Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 1(10) Kelan kuntoutuksena toteutettava ammatillinen kuntoutusselvitys vuosina 2015 2018 Tarjoajat ovat velvollisia lukemaan ja ottamaan huomioon antamassaan tarjouksessa kaikki nämä tarjouskilpailukohtaiset kysymykset ja vastaukset, jotka koskevat ajalla 25.2. 2.4.2014 tarjouskilpailussa olevia Kelan kuntoutuksena toteutettavaa ammatillista kuntoutusselvitystä. Tiedosto on liitetty ammatillisen kuntoutusselvityksen tarjouskilpailun omalle sivulle osoitteessa www.kela.fi/kuntoutuspalvelut kohdassa Hankinnat > n hankinnat > Käynnissä olevat tarjouskilpailut. Tässä esitettyihin kysymyksiin annettuja vastauksia voi käyttää vain kyseisellä ajanjaksolla järjestettävässä Kelan ammatillisen kuntoutusselvityksen tarjouskilpailuissa. Tarjouspyyntö Kysymys 1: Palvelua koskevissa kelpoisuusehdoissa sanotaan, että tarjottua palvelua antaa moniammatillinen työryhmä. Sosiaalityöntekijä tai sosionomi kohdassa sanotaan, että ei voi tarjota molempia. Tämä tarkoittaako ilmeisesti sitä, että tarjoukseen annetaan näistä vain toinen. Voiko kuitenkin toteutuksessa käyttää myös toista: esim. tarjouksessa annetaan sosiaalityöntekijä ja hän lähtee pois. Voiko silloin käyttää tilalla sosionomia? Kysymys 2: Sama kysymys kuin yllä koskien työfysioterapeuttia tai fysioterapeuttia Vastaus kysymyksiin 1 ja 2: Tarjous tehdään yhdestä työryhmästä. Henkilöstölomakkeella (lomake 5) ilmoitetaan yksi palvelua toteuttava työryhmä (palvelua toteuttava 4 henkinen moniammatillinen työryhmä ja erityistyöntekijät). Henkilöstölomakkeella palvelua toteuttavaa henkilöstöä ei voi tarjota vaihtoehtoisena. Tarjouskilpailussa moniammatilliseen työryhmään tarjotaan joko sosiaalityöntekijä tai sosionomi (AMK) standardin mukaisesti. Jos esimerkiksi tarjottu sosiaalityöntekijä lähtee sopimuskaudella, voi tilalle palkata sosionomin (AMK). Moniammatilliselle työryhmälle asetettu kokemusvuosivaatimus tulee täyttyä. Erityistyöntekijäksi tarjouskilpailussa voi tarjota joko fysioterapeutin tai työfysioterapeutin standardin mukaisesti. Jos esimerkiksi tarjottu työfysioterapeutti lähtee, voi tilalle palkata fysioterapeutin. Kysymys 3: Henkilöstö- lomakkeessa on moniammatilliselle työryhmälle oma kohtansa. Palveluntuottajalla on käytettävissä kaksi psykologia ja kaksi työelämän asiantuntijaa, jotka vaihdellen olisivat osana moniammatillista työryhmää.kuinka tämän voi merkitä henkilöstö lomakkeeseen? Erillisenä liitteenä, kahtena erillisena henkilöstö-lomakkeena? Lisäksi palveluntuottajalla on kolme neuropsykologia käytettävissä, laitetaanko näistä jokainen erityistyöntekijä- lomakkeeseen?
Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 2(10) Kysymys 4: Jos palveluntuottajalla on monta palvelua toteuttavaa työryhmää, miten ne merkitään Henkilöstölomakkeelle?? Jos palveluntuottajalla on useampi työryhmä ja saman ammattiryhmän henkilöitä, joilla on eri erikoistumisala, miten merkitään? Työskentelevät siis eri työryhmissä. Kysymys 5: Henkilöstö-lomakkeella kysytään moniammatilliseen työryhmään kuuluvan työelämän asiantuntijan koulutustietoja. Miksi tässä ei riitä, pätevyys standardin mukainen? Palveluntuottajalla voi olla useampi työelämänasiantuntijana työskentelevä, joilla on eri pohjakoulutus (esim. AMK, YAMK tai opistoaste), jotka kaikki standardin mukaisia pätevyysvaatimuksia. Voivat siis olla eri työryhmissä. Vastaus kysymyksiin 3, 4 ja 5: Tarjous tehdään yhdestä työryhmästä. Henkilöstölomakkeella (lomake 5) ilmoitetaan yksi palvelua toteuttava työryhmä (palvelua toteuttava 4 henkinen moniammatillinen työryhmä ja erityistyöntekijät). Henkilöstölomakkeella palvelua toteuttavaa henkilöstöä ei voi tarjota vaihtoehtoisena. Palvelun toteutuksessa tulee noudattaa palvelukohtaisessa standardissa kohdassa 1.4. henkilöstölle asetettuja vaatimuksia ja palvelulle asetettuja kelpoisuusehtoja (lomake 4). Kysymys 6: Lomake 5 kohta 2.1 Moniammatilliseen työryhmään kuuluvan työelämän asiantuntijan koulutustiedot. Lomakkeessa on kolme vaihtoehtoa. Ruksataanko kaikki vaihtoehdot, kun käytössämme olevilla kyseisillä työntekijöillä on eriasteiset tutkinnot, jotka täyttävät tarjouksessa vaadittavat kriteerit? Tarjous tehdään yhdestä työryhmästä. Henkilöstölomakkeella (lomake 5) ilmoitetaan yksi palvelua toteuttava työryhmä (palvelua toteuttava 4 henkinen moniammatillinen työryhmä ja erityistyöntekijät). Lomakkeelle 5, kohtaan 2.1 merkitään ilmoitetun kyseisen moniammatillisen työryhmän työelämän asiantuntijan koulutustiedot. Kysymys 7: Jos erityistyöntekijäksi laitetaan tarjoukseen useampi kuin kaksi erityistyöntekijää, onko palveluntuottajan sitouduttava niin, että kaikkien ilmoitettujen erityistyöntekijöiden on osallistuttava jokaisen kuntoutujan kohdalla palvelun toteutukseen? Esimerkiksi neuropsykologin osuus, onko oltava, vaikka ei olisi tarvetta ja on ilmoitettu tarjouksessa erityistyöntekijäksi? Voiko ilmoitetuista erityistyöntekijöistä siis valita yksilöllisen tarpeen mukaiset kullekin kuntoutujalla? Tarjous tehdään yhdestä työryhmästä. Henkilöstölomakkeella (lomake 5) ilmoitetaan yksi palvelua toteuttava työryhmä (palvelua toteuttava 4 henkinen moniammatillinen työryhmä ja erityistyöntekijät). Tarjous tulee antaa palvelukohtaisen standardin mukaisesta toteutuksesta. Esimerkiksi suomenkielisen ja ruotsinkielisen ammatillisen kuntoutusselvityksen palveluissa (palvelulinjat a-b) tarjoaja ilmoittaa tarjouksessaan moniammatillisen työryhmän lisäksi 2-4 erityistyöntekijää. Mikäli tarjoaja antaa tarjouksen esimerkiksi kolmesta erityistyöntekijästä, tulee palvelua toteutettaessa käyttää näistä vähintään kahta erityistyöntekijää kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan.
Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 3(10) Kysymys 8: Kelpoisuusehdoissa sanotaan, että ruokailu toteutetaan palveluntuottajan avoyksikössä. Onko mahdollista myös se, että ruokailu toteutetaan lähietäisyydellä toimivassa sopimusravintolassa? Tämä vastaa paremmin kuntoutumisen tavoitteiden mukaista työssäkäyntiä lounastaukoineen ja on asiakasnäkökulmasta toimivampaa. Tarjoajaa koskevien kelpoisuusehtojen mukaisesti (lomake 3) palveluntuottajalla tulee olla kuntoutuksen toteuttamiseen yksi avoyksikkö, jossa on standardin yleisen osan edellyttämät tilat (ruokailutila, yleiset tilat (sisältää lepotilat), tutkimushuone ja ryhmätyö ja/tai luentotila). Tarjoajaa koskevissa kelpoisuusehdoissa (lomake 3) on määritelty, että kuntoutusohjelman aikainen ruokailu toteutuu palveluntuottajan avoyksikössä. Kuntoutusohjelman aikainen ruokailu tulee toteuttaa palveluntuottajan avoyksikössä eikä sitä voida toteuttaa lähietäisyydellä toimivassa sopimusravintolassa Kysymys 9: Tarjouspyynnössä sanotaan, että annettavia hintoja noudatetaan koko sopimuskauden ajan ilman korotuksia. Onko tarkoituksena se, että hintatarjous annetaan vuoden 2018 arvioidun kustannustason mukaisesti? Kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi tulisi se, että kustannustason nousu huomioitaisiin aina vuosittain. Näin pitkäaikaiset sopimukset ilman korotuksia eivät ole yleisiä eivätkä palveluntuottajan kannalta kohtuullisia. Tarjouspyynnön kohdan 3.1. mukaisesti hinnat tarjotaan vuosille 2015 2018. Hintoja noudatetaan koko sopimuskauden ajan, eikä niitä koroteta sopimuskauden aikana. Palveluntuottaja määrää itse tarjoamansa hinnan. Kysymys 10: Ilmoitettu majoituksen hinta on liian halpa suhteessa siihen, mitä majoituksen järjestäminen kustantaa. Erityisesti aidoissa avoyksiköissä tällä hinnalla ei pysty järjestämään majoitusta ulkopuolisissa majoitusyksiköissä. Onko mahdollista muuttaa tarjouspyynnössä olevaa majoituksen järjestämistä ja majoitushintaa? Tarjouspyynnön kohdassa 3.2. on kerrottu Kelan määrittämät kiinteät hinnat. Kela on määritellyt kiinteät hinnat vuosille 2015 2018. Kiinteitä hintoja noudatetaan koko sopimuskauden ajan, hintoja ei koroteta sopimuskauden aikana. Huomioikaa, että majoitusta koskeva kiinteä hinta on 38,64 euroa /vrk/kuntoutuja. Hinta sisältää majoituksen ja päivystyksen. Kysymys 11: Tarkoittaako kiinteä hinta, puhelinyhteydenotto 35, yhtä puhelinyhteydenottoa vai yhteensä kaikkia puhelinyhteydenottoja (max6) / kuntoutuja? Kysymys 12: Yhteydenotto puhelimitse: Onko puhelinyhteydenotto 35 /kuntoutuja kiinteä hinta, sisältäen 1-6 puhelua/kuntoutuja vai maksetaanko jokaisesta yksittäisestä puhelusta erikseen 35 (esim. 6 puhelua yhteensä 6x35=210 ).
Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 4(10) Vastaus kysymyksiin 11 ja 12: Tarjouspyynnön kohdassa 3.2 on kerrottu Kelan määrittämät kiinteät hinnat. Jokaisesta puhelinyhteydenotosta maksetaan 35 euroa/yhteydenotto. Palvelukohtaisen standardin mukaan seurantavaiheeseen voi sisältyä enintään 6 puhelinyhteydenottoa, jolloin jokaisesta puhelinyhteydenotosta korvataan 35 euroa/yhteydenotto, yhteensä enintään 210 euroa/kuntoutuja. Kysymys 13: Varmistaisin teiltä, että kyseiset tarjouspyynnöt koskevat vain laitoskuntoutuksen järjestämistä ei yksilöllistä avokuntoutusta? http://www.kela.fi/kaynnissa-olevat-tarjouskilpailut. Kelan terveysosaston kuntoutusryhmä on 25.2.2014 julkaissut HILMA-ilmoituskanavalla Ammatillista kuntoutusselvitystä (avomuotoinen kuntoutuspalvelu) ja vaikeavammaisten moniammatillista yksilökuntoutusta (laitos- ja avomuotoinen kuntoutuspalvelu) koskevat hankintailmoitukset. Tarjouskilpailumateriaali löytyy Kelan internetsivuilta www.kela.fi/kuntoutuspalvelut > Hankinnat > n hankinnat > Käynnissä olevat tarjouskilpailut. Kelan vakuutuspiirien avoterapiapalveluiden tarjouskilpailusta on lisätietoa Kelan Internet-sivuilla osoitteessa http://www.kela.fi/avoterapiahankinnat_sopimuskaudelle_2015_2018 Kysymys 14: Henkilöstölomakkeella pyydetään moniammatillisen työryhmän yksilötunnit yhteensä. Mitä näihin yksilötunteihin lasketaan? Tarkoittaako se pelkästään yksilöhaastatteluja jolloin ollaan kuntoutujan kanssa nokakkain vai lasketaanko yksilötunteihin myös esim. psykologin tutkimuksiin ja testeihin liittyvät pisteyttämiset ja niiden pohjalta tehtävä arviointityö. Lasketaanko yksilötunteihin työryhmän tekemä kuntoutujan tilanteen käsittely työryhmässä ja yksilökohtainen dokumentointi kaiken kaikkiaan. Entä lääkärin ja muiden työryhmän jäsenten ennakkovalmistautuminen ja kuntoutujan yksilöllisiin dokumentteihin tutustuminen ja arviointi, lasketaanko nekin yksilötunteihin? Lomakkeella 5, kohdassa 2 Yksilötunnit yhteensä ilmoitetaan kuntoutujan ohjelmaan kuuluvat haastattelut, tapaamiset, tutkimukset ja keskustelut. Yksilötunneilla tarkoitetaan kuntoutujan kanssa tehtyjä työtunteja, ei valmistelu- tai jälkityötä. Palvelukohtaisessa standardissa on määritelty vähimmäistuntimäärä vain moniammatillisen työryhmän lääkärille, jonka tunnit on ilmoitettava lomakkeella 5. Muiden moniammatillisen työryhmän jäsenten tunteja ei tarvitse ilmoittaa. Kysymys 15: Lomake 5 kohta 2. Moniammatillinen työryhmä Mitä tarkoitetaan erikoistumisalalla esim. sosiaalityöntekijän kohdalla? Kysymys 16: Jos henkilöstö on standardin mukainen, miksi erikoistumisala kysytään? Vastaus kysymyksiin 15 ja 16: Lomakkeella 5 kohdissa 2 ja 3 olevaan erikoistumisala -kohtaan merkitään henkilön mahdollinen erikoistumisala. Erikoistumisala-kohtaa voi käyttää silloin, jos henkilö on ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon jälkeen erikoistunut työssään johonkin erikoisalaan ja saanut tähän erikoisalaan lisäkoulutusta.
Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 5(10) Kysymys 17: Lomake 5 kohta 2. Moniammatillinen työryhmä Voidaanko lääkärin kohdalla merkitä useampi erikoistumisala? Tarjous tehdään yhdestä työryhmästä. Henkilöstölomakkeella (lomake 5) ilmoitetaan yksi palvelua toteuttava työryhmä (palvelua toteuttava 4 henkinen moniammatillinen työryhmä ja erityistyöntekijät). Henkilöstölomakkeella palvelua toteuttavaa henkilöstöä ei voi tarjota vaihtoehtoisena. Lomakkeelle 5 kohtaan 2 voidaan merkitä kyseisen ilmoitetun moniammatilliseen työryhmään kuuluvan lääkärin suorittamat erikoistumisopinnot. Kysymys 18: Lomake 5 kohta 2. Moniammatillinen työryhmä Kelpaako lääkäriksi erikoistuva lääkäri? Moniammatilliseen työryhmään kuuluvan lääkärin pätevyyden tulee täyttää Kelan avo- ja laitosmuotoisen standardin yleisen osan liitteen 1 (ammatti- ja tehtävänimikkeet) laillistetulle lääkärille asetetut vaatimukset. Kysymys 19: Lomake 1,s.2: Lisäksi tarjousten yhteydessä toimitetaan laitosyksiköstä mm. Toimintakertomus ja vahvistettu tilinpäätös vuodelta 2013. Palveluntuottajan vahvistettu tilinpäätös v.2013 ja tilintarkastajien tarkastuskertomukset saadaan vasta myöhemmin huhtikuussa 2014. Riittääkö tarjouksen jättämisvaiheessa selvitys tarkastusaikataulusta ja että pyydetyt asiakirjat toimitetaan tarjouksen liitteeksi ensitilassa niiden valmistuessa? Tarjouspyynnön mukaisesti (sivu 5) tarjous annetaan mm. seuraavilla liitteillä: palveluntuottajan viimeksi päättyneen tilikauden vahvistettu tilinpäätös ja toimintakertomus edelliseltä toimintakaudelta (koskee vain tarjoajia, joiden tulee kirjanpitolain (1336/1997) mukaan liittää tilinpäätökseen toimintakertomus). Jos tarjousta annettaessa ei ole käytettävissä vuoden 2013 vahvistettua tilinpäätöstä, liitetään tarjoukseen vuoden 2012 vahvistettu tilinpäätös. Palveluntuottajatiedosto-lomake Kysymys 1: Palvelutuottajatiedostolomake: Kun palveluntuottajalla on laitosyksikkö, jossa ammatillinen kuntoutusselvitys toteutetaan avomuotoisena kuntoutuksena (majoitus tarvittaessa) kirjataanko lomakkeen sivulle 1. alkuun rasti kohtaan laitosyksikkö vai avoyksikkö? Laitosyksikköhän sisältää käytännössä aina standardin yleisen osan määrittelemät avoyksikön minimivaatimukset. Palveluntuottajatiedosto-lomakkeella ilmoitetaan ammatillisessa kuntoutusselvityksessä käytettävät tilat. Mikäli tarjoaja käyttää laitosyksikön tiloja, lomakkeeseen laitetaan rasti laitosyksikkö -kohtaan. Kelan avo- ja laitosmuotoisen standardin yleisen osan liitteessä 2 (käsitteet) on määritelty avo- ja laitosyksiköt. Tarjoajaa koskevissa kelpoisuusehdoissa (lomake 3) edellytetään, että palveluntuottajalla on kuntoutuksen toteuttamiseen avoyksikkö. Kuntoutusta voi toteuttaa myös laitosyksikössä, koska laitosyksikkö täyttää avoyksikön määritelmän edellyttämät tilat.
Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 6(10) Kysymys 2: Jos majoitus tapahtuu erillisissä majoitustiloissa, jotka eivät ole palveluntuottajan omia tiloja, tehdäänkö majoitustiloista oma Palveluntuottajatiedosto-lomake (ruksataan kohta Muu kuntoutuksessa käytettävä tila ) ja täytetään kohdat 1, 5, 6 ja 9? Vai kuvataanko erilliset majoitustilat Palveluntuottajatiedosto-lomakkeella Avoyksikkö ja Palveluntuottajatiedoston liitteenä on sopimus majoituspalveluiden ostamisesta? Erillisistä majoitustiloista annetaan tiedot Avoyksikön kanssa samalla Palveluntuottajatiedostolomakkeella sivulla 3, kohdassa 6/erilliset majoitustilat. Sopimusta ei tarvitse liittää tarjoukseen. Palvelukohtainen standardi Kysymys 1: Standardissa jatkovaiheen yksilölliset haastattelut ja tapaamiset kohdassa sanotaan näin: Jatkovaiheen lopussa kuntoutuja ja moniammatillinen työryhmä kokoontuvat yhdessä laatimaan ammatillista kuntoutussuunnitelmaa. Tarkoittaako tämä sitä, että työryhmä ja kuntoutuja työstävät yhdessä koko prosessin ajan ammatillista kuntoutussuunnitelmaa. Jatkovaiheen loppuvaiheessa suunnitelma on yleensä jo muotoutunut lähes valmiiksi. Vai pitääkö koko työryhmän vielä järjestää kokous kuntoutujan kanssa, mikä ei nähdäksemme ole asiakaslähtöistä. Kysymys 2: Standardin sivut 8-9: Yksilölliset tapaamiset ja haastattelut: Jatkovaiheen lopussa kuntoutuja ja moniammatillinen työryhmä kokoontuvat yhdessä laatimaan ammatillista kuntoutussuunnitelmaa. Tuleeko koko moniammatillisen työryhmän olla yhtä aikaa kuntoutujan kanssa laatimassa kuntoutussuunnitelmaa? Vastaus kysymyksiin 1 ja 2: Moniammatillinen työryhmä ja kuntoutuja kokoontuvat ja viimeistelevät suunnitelman yhdessä jatkovaiheen lopussa. Standardissa todetaan sivulla 9 : Jatkovaiheen lopussa kuntoutuja ja moniammatillinen työryhmä kokoontuvat yhdessä laatimaan ammatillista kuntoutussuunnitelmaa Standardissa todetaan s.11: Ammatillisen kuntoutusselvityksen jatkovaihe päätetään ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatimiseen. Suunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon selvityksen kysymyksenasettelu, tavoitteet ja selvityksen arvioinnin aikana esille tulleet asiat. Ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatimiseen osallistuvat kuntoutuja ja moniammatillinen työryhmä. Nämä tarkoittavat, että ammatillinen kuntoutussuunnitelma rakentuu ja sitä työstetään selvityksen ajan. Keskeistä on, että kuntoutujalla ja ammatillisesta kuntoutussuunnitelmasta vastuussa olevalla moniammatillisella työryhmällä on yhteinen näkemys selvityksen tuotoksesta suhteessa alun kysymyksenasetteluun ja tavoitteisiin Kysymys 3: Standardin sivulla 4 mainitaan erityistyöntekijät. Olemme huomanneet, että neuropsykologisista ja psykiatrisista oireista kärsivien kuntoutujien (esim. ADHD, Asperger ) arvioinnissa ja kuntoutus-
Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 7(10) suunnitelman laatimisessa toimintaterapeutin arvio on erittäin tärkeä. Toimintaterapeuttia tarvitaan myös mm. apuvälinearvioissa sekä spesifeissä yläraajan toimintakykyarvioissa. Voidaanko toimintaterapeuttia käyttää tarvittaessa erityistyöntekijänä vaikkei ole mainittu tässä luettelossa? Palvelukohtaisessa standardissa kohdassa 1.4. Henkilöstö on luettelo erityistyöntekijöistä. Toimintaterapeutti ei kuulu erityistyöntekijöihin eikä toimintaterapeuttia voi käyttää palvelun toteutuksessa. Palveluntuottajien kuulemisessa palaute oli se, että työntekijälistaa tulee lyhentää ja esim. toimintaterapeuttia ei tarvita, koska näihin tarpeisiin käytetään julkista terveydenhuoltoa. Kysymys 4: Standardin sivut 3 ja 4. Lääkärille on ammatillisen kuntoutussuunnitelman kokonaisprosessia määritelty peräti 3 tuntia, joista väh. 1 tunti alkuvaiheessa ja väh. 2 tuntia jatkovaiheessa. erityistyöntekijänä voi olla erikoislääkäri. Joskus tarvitaan useampaakin erikoislääkäriä. Voidaanko näitä työryhmän lääkärin tunteja (väh. 3) käyttää erikoislääkärin tunteina vai onko todella tarkoitus käyttää väh. 3 tuntia moniammatillisen työryhmän lääkäriä ja sen lisäksi vielä tarvittaessa 1 tai useampia tunteja erikoislääkärin tai lääkäreiden tunteja? Tällöin lääkärin tunteja saattaa joillekin kuntoutujille tulla jopa 5-6. Juuri muuttunut ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö ohjaa ongelmatiikkaa ja painopistettä lääketieteestä elämänhallinnan ja sosiaalisen toimintakyvyn alueelle. Standardin kohdassa 1.4 Henkilöstö, moniammatillisen työryhmän lääkärin osuudeksi on määritelty alkuvaiheessa vähintään 1 tunti ja jatkovaiheessa vähintään 2 tuntia. Moniammatillisen työryhmän lääkärin tunteja ei voi käyttää erikoislääkärin tunteina. Erityistyöntekijät ovat eri ammattihenkilöitä eivätkä kuulu moniammatilliseen työryhmään. Mahdolliselle erityistyöntekijänä olevalle erikoislääkärille ei ole määritelty tunteja. Tarjous tehdään yhdestä työryhmästä. Palvelun toteutuksessa tulee noudattaa palvelukohtaisessa standardissa kohdassa 1.4. henkilöstölle asetettuja vaatimuksia ja palvelulle asetettuja kelpoisuusehtoja (lomake 4). Kysymys 5: Standardin sivut 6 ja 8. Sivulla 6 mainitaan, että ammatillisen kuntoutusselvityksen alku- ja jatkovaihe toteutetaan 4 kk:n kuluessa aloittamisesta. Sivulla 8 sanotaan, että jatkovaihe voidaan toteuttaa välittömästi alkuvaiheen päätyttyä tai myöhemmin, mutta viimeistään 3 kk:n kuluessa aloittamisesta. Onko siis jatkovaihe toteutettava 3 vai 4 kuukauden kuluessa aloittamisesta? Jatkovaihe voidaan toteuttaa välittömästi alkuvaiheen päätyttyä tai myöhemmin, mutta viimeistään 4 kk:n kuluessa aloittamisesta. Asiasta on annettu tiedote Kelan internetsivuilla www.kela.fi/kuntoutuspalvelut kohdassa Ajankohtaistiedotteet > Hankinnat. Kysymys 6: Standardin sivu 3: Työryhmässä on neljä jäsentä ja s. 7 mainitaan, että alkuvaiheessa moniammatillisen työryhmän jäsenistä 3 tapaa kuntoutujan lääkäri, omaohjaaja ja moniammatillisen työryhmän muu jäsen. Onko tarkoitus, että alkuvaiheessa kuntoutujan tapaa 3 vai 4 työntekijää?
Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 8(10) Alkuvaiheessa kuntoutuja tapaa 3 työntekijää. Palvelukohtaisessa standardissa kohdassa 1.7.1. Alkuvaiheen toteutus kyseinen kohta on ilmaistu seuraavalla tavalla: Lääkäri haastattelee ja tutkii kuntoutujan sekä arvioi hänen kokonaistilannettaan. Omaohjaaja haastattelee kuntoutujan. Moniammatillisen työryhmän muu jäsen kuin lääkäri tai omaohjaaja haastattelee kuntoutujan. Kysymys 7: Standardin sivu 5: Ammatillisen kuntoutusselvityksen rakenne: Avomuotoisen kuntoutuspäivän pituus on vähintään 5 tuntia. Kuinka paljon keskimäärin voidaan laskea em. ajasta taukoihin, siirtymisiin tiloista toiseen sekä ruokailuun? Kysymys 8: Ammatillinen kuntoutusselvitys palvelulinjakohtaisessa standardissa kohdassa 1.6 määritellään avomuotoisen kuntoutuspäivän pituudeksi vähintään viisi tuntia, johon sisältyy myös kuntoutujan ohjelmaan kuuluvat tauot, siirtymiset tiloista toiseen sekä ruokailut. Onko minimivaatimusta sille paljonko tutkimuksia ja haastatteluja ym. palvelulinjan edellyttämää ohjelmaa kuntoutujalle yhdessä avokuntoutuspäivässä pitää olla? Vastaus kysymyksiin 7 ja 8: Palvelukohtaisessa standardissa kohdassa 1.6. Rakenne: Avomuotoisen kuntoutuspäivän pituus on vähintään 5 tuntia. Kuntoutuspäivä sisältää kuntoutuksen ammattihenkilöiden tekemät tutkimukset ja haastattelut sekä kuntoutujan ohjelmaan kuuluvat tauot, siirtymiset tiloista toiseen sekä ruokailut. Palveluntuottaja määrittelee lounastauon, siirtymiset ja muut tauot normaalien aikataulujen mukaan eikä niiden kestoa ole tarkemmin määritelty. Alku-, jatko- ja seurantavaiheen toteutuksessa on määritelty yksilölliset haastattelut ja tapaamiset, mittaukset ja toimenpiteet. Standardin kohdassa 1.6. s. 5 on todettu, että haastattelut, tapaamiset ja loppukeskustelut kestävät kukin keskimäärin noin 60 minuuttia. Tarpeelliset terveydentilaan sekä fyysiseen ja psyykkiseen suorituskykyyn liittyvät tutkimukset ja konsultaatiot toteutetaan kuntoutusselvityksen kuluessa siten kuin ne kunkin kuntoutujan kohdalla ovat tarpeen ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatimiseksi. Tarjous annetaan ja tarjouksessa tarjottavan hinnan tulee perustua kaikissa hankittavissa palvelulinjoissa tarjouspyynnössä sivulla 5 esitettyyn malliin ammatillisen kuntoutusselvityksen toteutuksesta. Palvelua toteutettaessa ammatillisen kuntoutusselvityksen kokonaispituus määräytyy yksilöllisesti ja voi vaihdella palvelukohtaisen standardin mukaisesti. Kysymys 9: Standardin sivu 6. Kuuluuko ohjattuun ryhmäohjelmaan vain yleisluennot ja yleisliikunta vai voiko ohjattu ryhmäohjelma muutakin esim. pienryhmätyöskentelyä? Yksittäisistä kuntoutujista voi koota ryhmän pienryhmätyöskentelyä varten, kun se on kuntoutuksen kannalta hyödyllistä ja kuntoutujien yksilöllisten tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaista. Ohjattuun ryhmäohjelmaan voi kuulua myös yleisluentoja ja yleisliikuntaa.
Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 9(10) Kysymys 10: Standardin sivu 7: Yksilölliset haastattelut ja tapaamiset: Omaohjaajan haastattelu, tarkoittaako se että omaohjaaja voi toteuttaa tällä ajalla oman ammattinimikkeensä mukaisia tehtäviä aloitusjaksolla ei kuitenkaan arviointeja ja mittauksia, koska ne ovat s. 13 mukaan toteutettava jatkovaiheessa? Palvelukohtaisessa standardissa kohdassa 1.7.1. on määritelty moniammatillisen työryhmän jäsenten tehtävät. Omaohjaaja ei voi toteuttaa alkuvaiheen haastattelussa oman ammattinimikkeensä mukaisia tehtäviä, vaan hän toteuttaa omaohjaajalle määriteltyjä tehtäviä. Kysymys 11: Standardin sivu 7: Yksilölliset haastattelut ja tapaamiset: On kirjattu seuraavasti: Erityistyöntekijät tekevät yksilöllisen tarpeen mukaan haastattelut ja arvioinnit mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta niiden perusteella tarpeelliseksi katsotut tapaamiset saadaan sijoitettua alkuvaiheen ohjelmaan tarkoituksenmukaisesti. Tarkoittaako tämä, että alkuvaiheen 2-3 päivän aikana tarvittaville erityistyöntekijöille tulee olla ensin haastattelu ja arvioinnit ja sen lisäksi vielä tarpeelliseksi katsotut tapaamiset? Erityistyöntekijät tapaavat kuntoutujat ja tekevät näillä tapaamisilla haastattelut ja arvioinnit. Näiden lisäksi kuntoutuja tapaa erityistyöntekijöitä yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Kysymys 12: Standardin sivu 9: Ammatillisen kuntoutuksen teemat: Muu kuntoutushenkilöstö voi osallistua moniammatillisen työryhmän jäsenen tai erityistyöntekijöiden kanssa teemojen toteutukseen. Keitä muu kuntoutushenkilöstö tarkoittaa, kun sitä ei ole määritelty standardissa? Standardin yleisessä osassa Liitteessä 2 käsitteet on määritelty Muu kuntoutushenkilöstö. Muu kuntoutushenkilöstö voi tarvittaessa osallistua moniammatillisen työryhmän jäsenen tai erityistyöntekijöiden kanssa palvelukohtaisessa standardissa määriteltyjen teemojen toteutukseen. Kysymys 13 : Erityistyöntekijöiden määräksi on standardissa sanottu vähintään 2 ja enintään 4. Koskeeko tätä sama ohje, jonka Kela on antanut 28.1.2014 kuntoutuskursseille ja sopeutumisvalmennuskursseille? Kelan Internetsivuillaan 28.1.2014 antama ohje Erityistyöntekijöiden määrä kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssien toteutuksessa koskee vain vuonna 2013 ja 2014 alkaneita kurssipalveluja eikä annettu ohje erityistyöntekijöistä koske ammatillista kuntoutusselvitystä. Kysymys 14: Eikö GAS-tavoitteita laadita jo alkuvaiheessa? Standardin mukaan laaditaan vasta jatkovaiheessa.
Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 10(10) Kysymys ei liity tarjouksen antamiseen. Alkuvaiheen kesto on 2-3 päivää ja alkuvaiheessa kartoitetaan asiakkaan tilanne, tässä vaiheessa ei tehdä GAS-tavoitteita. Standardin kohdassa 1.7.2 jatkovaiheen toteutus todetaan, että kuntoutuja ja omaohjaaja laativat ammatillisen kuntoutusselvityksen tavoitteet GAS-menetelmällä. Standardin yleinen osa Kysymys 1: Standardin yleinen osa ei tarkkaan määrittele IT-ohjaajan peruskoulutusta, vain esimerkinomaisesti. Toisaalta sopimusluonnoksessa kohdassa 3. edellytetään että palvelua antavilla henkilöillä on tehtävien edellyttämä koulutus ja pätevyys. Mikä on minimivaatimus IT-ohjaajan koulutuksen ja pätevyyden osalta? Hyväksytäänkö ohjaajaksi esim. henkilö, jolla on lyhytkurssien ja käytännön työn kautta hankitut vahvat ATK-taidot ilman tradenomi-/datanomi tai vastaavaa ammatillista peruskoulutusta? Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardin yleisen osan liitteen 2 (käsitteet) mukaan erityistyöntekijä on kuntoutukseen perehtynyt terveydenhuollon tai sosiaalialan ammattitutkinnon tai muun vastaavan tutkinnon suorittanut henkilö. Standardin yleisen osan liitteen 1 (ammatti- ja tehtävänimikkeet) mukaan IT-ohjaajan ammatillisena peruskoulutuksena voi olla esimerkiksi datanomin tai tradenomin tutkinto. Ammatillisen kuntoutusselvityksen palvelussa IT-ohjaaja työskentelee erityistyöntekijänä, joten ITohjaajalla tulee olla ammattitutkinto. Pelkät lyhytkurssit ja käytännön työnkautta hankitut ATK-taidot eivät ole riittävä koulutus erityistyöntekijänä työskentelevälle IT-ohjaajalle. Standardin yleisen osan liitteessä 1 (ammatti- ja tehtävänimikkeet) on lisäksi vaadittu että, näkövammaisten kuntoutuksessa (palvelulinja c) on edellä mainitun lisäksi hankittu näkövammaisten IT-ohjaukseen tarvittavat erityistaidot esimerkiksi Arla-insituutin tai Näkövammaisten keskusliiton järjestämässä koulutuksessa.