kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 1(6) Terveysosasto Dnro 86/331/2015 Hankintaryhmä

Transkriptio

1 kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 1(6) Kelan kuntoutuksena toteutettava harkinnanvarainen aikuisen moniammatillinen yksilökuntoutus, tules- ja reumapalvelulinja vuosina Tarjoajat ovat velvollisia lukemaan ja ottamaan huomioon antamassaan tarjouksessa: Tässä tiedostossa olevat harkinnanvaraisen aikuisen moniammatillisen yksilökuntoutuksen tules- ja reumapalvelulinjakohtaiset kysymykset ja vastaukset. Tässä esitettyihin kysymyksiin annettuja vastauksia voi käyttää vain ajalla järjestettävässä Kelan harkinnanvaraisen aikuisen moniammatillisen yksilökuntoutuksen, tules- ja reumapalvelulinjan tarjouskilpailuissa. Tarjouspyyntö Lomake 3, tarjoajaa koskevat kelpoisuusehdot Allastilat sijaitsevat enintään 20 minuutin tai 20 kilometrin etäisyydellä palveluntuottajan laitosyksiköstä. Ruksataanko kyllä, jos allastilat ovat laitosyksikössä, koska ei ole mainintaa (jätetään vastaamatta silloin, kun allastilat sijaitsevat laitosyksikössä) kuten seuraavassa kohdassa on ohje ruksaamatta jättämisestä. Lomake 3, Tarjoajaa koskevat kelpoisuusehdot. Täyttöohjeena on: Jos tarjouksessa jätetään vastaamatta Kyllä tai Ei, tulkitaan tarjousta niin, että kyseisessä kohdassa on vastattu Ei. Miten toimitaan kohdassa: Allastilat sijaitsevat enintään 20 min. Vastataanko ko. kohtaan Kyllä vaikka allastilat sijaitsevat laitosyksikössä? Vastaus kysymyksiin 1 ja 2: Lomakkeella 3 kohtaan Allastilat sijaitsevat enintään 20 minuutin tai 20 kilometrin etäisyydellä palveluntuottajan laitosyksiköstä vastataan kyllä, silloin kun allastilat sijaitsevat laitosyksikössä. Kysymys 3: Lomake 4, palvelua koskevat kelpoisuusehdot Miksi työryhmässä ja erityistyöntekijöissä on maininta (vain yksi). Palveluntuottajalla voi olla käytössä useammanlaisen koulutuksen omaavia standardin mukaisia työntekijöitä, esimerkiksi reumatologi ja yleislääketieteen erikoislääkäri tai jalkaterapeutti (AMK) ja jalkojenhoitaja. Mihin tarjous velvoittaa. Sitooko tarjous, että palveluntuottaja voi käyttää sitä, joka tarjouksessa mainitaan vai voiko käyttää toista vaihtoehtoa käytännössä eli esimerkiksi reumatologin sijaan yleislääketieteen erikoislääkäriä. Audiotoijat ovat pitäneet standardia ensisijaisena, mutta tarkastaneet ja velvoittaneet noudattamaan myös tarjousasiakirjoja vastaavissa tilanteissa. Periaate vaikuttaa oleellisesti tarjottavan palvelun määrään. Pitääkö tehdä eri vaihtoehdoista erilliset tarjoukset? Lomakkeella 4 palvelua koskevat kelpoisuusehdot palveluntuottaja sitoutuu siihen, että tarjottua palvelua antaa palvelulinjakohtaisen standardin mukainen nelihenkinen työryhmä. Tarjous tehdään yhdestä työryhmästä. Henkilöstölomakkeella (lomake 5) ilmoitetaan yksi palvelua toteuttava työryhmä. Henkilöstölomakkeella palvelua toteuttavaa henkilöstöä ei tarjota vaihtoehtoisena.

2 kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 2(6) Kuntoutusta toteutettaessa palveluntuottaja voi käyttää standardissa mainittua vaihtoehtoista työntekijää, jos se on kuntoutujan kannalta parempi vaihtoehto ja palveluntuottajalla on käytössään/henkilöstössään ko. työntekijä. Kysymys 4: Palveluntuottajien valinta puitejärjestelyyn. Miten Kela määrittelee tässä tarjouskilpailussa riittävät kuntoutuspalvelut? Ts. mitä tarkoittaa, että puitejärjestelyyn valitaan palveluntuottajia siinä määrin, että voidaan tuottaa riittävät kuntoutuspalvelut? Jos esimerkiksi tarkoitus on varata aluekohtaisesti riittävät palvelut, tarjouspyynnössä tulisi nimetä ko. alueet ja niille varatut harkinnanvaraisen kuntoutuksen vuosittaiset varat. Tarjouspyynnön kohdan 1.4. mukaan tarjouskilpailussa palveluntuottajat valitaan valtakunnallisesti hankintalain (348/2007) mukaiseen puitejärjestelyyn. Palveluntuottajat asetetaan paremmuusjärjestykseen hinnan perusteella ja valitaan puitejärjestelyyn siinä järjestyksessä. Valtakunnalliseen puitejärjestelyyn valitaan palveluntuottajia siinä määrin, että voidaan tuottaa riittävät kuntoutuspalvelut. Kelan kuntoutusasiakas valitsee keneltä puitejärjestelyyn valitulta palveluntuottajalta palvelut hänelle ostetaan. Tarjouspyynnön kohdassa 1.4. on kerrottu harkinnanvaraiseen yksilökuntoutukseen alustavasti arvioidut varatut varat ja niiden jakautuminen palvelulinjoittain. Kysymys 5: Lomake 5, henkilöstö Ilmoitetaanko tunnit sarakkeeseen ainoastaan erikoislääkärin tunnit. Ne on kuitenkin määritetty vähintään kahteen tuntiin ja ylittävää palvelua ei pisteytetä. Työryhmän tunteja on oltava 55, jotka jakautuvat muille työryhmän jäsenille paitsi lääkärille eli kolmelle. Kolmella työntekijällä 5 tunnin minimivaatimus ei täytä 55 tuntia, joten tässä syntyy vaihtelu ja lisätuntien tarve. Eikö tätä asiaa siis kysytä. Sama asia toistuu erityistyöntekijöiden kohdalla. Miksi tuntisarake on muillakin kuin lääkärillä? Lomakkeella 5, kohdassa 2 ilmoitetaan vain erikoislääkärin tunnit. Kysymys 6: Lomake 1, Yleistiedot tarjouksesta Lomakkeessa ei ole ohjetta, miten täyttämätön Kyllä / Ei vastaus käsitellään. Lomakkeessa 1 ei ole ohjeistusta eikä tulkintaa, kuinka täyttämätön Kyllä / Ei vastaus käsitellään. On kuitenkin tärkeää, että lomakkeen 1 kaikki kohdat täytetään. Hankintalain mukaan tarjoaja vastaa siitä, että tarjous on tarjouspyynnön mukainen. Kysymys 7: Tarjouspyyntökirjeessä pyydetään jättämään tarjouspyyntö mallilla aloitusjakso 6 arkipäivää kuntoutusjakso, johon sisältyy 9 arkipäivää (maanantai- lauantai) ja 1 sunnuntai. > aloitusjakso on selkeä voi olla vain ma-la (6 arkipäivää) > kuntoutusjakso 9 arkipäivää (maanantai-lauantai) ja 1 sunnuntai; tässä kohdassa sulkeissa oleva maininta ei tarkoita että jakson täytyy alkaa maanantaina vaan palveluntuottaja voi ajatella sen al-

3 kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 3(6) kavan /päättyvän minä arkipäivänä tahansa, kunhan se pitää sisällään vain yhden sunnuntain ja kestää 9 arkipäivää, olemmeko tulkinneet oikein? Tarjottavan hinnan tulee ehdottomasti perustua tarjouspyynnön kohdassa 2 esitettyyn malliin yksilökuntoutuksen toteutuksesta (aloitusjakso 6 arkipäivää, kuntoutusjakso johon sisältyy 9 arkipäivää (maanantai-lauantai) ja 1 sunnuntai). 9 arkipäivän kuntoutusjakso tulee alkaa siten, että kuntoutusjaksoon voi sisältyä ainoastaan yksi sunnuntai. Standardin yleinen osa Kohta 2.3, Kieli ja tulkin käyttö kuntoutuksessa: Esimerkiksi jos kuntoutuspalveluja ei toteuteta ruotsiksi, ruotsia kansalliskielenä käyttävällä kuntoutujalla on oikeus tulkkaukseen. Huolehtiiko Kela suomi-ruotsi tulkin järjestämisestä kuntoutukseen ja korvaa tulkkauksesta aiheutuvat kustannukset? Ruotsinkielinen kuntoutuja osallistuu ensisijaisesti ruotsinkielisille palvelulinjoille. Jos ruotsinkielisiä kuntoutuspalveluja ei ole, Kela huolehtii tulkin tilauksesta ja korvaa siitä aiheutuneet kustannukset. Kohta Kutsukirje ja kuntoutusta koskeva ennakkotieto: Millä tarkkuudella kutsukirjeessä tulisi kuvata mm. kuntoutujan oma rooli kuntoutuksessa ja hänen mahdollisuutensa vaikuttaa kuntoutumiseensa, kuntoutujan oikeudet ja velvollisuudet, kuntoutukseen osallistuva henkilöstö ammattinimikkeittäin ja työskentelytavat? Standardin yleisessä osassa luvussa Kuntoutusta edeltävät toimenpiteet/kutsukirje ja kuntoutusta koskeva ennakkotieto, on kuvattu kutsukirjeen sisältö. Kuntoutujan roolia kuntoutuksessa kuvatessaan palveluntuottaja voi käyttää standardin yleisen osan luvussa 2 Kuntoutujan oikeudet ja velvollisuudet kuvattuja asioita. Kela ei määrittele, millä tarkkuudella palveluntuottaja nämä asiat kuvaa. Kysymys 3: Kohta 3.6. Tuloksellisuuden raportointi: Onko palveluntuottajien mahdollista saada tieto, milloin eri palvelulinjoissa tullaan siirtymään Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardin yleisen osan (voimaan ) mukaiseen tuloksellisuuden raportointiin. (Kelan sivuilta löytyy tieto: Vuonna 2015 Ammatillinen kuntoutusselvitys, työkokeilu, työhönvalmennus ja MTtyöhönvalmennus. Vuonna 2016 seuranta laajenee AURA ja TULES -kuntoutukseen. Seuranta laajenee muihin palveluihin vuosittain sovitun aikataulun mukaisesti). Aikataulun tietäminen on tarpeen siksi, että tilastoinnin laajuuden vuoksi se tulee aiheuttamaan palveluntuottajalle huomattavia lisäkustannuksia. Tuloksellisuuden raportointiin siirtyvät palvelulinjat päätetään vuosittain ja ne näkyvät Digiumkommenteille tulevissa seuraavana vuonna kilpailutettavissa palvelulinjoissa. Tämä ilmenee em. luonnosten Arviointi-luvusta, jossa on mainittu Kelalle toimitettavat tuloksellisuuden seurantaan liittyvät mittarit. Lisäksi raportointiin tulevat palvelulinjat kuvataan Kelan palveluntuottajien sivulla kohdassa Yhteistyökumppanit > Kuntoutuspalvelut > Tuloksellisuus.

4 kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 4(6) Kysymys 4: Liite 3, sivu 50: Olisiko julkaisulistassa hyvä olla Kelan oma julkaisu hyvistä kuntoutuskäytännöistä? Kysymys ei liity tarjouskilpailuun. Kysymykseen ei tässä vaiheessa vastata. Palvelulinjakohtainen standardi Standardin muussa henkilöstössä on ainoastaan liikunnanohjaaja ei liikunnanohjaaja (AMK) vaihtoehtona. Muissa viime vuosien standardeissa on ollut liikunnanohjaaja (AMK) tai molemmat. Palveluntuottajan on pitänyt siis palkata liikunnanohjaaja (AMK). Miksi ei ole yhtenäistä käytäntöä kaikissa standardeissa siten, että molemmat kelpaavat. Henkilöstövaatimukset määritellään palvelulinjoittain. Liikunnanohjaaja AMK on korkeampi vastaava koulutus kuin liikunnanohjaajan koulutus, ja tässä palvelulinjassa tämä koulutus hyväksytään muussa kuntoutushenkilöstössä. Lasketaanko palveluntuottajan, lääkärin, muun henkilöstön kokemukseksi Valtiokonttorin sotainvalidikuntoutus vaikkei sitä ole esimerkkilistassa mainittu? Palveluntuottajan kokemusvaatimus: Tarjouspyynnön mukaan (lomake 3, tarjoajaa koskevat kelpoisuusehdot) palveluntuottajalla on kokemusta kuntoutuksesta vähintään 3 vuotta. Kokemuksena otetaan huomioon seuraava Kelan vaikeavammaisten kuntoutuksena ja harkinnanvaraisena kuntoutuksena järjestettävä kuntoutus ajalla : Ko. kohderyhmän kuntoutuksena otetaan huomioon harkinnanvaraiset yksilöjaksot Muuna Kelan kuntoutuksen kokemuksena otetaan huomioon vaikeavammaisten yksilöjaksot ja sairausryhmäkohtaiset kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit sekä Kelan kuntoutuksen kehittämistoiminta (lukuun ottamatta ammatillisten kuntoutuspalveluiden kehittämistoimintaa). Lisäksi otetaan huomioon muiden maksajatahojen vastaava kuntoutus ajalla Muina maksajatahoina voidaan ottaa huomioon esim. terveydenhuolto, RAY, järjestöt ja vakuutusyhtiöt. Valtionkonttorin sotainvalidikuntoutus otetaan huomioon palveluntuottajan kokemuksena. Työryhmän kokemusvaatimus: Palvelulinjakohtaisen standardin ja palvelua koskevien kelpoisuusehtojen (lomake 4, palvelua koskevat kelpoisuusehdot) mukaan

5 kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 5(6) Työryhmän erikoislääkärillä on vähintään 3 vuoden kokemus kyseisen kohderyhmän kuntoutuksesta ja/tai hoidosta. Tämä kokemus on hankittu Työryhmän kaksi muuta jäsentä kuin erikoislääkäri on tehnyt viimeisen 10 vuoden aikana vähintään 1500 tuntia kyseisen kohderyhmän kuntoutus- ja/tai hoitotyötä. Työryhmän henkilöstön kokemuksena Kela hyväksyy vain kokemuksen kohderyhmän kuntoutuksesta ja/tai hoidosta. Tämän palvelulinjan kohderyhmänä on tules- ja reumasairauksia sairastavat aikuiset. Sopimus Sivu 1, kohta 2: Kelalla on oikeus antaa hankittavaan palveluun liittyviä ohjeita ja määräyksiä joilla ei ole olennaista kustannusvaikutusta palveluntuottajalle. Miten määritellään kustannusvaikutusten olennaisuus a) yksittäisen ohjeen ja määräyksen tasolla ja b) koko sopimuskauden tasolla? Kustannusvaikutuksen olennaisuus tulisi sitoa nimettyyn euromäärään, kuten esimerkiksi kohdassa 18 on sopimussakon perusteet sidottu. Sen lisäksi tulisi rajata olennaista vähäisempiä kustannusvaikutuksia aiheuttavien muutosten enimmäismäärä sopimuskaudella. Palvelun tilaajan tulee voida ohjata palvelun sisältöä sekä sovellettavia toimintatapoja sopimuskaudella. Maininnalla olennaisista kustannusvaikutuksista on rajoitettu Kelan mahdollisuutta antaa palveluntuottajaa sitovia ohjeita tai määräyksiä ja siten mahdollisuutta yksipuolisesti muuttaa sopimusta. Tarkastelu tehdään tapauskohtaisesti kunkin mahdollisesti annettavan ohjeen tai määräyksen osalta. Arvioinnissa otetaan huomioon myös koko sopimusmateriaalin näkökulmasta se mitä palveluntuottajan on jo tullut ottaa huomioon määritellessään hintaa tarjoamalleen palvelulle. Ohjeet ja määräykset ovat luonteeltaan tarkennuksia tai lisäyksiä. Mahdollisista sopimusmuutoksista sovitaan aina kirjallisesti yhdessä Kelan ja Palveluntuottajan kesken. Sopimuksen kohtia 12 ja 13 tulee selventää seuraavien virkkeiden alleviivattujen kohtien osalta esimerkiksi esimerkeillä: Sivu 9 kohta 12 Sopimuksen ehtoja ei voida muuttaa siten, että sen johdosta sopimuksen taloudellinen tasapaino muuttuu Palveluntuottajan eduksi tavalla, josta ei ole määrätty tämän sopimuksen ehdoissa tai tämän sopimuksen perusteella ostettujen palvelujen hankinnassa rakennetussa puitejärjestelyssä ja kohta 13 Lisäksi edellytyksenä on 2) sopimuksen siirto ei muuta sopimuksen taloudellista tasapainoa siirronsaajan eduksi tavalla, josta ei ole määrätty tämän sopimuksen ehdoissa tai tämän sopimuksen perusteella ostettavien palvelujen hankinnassa rakennetussa puitejärjestelyssä. Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, hankintalaki) mukaan mm. valtion viranomaisten on kilpailutettava hankintansa siten kuin hankintalaissa säädetään. Voimassa olevan oikeuskäytännön mukaan (Ks. esim. C-454/06 pressetext Nachrichtenagentur, tuomio , Kok., s. I-4401). jos kilpailutettuja sopimuksia muutetaan olennaisella tavalla, katsotaan kyseessä olevan uusi sopimus / hankinta, joka tulisi lähtökohtaisesti kilpailuttaa erikseen. Kohdalla on korostettu sitä, että osapuolet eivät voi tehdä tällaista sopimusmuutosta ilman erillistä kilpailutusta tai suorahankintaperusteiden täyttymistä. Asiasta on myös säädetty uudessa hankintadirektiivissä (2014/24/EU) 72 artiklassa.

6 kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 6(6) Kysymys 3: Sivu 10, kohta 18, Sopimussakko: Voiko Kela ko. sopimustekstin perusteella käyttää harkintaa sopimussakon perimisen tai sen suuruuden määrittämisen suhteen, mikäli sopimussakon suuruus olisi kohtuuton suhteessa virheen aiheuttaneeseen syyhyn ja sen taloudelliseen arvoon? Pienikin laskutuksessa toistuva virhe, vaikka se johtuisi esim. ohjelmasta ja olisi senttitasoa, mutta toistuu yli puolen vuoden ajan, mahdollistaa sopimussakon perimisen. Kysymyksessä mainittu sopimuksen kohta antaa Kelalle oikeuden periä sopimussakkoa kohdassa tarkemmin mainittujen ehtojen täyttyessä. Palveluntuottajien yhdenvertainen kohtelu huomioiden arvioidaan tapauskohtaisesti ovatko perusteet sopimussakon perimiselle täyttyneet. Jo kohdan muotoilussa sopimussakon perimisen edellytysten täyttymisen sekä sopimussakon määrän suhteen on huomioitu seuraamuksen suhteellisuus ja kohtuullisuus. Palveluntuottajatiedosto-lomake Palveluntuottajatiedostoon on varattu mahdollisuus liitteille. Riittääkö, että palveluntuottajatiedosto täytetään sillä tarkkuudella, jonka lomakkeen täyttötila mahdollistaa vai onko suotavaa kuvata tiedot mahdollisimman tarkasti liitteitä käyttäen? Tarjoaja täyttää tarjoukseen sisältyvästä laitosyksiköstä palveluntuottajatiedoston. Mikäli palveluntuottajan allastilat sijaitsevat muissa kuntoutukseen käytettävissä tiloissa, täytetään niiden osalta erillinen palveluntuottajantiedosto. Kuntoutukseen käytettävät tilat tulee kuvata mahdollisimman tarkasti palveluntuottajatiedostossa. Palveluntuottajatiedoston lisäksi voi toimittaa mahdollisia liitteitä. Myöhässä saapuneisiin kysymyksiin ei vastata.