LÄNSI-UUDENMAAN KAUPPAPALVELUT

LÄNSI-UUDENMAAN KAUPPAPALVELUT Lohja 21.1.2009 Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy www.lykes.fi TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi

1 Sisällysluettelo Johdanto 2 1 Liiketilat ja kauppapalvelut Länsi-Uudenmaan keskittymissä 3 2 Keskukset kauppapaikkoina Länsi-Uudellamaalla 8 3 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Länsi-Uudellamaalla 27 3.1 Vähittäiskaupan liiketoimintojen tehokkuus 29 4 Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Länsi-Uudellamaalla vuonna 2006 33 4.1 Väestö Länsi-Uudellamaalla 33 4.2 Ostovoima Länsi-Uudellamaalla 35 4.3 Ostovoiman siirtymät Länsi-Uudellamaan kunnissa 35 5 Ostovoiman kasvu ja lisäliiketilatarve Länsi-Uudellamaalla vuonna 2020 42 5.1 Ostovoima vuonna 2020 42 5.2 Liiketilan lisätarve vuoteen 2020 mennessä 44 5.3 Liiketilan lisätarpeen vaikutukset kaupan palveluverkossa 48 6 Johtopäätökset 50 Liite 1 Selvityksessä käytettyjä käsitteitä

2 JOHDANTO Länsi-Uudellamaalla kauppapalveluiden rakennetta ja sijoittelua on tarkasteltu kaavoituksen näkökulmasta Uudenmaan liitossa maakuntakaavan yhteydessä sekä kahden kaupunkiseudun alueella. Lohjalta ja Karkkilasta on tehty tarkempia selvityksiä ja niiden päivityksiä viime vuosina. Länsi-Uudenmaan eteläosia ei ole tarkemmin tarkasteltu, joten kokonaistilantarpeita alueen kauppapalveluiden verkosta ei ole aikaisemmin analysoitu. Länsi-Uudenmaan kauppapalvelut ovat kehittyneet viime vuosina voimakkaasti, koska väestö ja kauppapalveluiden kysyntä on ollut vahvassa kasvussa. Kasvu on kohdistunut selvästi kauppakeskittymiin seudulla ja ne vetävät ostovoimaa ympäristöstään. Alueen pohjoisosassa Karkkila vastaa yhdestä keskittymästä, Lohja alueen keskivaiheella ja vuoden 2009 alussa syntyvä Raaseporin kaupunki eteläosien kauppapalveluista. Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy teetti tämän selvityksen, jossa koottiin kaupunkikohtainen aineisto seudun kauppapalveluista ja täydennettiin vastaavalla menetelmällä muiden kaupunkien ja kuntien tiedot kauppapalveluista. Näin saatiin tuore ja ajankohtainen kokonaisnäkemys kauppapalveluista koko Länsi-Uudenmaan alueella. Sen pohjalta voitiin tehdä arvioita kauppapalveluiden kehitys- ja tilatarpeista vuoteen 2020 asti. Länsi-Uudenmaan kauppapalvelut -selvityksen teki SANTASALO Ky. Länsi-Uudenmaan Yrityskeskuksesta selvityksen ohjausryhmässä ovat olleet mukana Pertti Vaarala, Jorma Korhonen ja Erja Vaarala. Tutkimustyöstä ovat vastanneet KTM Tuomas Santasalo, KTM Katja Koskela ja BBA Liisa Kirjavainen.

3 1 LIIKETILAT JA KAUPPAPALVELUT LÄNSI-UUDENMAAN KESKITTYMISSÄ Kaupallisilta palveluiltaan keskeisimmät kunnat Länsi-Uudellamaalla ovat Lohja ja Raaseporin kaupunki sekä pienemmät kaupungit Hanko ja Karkkila. Lohja on suurin kaupunkikeskus, jonka vaikutuspiiriin kuuluvat Siuntio, Karjalohja, Sammatti sekä osa Nummi-Pusulaa. Raaseporissa on kaksi vahvaa keskustaa, Tammisaaren keskusta ja Karjaan keskusta sekä pienempänä alakeskuksena Pohjan keskusta. Karkkila muodostaa oman kaupunkikeskustansa, mutta se palvelee myös Nummi-Pusulan aluetta. Hanko jää markkina-alueenaan erilliseksi ja palvelee pääosin oman alueensa väestöä. Inkoo kuuluu myös Länsi-Uudenmaan alueeseen ja tukeutuu omien palveluidensa lisäksi pääkaupunkiseudun suuntaan. Länsi-Uudenmaan kaupalliset keskittymät

4 Länsi-Uudenmaan liiketilamäärä kaupallisissa keskustoissa on laskettu kartoituksen pohjalta. Kartoitukset on tehty Lohjan kaupungin osalta yleiskaavatyön yhteydessä 2007 ja muut alueet on kartoitettu keväällä ja kesällä 2008. Kartoitusten pohjalta on laskettu pinta-ala karttaan piirretyn rakennuksen pohjapinta-alasta. Kauppakeskuksista on kartoitettu myös muut kerrokset. Pinta-ala pitää sisällään myyntialan lisäksi rakennuksen seinät, käytävät, varastot ja muut takatilat eli käytännössä rakennuksenpohjan kerrosalan. Myyntiala on kerrosalasta päivittäistavarakaupassa keskimäärin noin 60-75 % ja erikoiskaupassa 70-90 %. Kartoitusajankohdat hieman vaihtelevat, mutta Lohjan osalta kartoitusta on täydennetty keskustan ja Tynninharjun uusien tilojen tiedoilla. Muutoin keskittymissä ei ole tapahtunut niin suuria muutoksia, että ne vaikuttaisivat kokonaiskuvaan. Kartoitusten pohjalta laskettu pinta-ala on siis suuntaa-antava kaupallisten palveluiden liiketilan kerrosalamäärä, mikä kuvaa riittävän hyvin eri keskustojen kaupallista painotusta. Kaupan ja palveluiden liiketilat Länsi-Uudellamaalla 2008 Vihti 68 800 Hanko 36 000 RAASEPORI 119 600 Pohja 10 200 Karjaa 37 700 Tammisaari 71 800 Inkoo Siuntio Karjalohja 9 000 13 900 12 400 LOHJA 2009 159 400 Sammatti 1 600 Lohja 157 800 Nummi-Pusula 12 200 Karkkila 39 700 0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 140 000 160 000 180 000 k-m2 Liiketilaa kaupallisten palveluiden käytössä on Länsi-Uudellamaan kaupallisissa keskustoissa yhteensä 414.600 k-m 2, josta 38 % on Lohjan seudulla ja vajaa kolmannes Raaseporin kaupungin alueella. Kunnista merkittävin on kuitenkin Lohjan kaupunki, jossa on 38 % liiketilasta, kun Raaseporin pinta-alat jakautuvat kolmen vanhan kunnan kesken. Tammilaaressa on 19 % pinta-alasta ja Karjaalla 9 %. Karjaa, Karkkila ja Hanko ovat liikepintaalaltaan suurin piirtein yhtä suuria kuntakeskuksina. Vihti on nykyisiltä kauppapalveluiltaan Tammisaaren kaupungin kokoinen.

5 Kaupallisten keskittymien palvelurakenne vaihtelee. Pienimmissä kunnissa päivittäistavarakaupan ja palveluiden määrä on hallitseva. Mitä suurempi kunta, sitä enemmän sen keskustoissa on muotikauppoja ja muita erikoiskauppoja. Suuremmissa kunnissa vain Lohjalla on tavaratalokauppaa eli keskustatavaratalo Sokos ja hypermarket Prisma. Muissa keskuksissa on lähinnä laajan tavaravalikoiman erikoistavarataloja niin Karkkilassa, Karjaalla kuin Hangossa. Kunnissa on kuntakeskustojen ulkopuolisia kaupan alueita, joissa on tilaa vaativan kaupan eli huonekalu-, rauta- ja kodintekniikkakaupan palveluita. Samoin alueille on keskittynyt auto- ja varaosakauppaa. Näille alueille on hakeutunut osa laajan tavaravalikoiman myymälöistä eli erikoistavarataloista. Keskustojen ulkopuolella ei ole merkittävästi muotikauppaa ja muita keskustahakuisia toimintoja. Näiden liiketilaneliöt ovat erittelemättä kuntien neliötiedoissa. Kuntien kaupallinen rakenne kuvaa varsin hyvin kuntien erilaista kaupallista luonnetta. Kuntakeskuksissa päivittäistavarakaupan osuus on yleensä suuri, keskimäärin noin kolmannes liiketilapinta-alasta. Erikoiskauppojen osuuden kasvaessa rakenne kertoo keskustan hyvästä vetovoimasta ja palvelutarjonnan monipuolisuudesta. Keskustojen ulkopuolisille alueilla rakenne painottuu tilaa vaativaan kauppaan ja autokauppaan. Näitä palveluita on vähemmän tarjolla pienemmissä kunnissa. Karkkila Kaupallisten palveluiden pinta-alan jakautuminen toimialoittain Länsi-Uudenmaan kunnissa 2008 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Nummi-Pusula Lohja Sammatti Karjalohja Siuntio Inkoo Tammisaari Karjaa Pohja Hanko KOKO ALUE Vihti Pt-kauppa ja kioskit Tavaratalokauppa Alko, apteekit ja terveyskauppa Muotikauppa Sisustuskauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Käytetyn tavaran kauppa Autokauppa, korjaamot, huoltamot Ravintolat, kahvilat, hotellit Pankki, posti, vakuutus Muu kaupallinen palvelu Liiketila muussa käytössä Tyhjät liiketilat

6 Länsi-Uudellamaalla vain Lohja muodostaa yhden tiiviin kaupallisen keskittymän ja on suuruudeltaan selvästi muita merkittävämpi. Lohjan keskustaan on sijoittunut merkittävä määrä seudun kaikkia kaupan toimintoja. Myös muotikauppaa on Lohjalla enemmän kuin muualla, mutta Lohjan muotikauppa ei kuitenkaan ole seudullisesti merkittävä keskittymä. Tammisaari on toiseksi merkittävin kaupan keskittymä ja siellä on kaupan eri toimintoja myös melko tasaisesti Lohjan tapaan. Tammisaaressa on yhtä paljon liiketilaneliöitä kuin Vihdin kunnassa, mutta selvä ero on siinä, että Tammisaaren palvelut ovat monipuolisemmat ja kattavammat. Vihdin liiketilaneliöt tulevat suurelta osin kaupan suuryksiköistä eli tavarataloista (luvuissa ei ole mukana CM-kiinteistön juuri valmistunutta laajennusta). Karjaa ja Karkkila ovat lähes yhtä suuria pieniä kaupan keskuksia, mutta niidenkin palvelutarjonta on monipuolista. Kummassakin keskustassa on toiminnan painopistealueena Tiva-kauppa. Kaupallisten palveluiden pinta-ala toimialoittain Länsi-Uudenmaan kunnissa 2008 0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 140 000 160 000 Karkkila Nummi-Pusula Lohja Sammatti Karjalohja Siuntio Inkoo Tammisaari Karjaa Pohja Hanko Pt-kauppa ja kioskit Tavaratalokauppa Alko, apteekit ja terveyskauppa Muotikauppa Sisustuskauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Käytetyn tavaran kauppa Autokauppa, korjaamot, huoltamot Ravintolat, kahvilat, hotellit Pankki, posti, vakuutus Muu kaupallinen palvelu Liiketila muussa käytössä Tyhjät liiketilat Vihti k-m 2

7 Kaupallisten palveluiden pinta-ala Länsi-Uudenmaan kaupallisissa keskittymissä 2008 Pt-kauppa ja kioskit 7 300 2 700 23 100 800 23 900 900 2 300 2 600 10 200 7 400 1 400 19 100 7 000 66 600 7 800 Tavaratalokauppa 1 100 400 23 000 23 000 4 100 2 400 6 500 1 800 32 800 20 600 Alko, apteekit ja terveyskauppa 900 500 1 000 100 1 100 100 200 300 1 500 400 100 2 100 600 5 900 900 Muotikauppa 1 100 5 000 5 000 200 3 300 1 700 300 5 300 1 100 12 700 3 300 Sisustuskauppa 1 100 300 5 800 5 800 100 300 1 600 300 2 100 4 100 900 12 500 2 400 Tilaa vaativa kauppa 7 400 3 000 25 800 25 800 200 2 100 9 800 14 500 1 800 26 000 3 400 68 100 8 600 Muu erikoiskauppa 1 500 100 15 500 15 500 100 400 5 200 1 500 6 700 2 500 26 700 3 800 Erikoiskauppa yhteensä 12 100 3 900 53 000 100 53 100 300 400 3 200 21 400 18 400 4 300 44 100 8 400 126 000 19 000 Käytetyn tavaran kauppa 200 700 7 300 7 300 500 100 1 900 700 500 3 100 300 12 700 800 Vähittäiskauppa yhteensä 20 600 7 800 106 400 900 107 300 1 700 2 800 5 800 37 600 29 000 6 200 72 800 17 500 238 100 48 200 Autokauppa, korjaamot, huoltamot 7 300 1 300 28 700 28 800 300 800 14 400 2 100 200 16 800 2 000 57 300 3 500 Ravintolat, kahvilat, hotellit 3 000 900 9 100 200 9 300 10 100 8 200 1 400 6 400 1 400 2 500 10 300 10 600 63 800 4 500 Pankki, posti, vakuutus 1 500 1 700 4 400 400 4 800 400 800 700 3 700 1 300 400 5 400 1 500 17 200 3 700 Muu kaupallinen palvelu 3 800 200 8 200 8 200 100 100 300 6 100 2 400 200 8 700 2 300 23 800 6 400 Kaupalliset palvelut yhteensä 15 600 4 000 50 400 700 51 000 10 600 9 500 3 200 30 600 7 200 3 300 41 200 16 400 162 100 18 100 Vähittäiskauppa ja palvelut yht. 36 100 11 800 156 800 1 600 158 400 12 400 12 300 9 000 68 200 36 200 9 500 113 900 33 900 400 200 66 200 Liiketila muussa käytössä 1 500 100 900 900 100 2 500 500 600 3 600 800 7 000 1 100 Tyhjät liiketilat 2 100 300 100 200 1 500 1 100 900 2 000 1 300 7 400 1 500 Tyhjien tilojen osuus 5 % 2 % 0 % 2 % 2 % 2 % 2 % 0 % 4 % 4 % 2 % 2 % Liiketilat yhteensä 39 700 12 200 157 800 1 600 159 400 12 400 13 900 9 000 71 800 37 700 10 200 119 600 36 000 414 600 68 800 (* k-m2 Vihti ei sisälly lukuun Lähde: Tuomas Santasalo Ky Karkkila Lohja 2009 Raasepori 2009 Nummi- Pusula Lohja Sammatti Yhteensä Karjalohja Siuntio Inkoo Tammisaari Karjaa Pohja Yhteensä Hanko KOKO ALUE (* Vihti

8 2 KESKUKSET KAUPPAPAIKKOINA LÄNSI-UUDELLAMAALLA Karkkila Länsi-Uudenmaan kauppakeskittymät ovat luonteeltaan ja rakenteeltaan hyvin erilaisia. Tämä asettaa niiden kehittämisen ja toimivuuden hyvin erilaiseen asemaan. Kaikilla keskustoilla on potentiaalia vahvistaa palveluitaan ja parantaa toimivuutta kaupan asiointiympäristönä. Seuraavassa tarkastellaan kunnittain niiden keskusten kaupallisia erityispiirteitä ja lähtökohtaa kehittämiselle. Karkkilassa kaupan palvelut ovat sijoittuneet keskustaan ja teollisuuskylään. Keskustan palvelut sijaitsevat melko hajalleen ongenkoukun muotoisen reitin varrelle Helsingintieltä alkaen. Karkkilan teollisuuskylässä toimii pääasiassa autoalan kauppaa, tilaa vaativaa kauppaa sekä palveluita. Karkkilan keskustassa ja teollisuuskylässä on yhteensä noin 150 kaupan tai kaupallisten palveluiden käytössä olevaa liiketilaa. Pinta-alaa näissä oli noin 40 000 kerrosneliömetriä. Karkkilan keskusta Karkkilan keskustan kaupan palvelut ovat sijoittuneet pitkänomaiseksi ketjuksi, joka myötäilee Helsingintietä, Valtatietä, Keskuskatua, Turuntietä ja Harjutietä muodostaen ongenkoukun muotoisen rakenteen. Alkupäähän on sijoittunut päivittäistavara- ja tavaratalokauppa, lähellä toisiaan ovat S-market, K-market, Siwa ja Säästöpörssi. S-marketin yhteyteen on sijoittunut Karkkilan Alko sekä erikoiskauppaa. Muotikauppa on Karkkilassa keskittynyt Valtatien varteen.

9 Karkkilan ydinkeskustassa toimii vain yksi päivittäistavarankauppa, Valintatalo. Muuten keskustassa toimii monipuolisesti kauppaa ja kaupan palveluita. Karkkilan keskustassa palveluiden saavutettavuutta huonontaa palveluiden sijoittuminen hajalleen laajalle alueelle. Oman haasteensa kaupan sijoittelulle keskustan alueelle tuo Nyhkälän harju, joka halkoo kaupunkia ja ulottuu torin tuntumaan asti. Karkkilan teollisuuskylä Karkkilan teollisuuskylään on keskittynyt lähinnä tilaa vaativaa rauta- ja huonekalukauppaa, autokauppaa, huoltamotoimintaa sekä palveluita. Alueella toimii lounasravintolan ja Fennobon-makeistehtaan tehtaanmyymälän lisäksi ABC liikenneasema.

10 Nummi-Pusula Nummi-Pusulan kaupalliset palvelut ovat jakautuneet kolmen eri taajaman, Nummen, Pusulan ja Saukkolan kesken. Lukumäärällisesti eniten palveluita löytyy Pusulan keskustasta, Nummen keskusta on luonteeltaan hallinnollinen ja sen kaupallinen tarjonta onkin vähäinen. Saukkola VT1:n varressa tarjoaa lähinnä rauta- ja päivittäistavarakaupan palveluita. Nummella, Pusulassa ja Saukkolassa on noin 35 liiketilaa kaupan ja kaupallisten palveluiden käytössä. Kerrosneliömetrejä näissä liiketiloissa on noin 12 000. Nummen keskusta Nummen keskustassa sijaitsevat Nummi-Pusulan kunnan hallintorakennukset, mutta niiden ympärille ei ole syntynyt kaupallista toimintaa. Taajamassa on supermarket, puutarhaliike ja kirpputori. VT1:n varteen on syntynyt pieni, lähinnä matkailijoita palveleva palvelupiste, jossa toimii kahvila-ravintola, lahjatavara- ja matkamuistomyymälä sekä antiikkiliike.

11 Pusulan keskusta Pusulan keskustassa on eniten kaupallisia toimintoja Nummi-Pusulan taajamista. Palvelut sijaitsevat melko tiiviisti Keskustien ja Marttilantien varrella. Pusulassa toimii kahden päivittäistavarakaupan lisäksi kaksi pankkia, posti, apteekki, kukkakauppa ja huoltoasema. Palveluita Pusulassa tarjoavat kampaamo, hammaslaboratorio sekä taksiasema. Keskustassa sijaitsee myös rauta- ja urheilutarvikkeita myyvä kauppa.

12 Saukkola Saukkolan kaupalliset palvelut sijaitsevat Turuntien varrella lähinnä tien pohjoispuolella. Tien eteläpuolella toimii huoltoaseman yhteydessä kahvila ja rakennustarvikkeita myyvä rautakauppa. Keskustassa toimii kaksi päivittäistavarakauppaa, kaksi pankkia ja apteekki. Tilaa vaativaa kauppaa on keskustassa K-raudan ja kodinkoneliikkeen muodossa. Lohja Lohjalla on kaupan näkökulmasta monipuolinen ja melko toimiva keskusta, jonne iso osa Lohjan kaupasta on keskittynyt. Lohjan tilaa vaativa kauppa on osaksi keskittynyt Tynninharjulle ja osaksi Lohjanharjun kauppatien sekä Muijalan kaupallisiin keskittymiin. Tavaratalokauppa on Lohjalla hajaantunut kaikkiin kaupan keskittymiin. Lohjan kaupallisissa keskittymissä liiketilaa kaupan ja kaupallisten palveluiden käytössä on hieman alle 160 000 kerrosneliömetriä. Yksittäisiä liiketiloja on noin 370 kappaletta. Lohjan keskusta Lohjan keskustan toiminnot sijoittuvat tiiviiksi kokonaisuudeksi Suurlohjan kadun varrelle sekä Kauppa- ja Laurinkadun varrelle ja näiden kahden kadun väliselle alueelle. Isompia kokonaisuuksia ovat keskustassa toimiva kauppakeskus Lohjantähti ja vastikään valmistunut Prisma-keskus.

13 Lohjan keskustassa on tarjolla monipuolisesti muoti- ja erikoiskauppaa, sisustuskauppaa sekä muita kaupan palveluita. Alueella on myös päivittäistavara- ja tavaratalokauppaa. Keskustan tilaa vaativa kauppa on sijoittunut pääasiassa keskustan reuna-alueille.

14 Virkkala Kaupallinen rakenne on Lohjan keskustassa kohtuullisen tiivis, joten keskusta-asiointi on helppoa. Kauppakadun ja Laurinkadun väliin jäävissä keskustakortteleissa on väljyyttä, joka osaltaan heikentää keskustan toimivuutta kaupallisena kokonaisuutena. Keskustasta myös puuttuu edelleen kaupallisesti vahva kävelykatu, joka tiivistäisi keskustan keskeisiä kauppatoimintoja. Ydinkeskustassa keskustan vetovoimaa lisäisi myös torin itäpuolen ja Nahkurintorin ympäristön kehittäminen sekä keskustakortteleiden toimintojen tiivistäminen. Myös vapaiden toimivien liiketilojen vähäinen määrä edelleen hidastaa keskustan kaupallista kehittymistä. Lohjan keskustan lounaispuolella sijaitseva Virkkala on kaupallisesta näkökulmasta tyypillinen lähipalvelukeskus. Sen tarjonta on kohtuullisen monipuolista, mutta se palvelee vain Virkkalassa asuvia. Palvelut ovat keskittyneet pääasiassa Virkkalantien varteen. Virkkalan keskustassa toimii kolme päivittäistavarakauppaa, kioski, muotikaupan liike, erikoisliikkeitä, tilaa vaativaa kauppaa, kolme pankkia sekä muita kaupallisia palveluita. Virkkalan keskustassa on myös käytetyn tavaran liike, autotarvikekauppa ja ravitsemuspalveluita saa viidestä eri paikasta. Vanhana kuntakeskuksena sen palvelurakenne on kehittynyt monipuoliseksi ja myös säilynyt.

15 Tynninharju Tynninharjulle on keskittynyt tilaa vaativaa kauppaa ja autokaupan toimintoja. Alueelta löytyy kaksi kodinkoneliikettä, kaksi huonekaluliikettä, kaksi rautakauppaa sekä maatalouskauppa. Lisäksi Tynninharjulla on kolme päivittäistavarakauppaa sekä Citymarket-tavaratalo. Citymarketin yhteyteen on sijoittunut erikoiskaupan toimintoja ja alueen palveluliiketoiminta on keskittynyt pääasiassa Ojamon ostoskeskukseen.

16 Lohjanharjun kauppatie - Muijala Lohjanharjun kauppatien varteen on keskittynyt pääasiassa tilaa vaativaa kauppaa ja autokauppaa sekä yksittäisiä muita liikkeitä. Lempolaan on parhaillaan rakentumassa uusi kaupan keskittymä, johon tulee lisää tilaa vaativalle vähittäiskaupalle.

17 Sammatti Sammatin keskustan kaupalliset palvelut ovat sijoittuneet Lönnrotintien varteen. Taajamassa toimii kaksi päivittäistavarakauppaa, S-market ja Siwa, kaksi pankkia sekä apteekki. Ravitsemispalveluita tarjoaa kahvila ja ravintola. Keskustassa toimii näiden lisäksi parturikampaamo, käsityöverstas ja ABC-kylmäasema. Sammatti on selvityksessä mukana olleista kunnista kaupallisesta näkökulmasta pienin, kaupan käytössä olevia liiketiloja oli 10 ja pinta-alaa 1 600 kerrosneliömetriä. Sammatin kunnan ja Lohjan kaupungin kuntaliitos toteutuu vuoden 2009 alussa.

18 Karjalohja Kaupalliset toiminnot Karjalohjalla sijoittuvat hajanaisesti Keskustien varteen. Keskustien varrella toimii S-market ja Siwa, kaksi pankkia, apteekki, kirpputori sekä rautakaupaksi luettavissa oleva Unnan varastomyymälä. Keskustassa ravitsemuspalveluita tuottaa Café Katulamppu ja Nesteen huoltoaseman yhteydessä toimiva Unnan baari. Lisäksi Osuuspankin ja apteekin kanssa samassa liikerakennuksessa toimii parturi-kampaamo. Keskustan tuntumassa sijaitsee myös kylpylä-hotelli Päiväkumpu. Yhteensä 12 liiketilaa on kaupan tai kaupallisten palveluiden käytössä Karjalohjan keskustassa. Pinta-alaa on tähän nähden erittäin paljon, yli 12 000 kerrosneliömetriä. Tämä selittyy Kylpylähotelli Päiväkummun suurella koolla, sillä hotelli- ja ravitsemuspalveluiden käytössä Karjalohjalla on yli 80 % kaupallisten palveluiden liiketilasta, kun koko alueella ravintola- ja hotelliala vie keskimäärin 19 % käytössä olevasta liiketilasta. Siuntio Siuntion keskustassa kaupalliset palvelut ovat sijoittuneet tiiviiksi kokonaisuudeksi hallinnollisten ja muiden kunnallisten palveluiden yhteyteen. Keskustassa toimii supermarket, kaksi elintarvikekioskia, apteekki, pankki, posti ja ABC-polttoaineautomaatti. Ravitsemuspalveluita hoitaa kaksi ravintolaa ja alueella toimii myös parturi-kampaamo. Siuntion asemalla toimii kahvio ja aseman läheisyydessä toimii kirpputori-kahvio ja lahjatavaroita myyvä käsityöpaja.

19 Siuntiossa on myös kirkonkylä, mutta sieltä kaupan palvelupisteet ovat hävinneet. Kirkonkylän keskustassa on lähinnä kunnallisia palveluita. Siuntiossa on 20 liiketilaa kaupan ja kaupallisten palveluiden käytössä. Kerrosalaa näissä tiloissa on yhteensä noin 12 000 k-m 2.

20 Inkoo Inkoon keskustan palvelut ovat monipuolisia, mutta asiointia hankaloittaa niiden sijoittuminen hajalleen isolle alueelle Inkoon keskustassa. Keskustassa toimii kaksi päivittäistavarakauppaa, kioski, kaksi pankkia, apteekki ja muuta erikoiskauppaa. Inkoon muoti- ja sisustuskauppa on keskittynyt sataman tuntumassa sijaitsevaan Kauppakeskus Strandiin. Strandissa toimii myös Inkoon Alko. Keskustan ravintola- ja kahvilapalvelut ovat keskittyneet satama-alueelle vilkasta vierasvenesatamaa palvelemaan. Tilaa vaativa kauppa on keskittynyt joen toiselle rannalle. Kaupan ja kaupallisten palveluiden käytössä Inkoossa on 32 liiketilaa. Pinta-alaa on yhteensä noin 9 000 kerrosneliömetriä.

21 Tammisaari Tammisaarella on vahva kaupallinen keskusta, johon suurin osa kaupasta ja palveluista on keskittynyt. Autokauppa ja etenkin rakennusalan tilaa vaativa kauppa on sijoittunut Horsbäckin alueelle valtatien varteen. Tenholan keskustassa on monipuolisesti lähipalveluita pienen taajaman tarpeisiin. Tammisaaressa on kaupan ja kaupallisten palveluiden käytössä yli 200 liiketilaa. Pinta-alaa näissä tiloissa on lähes 70 000 kerrosneliömetriä. Tammisaaren keskusta Tammisaarella on torinsa ja kävelykatunsa ansiosta kaupallisesti hyvin toimiva, vilkas ja monipuolinen kaupunkikeskusta. Lukuisat pienet liikkeet ja kahvilat torin laidalla tukevat vanhan kaupungin tunnelmaa ja kävelykatu alkaa luontevasti torin reunalta. Erikois- ja sisustuskauppa on Tammisaaressa keskittynyt pääasiassa ydinkeskustaan torin ja kävelykadun varrelle tai läheisyyteen. Muotikaupan liikkeet ovat myös pääasiassa tällä alueella, lukuun ottamatta Seppälää, joka on sijoittunut vanhaan teollisuusrakennukseen avattuun, hieman irti muusta kaupallisesta rakenteesta sijaitsevaan liikekeskukseen yhdessä Gigantin ja muutaman pienen erikoisliikkeen ja palvelun kanssa. Suuremmat kaupan yksiköt ovat hajallaan, päivittäistavarakaupat pääasiassa Rautatienkadun varrella. Keskustan koillisreunassa sijaitsevaan Stinsenin liiketaloon on sijoittunut tilaa vaativaa kauppa, tavaratalo ja palveluita. Ravitsemus- ja majoituspalveluiden sijoittuminen Tammisaaren keskustassa on luontevasti painottunut rannan tuntumaan.

22 Horsbäck Tammisaaren autokauppa on keskittynyt Horsbäckin teollisuusalueelle valtatien varteen. Monen merkkiliikkeen lisäksi on vaihtoautoliikkeitä, mönkijäkauppa, huoltamoita ja katsastusasema. Autokaupan lisäksi alueella on rautakauppaa, tavaratalo, käytetyn tavaran liike sekä kahvila. Tenhola Tammisaaren kaupunkiin 1993 liitetyn Tenholan kaupalliset palvelut ovat keskittyneet melko tiiviiksi kokonaisuudeksi Pitäjäntien varteen. Tenholan keskustassa toimii päivittäistavarakauppa, kioski, kukkakauppa, apteekki, pankki ja posti. Lisäksi taajamasta löytyy kirpputori, kaksi parturi-kampaamoa sekä kahvila.

23 Karjaa Suurin osa Karjaan kaupallisista palveluista on keskittynyt kaupungin keskustan alueelle. Tämän lisäksi Kantatie 51:n varteen on syntynyt kaksi erillistä kaupan keskittymää Malmkullaan ja Läppiin. Malmkullaan on sijoittunut tavaratalokauppaa, rengasliike, keittiöliike ja urheiluvälinekauppa. Läpp on kaupallisena keskittymänä uudempi ja se tuntuu profiloituvat alueen huonekalukaupan keskukseksi. Mustion taajama on oma erillinen kaupallinen kokonaisuutensa. Karjaan kaupan keskittymissä on liiketiloja kaupan ja kaupan palveluiden käytössä lähes sata. Pinta-alaa näissä liiketiloissa on noin 36 000 kerrosneliömetriä. Karjaan keskusta Karjaan keskustan liikkeet ja kaupalliset palvelut ovat sijoittuneet tiiviiksi kaupalliseksi kokonaisuudeksi. Iso osa erikoisliikkeistä sijaitsee osin kävelykatuna toimivan Kauppiaankadun varrella, etenkin muotikauppa on keskittynyt tälle kadulle. Myös keskustan pankeilla on toimipisteet Kauppiaankadulla. Päivittäistavarakauppa on keskittynyt Ratakadun varrelle, lähelle toisiaan ovat sijoittuneet S-market, K-market ja Lidl. Palvelut ja ravitsemuspalvelut ovat hajallaan koko keskustan alueella. Erikoista Karjaan keskustassa on tyypillisesti keskustojen ulkopuolelle suuntautuvan tilaa vaativan kaupan sijoittuminen ydinkeskustaan, Kauppiaankadulla toimii useita kodintekniikka-, huonekalu- ja rautakaupan liikkeitä.

24 Mustio Mustion taajamassa on päivittäistavarakaupppaa, tilaa vaativaa kauppaa, ravintola ja palveluita. Keskustassa Askersintien varrella toimii siis huonekaluliike, LVI-kauppa, elintarvikekioski, pankki, kauneushoitola, tatuointiliike sekä ravintola. Taajaman varsinainen päivittäistavarakauppa Siwa sijaitsee hieman muista toiminnoista erillään. Pohja Pohjan kaupalliset toiminnot ovat keskittyneet Pohjan keskustaan. Muita kaupallisesti merkittäviä keskuksia ovat matkailukohteinakin suositut ruukkien ympärille syntyneet Fiskari ja Pinjainen. Pohjan taajamissa on n. 10 000 kerrosneliömetriä liiketilaa ja yksittäisiä liikepaikkoja 48. Pohjan keskusta Pohjan keskustan kaupalliset palvelut ovat sijoittuneet tiiviiksi kokonaisuudeksi kunnantalon, -kirjaston, terveyskeskuksen ja kirkon kanssa Pohjantien ja Vanhan Turuntien kulmaan. Keskustan K-market on sijoittunut pieneen kauppakeskus-tyyppiseen liikerakennukseen, jossa toimii myös ravintola, kahvila ja kirpputori. Viereisessä liikerakennuksessa on lähinnä toimistoja, palveluita ja apteekki. S-marketin kanssa samassa kiinteistössä toimii Säästöpankki ja palveluita. Keskusta-aluetta reunustaa Vanhan Turuntien eteläpuolella sijaitsevat sisustusalan liikkeet, olutravintola ja kukkakauppa.

25 Fiskars Fiskarsin kaupalliset palvelut ovat pääasiassa keskittyneet Antskogintien ja Peltorivin varteen. Taajamassa on yksi päivittäistavarakauppa ja kaksi vaatekauppaa. Muut liikkeet ovat pääasiassa lahja- ja sisustustavaroihin erikoistuneita paikallisia designliikkeitä ja työpajoja. Fiskarissa toimii myös ravintoloita, kahviloita ja majoitusliikkeitä.

26 Hanko Matkailukohteenakin tunnettu satamakaupunki Hanko on kaupallisilta palveluiltaan kohtuullisen monipuolinen ja elävä pikkukaupunki. Keskustaa halkova rautatie jakaa keskustan kauppapalvelut useammaksi keskittymäksi. Hangossa kaupan ja kaupallisten palveluiden käytössä on 34 000 kerrosneliömetriä liiketilaa. Yksittäisiä liiketiloja on noin sata. Hangon kaupan palvelut ovat sijoittuneet melko hajalleen kaupungin keskustan eri osiin, mutta erikoiskauppa- ja muotikauppa ovat keskittyneet kävelykatuna osittain toimivan Vuorikadun tuntumaan. Ydinkeskustassa ovat myös pankkitoiminnot, Alko ja sisustusliikkeet. Ydinkeskustan reunassa on myös Säästöpörssi erikoistavaratalo ja päivittäistavarakauppa S-market. Hangon keskustan muut päivittäistavarakaupat sijaitsevat hajallaan Esplanadin kadun varrella rautatien pohjoispuolella. Hangon ravitsemuspalvelut ovat keskittyneet sekä ydinkeskustaan että sataman läheisyyteen. Majoituspalvelut ovat sijoittuneet sataman ja rannan tuntumaan.

27 3 VÄHITTÄISKAUPAN TOIMIPAIKAT JA MYYNTI LÄNSI-UUDELLAMAALLA Vähittäiskaupan myyntiä ja toimipaikkoja on tarkasteltu Tilastokeskuksen yritystilaston pohjalta. Mikäli kunnassa on toimialalla alle kolme toimipaikkaa, myyntitiedot on arvioitu. Tilastokeskuksen yritystilastosta on saatu liikevaihto, johon on laskettu päälle arvonlisävero. Myynti on näin verrannollinen ostovoimaan, joka myöskin pitää sisällään arvonlisäveron. Vähittäiskaupan toimipaikkoja oli vuonna 2006 Länsi-Uudellamaalla yhteensä 600, joista vajaa puolet on sijoittunut alueen pohjoisosaan (Karkkila, Nummi-Pusula, Lohja, Sammatti, Karjalohja) ja hieman yli puolet eteläosaan (Siuntio, Inkoo, Karjaa, Pohja, Tammisaari, Hanko). Vähittäiskaupan myynti painottuu toisin päin eli pohjoisosassa myynti on 320 milj. euroa vuodessa ja eteläosassa 250 milj. euroa. Vähittäiskaupan myynti kunnittain 2006 ilman autokauppaa Hanko 50,2 Pohja 8,3 Karjaa 74,0 Tammisaari 94,0 Inkoo Siuntio Karjalohja Sammatti 13,4 10,4 7,4 4,0 Lohja 225,3 Nummi-Pusula 20,7 Karkkila 64,2 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 Milj. Länsi-Uudenmaan vähittäiskaupan myynniltään vahvin keskus on Lohjan kaupunki. Lohjan ympärillä olevissa kunnissa vähittäiskaupan arvo jää vähäiseksi. Raaseporin kaupungin vähittäiskauppa jakautuu kolmen keskustan kesken, joista Tammisaari on arvoltaan suurin keskus ja Karjaa on melkein yhtä suuri. Pohjan vähittäiskaupan arvo jää pieneksi. Länsi- Uudenmaan pohjoispäässä Karkkila ja eteläpäässä Hanko ovat kumpikin 50-65 milj. euroa kauppakeskittymiä.

28 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti sekä myymälöiden myyntitehokkuus Länsi-Uudellamaalla 2006 (Milj. ) Karkkila Nummi-Pusula Lohja Sammatti Karjalohja Siuntio tp myynti indeksi (* tp myynti indeksi (* tp myynti indeksi (* tp myynti indeksi (* tp myynti indeksi (* tp myynti indeksi (* Päivittäistavarakauppa 19 27,9 75 8 12,3 79 35 90,1 132 3 1,7 29 4 3,9 50 3 5,3 90 Tavaratalokauppa 1 5,0 100 1 1,3 26 4 34,6 174 Muotikauppa 11 3,7 110 1 0,04 13 20 7,3 120 Alko, terveydenhoitokauppa 3 10,0 172 3 2,1 36 10 23,5 121 1 1,6 81 1 2,5 129 1 1,8 93 Erikoiskauppa 18 5,2 99 4 0,7 58 57 21,4 129 1 0,5 183 2 0,3 50 4 1,1 95 Sisustuskauppa 1 0,3 87 3 0,3 29 16 6,2 127 1 0,1 35 1 0,2 56 Tilaa vaativa kauppa 7 11,8 150 5 3,9 69 36 41,4 102 1 0,4 35 3 2,0 60 Käytetyn tavaran kauppa 2 0,3 247 1 0,04 64 8 0,6 107 2 0,2 115 Korjaustoiminta 1 0,1 34 2 0,2 54 1 0,1 52 1 0,2 83 1 0,04 22 Vähittäiskauppa yhteensä 62 64,2 109 27 20,7 81 188 225,3 126 7 4,0 60 10 7,4 78 14 10,4 78 8920 5966 36974 1342 1465 5578 (* Inkoo Tammisaari tp myynti indeksi (* tp myynti indeksi (* tp myynti indeksi (* tp myynti indeksi (* tp myynti indeksi (* tp myynti indeksi (* Päivittäistavarakauppa 6 7,5 64 16 44,0 141 13 32,8 129 4 3,9 50 18 22,9 65 129 252,2 100 Tavaratalokauppa 2 4,9 49 1 3,5 71 2 5,5 55 11 54,8 100 Muotikauppa 18 4,9 90 18 5,4 99 7 1,4 67 75 22,8 100 Alko, terveydenhoitokauppa 1 1,6 82 5 10,8 111 3 7,1 122 2 1,3 32 5 5,8 59 35 68,1 100 Erikoiskauppa 7 1,2 56 38 8,4 75 20 7,3 125 6 0,8 44 18 4,3 82 175 51,1 100 Sisustuskauppa 4 0,3 29 4 2,0 169 4 1,8 146 4 0,3 29 4 1,2 102 42 12,7 100 Tilaa vaativa kauppa 4 2,8 62 14 16,4 104 12 15,5 114 2 2,0 86 9 8,8 87 93 105,0 100 Käytetyn tavaran kauppa 4 0,1 52 1 0,1 175 1 0,1 73 4 0,1 51 23 1,6 100 Korjaustoiminta 8 2,5 171 5 0,5 53 1 0,1 71 20 3,6 100 Vähittäiskauppa yhteensä 22 13,4 64 109 94,0 91 77 74,0 101 19 8,3 46 68 50,2 78 603 571,9 100 Lähde: Tilastokeskus 5378 14693 8953 4885 9725 103879 Indeksiluku myymälöiden myyntitehokkuus: Toimialoittain myynti/tp ja vertailuluku Ind. 100 = koko alue myynti/tp toimialalla Myynti: Myyntitiedot laskettu toimialan keskimyynneistä silloin, kun toimipaikkoja alle 3 kunnassa. Karjaa Pohja Hanko Yhteensä