PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012. Siilinjärven kunta

PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012 Siilinjärven kunta

Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 4 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 4 2.2 Ostovoima ja ostovoiman siirtymät 5 2.3 Siilinjärven keskustan kaupallinen rakenne 6 3 KAUPAN MARKKINOIDEN KEHITYS 9 3.2 Väestön kehitys 9 3.3 Ostovoiman kehitys 2010-2030 10 3.4 Liiketilatarpeet vuoteen 2030 11 4 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 14 4.1 Suunnitelmien vertailua liiketilatarpeeseen 14 4.2 Vaikutukset palveluverkkoon ja keskustakauppaan 17 4.3 Vaikutukset palveluiden saavutettavuuteen ja asiointiin 18 4.4 Yhteenveto vaikutuksista 19

Kaupallisten vaikutusten arviointi 2 1 JOHDANTO Siilinjärvellä on vireillä kaupan kehityshanke Päivärinteen alueella. Päivärinteen asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella tutkitaan mahdollisuutta osoittaa Laitilantien länsipuolelle liikerakennuspaikka vähittäistavarakaupan suuryksikölle sekä mahdollisuutta laajentaa Laitilantien itäpuolella sijaitsevan ABC-liikenneaseman toimintaa. Lisäksi alueelle suunnitellaan asumista. Ympäristöministeriön 3.7.2008 vahvistamassa Kuopion seudun maakuntakaavassa Siilin-- järven keskusta ja suunnittelualue on merkitty keskustatoimintojen alakeskukseksi. Merkinnällä osoitetaan Kuopion kaupunkiseudun aluekeskukset, joihin ja joiden läheisyyteen sijoittuu seudullisia yksityisiä ja julkisia palveluita sekä asumista. Siilinjärven, Vuorelan ja Petosen keskukset osoitetaan kohdemerkinnällä. Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelulla eheytetään yhdyskuntarakennetta ja osoitetaan tilaa seudullisille toiminnoille, joilla tuetaan alakeskuksen vetovoimaa. Ortoilmakuva suunnittelualueesta

Kaupallisten vaikutusten arviointi 3 Suunnittelualue sijoittuu kuntakeskuksesta noin kilometrin päähän itään, kantatien 75 (Nilsiäntie), Laitilantien ja Sulkavantien risteysalueen läheisyyteen. Alueella sijaitsevat tällä hetkellä ABC-liikenneasema ja Teboil-huoltoasema. ABC-liikenneasemalla on polttoaineen myynnin yhteydessä elintarvikekauppa ja ravintolatoimintaa. Teboil-huoltoasemalla on myös polttoaineen jakelun lisäksi elintarvikkeiden myyntiä ja kahvila. Lisäksi huoltoasemalla on autonhuolto- ja autokatsastuspalveluita. Asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksikön Tokmannin sijoittuminen suunnittelualueelle. Samalla mahdollistetaan ABC:n liikenneaseman lisärakentaminen. Vähittäiskaupan suuryksikön kooksi suunnitellaan 4000 kerrosneliömetriä, josta päivittäistavarakaupan tiloja saa olla enintään 500 kerrosneliömetriä. Nykyisen ABC-liikenneaseman alueelle mahdollistetaan noin 4 000 kerrosneliömetrin palvelukokonaisuuden rakentaminen, joka jakautuu päivittäistavarakaupan, ravintolatilojen ja liikenneasematoimintojen kesken. Päivittäistavarakaupan tiloja korttelissa sallitaan enintään 1500 kerrosneliömetriä. Asemakaavan muutoksen myötä kauppa kehittyy Siilinjärven keskustaajamassa. Tässä selvityksessä arvioidaan muutoksen kaupallisia vaikutuksia. Selvityksessä arvioidaan muutoksen vaikutuksia Siilinjärven keskustaan ja muuhun palveluverkkoon, palveluiden saavutettavuuteen ja asiointikäyttäytymiseen. Vuoden 2011 lopussa Santasalo teki Keskuskorttelin asemakaavan muutoksen kaupallisen vaikutusten arvioinnin. Tämän selvityksen lähtötietoja kaupan ja markkinoiden nykytilanteesta sekä ostovoiman kehityksestä ja liiketilan lisätarpeesta käytetään myös tässä selvityksessä. Lisäksi tässä selvityksessä otetaan huomioon keskuskorttelin asemakaavan muutoksen myötä keskustassa tapahtuva kaupan kehitys sekä tarvittavissa määrin myös muut kaupan kehityshankkeet kunnassa. Selvityksen on Santasalo Ky:ltä tilannut Siilinjärven kunta. Selvityksen työryhmässä ovat olleet vt. kaavoitusarkkitehti Timo Nenonen ja kaavasuunnittelija Riikka Leskinen Siilinjärven kunnasta. Selvityksestä vastaavat Tuomas Santasalo ja Katja Koskela Santasalo Ky:stä.

Kaupallisten vaikutusten arviointi 4 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI Siilinjärven keskustan kaupan nykytilaa analysoidaan tässä sekä tilastojen että kartoituksen pohjalta. Tilastosta saadaan kuntakohtainen vähittäiskaupan myynti. Pääosa Siilinjärven kaupoista on sijoittunut keskustaan, joten tilastoluvut kuvaavat hyvin kuntakeskuksen palvelutasoa. Myynnin ja ostovoiman avulla lasketaan ostovoiman siirtymät, eli se kuinka hyvin Siilinjärven kauppa myy suhteessa alueen ostovoimaan. Kartoituksen pohjalta analysoidaan kaupan sijoittumista Siilinjärven keskustassa. Kartoituksen pohjalta saadaan myös tietoa vähittäiskaupan ja muiden kaupallisten palvelujen pinta-aloista. 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Vähittäiskaupan myyntiä ja toimipaikkoja on tarkasteltu Tilastokeskuksen yritystilaston pohjalta. Mikäli kunnassa on jollakin vähittäiskaupan toimialalla alle kolme toimipaikkaa, myyntitiedot on arvioitu. Tilastokeskuksen yritystilastosta on saatu liikevaihto, johon on laskettu päälle arvonlisävero. Myynti on näin verrannollinen ostovoimaan, joka myöskin pitää sisällään arvonlisäveron. Viimeisimmät yritystilaston tiedot ovat vuodelta 2010. Yritystilasto on tehty toimialaluokituksen TOL 2008 mukaisesti. Päivittäistavarakauppaan kuuluvat päivittäistavaramarketit ja lähikaupat, Alkot, päivittäistavarakaupan erikoismyymälät (mm. leipomot, makeiskaupat, jäätelökioskit, kalakaupat, luontaistuotekaupat) sekä kioskit. Tavaratalokauppoja ei Siilinjärvellä ole. Tilaa vaativaan erikoiskauppaan sisältyvät rauta- ja rakennustarvikekauppa, kodintekniikkakauppa, puutarhakauppa, huonekalukauppa ja venekauppa. Autokauppa ja huoltamot eivät ole mukana. Muuhun erikoiskauppaan sisältyy pääosin keskustahakuinen erikoiskauppa eli mm. muotikauppa, urheilukauppa, kulta- ja kellokauppa, kukkakauppa, apteekit, sisustuskauppa, matkapuhelinkauppa ja optikot. Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti vuonna 2010 Toimi- Myynti paikat milj. Päivittäistavarakauppa, Alkot ja kioskit 15 51 Tilaa vaativa kauppa 8 29 Muu erikoiskauppa 37 21 Erikoiskauppa yhteensä 45 50 Vähittäiskauppa yhteensä 60 102 Lähde: Tilastokeskus Siilinjärvellä oli vuonna 2010 yhteensä 60 vähittäiskaupan toimipaikkaa. Myynti kunnassa oli noin 100 miljoonaa euroa. Myynnistä puolet tulee päivittäistavarakaupasta. Tilaa vaativan kaupan myynti Siilinjärvellä on hieman suurempaa kuin muu erikoiskaupan myynti. Keskimäärin Suomessa tilanne on toisin päin.

Kaupallisten vaikutusten arviointi 5 2.2 Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Ostovoiman siirtymiä analysoimalla arvioidaan, miten vähittäiskaupan tarjonta saavuttaa alueen kysynnän. Siirtymät saadaan vertaamalla vähittäiskaupan toimialoihin kohdistunutta ostovoimaa kunnassa toteutuneeseen myyntiin. Myynnin lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen yritystilastoa. Ostovoiman siirtymät on kunnittain laskettu vuodelle 2010, koska uusimmat kuntakohtaiset vähittäiskaupan myyntitiedot ovat vuodelta 2010. Yleisesti päivittäistavarakauppa-asioinnit hoidetaan lähellä. Arkisin elintarvikeostot tehdään usein lähellä kotia ja lähinnä viikonloppuisin käydään herkemmin lähialuetta hieman kauempana monipuolisessa päivittäistavarakaupassa. Erikoiskaupan ostoksia haetaan tätäkin kauempaa. Mitä harvemmin tuotetta ostetaan, sitä yleisemmin sitä voidaan ostaa kaukaakin. Muotikauppa keskittyy suuriin kaupunkeihin ja näin keskittyvät ostoksetkin. Erikoiskaupan ostosmatkojen yhteydessä hoidetaan myös päivittäistavarakauppa-asiointia, mikä lisää pt-siirtymiä monipuolisiin keskittymiin. Tilaa vaativa kauppa keskittyy myös, mutta yksittäisiä vetovoimaisia tilaa vaativan kaupan myymälöitä löytyy myös pienistä keskittymistä. Autokauppa keskittyy myös omille alueilleen, ja autokaupassa käydään myös yli maakuntarajojen. Siilinjärvellä oli vähittäiskaupan myynti vuonna 2010 noin 100 miljoonaa ja siilinjärveläisten vähittäiskaupan ostovoima 116 miljoonaa euroa. Ostovoiman nettosiirtymä kunnassa on 14 miljoonaa euroa eli noin 12 % ostovoimasta. Siilinjärveläiset asioivat itse myös Kuopiossa, mutta vastaavasti Siilinjärvellä asioidaan jonkin verran Maaningasta ja Nilsiästä. Näissä naapurikunnissa erikoiskaupan tarjonta on suppea, mutta päivittäistavarakaupan tarjonta kohtalainen. Vähittäiskaupan myynti ja ostovoima Siilinjärvellä 2010 Myynti Ostovoima OV-siirtymä milj. milj. milj. % ov:sta Päivittäistavarakauppa ja Alko 51 55-4 -7 % Tilaa vaativa kauppa 29 25 5 19 % Muu erikoiskauppa 21 36-15 -42 % Erikoiskauppa yhteensä 50 61-10 -17 % Vähittäiskauppa yhteensä 102 116-14 -12 % Lähde: Tilastokeskus, Santasalo Ky Ostovoiman siirtymät vaihtelevat eri toimialoilla. Päivittäistavarakaupassa jonkin verran ostovoimaa virtaa ulos kunnasta. Erikoiskaupassa ostovoiman siirtymä Kuopioon on varsin suuri. Tilaa vaativa kauppa on Siilinjärvellä vastaavasti vahva toimiala. Ostovoiman siirtymä on toimialalla positiivinen. Jonkin verran siilinjärveläisten tilaa vaativan kaupan ostovoimaa siirtyy Kuopioon, mutta tätä enemmän virtaa ostovoimaa naapurikunnista Siilinjärvelle.

Kaupallisten vaikutusten arviointi 6 2.3 Siilinjärven keskustan kaupallinen rakenne Pääosa Siilinjärven kaupallisista palveluista on keskittynyt Siilinjärven keskustaan. Päivärinteen suunnittelualueella on liikenneasemapalveluita Nilsiäntien varrella. Liikenneasemien yhteydessä on mm. ravintolatoimintaa, päivittäistavarakauppaa ja autokatsastusta. Liikenneasemapalveluita on myös mm. keskustan eteläpuolella Oikeakätisen risteysalueella. Vuorelassa on pienimuotoisesti lähipalveluita. Ydinkeskustassa kaupan palvelut ovat keskittyneet pääosin Kasurilantien, Nilsiäntien ja Vitosen väliselle alueelle. Kaupallinen ydinalue muodostuu toria ympäröivistä kiinteistöistä. Ydinalueelle on keskittynyt erikoiskauppaa ja yksi päivittäistavarakauppa. Alueen toinen päivittäistavarakauppa on lopettanut toimintansa ja kiinteistöä saneerataan ilmeisesti erikoiskaupan käyttöön. Alueella on yksi liikekeskus Alexi Center, jossa on sisäisiä kauppakäytäviä. Keskustan eteläosassa on tilaa vaativaa kauppaa ja huoltamotoimintaa. Alueella on myös päivittäistavarakauppaa ja urheilukauppaa suurissa yksiköissä. Ydinalueen ja suurten yksiköiden väliin jää laaja pysäköintialue ja sen molemmille reunoille palveluita myös suurissa yksiköissä. Tällä välialueella on mm. Lidl, apteekki ja Fontanella. Alueelle suunnitellaan mm. S-markettia ja huoneistohotellia. Ydinalueen koillispuolella Kasurilantien toisella puolella on jonkin verran kauppaa. Alueella on muutamia erikoiskauppoja ja palveluita lähinnä Toritien ja Asematien varrella. Siilinjärven kaupalliset palvelut on kartoitettu marraskuussa 2011. Kartoituksen pohjalta on laskettu kaupallisten palveluiden lukumäärä sekä pinta-ala. Liikkeen pinta-ala on laskettu rakennuksen pohjapinta-alan mukaan ja se pitää sisällään myymälätilan lisäksi mm. takatilat, varastot, porraskäytävät sekä seinät. Pinta-ala vastaa lähinnä kerrosalaa, muttei ole täysin yhtenevä rakennusluvan kerrosalan kanssa. Liikkeiden pinta-alat ovat kuitenkin keskenään verrannollisia.

Kaupallisten vaikutusten arviointi 7 Siilinjärven ydinkeskustan kaupallinen rakenne

Kaupallisten vaikutusten arviointi 8 Siilinjärven ydinkeskustassa on vähittäiskauppaa ja palveluita yhteensä 66 kpl. Näistä yli puolet on kaupallisia palveluita. Vähittäiskauppoja on 31 kpl. Keskustassa on vain yksi tyhjä liiketila ja yksi liiketila on toimistokäytössä. Liiketilat Siilinjärven ydinkeskustassa 2011 Lkm K-m 2 Pt-kauppa, Alko ja kioskit 5 6 900 Tavaratalokauppa 0 0 Tilaa vaativa kauppa 3 5 800 Apteekit ja terveyskauppa 2 700 Muotikauppa 4 700 Muu erikoiskauppa 16 2 900 Muu erikoiskauppa yhteensä 22 4 300 Käytetyn tavaran kauppa 1 100 Vähittäiskauppa yhteensä 31 17 100 Autokauppa, korjaamot, huoltamot 2 1 600 Ravintolat, kahvilat, hotellit 9 2 300 Pankki, posti, vakuutus, kiinteistövälitys 10 1 900 Muu kaupallinen palvelu 14 3 700 Kaupalliset palvelut yhteensä 35 9 500 Vähittäiskauppa ja palvelut yht. 66 26 600 Liiketila muussa käytössä 1 100 Tyhjät liiketilat 1 1 400 Tyhjien tilojen osuus 1 % 5 % Liiketilat yhteensä 68 28 100 Liikepinta-alaa on ydinkeskustassa yhteensä noin 28.000 k-m 2. Tästä palvelujen käytössä on lähes kolmasosa. Päivittäistavarakauppaa on keskustassa noin 7000 k-m 2 sisältäen Alkon ja kioskin. Tämä vastaa noin neljännestä keskustan liikepinta-alasta. Tilaa vaativaa kauppaa on lähes 6000 k-m 2 eli viidennes. Erikoiskaupan (ml. apteekit ja muotikauppa) pinta-alaa on keskustassa yli 4000 k-m 2 eli 16 % liiketilakannasta. Tyhjiä liiketiloja on vain yksi, mutta koska se on suuri, on tyhjien tilojen osuus liikekannasta noin 5 prosenttia. Kiinteistöstä on muuttamassa pois keskustan toinen vaatekauppa, joka jatkaa toimintaansa vain Kuopiossa. Tämä ilmeisesti liittyy kiinteistön saneeraukseen, jonka tuloksena saadaan lisää nykyistä toimivampia erikoiskaupan liiketiloja keskustaan. Edellä olevassa taulussa liiketilat eivät pidä sisällään Päivärinteen asemakaava-aluetta. Asemakaava-alueella on tällä hetkellä kaupallisten palveluiden pinta-alaa noin 2300 k-m 2. ABC-liikenneasema on kooltaan noin 1300 k-m 2 ja Teboilin huoltoasema noin 1000 k-m 2. Alueella on päivittäistavarakaupan myyntitilaa noin 500 k-m 2, josta ABC:n puolella noin 400 k-m 2. ABC:n muu osa liiketilasta on ravintola- ja kahvilakäytössä. Teboilin elintarvikemyynti on ABC-asemaa vähäisempää. Muutoin Teboilin liiketila on kahvilan sekä autohuollon ja katsastuksen käytössä.

Kaupallisten vaikutusten arviointi 9 3 KAUPAN MARKKINOIDEN KEHITYS Siilinjärven markkina-alueeseen kuuluvat Siilinjärven kunnan lisäksi Maaninka ja Nilsiä. Koko alue kuuluu Kuopion markkina-alueeseen. Kuopio on niin lähellä, että siellä siilinjärveläisten on helppo asioida jopa päivittäin. Markkina-alueeseen lisän tuovat loma-asukkaat ja matkailijat, jotka kulkevat Siilinjärven kautta. 3.2 Väestön kehitys Siilinjärven markkina-alueella asuu noin 31.400 asukasta. Siilinjärvellä asukkaita on 21.000. Väestö markkina-alueella on kasvussa. Väestönkasvu kohdistuu alueella lähinnä Siilinjärven kuntaan. Nilsiän väkiluku on laskussa. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Siilinjärvellä on vuonna 2030 asukkaita noin 22.800 ja koko markkina-alueella 33.000. Väestön kehitys Siilinjärven markkina-alueella 2010-2030 Muutos 2010-30 Vuosimuutos 2010-30 2010 2015 2020 2025 2030 Siilinjärvi 21 010 21 066 22 238 22 619 22 781 1 771 0,4 % Maaninka 3 833 3 879 4 005 4 036 4 040 207 0,3 % Nilsiä 6 540 6 455 6 364 6 326 6 266-274 -0,2 % Markkina-alue 31 383 31 400 32 607 32 981 33 087 1 704 0,3 % Lähde: Tilastokeskus Siilinjärven kunnan tavoite Muutos 2010-30 Vuosimuutos 2010-30 2010 2015 2020 2025 2030 Siilinjärvi 21 010 21 900 22 600 23 200 24 000 2 990 0,7 % Markkina-alue 31 383 32 234 32 969 33 562 34 306 2 923 0,4 % Siilinjärven kunnan ennuste on tehty vuoteen 2025. Vuosi 2030 on tästä laskettu keskimääräisellä vuosimuutoksella. Lähde: Tilastokeskus ja Siilinjärven kunta Siilinjärven kunta on tehnyt myös oman väestöennusteen. Tämän ennusteen mukaan vuonna 2025 on kunnassa asukkaita 23.200 ja samalla vuosikasvulla laskettuna Siilinjärvellä olisi vuonna 2030 asukkaita 24.000. Tässä selvityksessä käytetään kunnan omaa väestöennustetta. Tämä on luontevampi ennuste kaupan selvitykseen kuin Tilastokeskuksen ennuste, joka pohjautuu menneeseen kehitykseen eikä ota huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen. Kunnan väestöstä noin puolet asuu kirkonkylän alueella ja neljännes sekä Toivola-Vuorelan alueella että haja-asutusalueella. Keskusta palvelee koko tätä asukaskuntaa, mutta Toivola-Vuorelan alueelta ostovoimaa siirtyy muita kunnan osia herkemmin Kuopion suuntaan. Väestö on kasvamassa sekä kirkonkylän alueella että Toivola-Vuorelan alueella. Myös näiden välialueella Kasurilassa on uusia asuntokohteita.

Kaupallisten vaikutusten arviointi 10 3.3 Ostovoiman kehitys 2010-2030 Ostovoima kuvaa markkina-alueen kysyntää. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima on laskettu Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen sekä vähittäiskaupan myyntitilastojen pohjalta. Ostovoima kertoo alueen väestön ostokyvystä ja sen kohdistumisesta kaupan eri toimialoille. Ostovoima kertoo alueen asukkaiden markkinapotentiaalin muttei sitä, missä asukkaat tämän potentiaalinsa käyttävät eli missä ostovoima toteutuu myyntinä. Ostovoiman kehitykseen vaikuttaa alueen väestönkehitys sekä muutokset kulutuksessa. Alueen väestön ennustetaan kasvavan, mikä vaikuttaa myös ostovoiman kasvuun. Kulutus asukasta kohden on myös kasvussa. Ostovoiman kehityksen arviointi pohjautuu kulutuksen kasvuun ja sen rakenteen muutokseen. Erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima kasvaa nopeammin kuin päivittäistavarakaupan. Erityisesti tilaa vaativa kauppa on voimakkaasti kasvava erikoiskaupan toimiala. 2000-luvulla ostovoima on kasvanut usean prosentin vuosivauhdilla. Toimialoittaiset vaihtelut ovat suuria. Pitkällä aikavälillä kulutuksen ennustetaan yhä kasvavan, mutta tähänastista hillitymmällä vauhdilla. Vuosina 2010-2030 ostovoiman ennustetaan kasvavan asukasta kohden päivittäistavarakaupassa (sis. Alko) keskimärin noin prosentin vuodessa ja erikoiskaupassa keskimäärin pari prosenttia vuodessa (vaihtelee toimialoittain). Keskimääräistä nopeammin kasvavat tilaa vaativa erikoiskauppa, tietotekninen erikoiskauppa, terveyskauppa, urheilukauppa ja sisustuskauppa. Ennuste on positiivinen mutta realistinen, jos tarkastellaan vähittäiskaupan toteutunutta kehitystä. Aikaisempiin kehityslukuihin tuskin kuitenkaan enää pitkällä aikajaksolla päästään. Ostovoiman kasvu kuvaa reaalista kasvua eli määrällistä kasvua. Esitetty ostovoima ei siten pidä sisällään inflaatiota. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Siilinjärvellä ja koko markkina-alueella 2010-2030 milj. euroa Siilinjärvi Markkina-alue (ml. Siilinjärvi) 2010 2020 2030 2010 2020 2030 Päivittäistavarakauppa ja Alko 55 67 76 83 98 109 Tilaa vaativa kauppa 25 34 44 36 49 62 Muu erikoiskauppa 36 48 61 53 70 88 Erikoiskauppa yhteensä 61 82 105 90 118 150 Vähittäiskauppa yhteensä 116 149 181 173 216 259 Autokauppa ja huoltamot 67 89 113 99 127 159 Ravintolat 13 16 18 19 22 24 Kauppa ja palvelut yhteensä 196 254 312 291 365 442 Vuonna 2010 Siilinjärvellä oli vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa 116 miljoonaa euroa ja autokauppa ja ravintolatoiminta mukaan lukien lähes 200 miljoonaa euroa. Koko markkina-alueella on vähittäiskauppaan, autokauppaan ja ravintolatoimintaan kohdistuvaa ostovoimaa lähes 300 miljoonaa euroa. Vuonna 2030 Siilinjärvellä lasketaan olevan vähittäiskauppaan, autokauppaan ja ravintolatoimintaan kohdistuvaa ostovoimaa yli 300 miljoonaa euroa ja koko markkina-alueella 440 miljoonaa euroa.

Kaupallisten vaikutusten arviointi 11 3.4 Liiketilatarpeet vuoteen 2030 Ostovoiman kasvu vaikuttaa vähittäiskaupan toimintamahdollisuuksiin positiivisesti. Ostovoiman kasvun pohjalta arvioidaan tulevaa liiketilan lisätarvetta alueella. Laskelma pohjautuu Siilinjärven asukkaiden ostovoiman kasvuun. Kasvusta pääosa johtuu siitä, että alueen väestö kasvaa voimakkaasti. Myös lähikunnista voi Siilinjärvelle suuntautua jonkin verran liiketilatarvetta. Maaninka on sen verran pieni, ettei siellä ole potentiaalia erikoiskaupan uusperustannalle, vaan ostovoimaa siirtyy monipuolisempiin keskuksiin. Nilsiässä vahva matkailu luo kysyntää uusille liiketiloille, joten erikoiskaupan liiketilamäärän kasvulle on enemmän kysyntää omassa kunnassa. Ostovoiman kasvu on suhteutettu pinta-alaksi siten, että laskelmassa on käytetty toimialoittaisia keskimääräisiä myyntitehokkuuksia, jotka on laskettu vähittäiskaupan myyntien ja erilaisten kartoitusten pohjalta. Tehokkuus vaihtelee toimialoittain. Palvelujen liiketilatarpeen on laskettu olevan noin 20 % vähittäiskaupan tarpeesta. Tarve kuvaa pinta-alan lisäystä, jossa koko ostovoiman kasvu on suunnattu uusiin neliöihin. Kaupan käytöstä poistuvat tai uudella korvautuvat liiketilat eivät ole tarpeessa mukana. Tarpeeseen ei myöskään ole laskettu mukaan Siilinjärveltä pois suuntautuvan ostovoiman mukaista liiketilavajausta. Käytetty keskimääräinen myyntitehokkuus Kerrosala = 1,25 * myyntiala / k-m 2 / my-m 2 Päivittäistavarakauppa* 5 600 7 000 Tilaa vaativa kauppa 2 200 2 800 Muu erikoiskauppa 3 100 3 900 Erikoiskauppa yhteensä 2 600 3 300 Vähittäiskauppa yhteensä 3 100 3 900 Ostovoiman kasvun pohjalta laskettuna Siilinjärvellä tarvitaan lisää liiketilaa vuoteen 2020 mennessä yhteensä noin 17.000 k-m 2. Tästä noin 2000 k-m 2 on päivittäistavarakauppaa ja 8500 k-m 2 on erikoiskauppaa. Koko markkina-alueen liiketilan lisätarve on noin 22.000 k-m 2. Vuoteen 2030 mennessä Siilinjärvellä tarvitaan lisää liiketilaa päivittäistavarakaupalle 3600 k-m 2 ja erikoiskaupalle 17.000 k-m 2. Koko liiketilatarve on Siilinjärvellä yhteensä 33.600 k-m 2 ja markkina-alueen muissa kunnissa 10.000 k-m 2, josta pieni osa voi suuntautua Siilinjärvelle.

Kaupallisten vaikutusten arviointi 12 Vähittäiskaupan lyhyen aikavälin lisätilantarve Siilinjärven markkina-alueella 2010-2020 k-m 2 Muut Siilinjärvi kunnat Yhteensä Päivittäistavarakauppa* 2 100 500 2 600 Tilaa vaativa kauppa 4 300 1 300 5 600 Muu erikoiskauppa 4 200 1 300 5 500 Erikoiskauppa yhteensä 8 500 2 600 11 100 Vähittäiskauppa yhteensä 10 600 3 100 13 700 Autokauppa ja huoltamot 3 400 900 4 300 Ravintolat 900 200 1 100 Muut kaupalliset palvelut 2 100 600 2 700 Kauppa ja palvelut yhteensä 17 000 4 800 21 800 Vähittäiskaupan pitkän aikavälin lisätilantarve Siilinjärven markkina-alueella 2010-2030 k-m 2 Muut Siilinjärvi kunnat Yhteensä Päivittäistavarakauppa* 3 600 1 000 4 600 Tilaa vaativa kauppa 8 800 2 800 11 600 Muu erikoiskauppa 8 500 2 600 11 100 Erikoiskauppa yhteensä 17 300 5 400 22 700 Vähittäiskauppa yhteensä 20 900 6 400 27 300 Autokauppa ja huoltamot 6 900 2 100 9 000 Ravintolat 1 600 300 1 900 Muut kaupalliset palvelut 4 200 1 300 5 500 Kauppa ja palvelut yhteensä 33 600 10 100 43 700 * sis. alkoholijuomakaupan Lähde: Santasalo Ky Laskettu liiketilatarve suuntautuu sekä Siilinjärven keskustaan että muille kaupan alueille. Liiketilatarve onkin toiminnoittain jaettu keskusta-alueiden ja muiden alueiden tarpeeseen. Keskusta-alueille suuntautuu suuri osa päivittäistavarakaupan tarpeesta ja suurin osa muotikaupan ja muun erikoiskaupan tarpeesta. Vastaavasti muille alueille suuntautuu suurin osa tilaa vaativan kaupan sekä autokaupan tarpeesta. Tilaa vaativan kaupan liiketilatarvetta kohdistuu pienessä mittakaavassa myös keskusta-alueille. Keskusta-alueena tarkoitetaan tässä kirkonkylän ydinaluetta. Muut alueet ovat pohjoisosan tilaa vaativan kaupan alue ja mahdollinen uusi alue kirkonkylän eteläosassa.

Kaupallisten vaikutusten arviointi 13 Autokauppa ja huoltamot 0 % 100 % Ravintolat 80 % 20 % Muut kaupalliset palvelut 80 % 20 % Oheisen taulun mukaan jaettuna ydinkeskustaan suuntautuu liiketilatarpeesta hieman yli puolet ja muille alueille hieman alle puolet. Näin vuonna 2020 Siilinjärven keskustan liiketilan lisätarve on noin 8000 k-m 2 ja vuonna 2030 noin 16.000 k-m 2. Jonkin verran lisätarvetta voidaan Siilinjärvelle laskea markkina-alueen muista kunnista. Liiketilatarpeen suuntautuminen toimialoittain eri tyyppisille kaupan alueille Keskustaalueet Muut alueet Päivittäistavarakauppa 70 % 30 % Tilaa vaativa kauppa 20 % 80 % Muu erikoiskauppa 80 % 20 % Vähittäiskaupan lyhyen aikavälin lisätilantarve Siilinjärven markkina-alueella 2010-2020 k-m 2 Siilinjärvi Keskustaalueet Muut alueet Markkinaalue Keskustaalueet Muut alueet Päivittäistavarakauppa* 2 100 1 500 600 2 600 1 800 800 Tilaa vaativa kauppa 4 300 900 3 400 5 600 1 100 4 500 Muu erikoiskauppa 4 200 3 400 800 5 500 4 400 1 100 Erikoiskauppa yhteensä 8 500 4 300 4 200 11 100 5 500 5 600 Vähittäiskauppa yhteensä 10 600 5 800 4 800 13 700 7 300 6 400 Autokauppa ja huoltamot 3 400 0 3 400 4 300 0 4 300 Ravintolat 900 700 200 1 100 900 200 Muut kaupalliset palvelut 2 100 1 700 400 2 700 2 200 500 Kauppa ja palvelut yhteensä 17 000 8 200 8 800 21 800 10 400 11 400 Vähittäiskaupan pitkän aikavälin lisätilantarve Siilinjärven markkina-alueella 2010-2030 k-m 2 Siilinjärvi Keskustaalueet Muut alueet Markkinaalue Keskustaalueet Muut alueet Päivittäistavarakauppa* 3 600 2 500 1 100 4 600 3 200 1 400 Tilaa vaativa kauppa 8 800 1 800 7 000 11 600 2 300 9 300 Muu erikoiskauppa 8 500 6 800 1 700 11 100 8 900 2 200 Erikoiskauppa yhteensä 17 300 8 600 8 700 22 700 11 200 11 500 Vähittäiskauppa yhteensä 20 900 11 100 9 800 27 300 14 400 12 900 Autokauppa ja huoltamot 6 900 0 6 900 9 000 0 9 000 Ravintolat 1 600 1 300 300 1 900 1 500 400 Muut kaupalliset palvelut 4 200 3 400 800 5 500 4 400 1 100 Kauppa ja palvelut yhteensä 33 600 15 800 17 800 43 700 20 300 23 400 * sis. alkoholijuomakaupan Lähde: Santasalo Ky

Kaupallisten vaikutusten arviointi 14 4 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tässä luvussa arvioidaan asemakaavan muutoksen aiheuttamia kaupallisia vaikutuksia. Arviointi pohjautuu kaupan nykytilaan sekä laskettuun liiketilan lisätarpeeseen. Lisäksi arviossa otetaan huomioon tarvittavissa määrin tiedossa olevat muut kaupan kehittämissuunnitelmat Siilinjärvellä. 4.1 Suunnitelmien vertailua liiketilatarpeeseen Asemakaavan muutoksen myötä liiketilamäärä Siilinjärvellä kasvaa. Asemakaava mahdollistaa päivittäistavarakauppaa suunnittelualueella noin 2000 k-m 2, josta osa on nykyisen päivittäistavarakaupan laajennusta. Päivittäistavarakaupan nettolisäys on noin 1500 k-m 2. Erikoiskauppaa ja palveluita (sisältäen ravintolapalvelut) voidaan kaava-alueelle rakentaa noin 6000 k-m 2. Tästä osa eli 400 k-m 2 suuntautuu kausimyymälään, joka on pääosin tilaa vaativaa kauppaa (puutarha-alan kauppa, kesäkalusteet). Osa tiloista (noin 800 k-m 2 ) on liikenneaseman huoltotiloja. Teboilin osalta ei muutoksia kaavaan ole tulossa. Suunnitelmien mukainen liiketilamäärä Päivärinteen alueella k-m 2 ABC Tokmanni Yhteensä Päivittäistavarakauppa 1 500 500 2 000 Erikoiskauppa, ravintolat ja palvelut 1 700 3 100 4 800 Autohuolto ja kausimyymälä (tiva) 800 400 1 200 Kauppa ja palvelut yhteensä 4 000 4 000 8 000 ABC:n nykyinen liiketilamäärä on noin 1300 k-m 2, eli ABC:n suunnitelmat eivät kokonaisuudessaan ole uutta liiketilaa. Kuten jo edellä todettiin pt-kaupan nettolisäys alueella on noin 1500 k-m 2. Muun erikoiskaupan ja palveluiden nettolisäys alueella on noin 4300 k- m 2 ja autohuollon ja muun tilaa vaativan kaupan alle 1000 k-m 2. Liiketilan lisäys verrattuna liiketilatarpeeseen k-m 2 Netto- Liiketilatarve Osuus tarpeesta lisäys 2020 2030 2020 2030 Päivittäistavarakauppa 1 500 2 100 3 600 71 % 42 % Erikoiskauppa, ravintolat ja palvelut 4 300 7 200 14 300 60 % 30 % Autohuolto ja kausimyymälä (tiva) 900 7 700 15 700 12 % 6 % Kauppa ja palvelut yhteensä 6 700 17 000 33 600 39 % 20 % Päivärinteen liiketilan lisäystä verrataan tässä Siilinjärven asukkaiden liiketilan lisätarpeeseen. Liiketilatarve sisältää keskusta-alueiden sekä muiden alueiden tarpeen. Päivärinteen alue on keskusta-aluetta, mutta sijoittuu keskusta-alueella sen verran reunaan, että alueelle soveltuu sijoitettavaksi myös sellaista kaupan toimintaa, joka pääosin hakeutuu keskustan ulkopuolisille alueille (tilaa vaativa kauppa, liikenneasemat). Päivärinteen kaupan suunnitelmien nettolisäys jää kaikilla toimialoilla alle laskennallisen liiketilatarpeen. Tämä merkitsee sitä että muillekin kaupan hankkeille jää toimintaedellytyksiä Päivärinteen ohella.

Kaupallisten vaikutusten arviointi 15 Siilinjärvellä on suunnitteilla muitakin kaupan hankkeita. Keskustaa ollaan kehittämässä. Alueella on vireillä keskuskorttelin asemakaavan muutos, joka tuo uutta päivittäistavarakaupan tilaa keskustaan yhteensä 3500 k-m 2 ja erikoiskauppaa ja muita palveluita noin 3000 k-m 2. Päivittäistavarakauppa korvaa osittain nykyisen myymälän, josta vastaavasti vapautuu tilaa erikoiskaupan käyttöön. Näin ollen päivittäistavarakaupan nettolisäys keskustassa on 1500 k-m 2 ja erikoiskaupan (saattaa sisältää myös tilaa vaativaa kauppaa) ja palveluiden yhteensä 5000 k-m 2. Keskuskorttelin suunnitelmat ovat lähdössä liikkeelle mahdollisesti jo ensi vuonna. Päivärinteen suunnitelmat ovat vielä epävarmoja ja toteutunevat keskustan suunnitelmia myöhemmin, ainakin ABC-liikenneaseman laajennuksen osalta. Keskustan nykyisen päivittäistavarakaupan tilojen uusiokäytön aikataulusta ei ole tietoa. Siilinjärven keskustan lisäksi myös Vuorelan keskustaan suunnitellaan uutta noin 1500 k- m 2 :n suuruista markettia. Uusi market korvaa pienemmän yksikön Vuorelan keskustassa. Päivittäistavarakaupan nettolisäys on noin 1000 k-m 2. Oikeakätisen alueelle sekä Green Valleyn alueelle suunnitellaan lähinnä tilaa vaativaa kauppaa. Näiden alueiden suunnitelmia ei tässä oteta huomioon, sillä alueet ovat luonteeltaan hyvin eri tyyppisiä Päivärinteen ja keskustan suunnitelmien kanssa. Ainoastaan Green Valleyn liikenneaseman päivittäistavarakauppa on tarkastelussa otettu huomioon. Päivittäistavarakaupan nettolisäys Siilinjärvellä on nykyisissä kaupan kehityssuunnitelmissa yhteensä noin 4500 k-m 2. Näistä ensisijaisesti toteutuvia lienevät keskustan ja Vuorelan suunnitelmat. Päivärinteellä Tokmannin myymälä saattaa toteutua lyhyelläkin aikavälillä, mutta ABC:n suunnitelmat toteutuvat vasta pitkällä tulevaisuudessa. Tokmannin myymälään ei kuitenkaan ole tulossa varsinaista päivittäistavarakauppaa, vaan myymälässä myydään jonkin verran elintarvikkeita (kuivatuotteita) erikoiskaupan tuotteiden ohella. Päivittäistavarakaupan suunnitelmat Siilinjärvellä k-m 2 Nettolisäys Keskusta 1 500 Vuorela 1 000 Green Valley liikenneasema 500 Päivärinne 1 500 Yhteensä 4 500 Päivittäistavarakaupan tarve k-m 2 Vuoteen 2020 2 100 Vuoteen 2030 3 600 + nykyinen vajaus ja K-marketin poistuma 1 000-1 500 Pt-kaupan lisätarve yht. noin 5 000 Päivittäistavarakaupan tarve vuoteen 2020 mennessä on yhteensä noin 2100 k-m 2 ja vuoteen 2030 noin 3600 k-m 2. Kokonaisuudessaan suunnitelmat ylittävät päivittäistavarakaupan laskennallisen lisätarpeen. Laskelmissa ei ole otettu huomioon sitä, että päivittäistavarakaupan ostovoimaa siirtyy ulos kaupungista, mikä tarkoittaa sitä, että tarjonta tällä hetkellä on päivittäistavarakaupassa vajaata suhteessa asukkaiden ostovoimaan.

Kaupallisten vaikutusten arviointi 16 Vuonna 2010 pt-ostovoimaa siirt yi kaupungista pois noin 4 miljoonaa euroa, joka vastaa keskimääräisellä tehokkuudella laskettuna noin 700 k-m 2 :n suuruista pt-kauppaa. Vuonna 2011 on Siilinjärven keskustan K-market lopettanut toimintansa, mikä lisää myös laskennallista tarvetta. K-marketin lopettaminen sekä ostovoiman siirtymän pohjalta laskettu vajaus voi lisätä liiketilatarvetta noin 1000-1500 k-m 2 :llä. Pienen lisänsä ostovoimaan tuovat markkina-alueen muiden kuntien asukkaat, jotka asioivat myös jonkin verran Siilinjärvellä. Näin ollen päivittäistavarakaupan liiketilatarpeen arvioidaan todellisuudessa olevan Siilinjärvellä vuoteen 2030 mennessä noin 5000 k-m 2. Tähän verrattuna kaikille uusille päivittäistavarakaupan hankkeille löytyy laskennallista tarvetta alueella. Tämä tarkoittaa sitä, että sekä päivittäistavarakaupan nykyisille yksiköille että tuleville uusille yksiköille löytyy toimintaedellytyksiä pitkällä tähtäimellä. Uudet yksiköt eivät vaikuta nykyisiin yksiköihin niin paljon, että tällä olisi merkitystä päivittäistavarakaupan verkkoon. Kilpailu kuitenkin lisääntyy eikä kaikkia uusia yksiköitä pitäisi rakentaa saman tien. Kaupan toimintaedellytykset pysyvät vakaampina, jos uusia yksiköitä rakennetaan vähitellen. Keskustakorttelin muutosten myötä myös erikoiskaupan määrä keskustassa lisääntyy. Laskelmissa oletetaan, että keskustan erikoiskaupan kasvu on pääasiassa muuta erikoiskauppaa kuin tilaa vaativaa kauppaa. Samoin Päivärinteen osalta tarkastellaan vain muuta erikoiskauppaa kuin tilaa vaativaa kauppaa. Muita erikoiskaupan ja kaupan palveluiden hankkeita ei kunnassa ole vireillä keskustan ja Päivärinteen lisäksi. Erikoiskaupan ja palveluiden nettolisäys kunnassa on lähes 10.000 k-m 2, mikäli keskustan sekä Päivärinteen suunnitelmat toteutuvat kokonaisuudessaan. Suunniteltu liiketilatarve ylittää jonkin verran vuoden 2020 laskennallisen tarpeen, mutta vastaa hyvin pitkän tähtäimen tarpeeseen. Nykyään merkittävä määrä keskustahakuisen erikoiskaupan ostovoimaa siirtyy Kuopioon. Nykyinen erikoiskaupan siirtymä tarkoittaa keskimääräisellä tehokkuudella laskettuna noin 4500 k-m 2 vajausta erikoiskaupan tarjonnassa. Mikäli tämä siirtymä otetaan huomioon, ovat kaupan suunnitelmat erikoiskaupan ja palveluiden osalta liiketilatarvetta vastaavia jo vuoden 2020 tilannetta tarkastellen tai jo aikaisemminkin. Osa suunnitellusta erikoiskaupasta toteutunee tilaa vaativana kauppana, eli nettolisäys ei todellisuudessa ole edes niin suuri kuin laskelmassa. Erikoiskaupan ja palveluiden suunnitelmat Siilinjärvellä k-m 2 Nettolisäys Keskusta 5 000 Päivärinne 4 800 Yhteensä 9 800 Erikoiskaupan ja palveluiden tarve k-m 2 Vuoteen 2020 7 200 Vuoteen 2030 14 300 Päivärinne sijaitsee mm. Tahkolle suuntautuvien loma-asukkaiden ja matkailijoiden matkan varrella. Jo nyt on nähtävissä, että ABC-liikenneasema vetää matkailijoita. Alueen parantuneen tarjonnan myötä voi Siilinjärvelle siirtyä nykyistä enemmän matkailijoiden ostovoimaa, mikä parantaa kaupan toimintaedellytyksiä Siilinjärvellä.

Kaupallisten vaikutusten arviointi 17 Kokonaisuudessaan tarkasteluna ja muut kaupan hankkeet huomioiden ovat Päivärinteen kaupan suunnitelmat liiketilatarpeeseen nähden tasapainossa. Liiketilan määrä kasvaa, mikä lisää kilpailua. Mitä tasaisemmin uutta liiketilaa keskustaan tulee, sitä paremmin jo toimivat yritykset pystyvät sopeutumaan uuteen markkinatilanteeseen. Kasvava liiketilamäärä monipuolistaa Siilinjärven palveluita, ja vähentää täten ostovoiman siirtymiä Kuopioon, mikä myös lisää nykyisien kaupan palveluiden toimintaedellytyksiä. 4.2 Vaikutukset palveluverkkoon ja keskustakauppaan Päivärinteen suunnitelman mukaisen rakentamisen myötä Siilinjärven keskustataajaman palvelut monipuolistuvat ja keskustan asema kauppapaikkana vahvistuu. Tällä ei ole kuitenkaan merkittävää vaikutusta seudulliseen palveluverkkoon. Siilinjärvi on yhä edelleen Kuopion seudun alakeskus. Pääkeskukseen eli Kuopioon ei Siilinjärven kuntakeskuksen vahvistumisella ole vaikutusta. Lähimmät pienemmät keskukset Maaninka ja Nilsiä säilyttävät myös edelleen oman asemansa palveluverkossa. Päivärinteen suunnitelmien myötä lähikunnista suuntautunee jonkin verran ostovoimaa nykyistä enemmän Siilinjärvelle, mutta siirtymä ei kasva niin merkittävästi, että sillä olisi vaikutusta naapurikuntien keskustojen palvelutarjontaan. Osa siirtymästä on muutoin Kuopioon siirtyvää ostovoimaa. Naapurikuntien keskusten palvelutarjontaan vaikuttavat enemmän oman keskuksen lähialueen väestönkehitys ja keskustojen omat kehittämishankkeet. Päivärinne ja Siilinjärven kaupallinen ydinkeskusta

Kaupallisten vaikutusten arviointi 18 Siilinjärven palveluverkon näkökulmasta tarkasteltuna Päivärinteen kaupan yksiköt sijoittuvat liikenteellisesti edulliselle paikalle Siilinjärven keskustaajamaan. Siilinjärven kunnan alueella kaupallisten palveluiden pitkäaikaisessa strategiassa päivittäis- ja vähittäiskaupan yksiköt on sijoitettu taajamien keskustatoimintojen alueelle. Päivärinteen suunnitelmat toteuttavat tätä tavoitetta. Päivärinteen alue sijoittuu noin kilometrin päähän Siilinjärven ydinkeskustan kaupallisista palveluista. Päivärinteen alue kuuluu kuitenkin vielä keskustaan ja on keskellä asutusta, kuten myös oheisesti kuvasta näkyy. Päivärinteen alueen liikerakentaminen jakaa kaupan palveluita kahteen pisteeseen keskustassa. Ydinkeskustaan sijoittuvat päivittäistavarakaupat, erikoiskaupat ja kaupalliset palvelut ja ydinkeskustan asema pääkauppapaikkana Siilinjärvellä tulee säilymään. Päivärinteen alueelle sijoittuu liikenneasemapalveluita, päivittäistavarakauppaa sekä laajan tavaravalikoiman myymälä (Tokmanni). Alueen palvelurakenne monipuolistuu merkittävästi vähittäiskaupan suuryksikön myötä. Päivärinteen kaupan palvelut täydentävät ydinkeskustan palveluita. Palvelurakenne on kuitenkin toinen kuin ydinkeskustassa, jossa vahvuutena on monipuolinen sekä erikoiskaupan että päivittäistavarakaupan tarjonta. Alkuvaiheessa Päivärinteen nykyisiä palveluita täydentää Tokmannin tavaratalo, jonka tarjonta on osin saman tyyppistä kuin keskustassa mutta se ei kuitenkaan korvaa keskustassa asiointia. Tällä hetkellä vastaavaa tarjontaa ei Siilinjärvellä ole, ja tavaratalokaupan (laajan tavaravalikoiman myymälän) tarjontaa joutuu hakemaan Kuopiosta. Päivärinteen suunnitelmat parantavat siten koko Siilinjärven kaupallista tarjontaa. Alkuvaiheessa alueelle ei sijoitu monipuolista päivittäistavarakauppaa, vaan päivittäistavarakaupan tarjontaa löytyy lähikauppatyyppisesti liikenneasemilta sekä pienessä mittakaavassa (lähinnä kuivatuotteita) myös Tokmannista. Myöhemmässä vaiheessa ABC-liikenneaseman laajennuksen myötä on alueelle mahdollista sijoittaa myös monipuolinen päivittäistavarakauppa. Päivittäistavarakaupan tarjonta jää kuitenkin suppeammaksi kuin Siilinjärven ydinkeskustassa, jossa on useita ja Päivärinnettä monipuolisempia päivittäistavarakauppoja. 4.3 Vaikutukset palveluiden saavutettavuuteen ja asiointiin Palveluverkon muutoksilla on vaikutuksia palvelujen alueelliseen saavutettavuuteen, mikäli kaupallinen tarjonta supistuu jossakin kaupallisessa keskittymässä. Toisaalta palveluiden saavutettavuus voi myös uuden kauppapaikan myötä joissakin asukasryhmissä tai jollakin alueella parantua, jos kauppa rakennetaan alueelle, jossa vastaavaa palvelutarjontaa ei nyt ole. Vaikutukset palveluiden häviämiseen joltakin alueelta ovat todennäköisempiä, mikäli lyhyellä aikavälillä rakennetaan massiivisesti uutta liiketilaa. Jos taas liiketilan määrä kasvaa hitaasti pitkällä aikavälillä, on nykyisten kauppojen helpompi sopeutua muuttuvaan tilanteeseen. Päivärinteen kaupan palvelut monipuolistavat Siilinjärven keskustan palveluita sekä päivittäistavarakaupan että erikoiskaupan osalta. Tämä lisää Siilinjärven keskustassa asiointia ja mahdollisesti vähentää tarvetta asioida Kuopiossa. Näin ollen palvelujen alueellinen saatavuus paranee Siilinjärvellä ja asiointimatkat lyhenevät. Ei ole nähtävissä, että tarjonta Siilinjärven ydinkeskustassa huononisi, vaikka Päivärinteen alueelle sijoittuukin uusia kaupan palveluita. Laskemien mukaan sekä nykyisille että uusille hankkeille riittää ostovoimaa. Näin ollen palveluiden saatavuus ei ydinkeskustassa

Kaupallisten vaikutusten arviointi 19 huonone Päivärinteen suunnitelmien myötä. Päivärinteen lähialueen ja keskustaajaman itäisen osan asukkaiden palvelujen alueellinen saatavuus paranee, kun kaupan palveluita tulee nykyistä tarjontaa lähemmäksi. Nilsiäläisten ja maaninkalaisten näkökulmasta Siilinjärven keskustan kehittämisellä ei ole haitallisia vaikutuksia palvelujen saavutettavuuteen tai asiointimatkoihin. Ei ole nähtävissä, että Päivärinteen asemakaavan myötä kaupan palvelutarjonta Nilsiässä tai Maaningalla heikkenisi. Näin ollen asiointimatkat voivat säilyä nykyisenlaisina. Mikäli nilsiäläisten ja maaninkalaisten asiointimatkat Kuopioon vähenevät Siilinjärven parantuneen tarjonnan myötä, myös asiointimatkat lyhenevät ja palvelujen alueellinen saavutettavuus paranee. Tätä voi tapahtua jonkin verran, mutta suuria muutoksia ei tämän suhteen ole odotettavissa. 4.4 Yhteenveto vaikutuksista Päivärinteen asemakaava ja asemakaavan muutos mahdollistavat Päivärinteen alueen liiketilarakentamisen. Alueella on nyt liikenneasemapalveluita ja autonhuoltoa. Kaavan mahdollistaman vähittäiskaupan suuryksikön myötä alueen palvelurakenne monipuolistuu. Tarjonnan monipuolistuminen Siilinjärven keskustaajamassa lisää keskustan vetovoimaa ja siilinjärveläisten asiointia omassa kunnassa. Ostovoima on Siilinjärvellä kasvussa, mikä edesauttaa kaupan kehittymistä Siilinjärvellä. Tällä hetkellä ostovoimaa siirtyy jonkin verran Kuopioon, koska Siilinjärven tarjonta ei vastaa kuntalaisten kysyntään. Päivärinteen kaupan palvelut täydentävät keskustapalveluita ja parantavat keskustan kokonaisvetovoimaa. Päivärinteen lisääntyvät palvelut yhdessä muiden keskustahankkeiden kanssa vastaavat alueen laskennalliseen liiketilatarpeeseen. Näin ollen alueen tarjonnan lisäyksellä ei ole laskennallisia vaikutuksia nykyisten palvelujen toimintaedellytyksiin. Kilpailu kuitenkin lisääntyy ja suositeltavaa on, etteivät kaikki Siilinjärven kaupan hankkeet toteudu yhtä aikaa. Suunnitelmissa onkin, että ABC:n laajennus tapahtuu vasta pidemmällä aikavälillä. Päivärinteen kaupan palvelut sijoittuvat hieman irralleen nykyisestä kaupallisesta ydinkeskustasta. Liikerakentaminen sijoittuu kuitenkin keskusta-alueelle ja keskelle asutusta. Alue on liikenteellisesti hyvällä paikalla ja tavoittaa myös matkailijoita. Lähiasukkaiden osalta palvelujen alueellinen saatavuus paranee nykyisestä. Ydinkeskustakauppaan ei Päivärinteen palveluilla arvioida olevan merkittävää haittavaikutusta, koska alueen ostovoima on kasvussa. Päivärinteen palvelut monipuolistavat Siilinjärven palveluita ja ostovoimasiirtymät ja asiointimatkat Kuopioon vähenevät. Siilinjärven keskustan kehittämisellä ei myöskään arvioida olevan haitallisia vaikutuksia lähikuntien keskuksiin. Siilinjärven parantuva tarjonta voi lisätä lähikuntien asukkaiden asiointia Siilinjärvellä, mutta lisääntyvä asiointi on ennemminkin pois Kuopiossa asioinnista kuin oman kunnan keskusta-asioinnista..