Ikääntyneiden kuntoutusselvitys Matti Rekiaro 11.11.2015
Rakenteet muuttuvat
Lääninsairaala Vuonna 1924 lapualaisen kansanedustaja Jalo Lahdensuon anomusehdotuksen perusteella Seinäjoki nostettiin Vaasan rinnalle uuden lääninsairaalan varteenotettavana sijoituspaikkana EP:n kunnanlääkäriyhdistyksen lausunto 1924 Seinäjoen asema on hyvin keskeinen ja siellä yhtyy neljä rautatietä. Kiireellisissä tapauksissa viivytys Seinäjoen asemalla saattoi muodostua jopa kohtalokkaaksi. Vuorovaikutus sairaalan lääkäreiden ja kunnanlääkäreiden välille muodostuisi läheisemmäksi. Eduskunta teki vuonna 1928 äänin 114 37 sijoituspäätöksen Seinäjoen hyväksi Seinäjoen lääninsairaala valmistui 1931 Kakkuri P: Puukolla ja syrämellä. Sata vuotta lääkäreiden yhteistoimintaa Etelä- Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaan Lääkäriseura ry 2012.
Terveydenhuollon ja rjestämissuunnitelma 2013 2016 Kuntoutustoiminnan kokonaisvaltaisen kehittämisen merkitystä korostetaan myös terveydenhuoltolakiin (1326/2010) perustuvassa sairaanhoitopirin valtuuston 10.6.2013 hyväksymässä Etelä -Pohjanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa 2013 2016 La äkinnällinen kuntoutus liittyy läheisesti lääketieteelliseen hoitoon ja kulkee sen rinnalla palveluprosessin kaikissa vaiheissa La äkinnällisen kuntoutuksen tarve määräytyy yksilöllisesti ja sen suunnitelma tulee laatia yhdessä hoitosuunnitelman laadinnan kanssa Suunnitelmassa tarvitaan yhteistyo tä perustason ja erikoissairaanhoidon toimijoiden välillä Kuntoutuksen toimeenpanon painopiste on perustasolla lähellä potilaan kotiympäristo ä ja yhteiso ä, jossa myös laajat potilaan kuntoutumista edistävät toimijaverkostot voivat osallistua helpommin kuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen
Toimeksianto Sairaanhoitopiirin hallitus päätti 20.10.2014 Esittää, että valtuusto merkitsee tiedoksi NHG Consulting Oy:n laatiman raportin Ähtärin sairaalan tulevaisuuden selvittäminen. Varata vuoden 2015 talousarviosta Aksilalle 50 000 määrärahan kuntoutuksen kokonaisselvityksen tekemiseksi yhdessä terveyskeskusten ja muiden kuntoutuspalvelujen tuottajien kanssa huomioiden mahdollinen soteuudistus. Antaa sairaanhoitopiirin kehittämisyksikön tehtäväksi selvittää vuoden 2015 aikaisen operatiivisen toiminnan hyödyt, haitat ja kustannusvaikutukset. Pyytää HYKS:ltä asiantuntijalausunto raportista ja virkamiestyönä tehdystä selvityksestä.
Selvityksen rajaaminen ikääntyneisiin Hankeryhmän näkemyksen mukaan kuntoutusselvitys oli perusteltua kohdentaa ikääntyneen väestön palveluihin, joista valtaosa kuntoutuksen kustannuksista aiheutuu ja joiden uudistamisella voidaan tuottaa merkittävimmät kustannussäästöt osana soteuudistusta. Tämän vuoksi hankeryhmä esitti sairaanhoitopiirin hallitukselle toimeksiannon rajaamista ikääntyneeseen väestöön ja ehdotti otsikoksi: Ikääntyneiden kuntoutuksen selvitys Etelä-Pohjanmaalla nykytilan kartoitus ja ehdotukset toimenpiteiksi. Hallitus hyväksyi rajauksen kokouksessaan 16.2.2015.
Avaintavoitteet Kuinka rakennetaan vahva ja kilpailukykyinen perustason palvelukokonaisuus 2020-luvun tarpeisiin? Hyvinvoinnin edistäminen Asiakkaan/potilaan voimaantuminen Asiakaslähtöisyys Kotona asumisen tukeminen Kotikuntoutuksen lisääminen Lähi- ja peruspalvelujen vahvistaminen Hoitokäytäntöjen yhtenäistäminen Osaamisen vahvistaminen Sote-integraation syventäminen Kustannustehokkuus
Arvioinnin (laaja-alainen geriatrinen arvio), hoidon ja kuntoutuksen jatkumo Arviointi Hoito Kuntoutus Kuntoutus eroaa tavanomaisesta hoidosta monialaisuutensa ja menetelmiensä vuoksi Valvanne 2015
EPSHP Väestö 1.1.2015 Yhteensä 198 266 Seinäjoen terveyskeskus Seinäjoki Isokyrö 65 726 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Kauhava Evijärvi Lappajärvi 22 832 Lapuan terveyskeskus 14 736 Isokyrö Kauhava Lapua Evijärvi Lappajärvi Vimpeli Alajärvi Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue Alajärvi Vimpeli Soini 15 556 Kurikka Ilmajoki Seinäjoki Kuortane Soini Teuva Alavus Ähtäri Jalasjärvi Suupohjan peruspalveluliike-laitoskuntayhtymä Kauhajoki Isojoki Karijoki Teuva 23 152 Karijoki Isojoki Kauhajoki Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä Alavus Kuortane Ähtäri 22 008 JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Jalasjärvi Ilmajoki Kurikka 34 256
Etenemine n Hallitus 20.10.2014 16.2.2015 23.11.2015 2/2016 Seminaari 14.12.2015 Valtuusto 3/2016 SOTE-valmistelu Lausuntokierros Ohjausryhmä 3.2.2015 20.5.2015 22.10.2015
Kinnula, Malmi ja Vauramo: Näkökulmia Etelä-Pohjanmaan sote-uudistukseen. Lähteenä Tilastokeskuksen väestöennuste 2012. Luonnos 28.11.2014
Väestö Etelä-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueilla 75 vuotta täyttäneet 2014 2040 Suupohja Seinäjoki ja Isokyrö Kaksineuvoinen JIK Lapua Kuusiokunnat Järvi-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa yhteensä Koko maa Koko väestö 75 + 75 + % Koko väestö 75 + 75 + % Koko väestö 75 + 75 + % Koko väestö 75 + 75 + % Koko väestö 75 + 75 + % Koko väestö 75 + 75 + % Koko väestö 75 + 75 + % Koko väestö 75 + 75 + % Koko väestö 75 + 75 + % 2014 2020 2030 2040 23 094 2 847 12,3 65 922 5 221 7,9 22 816 2 893 12,7 34 112 3 712 10,9 14 700 1 500 10,2 22 003 2 728 12,4 15 491 1 886 12,2 198 137 20 787 10,5 5 478 556 475 901 8,7 22 664 3 003 13,3 70 644 6 171 8,7 22 035 3 002 13,6 34 144 3 834 11,2 15 285 1 591 10,4 21 175 2876 13,6 14 745 1 857 12,6 195 844 22 334 11,4 5 631 017 557 920 9,9 22 110 4 189 18,9 76 634 9 653 12,6 21 161 3 910 18,5 34 241 5 497 16,1 16 009 2 207 13,8 20 296 3 940 19,4 14 060 2 469 17,6 199 682 31 865 16,0 5 847 678 819 759 14,0 21 613 4 508 20,9 80 742 11 516 14,3 20 538 4 245 20,7 34 127 5 960 17,5 16 482 2 458 14,9 19 701 4 249 21,6 13 591 2 712 20,0 201 977 35 648 17,6 5 984 898 947 917 15,8
Selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus Osaamisen kehittäminen Tiedonkulku Rakenteet
Kuntoutuksen organisointi Lähipalvelut Kotihoito Kotikuntoutus Kuntoutusjakso tehostetun palveluasumisen yksikössä Kotiutustiimi Asiakasohjausyksikkö Palveluohjaus Kuntoutusohjaus SAS Alueelliset palvelut Kuntoutusosastot Tarpeen arviointi Suunnittelu Toteutus Moniammatillisuus Keskitetyt erityispalvelut Vaativan kuntoutuksen yksikkö (21 ss) Y-talossa Uutena psykogeriatrinen tutkimus- ja kuntoutusyksikkö (15 ss) ja tuetun palveluasumisen yksikkö Erityishuollon palveluyksikkö (Eskoo) Vaikutusten arviointi
Kuntoutukse n Tarpeen arviointi Vaikutusten arviointi Asiakas Suunnittelu Toteutus
Sairaansijat nykytilanne Etelä- Pohjanmaalla
Perusterveydenhuollon sairaansijat Etelä-Pohjanmaalla Vertailu koko maan tilanteeseen Myös veljeskotien kuntoutuspaikat Alue Sairaansijat 1.1.2013 Sairaansijat 1.5.2015 10 000 asukasta kohden Kuntoutus JIK 121 105 31 47 Järvi-Pohjanmaa 51 35 23 * Kaksineuvoinen 88 58 25 22 Kuusiokunnat 129 124 56*** * Lapua 65 30 20 * Seinäjoki 167 139 21 36 Suupohja 188 98 42 20 Koko EP 809 589 30 125** Koko maa 14 691 (31.12.2013) 27 (31.12.2013) *Akuutin yhteydessä **Ei sisällä Järvi-Pohjanmaan, Kuusiokuntien ja Lapuan akuuttiosastojen yhteydessä olevia kuntoutuspaikkoja. ***Kuusiokunnissa on ilman psykiatrista ja psykogeriatrista osastoa 90 sairaansijaa, jolloin suhdeluku 40. Veljeskodit Kivipuron 28*** Kuntoutuskoti Ähtärin Veljeskoti 15**** ***Kivipuron kokonaispaikkamäärä 43 ****Ähtärin Veljeskodin kokonaispaikkamäärä 26
Sairaansijat EPSHP 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Kirurgia 26 24 24 32 28 28 28 28 28 Urologia 16 16 24 24 24 24 24 24 24 Vatsataudit 38 36 36 34 34 32 31 24 24 Ortopedia 76 70 70 66 54 54 42 26 26 Naistentaudit ja synnytykset 54 54 48 44 42 42 40 40 40 Lastentaudit 30 30 28 28 28 28 26 26 26 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit 8 8 0 0 0 0 0 0 0 Operatiivinen yhteensä 248 238 230 228 210 208 191 168 168 Sisätaudit 76 76 71 60 50 48 48 48 48 Neurologia 28 28 28 16 16 15 16 16 16 Kuntoutus 0 0 21 21 21 21 21 21 21 Keuhkosairaudet 27 14 14 13 13 13 13 13 13 Konservatiivinen yhteensä 131 118 134 110 100 97 98 98 98 Lasten ja nuorten psykiatria 22 20 16 14 14 14 14 14 14 Psykiatria 120 106 90 90 90 90 90 90 90 Psykiatrian yhteensä 142 126 106 104 104 104 104 104 104 Päivystyskeskus yhteensä 0 0 22 22 22 22 22 22 22 Sairaansijat yhteensä 521 482 492 464 436 431 415 392 392 Tarkkailuosasto 8 8 Tehostettu valvonta 11 11 11 11 11 11 11 11 24 Sydänvalvonta 10 10 10 10 10 10 10 10 6 Henkilöstö 2297 2344 2634 2660 2673 2691 2706 2707 2707 Lähde: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018
Kuntakohtaiset väestö- ja sairastavuusindeksitiedot Kelan ikävakioimattoman sairastavuuskertoimen (koko maa 100) ja asukasluvun tulona on laskettu ns. sairausväestö. terveydenhuoltopainotteisia palveluita tarvitaan siis 233 319 keskiverosuomalaisen verran. Palvelutarpeen arvioidaan kasvavan 2 3 % vuosittain. Vertailun vuoksi myös THL:n sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekerroin (koko maa 100) ja sen perusteella laskettu ns. tarveväestö. THL:n mittariin perustuva tarve on noin 7 % Kelan sairastavuusindeksin perusteella laskettua pienempi. Väestö Sairastavuus Sairausväestö Tarvekerroin Tarveväestö 1.1.2015 Vakioimaton VxS/100 THL Kela 2014 Alajärvi 10172 135 13732 120 12206 Alavus 12104 139 16825 119 14404 Evijärvi 2655 143 3797 123 3266 Ilmajoki 12183 103 12548 106 12914 Isojoki 2198 165 3627 129 2835 Isokyrö 4838 120 5806 109 5273 Jalasjärvi 7883 137 10800 115 9065 Karijoki 1409 147 2071 120 1691 Kauhajoki 14004 129 18065 116 16245 Kauhava 16918 127 21486 115 19456 Kuortane 3727 144 5367 119 4435 Kurikka 14190 127 18021 114 16177 Lappajärvi 3259 151 4921 122 3976 Lapua 14736 115 16946 109 16062 Seinäjoki 60888 90 54799 98 59670 Soini 2277 164 3734 124 2823 Teuva 5541 142 7868 118 6538 Vimpeli 3107 143 4443 118 3666 Ähtäri 6177 137 8462 117 7227 Yhteensä 198266 118 233319 110 218093 Lähde: Kela ja THL
Sairaansijojen tule tarve
Sairaansijatarvearvio 2020- luvulla Etelä-Pohjanmaalla Lopullinen tarve riippuu työnjaosta ja hoitokäytäntöjen kehittymisestä ja sairaaloiden työnjaosta Sairaansijojen kokonaismäärä 800 850 Ilman Kuusiokuntia 850 900 Sisältää Kuusiokunnat Perustaso 400 Kuusiolinna Erityistaso Erikoissairaanhoito 400 450 Akuutti 250 Kuntoutus 150 Erityistason kuntoutus 35 Akuutti ja muu erikoissairaanhoito 365 415
Palvelurakenne Asiakaslähtöinen, osaamiseen perustuva palvelurakenne Etelä-Pohjanmaan menestystekijä 2020-luvulla Nykyinen Keskitetty Kolmijako Painotettu kolmijako 4/5-malli Muu
SWOT - nykytilanne Evijärvi Vahvuudet Paikallistuntemus Lyhyet etäisyydet Mahdollisuudet Paikallinen työllistäjä Heikkoudet Alueellisen tasa-arvon toteutuminen Johtamisen ja kehittämisen koordinointi Pieni väestöpohja Erityisosaajien saanti Rakennusinvestointien koordinaatio Uhat Kustannuskehitys Päätöksenteko karkaa Karijoki Teuva Kauhava Isokyrö Lapua Ilmajoki Seinäjoki Kurikka Jalasjärvi Kauhajoki Lappajärvi Vimpeli Alajärvi Kuortane Alavus Soini Ähtäri Isojoki
SWOT - keskitetty malli (ns. Eksote) Vahvuudet Kustannustehokas Osaamisen keskittyminen Vahva koordinaatio Heikkoudet Pitkät välimatkat Laaja alue, paikallistuntemus ontuu Kiinteistön alkuinvestointi Mahdollisuudet Johtaminen selkeää Kehittämisyhteistyö helppoa Osaajien rekrytointi Uhat Yhteistä päätöstä ei saada aikaan Äärialueet eriytyvät Rakenteellinen uudistus ei ulotu toimintaan
4/5 - malli 4 5 osaamisaluetta, joista kolme vastaisi nykyisiä yhteistoiminta-alueita Yhdellä alueella yksi osastokokonaisuus Kaikki osastotoiminta (sekä akuutti että kuntoutus) tuotettaisiin lähellä toisiaan, ensisijaisesti samassa kiinteisto ssa Alueet Suupohja JIK Seina joki Pohjoinen alue 1 2 Pieni yksikko koko ei tarjoa sitä kehittämispotentiaalia, jonka riittävän iso moniammatillinen osaajatiimi mahdollistaa Osaamisalueiden kokoerot vaikeuttavat tasavertaista kehittämista Karijoki Teuva Isojoki Kauhava Isokyrö Lapua Ilmajoki Seinäjoki Kurikka Jalasjärvi Kauhajoki Evijärvi Lappajärvi Vimpeli Alajärvi Kuortane Alavus Soini Ähtäri
SWOT - kolmijakomalli Vahvuudet Perustasoa vahvistava Alueellinen tasa-arvo Kohtuulliset etäisyydet Osaaminen koko alueella Optimaalinen henkilöstörakenne Alueiden välinen vertailtavuus Heikkoudet Alkuvaiheen rakennusinvestointitarve Nykyisten kiinteistöjen käyttö Mahdollisuudet Kustannustehokas Johtaminen selkeää Kehittämisyhteistyö joustavaa Rekrytointi Benchmarkingperusteinen palkkarakenne Rakennusinvestoinnit Uhat Yhteistä päätöstä ei saada aikaan Rakenteellinen uudistus ei ulotu toimintaan Johtamisen ja kehittämisen koordinointi
Kolme perustason osaamisaluetta Tiedot ilman Kuusiolinnaa Väestö Sairausväestö Eteläinen (JIK ja Suupohja) 57408 73001 Keskinen (Seinäjoki ja Isokyrö) 65726 60605 Pohjoinen (Kaksineuvoinen, Lapua, Alajärvi ja Vimpeli) 50847 65325 Yhteensä 173981 198930 Painopiste ennaltaehkäisyssä, kotikuntoutuksessa, lähipalveluissa ja moniammatillisessa osaamisessa Kullakin osaamisalueella sekä kuntouttava että akuutti osastohoito tuotetaan keskitetysti Kussakin kaksi kuntoutusosastoa ja 3 4 akuuttihoidon osastoa Kunkin osaston sairaansijamäärä tarvearvion mukaisesti 20 25 Kuntoutusosastojen tulevaisuus kytkeytyy perustason akuutin osastohoidon tulevaisuuteen Määrä ja jakauma täsmennetään sote-valmistelun yhteydessä
Kustannukset
Kolmiomalli - kustannukset Sote-valmistelun osana etsitään toteuttamismalli, jolla kustannukset eivät kasva Sairaansijojen vähentäminen vapauttaa henkilökuntaa osaamiskeskusten käyttöön sekä lähipalveluihin että osastoille Erikoissairaanhoidon erityistyöntekijöiden sijoittuminen arvioidaan osana sote-uudistusta Henkilöstöä kohdennetaan myös erityistason uusiin palveluihin Mitä tehokkaammin ennaltaehkäisy, lähipalvelut ja kotikuntoutus toteutetaan, sitä vähemmän sairaansijoja tarvitaan Tarpeenmukaiset kiinteistöt ovat järkevä investointi Osaamisen vahvistaminen Parantaa hoitotuloksia Lisää potilasturvallisuutta Kohentaa asiakastyytyväisyyttä Vähentää uusien hoitojaksojen tarvetta On kustannustehokasta
Tiedossa olevat tai parhaalla mahdollisella tavalla hoidetut sairaudet Esim. Sepelvaltimotauti Verenpainetauti Nivelrikko Diabetes Ummetus Tunnistamattomia Masennus tai Muistisairaus epätyydyttävästi Parkinsonin tauti hoidettuja Vajaaravitsemus sairauksia, Lihaskato/gerastenia kuten Äkillinen sekavuustila Näkö- ja kuulo-ongelmat Hypotonia tai hypoglycemia Lääkkeiden sivu- ja yhteisvaikutukset Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen sairaudet Elektrolyyttihäiriöt (esim. hyponatremia, hypokalemia) Jäävuori-ilmiö: tärkeitä toimintakykyä ja hyvinvointia heikentäviä sairauksia jää toteamatta, vaikka ne olisivat hoidettavissa Valvanne 2015
GERONTOLOGISIA KUNTOUTUSTOIMENPITEITÄ NEUVONTA JA OHJAUS KUUNTELU, KOHTAAMINEN LÄÄKETIETEELLINEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO FYSIO-, TOIMINTA- RAVITSEMUSTERAPIA VALMENNUS KUNTOUTTAVA HOITOTYÖ HARJOITTELU (TREENAUS) PEHMEÄ KUNTOUTUS KOVA KUNTOUTUS RYHMÄ- KUNTOUTUS ELÄMÄNHALLINNAN JA AKTIIVISEN TOIMIJUUDEN TUKEMINEN SOSIAALI- TYÖ ROHKAISEMINEN KOTIHOIDON JÄRJESTELYT APUVÄLINEET, ASUNNON MUUTOSTYÖT Mukailtu Youngin 1996 pohjalta (J Valvanne)