin knttrissa julukuun 6 ja 7 päivänä Pankinjhtaja Basilier; Jensuun knttrissa julukuun 15 päivänä v. t. Pankinjhtaja Brberg; Srtavalan knttrissa julukuun 16 ja 17 päivänä v. t. Pankinjhtaja Brberg; ja Kupin knttrissa julukuun 29 ja 30 päivänä v. t. Pankinjhtaja Brberg. 10. Krjaustöitä varten ulun knttrin talssa vat pankin kiin- Pankkivaltuusmiehet myöntäneet tammikuun 18 päivänä teistöjä ja 1,975 markkaa 15 penniä, kesäkuun 19 päivänä-1,382 mark- knttrihukaa 61 penniä, kesäkuun 27 päivänä 1,424 markkaa neustja ksia. heinäkuun 10 päivänä 795 markkaa. Vielä vat Pankki- kevia timen- valtuusmiehet kesäkuun 27 päivänä pitämässään kkuksessa vapauttaneet erään talssa.asuneen vukralaisen, jka li huneustssaan malla kustannuksellaan timituttanut krjauksia 1,300 markan arvsta, surittamasta 750 markkaan nusevan vukran yheltä neljännekseltä. Kesäkuun 7 päivänä 1917 myönsivät Pankkivaltuusmiehet Kupin knttrin talssa tarvittaviin erinäisiin krjauksiin 3,688 markkaa 80 penniä sekä marraskuun 7 päivänä 1,893 markkaa 10 penniä samallaisia töitä varten Vaasan knttrin talssa. Pietarin P. Marian Seurakunnan kirkkneuvstn pyynnöstä Pankkivaltuusmiehet elkuun 24 päivänä sus- piteitä.
20 tuivat krttamaan Pankin santun seurakunnan talssa sijaitsevan huneustn vukran 3,850 ruplalla vuessa, luettuna syyskuun 1 päivästä 1917. H Lisääntynyt vaihtliike. Maailmansan aikana suuresti lisääntynyt rahanvaiht Sumen Pankissa n kertmusvuen aikana antanut aihetta'] 5.muun muassa seuraaviin timenpiteisiin Pankkivaltuusmiesten pulelta: Jensuun knttrin käsikassan krkein määrä n krtettu 50,000 markasta 75,000 markkaan. Kupin knttriin n asetettu tistaiseksi tinen kassa, jnka krkein määrä n vahvistettu 75,000 markaksi, ja n kassanhitajan palkkaukseen myönnetty 266 markan 67 pennin suuruinen kuukautinen määräraha. Mikkelin knttriin n tettu knttriapulainen 100 markan suuruisella kuukausipalkalla avustamaan setelien laskemisessa ja lajittelussa. Hämeenlinnan knttriin n tettu kassanhitajan apulainen 125 markan kuukausipalkalla. Kkuksessaan julukuun 29 päivänä 1917 myönsivät Pankkivaltuusmiehet erinäisille ylimääräisille kassanhitajille, jtka lisääntyneestä rahanvaihsta aiheutuneien laskuerehysten takia livat jutuneet kärsimään tuntuvia tappiita, avustuksina yhteensä 3,050 markkaa. 12. Vaihtrahan Vaihtrahan puutetta n vuen 1917 aikana eelleen puute. jatkunut. Huhtikuun 3 päivänä 1917 tekivät Pankkivaltuusmiehet Senaatille ehtuksen, että Sumen Pankin lukuun lyötäisiin 500,000 markan arvsta 25 pennin rahja. Elkuun 24 päivänä 1917 anivat Pankkivaltuusmiehet, että Sumen Pankille valmistettaisiin 500,000 markan arvsta 50 pennin ja yhtä paljn 25 pennin rahja. Julukuun 29 päivänä tehtiin Pankkivaltuusmiesten pulesta anmus, että 500,000 markan arvsta 50 pennin ja saman arvinen m äärä 25 pennin rahja lyötäisiin Sumen Pankin lukuun. Nämät pyynnöt n Senaatin päätöksestä tulleet timeenpantu. Vaihtrahan puutteen pistamiseksi vat Pankkivaltuusmiehet marraskuun 23 päivänä päivätyllä Senaatille stetulla kirjelmällä ehttaneet leellisen muutksen vaskirahaan nähen, ja sen vuksi anneet, että Senaatti antaisi Euskunnalle esityksen erinäisten muutsten tekemisestä' Sumen Suuriruhtinaanmaan rahasta elkuun 9 päivänä 1877 annettuun lakiin. Asia n vuen 1917 tisilla valtipäivillä saatettu Pankkivaltuusmiesten esittämään ratkaisuun. 13. Sikäli kuin suurempi määrä kuluneita seteleitä n Kuluneien pääknttriin kertynyt, n ne pankkivaltuusmiesten timesta laskettu ja pltettu. Kkuksissa helmikuun 13, setelien pltt» 15, 17, 19, 21, 23 ja 27, maaliskuun 1, 3, 5, 7 ja 9, syyskuun 6, 7, 10, 12, 14, 17, 19, 21, 24, 26 ja 28, lkakuun 3, 5, 8, 10, 12, 15, 17, 19, 22, 24, 26, 29 ja 31 sekä marraskuun 2 päivänä n täten laskettu ja pltettu Sumen Pankin seteleitä yhteensä 63,979,003 markan arvsta, nimittäin: 1,000 markan seteleitä 14,320 kappaletta. 500»» 7,136» 100 *» 192,600 * 50»» 119,800 * 20»» 288,800» 10»» 411,000» 5»» 966,000» 3»» 1» 1»» 6,125,000» 21
22 Lisäksi n kuluneita seteleitä pltettu tilintarkastajain timesta 10,018,000 markan arvsta. Niien yhä kasvavien vaikeuksien jhsta, jihin liikkeessä levan setelistön mnenkertaiseen määrään karttuminen n antanut aihetta muun muassa kuluneitten setelien plttn nähen, vat Pankkivaltuusmiehet ttaneet' harkittavaksi,^ miten täm ä timi, panematta tarkastuksen varmuutta alttiiksi, visi tulla vähemmin ajanhukkaa tuttavaksi. Tistaiseksi pitemmälle menemättä päättivät Pankkivaltuusmiehet 14 päivänä syyskuuta yhen markan setelien laskemiseen nähen ttaa nuatettavaksi yksinkertaisemman valvnnan kuin tähän asti. 14. jhtkunta. Sustuen Jhtkunnan puheenjhtajan vn Cllanin tekemään anmukseen vat Pankkivaltuusmiehet myöntäneet hänelle virkavapautta helmikuun 20 päivästä seuraavan maaliskuun lppuun virka-asiissa Skaninaaviaan tehtävää matkaa varten. Yksityisten asiain vuksi vat Pankkivaltuusmiehet myöntäneet Jhtkunnan jäsenelle K. Basilier ille virkavapautta elkuun 16 päivästä saman kuun lppuun. Kkuksessaan lkakuun 19 päivänä myönsivät Pankkivaltuusmiehet Pankinjhtaja vn Cllanille virkavapautta kuukauen ajaksi Rutsiin matkustamista varten Sumen Pankin asiissa. Kun Jhtkunta n ilmittanut, ettei santtujen virkavapauksien takia llut tarpeen asettaa Jhtkuntaan lisävimia, ei le määrätty viransijaisia virasta vapaina lleien timia hitamaan. 15. Pankinkmi- Sittenkuin Senaatti huhtikuun 27 päivänä 1917 li sarin virat, pyynnöstä myöntänyt virkaern Pankin Vaasan knttrin hitajalle Axel Timgrenille, ja Pankkivaltuusmiehet 7 päivänä tukkuuta livat hänelle vakuuttaneet hjesäännön mukaisen 4,000 markan vutuisen eläkkeen, pulsivat Pankkivaltuusmiehet äänestyksen jälkeen kkuksessaan heinäkuun 31 päivänä santtuun timeen Jensuun knttrin hitajaa Anatl Luis Rafael Löfgreniä. Senaatti nimitti syyskuun 27 päivänä puheenalevaan virkaan Viipurin knttrin kassanhitajan, Vapaaherra Alexaner Aminffin, jta Jhtkunnan enemmistö li virkaa pultanut. Senaatin myönnettyä heinäkuun 25 päivänä pyynnöstä ern Pankin ulun knttrin hitajalle Jhan Evar Rehnbäck ille ja Pankkivaltuusmiesten vakuutettua hänelle täysinpalvelleena Pankin hjesäännön 63 :n mukaisesti 6,000 markan suuruisen vutuisen eläkkeen, pulsivat Pankkivaltuusmiehet lkakuun 10 päivänä pitämässään kkuksessa mainittuun virkaan Ktkan knttrin kassanhitajaa Selim Mikael Bergrth ia, jka sitten Senaatin marraskuun 15 päivänä antamalla päätöksellä timeen nimitettiin. Marraskuun 28 päivänä tekemällään päätöksellä Pankkivaltuusmiehet äänestyksen jälkeen määräsivät Vaasan knttrin hitajaksi nimitetyn Viipurin knttrin ka- söörin Vapaaherra Aminffin eelleen hitamaan Pietarin knttrin pankinkmisarin virkaa. Virkavapautta saksi kivullisuuen tähen, saksi muista syistä vat vunna 1917 nauttineet allamainitut knttrien hitajat, nimittäin: Vaasan knttrin hitaja Axel Timgren tammikuun 16 päivästä huhtikuun 16 päivään sekä sittemmin 27 päivään huhtikuuta, jllin hänelle pyynnöstä myönnettiin virkaer; Ktkan knttrin hitaja W. Krgius tammikuun 19 päivästä helmikuun 19 päivään; Mikkelin knttrin hitaja Gust. Akessn maaliskuun 9 päivästä saman kuun 21 päivään ja kesäkuun ajan; 23
24 Jyväskylän knttrin hitaja 1.. Rutzi maaliskuun 24 päivästä huhtikuun 24 päivään; Prin knttrin hitaja E. Brms elkuun aikana; ulun knttrin hitaja Jhan Evar Rehnbäck heinäkuun 1 päivästä saman kuun 25 päivään, jllin hänelle pyynnöstä myönnettiin virkaer; Kupin knttrin hitaja. Wallenius lkakuun 15 päivästä saman kuun lppuun; ja ulun knttrin hitaja Selim Mikael Bergrth julukuun 4 päivästä vuen lppuun. Eellä mainittujen virkavapauksien aikana vat Pankkivaltuusmiesten määräysten mukaan pankinkmisariien virkja tavallisesti hitaneet asianmaisten knttrien kassanhitajat. Muuten n kesälmaa myönnetty knttrinhitajille kullekin yheksi kuukaueksi, jnka hessa Jhtkunta hakemuksesta n eräille heistä myöntänyt lyhempää virkavapautta, ei linkin kuitenkaan viikka pitemmäksi ajaksi kul 16. Disknttk- Kun Viipurin isknttkmitean jäsen, entinen imiteat. keusprmestari Ivar Gerhar Alpaeus siirryttyään Sumen Kauppapankki sakeyhtiön jhtajaksi li lupunut timestaan Sumen Pankissa, määräsivät Pankkivaltuusmiehet kkuksessaan helmikuun 12 päivänä 1917 Viipurin knttrin isknttkmitean jäseneksi sillisen ensimäisen varamiehen Kauppias Paul Sergejeff in, ensimäiseksi varamieheksi tisen varamiehen ikeusraatimies Paul Jakb Immanuel VViklunin sekä tiseksi varamieheksi Jhtaja Elis Sireliuksen, kaikki 1917 \ucenlppuun. Sen jälkeen kun Prmestari Ivar Wilhelm Hasselblatt, jka, ennenkuin hän maailmansan alussa kartitettiin maasta, li llut varsinaisena isknttjäsenenä Pankin Vaasan knttrissa, li päässyt palaamaan Sumeen, ja Sijaisknsuli Lennart Backman, jka prmestari Hasselblatfin pissallessa Pankkivaltuusmiesten määräyksen njalla li timinut isknttkmitean varsinaisena jä senenä, li ilmittanut lupuvansa santusta timesta herra Hasselblatfin hyväksi, määräsivät Pankkivaltuusmiehet huhtikuun 13 päivänä 1917 Prmestari Hasselblatfin varsinaiseksi ja Sijaisknsuli Backmanin ensimäiseksi varamieheksi Vaasan knttrin isknttkmiteaan. Sillinen ensiinäinen varajäsen, entinen Pankinjhtaja Arthur Berger, jka li ilmittanut piakkin m uuttavansa pis paikkakunnalta, vapautetiiin isknttkmitean jäsenyyestä. Kska vueksi 1917 Sumen Pankin Pietarin knttrin inventtausmieheksi valittu Vapaaherra Th. Bruun ja hänen apulaisensa, Valtineuvs K. Lisitzin eivät lisääntyneien töien takia katsneet ehtivänsä säännöllisesti hitaa mainittua tehtävää, määräsivät Pankkivaltuusmiehet huhtikuun 3 päivänä tiseksi apulaiseksi näitä katsastuksia varten Eversti Birger Helsingiuksen. Vueksi 1918 vat Pankkivaltuusmiehet, äänestyksen jälkeen, erinäisissä khin muuttamalla Jhtkunnan ja haaraknttrien tekemiä ehtuksia, valinneet isknttkmiteain jäseniksi ja varamiehiksi: Hämeenlinnan knttriin jäseniksi Insinööri Jhan Henrik Hlmenin ja Kauppias Aners Gustaf Skgsterin sekä varamiehiksi entisen Lääninsihteerin Karl Un Chyeniuksen ja Kauppias Jhan Verner Frerikssnin; Jensuun knttriin jäseniksi Lehtri Aar Markkasen ja ikeusneuvsmies Taun Evar Bernerin sekä varamiehiksi Liikemiehet Niil Suihkn ja Karl Henrik Eliel Prthanin; Jyväskylän knttriin Prmestari Hjalmar Hug ssian Hllmeruksen ja Timitusjhtaja Penna Paunun sekä varamiehiksi Apteekkarit Frans Jhans Lrentz Splanerin ja Eugen Mansneruksen; 25
26 27 Ktkan knttriin jäseniksi Ensimäisen Kaupunginlääkärin Victr Hug Aifthanin ja Kauppias Erik Emil Saxell in sekä Varamiehiksi Liikemies Artur Jakb Lemken ja Varatumari Atte Möngön; Kupin knttriin jäseniksi Kihlakunnantumari Frans skar Möllerin ja Tehtailija Jhan Frerik Dahlströmin sekä varamiehiksi Varatumari Ukk Emil Hjalm ar Anersinin ja Kansakulunpettaja Pekka Aakulan; Mikkelin knttriin jäseniksi Kauppaneuvs Carl Frerik Pönisen ja Liikennetarkastaja August Frerik Granfeltin sekä varamiehiksi Kapteeni Wlemar Winterin ja Variknesimies Evin Alleenin; ulun knttriin jäseniksi Kauppaneuvs Frerik Alf Riekin ja ikeusneuvsmies Trsten Lunbergin sekä varamiehiksi Kauppias Herman Anerssnin ja Kaupanhitaja VVillehar Lehtvaaran; Prin knttriin jäseniksi Knttripäällikkö Claes Gtthar vn Rehausenin ja Kaupanhitaja tt Peitsaln sekä varamiehiksi Tellisuuenharjittaja Fritz Arthur Juseliuksen ja ent. Kaupunginkamreeri Jhan Leinebergin; Srtavalan knttriin jäseniksi Kihlakunnantumari Karl Gustaf Bergin ja Kauppias Wilhelm Srvalin sekä varamiehiksi Kauppias ssian Evert Kivisen ja Liikemies Alexaner Jhan Nissinin; Tampereen knttriin jäseniksi Kauppaneuvs Fabian Klingenahlin ja ikeusneuvsmies Kaarl Kustaa Haljalan sekä varamiehiksi Tehtailija Jhan Niklas Salmisen ja Kauppias Antn Halliin; Turun knttriin jäseniksi Kunnallisneuvsmies Ernst Petter Jhan Thmen ja Kauppias Evert Wilhelm Nylunin sekä varamiehiksi Kapteeni, Vapaaherra Rlf Maxi- milian Carpelanin ja Kauppias Axel Valfri W iklunin; Vaasan knttriin jäseniksi Prmestari Ivar Wilhelm Hasselblattin ja Kauppias Tumas Laurellin sekä varatniehiksi Sijaisknsuli Lennart Eliel Backmanin ja Varatumari Henrik Jhannes Bströmin; Viipurin knttriin jäseniksi Knsuliagentti Carl Evin Ekströmin ja Kauppias Paul Sergejeffin sekä varamiehiksi ikeusneuvsmies Paul Jakb Immanuel Wiklunin ja Jhtaja Elis Sirelius en. Pietarin knttriin n katsastusmieheksi määrätty Tellinen valtineuvs Ivan Patilff ja hänen varamie- hekseen Eversti Birger Helsingius. 17. Sen jhsta että vusina 1915 ja 1916 ervurssa Pankkivallleet Pankkivaltuusmiehet livat jatkaneet timintaansa tuusmiesten senkin jälkeen kun heiän timikautensa li kulunut um- virantimi- Peen, ehtti Pankkivalikunta vunna 1917 Sumen tus. Pankin tilaa ja hallinta vusina 1914, 1915 ja 1916 kskevan tarkastuksen jhsta antamassaan mietinnössä n: 6. että Euskunta päättäisi hyväksyä heiän timintansa valtuusm iehiä. Tämän ehtuksen Euskunta 10 päivänä heinäkuuta 1917 hyväksyi. Pankkivalikunnan esityksen mukaisesti Euskunta samin 1917 vuen ensimäisillä valtipäivillä tim itti uuet vaalit, ensin niien Pankkivaltuusmiesten sijaan, jtka livat ervurssa vunna 1915 ja 1916, sekä sitten vunna 1917 ervurssa levien sijaan ja valitsi jälkimäisellä kerralla myös valtuusmiesten varamiehet sekä tilintarkastajat ja heiän varamiehensä. Tukkuun 4 päivänä 1917 timitetussa ensimäisessä Vaalissa, jhn nähen Euskunta li määrännyt, että uusien valtuusmiesten timikausi li kestävä saman ajan kuin heiän eeltäjäinsä siinä tapauksessa, että nämä ervur ssa llessaan lisivat tulleet uuelleen valituiksi, valittiin
28 pankkivaltuusmieheksi, lemaan sellaisena kaikissa valtuusmiesten käsiteltävinä levissa asiissa yhen vuen aikana Ylipistnsentti, Filsfian Thtri Evar tt Vilhelm Gylling; pankkivaltuusmieheksi, lemaan sallisena kaikissa valtuusmiesten käsiteltävinä levissa asiissa kahen vuen aikana, Maanviljelijä Jaakk Mäki; pankkivaltuusmieheksi, lemaan sallisena niien asiain käsittelyssä, jtka vat kaikkien valtuusmiesten yhteisesti ratkaistavat, yhen vuen ajaksi, Sanmalehentimittaja Antn Hutari; ja pankkivaltuusmieheksi, lemaan sallisena niien asiain käsittelyssä, jtka vat kaikkien valtuusmiesten yhteisesti ratkaistavat, kahen vuen ajaksi Sanmalehentimittaja Evert Jhan Valemar Huttunen. Mainitun vaalin tapahuttua kkntuivat Pankkivaltuusmiehet tukkuun 7 päivänä, jllin puheenjhtajaksi valittiin Filsfian Thtri Gylling ja varapuheenjhtajaksi Vapaaherra Palman. Pankkivaltuusmiehistä livat vunna 1917 vurssa eramaan, niistä klmesta valtuusmiehestä, jien tulee lla sallisena kaikissa käsiteltävinä levissa asiissa, Valtineuvs Vapaaherra Ernst Gustaf Paimen, sekä niistä klmesta, jien tulee lla sallisena kaikkien valtuusmiesten yhteisesti ratkaistavissa asiissa, Maanviljelysneuvs Hjalmar Gabriel Palheim. Heinäkuun 17 päivänä 1917 timitetussa pankkivaltuusmiesten ja tilintarkastajain ynnä heiän varamies- tensä vaalissa tulivat valituiksi: pankkivaltuusmieheksi, lemaan sallisena kaikissa valtuusmiesten käsiteltävinä levissa asiissa, Valtineuvs Vapaaherra Ernst Gustaf Paimen; pankkivaltuusmieheksi, lemaan sallisena niien asiain käsittelyssä, jtka vat kaikkien pankkivaltuusmiesten yhteisesti ratkaistavat, Prfessri Kaarl Juh Stählberg; pankkivaltuusmiesten varamiehiksi: ensimäiseksi varamieheksi Sanmalehentimittaja Frans Evert Elranta; tiseksi varamieheksi Maanviljelijä Juh skari Lahensu; klmanneksi varamieheksi Filsfian Maisteri Karl Haral W iik; neljänneksi varamieheksi Lehtri Gustaf nni Immanuel Hälisten; viienneksi varamieheksi Taluenhitaja Albin Karjalainen, ja kuuenneksi varamieheksi Timitusjhtaja Wilhelm Alexaner Lavnius; pankin tilintarkastajiksi: Filsfiani Maisteri, Säästöpankin Kamreeri Jnas Jeremias Laherma, Rahastnhitaja Kalle Richar Heinnen, Maanviljelysneuvs Karl Wilhelm Bruncrna ja Prfessri Ernst Jakb Valemar Bnsrff; tilintarkastajain varamiehiksi: ensimäiseksi varamieheksi Piirisihteeri Herman Huitnevaara; tiseksi varamieheksi Ammattiliitn virkailija Matti Valfri Perttilä; klmanneksi varamieheksi Kansakulunpettaja Juh Pekka Kkk, ja neljänneksi varamieheksi Sanmalehentimittaja Eer Erkk. Tämän vaalin tapahuttua kkntuivat Pankkivaltuusmiehet samana päivänä ja valitsivat puheenjhtajaksi Filsfian Thtri Gyllingin sekä varapuheenjhtajaksi Vapaaherra Paimenin. Kertmusvuen kuluessa vat jäsenille tilapäisen esteen sattuessa timineet varainiehinä Herrat Elranta, Hälisten, Iman, Karjalainen, Lahensu, Lavnius, List ja W iik. 29
30 Erinäisiä määrärahja: jg c a] määräraha Pietarissa Kirjelmällä maaliskuun 21 päivältä 1917 n Jhtvapaiäettu- kunta Pankkivaltuusmiehille ilmittanut Sumen Pankin Tn vankien pietarin knttrin ehtuksesta myöntäneensä 10,000 rupavustami- laa käytettäväksi Pietarissa vapautettujen pliittisten vanseksi; kien avustamiseksi ja muihin sentapaisiin tarkituksiin, b) määrä- Vusirahasääntöön pantua määrärahaa kesälman raha kesäl- hankkimiseksi Pankin virkamiehille n vunna 1917 käy- maa varten; tetty 22,815 markkaa. Pankkivaltuusmiesten päätös kesälmaa varten sääetyn määrärahan käyttämisestä n e) satunnai- merkitty tukkuun 14 päivänä tehtyyn pöytäkirjaan. siä palk- Pietarin knttrin palvelusmiehille n satunnaisten kieita; palkkiitten määrärahasta annettu lahjapalkkit pääsiäiseksi ja uueksi vueksi, yhteensä 1,050 ruplaa <1i tarverahat. Vueksi 1918 vat Pankkivaltuusmiehet Jhtkunnan esityksestä myöntäneet seuraavat määrät tarverahja Pankin haaraknttrien käytettäviksi, nimittäin Prin, Vaasan, ulun, Mikkelin ja Ktkan knttreille kullekin 1,500 markkaa, Jyväskylän knttrille 1,200 markkaa, Jensuun knttrille 1,000 markkaa, Srtavalan knttrille 1,800 markkaa, Viipurin knttrille 5,000 markkaa, Turun, Tampereen ja Hämeenlinnan knttreille kullekin 2,000 markkaa sekä Pietarin knttrille 2,500 markkaa. Kaikkien tarveaineien kallistumisen takia vat Pankkivaltuusmiehet myöntäneet erinäisille knttreille lisäyksiä vuen 1917 tarvemäärärahihin yhteensä 4,700 markkaa. 19. YHmääräi- Sen njalla että Sumen Euskunta 19 päivänä kesäsiä määrära- kuuta 1917 li ikeuttanut Pankkivaltuusmiehet, santun hja Pankin vuen alusta lukien, Sumen Pankin virka- ja palvelusvirka- ja pal- miesten taluellisen aseman parantamiseen sekä muihin velusmitsten tarvittaviin hallintmenihin käyttäm ään Pankin varja aina 100,000 markkaan asti vuessa, n Pankkivaltuus- palkkauksen miesten tekemien päätösten mukaan vunna 1917 santtu parantami- määräraha melkein kknaisuuessaan käytetty, Pankin virka- ja palvelustniesten palkkauksen parantamiseksi 65,164 markkaa sekä ylimääräisten apulaisten, vahtimestarien, talnmiesten ja yövahtien palkkaamiseksi -34,704 markkaa 48 penniä. Vueksi 1918 vat Pankkivaltuusmiehet tistaiseksi myöntäneet Pankin virka- ja palveluskunnan palkkauksen parantamiseksi 65,164 markkaa käytettäväksi pääasiallisesti samaten kuin vunna 1917. 20. 31 seksi. Sen jälkeen kun Sumen Pankin asiamies Ernst Vik- SumenPantr vn Rehausen li Jhtkunnan päätöksellä tukkuun kin asiamie- 22 päivältä täysinpalvelleena saanut ern virastaan ja Pank- hen timi. kivaltuusmiehet livat Pankin hjesäännön 63 :n mukaisesti tukkuun 25 päivänä myöntäneet hänelle lppuiäkseen 5,000 markan vutuisen eläkkeen, päättivät Pankkivaltuusmiehet elkuun 24 päivänä, Jhtkunnan ehtuksen mukaisesti, että santtu timi n jätettävä täyttäm ättä, ja että asiamiehen tehtävät tistaiseksi annetaan Pankin sihteerin hiettavaksi, saaen sihteeri krvauksena tämän tehtävän surittamisesta, paitsi asiamiehen kanslistin palkasta 2,000 markkaa vuessa, minkä sihteeri kanslistin tehtäviä hitaen j ennestään n kantanut, myöskin asiamiehen vusisarahasäännössä levasta Palkkista 2,000 markkaa vutta khti. 21. San aiheuttaman kalliinajan jhsta ehlti Eläkettä Jhtkunta kirjelmässä marraskuun 7 päivältä, että kir- nauttivat enielmäsä mainituille Sumen Pankin entisille virkailijille, tiset virkailij tka n au ttiv at eläkettä Pankin varista, myönnettäisiin
Krvaukset virkamatkista. Kalliinajan palkanlisät. 32 eläkkeen krtusta kalliinajan avustuksen mussa, nuattamalla samja perusteita, jien mukaan kalliinajan palkanlisiä suritetaan palveluksessa leville virka- ja palvelusmiehille. Äänestyksen jälkeen Pankkivaltuusmiehet päättivät marraskuun 28 päivänä pitämässään kkuksessa lla sustumatta Jhtkunnan ehtukseen. 22. Kska Sumen Pankissa svelletussa 1891 vuen matkustussäännössä määrätyt päivärahat ja kuljetuskrvaukset alituisen hintjen nusun vallitessa livat näyttäytyneet aivan riittämättömiksi ja virkamatkista Pankin virkailijille näinmuin kitui tuntuvaa tappita, sustuivat Pankkivaltuusmiehet syyskuun 6 päivänä pitämässään kkuksessa siihen, että puheenalaiset päivärahat ja krvaukset syyskuun 1 päivästä 1917 lukien tistaiseksi saataisiin krttaa 100 %:lla. 23. Vuen 1915 lppupulelta alkaen vat Sumen Pankin virka- ja palvelusmiehet Pankkivaltuusmiesten timenpiteestä saaneet kalliinajan palkanlisäystä, jka n laskettu erityisen taulukn mukaan määrätyksi prsentiksi, riippuen palkkaetujen suuruuesta ja palkansaajan elätettävien henkilöien luvusta. Näitä prsenttimääriä li sittemmin pakk lisätä, lukien 1 päivästä heinäkuuta 1916. Euskunta hyväksyi 1917 vuen ensimäisillä valtipäivillä ne timenpiteet, jihin Pankkivaltuusmiehet asiassa aikaisemmin livat ryhtyneet ilman Euskunnan myötävaikutusta, sekä ikeutti Pankkivaltuusmiehet 30 päivän kesäkuuta 1917 ja 1 päivän heinäkuuta 1918 välisenä aikana näiksi kalliinajan palkanlisäyksiksi käyttäm ään krkeintaan 260,000 markkaa. Tämän kautta vitiin palkanlisät krttaa 50 % entisestään, svelluttamalla entistä järjestelmää. Kun kuitenkin santtu järjestelmä ei näyttänyt vievän ikeuenmukaisiin tulksiin pienempipalkkaisiin virkailijihin nähen, jtka eivät, vaikka heille lisäyksenä suritettiin hyvinkin krkea prsentti palkkatulista, kuitenkaan tulleet saamaan sitä vähintä määrää, minkä he timeentullakseen välttämättömästi tarvitsivat, katsivat Pankkivaltuusmiehet asiakseen lkakuulla 1917 pitämässään kkuksessa muuttaa niitä perusteita, jien mukaan kalliinajan palkanlisät livat laskettavat, siten että li lähettävä sellaisesta alimmasta määrästä, jka lisättynä varsinaiseen palkkaukseen takaisi asianmaiselle palkansaajalle välttäm ättöm im m än timeentuln, ja tätä määrää sitten krtettava huminttamalla, että pienempipalkkaiset saisivat suuremman avustuksen kuin suurempipalkkaiset, jnka hessa eri palkkaryhmät lukitettaisiin perheen jäsenluvun mukaan. Lisäksi katsivat Pankkivaltuusmiehet, että Helsingin ja Viipurin knttrien virkaili jille li myönnettävä suurempi kalliinajan palkanlisäys kuin muissa knttreissa palveleville. Pietarissa vallitseviin aivan erilaisiin lihin nähen li palkkaus siellä järjestettävä eri harkinnan mukaan. Vunna 1917 käytettiin Euskunnan kalliinajan palkanlisäyksiin myöntämästä 260,000 markasta lähes 147,000 markkaa, jten vutta 1918 varten jäi nin 113,000 markkaa. Kun kuitenkin kalliinajanlisinä meni 29,617 markkaa 50 penniä kuukausittain, ei Euskunnan myöntämä määrä riittänyt 1 päivään heinäkuuta 1918. Näin llen Pankkivaltuusmiehet, ilmittaen ikeuttaneensa Sumen Pankin Jhtkunnan vuen 1918 helmikuun lppuun asti surittamaan virka- ja palvelusmiehille silliset kallinajan- Palkanlisäykset, kirjelmällä tammikuun 17 päivältä 1918 anivat Pankkivalikunnan timenpiettä siihen, että Pankkivaltuusmiehet ikeutettaisiin, paitsi ennen myön 33
34 netyistä varista jälellä levaa 113,000 markkaa, vuen 1918 aikana maksattamaan kalliinajan palkkauksina Sumen Pankin virka- ja palvelusmiehille enintään 262,000 markkaa. Tämä anmus ei ehtinyt ennen kapinan alkua tulla lppuun käsitellyksi. Kapinan tultua kukistetuksi tekivät Pankkivaltuusmiehet uuen esityksen, jnka mukaisesti Euskunta sittemmin järjesti Sumen Pankin virka- ja palvelusmiesten kalliinajan palkanlisät. Selntek tästä kuuluu vuen 1918 kertmukseen. 24. Pankin hje- Jhtkunta li j vunna 1913 laatinut sekä Pankkija vusiraha- valtuusmiehille lähettänyt Euskunnan vuen 1911 varsinaisilla valtipäivillä antamien määräysten mukaisesti säännön uuistaminen. nön uuistamisesta, mutta kun ei santtua ehtusta eh laaitun ehtuksen Pankin hjesäännön ja vusirahasäänitty saaa vunna 1914 kkntuneien valtipäiväin ratkaistavaksi, lykkäytyi asian käsittely, kunnes valtipäivät jälleen tulisivat klle. Kun Venäjällä tapahtunut vallankumus teki Euskunnan kkntumisen mahlliseksi, ryhtyivät Pankkivaltuusmiehet heti valtipäiväin kllekutsumisen tapahuttua timiin santtujen ehtusten muuttamiseksi ja täyentämiseksi muuttuneita lsuhteita silmälläpitäen. Niien suurien muutsten takia, jita vunna 1917 tapahtui Pankkivaltuusmiesten kknpanssa, asian käsittely kuitenkin siksi lykkäytyi, ettei siitä ennätetty tehä ehtusta vunna 1917 kssa lleille valtipäiville. Helsingissä 12 päivänä Marraskuuta 1918. E. G. Palman. E. Schybergsn. K. J. Stählberg. L. Kr. Relaner. A. Nevanlinna. W. A. Lavnius. Liite 8 u m e n Euskunnan Pankkivaltuusmiesten kertmukseen vuelta 1917. Yleiskatsaus Sumen Pankin tilaan ja tim intaan vusina 1916 1917. Siv. I. Sumen Pankin tila Julukuun viimeisenä päivänä 1916 2 II. t>»» t>»» 1917 4 Hl. Taulu sittava Pankin tilaa jka vusineljänneksen lpussa vusina 1916 1917... 6 IV. Taulu sittava Pankin käyttämätöntä setelinantikeutta jka kuukauen lpussa v. 1916 1917.. 8 V. Pankin kassatila 1916 1917 vusien lpussa...9 VI. Pankin rahaliike vusina 1916 1 9 1 7... 10 VII. Tuls Pankin timinnasta vusina 1916 1917.... 11 VIII. Vittvarjen tili vusina 1916 1917...12 Ernst Grästen.
2 3 I. Sumen Pankin J " ikuun viimeisenä päivänä 1916. Varat. V e l a t. Setelinanta vastaavat varat. Vaaittaessa maksettavat situmukset. Metallikassa: Sumen kultarahaa... 28,511,170 Venäjän ja ulkmaan kultarahaa... 13,583,582 45 Rahaksi lyömätöntä kultaa... 556,023 53 42,650,775 98 941,978 bligatsineja ulkmaan rahassa.... 256,883,653 - Ulkmaisia k irje e n v a ih ta jia... 275,106,696 56 Ulkmaan setelirahaa ja kupnkeja... 2,642,188 26 Ulkmaisia v e k s e le itä... 2,121,184 80 580,346,4' :?r ji'kl Reessä levia s e te le itä... *» psti vekseleitä.. *» stuksia Pietarin knt triin... Van, 'varastn pan- ja tttililjä.,,,.. v e k s e le itä... p, 0löaisia kirjeenvaihtajia.... fi «l e j ä...... 1,135,667 67,352 9,251,636 116,076,202 769,052 16,043,864 7,177,124 421,284,106 1,203,020 1 125,327,838 7 23,990.042 4< 571,805,007 30 Ktimainen lainaus. Xa-nt, arahast 25,000,000 Vekseleitä Sumen r a h a s s a... 34,171,159 68 Hypteekkilainja... 5,583,567 63 K assakreitiivejä... 4,191,932 80 43,946, t (tr Ṙahast... atlbkikiinteistöjen ja kalustn arv.. 58,943,499i7 i 3,554,544 70 62,498,044 4 87,498,044 41 h a r j a : Muut varat. käyttämättä........ 8,198,316 52 bligatsineja Saksassa... 10,391,241 99 Kirjeenvaihtajia Saksassa ja Itävallassa.. 22,448,297 86 Rahaksi lyömätöntä hpeata... 5,878 86 Sumen v a s k ir a h a a... 27,026 98 bligatsineja Sumen rahassa... 4,401,429 Eri t i l e j ä....... 417 35 Hpeata rahapajassa... 47,588 41 Kasvaneita krkja, s a l... 2,331,806 37 P an k k ik iin te istö t....... 70 K a lu s t... 100, i 3,554,544 70 43,208,2315 vastaavat... 680,346,476:60 0ife lisäksi n pankki SeuiU^e^ u antamaan t>0j8t eitä..... 70.000,000: - 650,346,476: 60 'a ln: vaaittaes- >Ulll!1 lksettav''t situ- Htv, 8 n -... 571,805,007:30 C i t y i s t ä ***'yeistä kasaa- nsta- >eva m äärä. 2,446,267: 20 674,251,274 : 50 ' ä y I,,. rtl*uön Hetelinant-ikcus S m k 76,095,202: 10 Smk!.... 667,50l,363" Smk 667,501,368 23