Vaasan Talotoimi -liikelaitos

Vaasan Talotoimi -liikelaitos Tilinpäätös 2009

SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 1 Toimitilajohtajan katsaus 2 Vaasan Talotoimi liikelaitoksen hallinto 2.1 Hallinto ja tilivelvollisuus 2.2 Organisaatio 2.3 Henkilöstö 3 Toiminta ja talous 3.1 Toimitilat ja omaisuus 3.2 Vuokraus ja myynti 3.3 Tilojen ylläpidon kustannukset 3.4 Tilahankkeet tulosyksiköiden kannalta 3.5 Olennaiset muutokset Vaasan Talotoimen toiminnassa ja taloudessa 3.6 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta 3.7 Ympäristötekijät 3.8 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja tunnusluvut 3.9 Toiminnan rahoitus ja tunnusluvut 3.10 Tase ja tunnusluvut 3.11 Esitys tuloksen käsittelystä Talousarvion toteutuminen 4 Talousarvion toteutuminen 4.1 Tavoitteiden toteutuminen 4.2 Käyttötalousosa 4.3 Rahoitusosa 4.4 Investointiosa Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Käytetyt kirjanpitokirjat 1

1. TOIMITILAJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2009 oli Vaasan Talotoimi liikelaitoksen ensimmäinen toimintavuosi. Näin vuonna 2005 toteutettu muutos laskennallisesti eriytetyksi liikelaitokseksi sai jatkoa. Merkittävimmät muutokset olivat, että liikelaitoksella on oma johtokunta, oma tase ja kaupungin kirjanpidosta eriytetty toiminta. Toimintavuoden alkua varjosti maailmanlaajuiseksi kasvanut taantuma. Johtokunnan perehdyttäminen toimialaan aloitettiin entisen palvelustrategian korvaavan liiketoimintasuunnitelman valmistelulla. Liiketoimintasuunnitelma valmistui kesäkuussa johtokunnan päätettäväksi muilta osin, mutta avaava tase ja sen pohjalta muodostuva peruspääoma sekä eräät toiminnan kannalta olennaiset pelisäännöt valmistuivat keskushallinnosta myöhään syksyllä, joten liiketoimintasuunnitelma voitiin näiltä osin täydentää joulukuussa. Tätä toimintakertomusta kirjoitettaessa osa puuttuu edelleen. Osana liiketoimintasuunnitelmaa kehitettiin riskienhallintaa, sisäistä valvontaa ja raportointia. Samoin strateginen suunnittelu kytkettiin myös osaksi liiketoimintasuunnitelmaa, strategiat päivitettiin, ja tulosyksiköille tehtiin tuloskortit vuodelle 2010. Pelisääntöjen puutteellisuus haittasi pahasti taloussuunnittelua. Vuodelle 2010 olisi pitänyt määrittää uudet vuokrat kun voimassa olevat vuokrat oli päätetty vuosille 2007-2009. Keväällä tehtiin päätös, että vuokrat pidetään ennallaan, vaikka vuokrat olivat jääneet kustannustason nousun takia liian alhaisiksi. Määritys ei olisi onnistunutkaan, koska talouden reunaehtoja puuttui. Samasta syystä talousarvioehdotuksen lisäksi taloussuunnittelu 2011-2012 jouduttiin tekemään vanhoilla vuokrilla, mistä syystä liikelaitoksen rahoitus tuleville vuosille näyttää romahtavan. Valtakunnan tasolla oli vireillä useita hankkeita, joilla oli mahdollista selvittää omaa asemoitumista muihin kaupunkeihin verrattuna. Näistä joitakin oli toteutettu jo useita kertoja aikaisemminkin, osa oli uusia. Korjausvelka ja asiakastyytyväisyysvertailu valmistuivat syksyllä, sisäisten vuokrien vertailu tammikuussa 2010, kiinteistöjen tunnuslukujen vertailu valmistuu vasta keväällä 2010. Tulokset ovat mielenkiintoisia. Yleisesti voidaan todeta, että Vaasan korjausvelka ja kustannukset ovat vertailun perusteella erittäin edulliset. Sisäiset vuokrat ovat noin 1,75 milj. asukasta edustavan kaupunkijoukon alhaisimmat. Asiakastyytyväisyysvertailussa sijoitumme keskiarvon yläpuolelle. Tuloksia selvitetään tuonnempana. Liikelaitoksen toiminta sujui hyvin aiempien vuosien tapaan. Liikelaitos saavutti pääsääntöisesti valtuuston asettamat taloudelliset tavoitteet. Vuoden 2009 tilikauden ylijäämä oli 2 185 000,97. Talouden uhkakuvien torjumiseksi aloitettiin jälleen kerran keskushallinnon toimesta ns. uudelleenarviointityö. Työn seurauksena syksyllä päätettiin hyväksytystä talousarviosta tehdä yhteensä 0,5 %:n leikkaukset kaupungin toimintamenoista vuoden 2009 talousarviossa. Vaasan Talotoimessa se tarkoitti 90 000. Toteutettujen kustannusten karsimisen ja säästäväisen toiminnan ansiosta asetetut tavoitteet saavutettiin ja tilikauden ylijäämä oli noin 1,0 milj. kaupunginvaltuuston asettamaa tavoitetta parempi. Tämä siitä huolimatta, että esimerkiksi kaukolämpölasku oli 380 000 (22%) edellisvuotista suurempi. Osaltaan hyvään tulokseen vaikutti se, että koko henkilökunta teki parhaansa tulospalkkiosopimuksen saavuttamiseksi. Rakennusten peruskorjaus- ja uudisrakennustoiminnan volyymi nousi lähemmäs aikaisempien vuosien ennätystasoa. Toimintaympäristössä riittää haasteita lähiaikoina. Taloudellisen tilanteen odotetaan kiristyvän ja siihen liittyen vuoden 2010 talousarviota on kiristetty 360 000. Tämä tarkoittaa, että menot pitää pystyä puristamaan vuoden 2009 tasolle. Uhkana on edelleen energiahintojen raju nousu. Energiansäästötavoitteet ovat myös kovat. Erittäin runsas investointirahoitus jatkuu. Myös asiakaskuntaan kohdistuvat yleiset säästövaatimukset saattavat aiheuttaa lisäpaineita ta- 2

louteen. Vuoden 2010 haasteena on myös toteuttaa vuosille 2011-2013 vuokrien määrittäminen. Keskimääräiset hallintaneliöt vuokraustoiminnassa vähenivät vain 2 300 m 2, vaikka varuskunta-alueella ja Varastokadun alueella toteutettiin kiinteistökauppoja, joissa myytiin noin 11 000 m 2 tiloja. Henkilökunnan määrä väheni parin edellisen vuoden tasosta siitä johtuen, että joitakin rekrytointeja oli tehty ennakoiden tulevia eläköitymisiä. Henkilöstön keskuudessa kaupungin toteuttaman vuotuisen työyhteisökyselyn tulokset osoittivat, että uuden liikelaitoksen henkilökunta on erittäin motivoitunutta ja työtyytyväisyys on korkealla tasolla. Kiitän päättäjiä, asiakkaita, henkilöstöä ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta 2009. Uskon, että jatkossa kunnallisena liikelaitoksena pystymme toimimaan entistäkin paremmin Vaasan asukkaiden hyväksi ja osaltamme kantamaan vastuun uusista haasteista, joita palvelutoiminnan turvaaminen edellyttää. Heikki M Vehkaoja Toimitilajohtaja 3

2. VAASAN TALOTOIMI LIIKELAITOKSEN HALLINTO 2.1 Hallinto ja tilivelvollisuus Vaasan Talotoimi liikelaitoksen johtokuntaan kuuluu yhdeksän jäsentä. Liikelaitoksen johtokunnan jäsenet vuonna 2009 olivat: Varsinaiset jäsenet Puolue Varajäsenet Puolue Ahopelto Johanna, pj. KOK Wahlström Liisa KOK Hakala Juha, vpj. KESK Toivainen Mikael KD Jakobsson Peter SFP Koski Marko SFP Backman Johanna SFP Holmlund Lena SFP Remahl Peter KOK Mäkinen Pekka KOK Uhlgrén Anni SDP Jyrkiäinen Helinä SDP Toikka Kristian SDP Harju Kjell SDP Lehto Anneli VAS Leppäkorpi Minna VIHR Ketolainen Kullervo PS Sulkakoski Tero Pro-Vaasa Kaupunginhallituksen edustajana johtokunnassa on toiminut Ari Mäkynen (KOK) ja hänen varahenkilönään Marko Heinonen (KOK). Apulaiskaupunginjohtaja Timo Martonen ja teknisen toimen lakimies Tomas Häyry ovat osallistuneet kokouksiin mahdollisuuksien mukaan. Sihteerinä on toiminut talouspäällikkö Sari Simelius. Johtokunta on kokoontunut vuoden aikana kolmetoista kertaa. Vaasan Talotoimi liikelaitoksessa tilivelvollisia ovat johtokunnan jäsenet sekä toimitilajohtaja. 2.2 Organisaatio Vaasan Talotoimi liikelaitoksen johtokunta Toimitilajohtaja (Heikki M Vehkaoja) Kiinteistöhallinto, isännöinti ja vuokraus (Heikki M Vehkaoja) Kiinteistön ylläpito (Per Strömman) Rakennuttaminen ja suunnittelu (Markku Ahola) Kiinteistönhoito (Petteri Väkelä) Talotekninen kunnossapito ja huolto (Aarne Sokero) Rakennustekninen kunnossapito ja huolto (Timo Kinnari) Omajohtoinen rakentaminen (Per Strömman) 4

2.3 Henkilöstö Henkilökunnan Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä määrä 31.12.2009 1.1.2009 115 4 119 Muutokset -7 +2-5 31.12.2009 108 6 114 Henkilökunnan jakaantuminen eri toiminnoille on esitetty liitetiedoissa. Eläkkeelle lähti 8 henkilöä ja palveluksesta erosi omasta pyynnöstä 2 henkilöä. Uusia henkilöitä palkattiin 5. Vuoden 2009 lopussa oli osa-aikaeläkkeellä 9 vakinaisessa työsuhteessa olevaa henkilöä. Henkilökunnan keski-ikä oli 49 vuotta. Vuoden 2009 lopussa palveluksessa oli 63 vuotta täyttäneitä henkilöitä 5. Näiden lisäksi 3 henkilöä täyttää 63 vuotta vuonna 2010. Vuonna 2010 jää tämän hetken tiedon mukaan eläkkeelle 3 henkilöä. Sairauspoissaoloja oli 16 pvä/hlö (12,1 pv/hlö); työtapaturmien takia menetettiin 233 työpäivää ja liikenne- tai vapaa-ajan tapaturmien takia 219 työpäivää. Vähintään kahden viikon poissaoloja työtapaturmien takia oli 7 henkilöllä. Henkilötyövuosia tehtiin 128 (131). Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma vuonna 2009 oli 3 842 645,66 (sisältäen investointeihin aktivoidun osuuden). Koulutukseen käytettiin yhteensä 17 818,12 ja 48 päivää (0,41 pv/hlö). Kaupungin työyhteisökysely toteutettiin syksyllä. Vastauksia saatiin 89, joten vastausprosentti oli 78 %. Kokonaistyytyväisyys asteikolla 1-5 oli 3,92 (3,70), kun teknisen toimen vastaavat luvut olivat 3,60 (3,53). Tuloksen merkittävään paranemiseen on vaikuttanut neljä vuotta käytössä ollut tulospalkkiosopimus, jonka yhtenä tavoitteena on ollut työyksikköjen yhteishengen ja osallistumismahdollisuuksien lisääminen. Liikelaitoksen kehittämisryhmä jatkoi toimintaa aikaisempina vuosina vakiintuneen käytännön mukaan. 3. TOIMINTA JA TALOUS Toimintakertomuksen talouden tulosteet perustuvat pääosin viralliseen kirjanpitoaineistoon. Vaasan Talotoimen oma, varsin kehittynyt sisäinen laskenta on työstänyt tästä materiaalista toiminnanohjauksen kannalta tarpeellista tietoa, jota on sisällytetty myös toimintakertomukseen. 3.1 Toimitilat ja omaisuus Talousarvion perustelujen mukaan liikelaitoksen tulee osoittaa kaupungin rakennusomaisuuden arvo ja sen kehittyminen, korjausvastuu ja sen kehittyminen sekä kiinteistönpidon omarahoitteisuus. Seuraava tarkastelu perustuu sisäisen laskennan lukuihin, eikä ole suoraan verrattavissa kirjanpidon raporttien mukaisiin lukuihin. 5

Toimitilojen hankinta-arvoihin perustuvan kirjanpitoarvon rinnalle on otettu käyttöön rakennusten arvoja paremmin kuvaavia tunnuslukuja: uudisarvo (jälleenhankinta-arvo) ja tekninen nykyarvo. Korjausvelkaprosentti on korjausvelan osuus uudisrakennusarvosta. Oheisessa kuvassa on kuvattu kirjanpitoarvojen, uudisarvojen ja teknisten nykyarvojen kehitys vuosina 2004-2009. Keväällä 2009 tehdyn valtakunnallisen selvityksen mukaan Vaasan kaupungin korjausvelka on mukana olleista kaupungeista toiseksi alhaisin. Vain Kotkan korjausvelka oli Vaasaa alempi. Korjausvelkaprosenttimme oli selvityksen mukaan vuoden 2008 lopussa 6,7 % ja nyt vuoden 2009 lopussa 5,6 %. Eräissä kaupungeissa korjausvelka ylittää selvästi 10 %. Vuotuinen korjausvastuu voidaan määritellä termin kuluminen synonyyminä. Vuonna 2009 kuluminen oli 9,1 milj., mikä on alempi kuin perusparannusinvestointeihin käytetty rahoitus. Kiinteistönpidon omarahoitteisuus tarkoittaa sitä, että vuokrilla voidaan kattaa kaikki ylläpidosta aiheutuvat menot ja tämän lisäksi toimitilojen arvon ja käytettävyyden takaamiseksi tarvittavat perusparannusinvestoinnit. Koska kaupunginhallitus päättää hallintokuntien vuokrien määritysperusteiden linjaukset ja kaupunginvaltuusto päättää toteutettavien investointien rahoituksen, jää liikelaitoksen tehtäväksi todeta omarahoituksen toteutuminen tai toteutumattomuus. Vuoden 2009 toteutuneet perusparannusinvestoinnit olivat 11,5 milj.. Liikelaitoksen tilikauden ylijäämä oli 2,2 milj. ja suunnitelman mukaiset poistot 5,6 milj. eli nämä yhteensä 7,8 milj.. Perusparannusinvestoinneista voitiin näillä rahoittaa vain 70 %. 6

3.2 Vuokraus ja myynti Hallinnassa oleva toimitilakanta on kuvattu seuraavassa taulukossa. Taulukossa olevat tilinpäätösluvut kuvaavat tilannetta ko. toimintavuoden lopussa. Hallinnassa oleva tilakanta TP 2007 TP 2008 TA 2009 TP 2009 Omat tilat, yhteensä hum 2 369 181 365 110 353 710 357 815 - Omat rakennuket 355 470 351 252 339 910 343 957 - Osaketilat 13 711 13 858 13 800 13 858 Markkinoilta sisään vuokratut tilat hum 2 24 869 36 930 41 440 41 940 - Keskivuokra /m 2 /kk 5,24 5,38 5,84 5,69 - Vuokramenot 1000 /v 1 739 1 885 3 075 2 937 Hallinnassa olevat tilat yhteensä 394 050 402 040 395 150 399 755 Hallinnassa olevien toimitilojen käyttö TP 2007 TP 2008 TA 2009 TP 2009 Kaupungin omaan käyttöön vuokratut tilat hum 2 321 775 326 335 330 600 330 760 - Keskivuokra /m 2 /kk 6,00 6,02 6,18 6,24 - Vuokratulot 1000 /v 23 004 23 406 24 428 24 575 Ulosvuokratut hum 2 28 195 27 340 21 800 24 640 - Keskivuokra /m 2 /kk 4,34 4,89 5,75 5,65 - Vuokratulot 1000 /v 1 554 1 580 1 503 1 647 Vapaat tilat hum 2 4 650 3 780 2 250 2 095 Vuokralle kelpaamaton tilakanta - sis peruskorjattavan/liikenne- ja teknisen tilan 39 430 44 590 40 500 42 260 Toimitilat vähenivät n. 2 300 m². Tarpeettomia tai huonokuntoisia tiloja myytiin n. 11 000m2. Uusia kohteita valmistui yhteensä n. 2 150 m² ja ulkoa vuokrattiin uutta tilaa n. 5 400 m ja ulkoa vuokrattuja tiloja vähennettiin 415 m². Sisäisiä vuokrasopimuksia oli 73 sopimusta / 376 vuokralaista ja vuokrattua tilaa yhteensä 330 764 m² (82,7 %). Ulosvuokrauksessa oli 180 sopimuksella 162 vuokralaista ja yhteensä 24 638 m² (6,2 %). Vapaata tilaa oli 2 095 m² (0,5 %). Peruskorjattavana oli n. 2 700 m². Epäkuranttia tilaa oli n. 12 000 m². Vuokriin sisältyviä, vuokrattavaksi kelpaamattomia tiloja oli 28 000 m², joita ovat mm. tekniset tilat, liikennetilat, porrashuoneet jne. joita ei voida sisällyttää vuokrattaviin neliöihin, mutta joiden kustannukset peritään toimitilavuokrina. Vuokraustoiminnan tulot lisääntyivät 1,2 milj.. Lisäys johtui aiemmin kerrotuista muutoksista tilakannassa. Uutta kuranttia tilaa tuli n. 8 000 m², jota vastoin myydyt tilat olivat vuokrauksen kannalta vähämerkityksellisiä. Ongelmana on vuokrien jälkeenjääneisyys kustannustason nousuun verrattuna ja se pahenee vuonna 2010. Keskivuokra omaan käyttöön vuokratuissa tiloissa oli 6,24 /m²/kk (6,02 /m²/kk) ja ulosvuokrauksessa 5,65 /m²/kk (4,89 /m²/kk). Vuoden 2010 vuokravertailussa (Trellum tilainfo 2010) oli mukana 13 kaupunkia, joissa asuu 1,72 milj. asukasta. Näiden bruttovuokrat vaihtelivat 6-14 /m²/kk, 7

Vaasan vuokra 6,24 /m²/kk oli halvin. Keskiarvo oli 10,25 /m²/kk. Suurin selittäjä eroille on pääomavuokra ja siinä erityisesti sijoitetun pääoman korko. Kiinteistötalouden instituutti (KTI) teki neljännen kerran asiakastyytyväisyystutkimuksen. Noin sadalle vuokralaiselle esitettiin netissä joukko toimitiloihin liittyviä kysymyksiä. Vastausprosentti oli n. 70. Kyselyn tuloksena on joukko yksilöityjä palautteita, jotka työyksiköt käsittelevät ja pyrkivät parantamaan toimintatapojaan niiden mukaisesti. Vastauksista laskettuja tunnuslukuja verrataan mukana olleiden kaupunkien kesken. Yleisesti voidaan todeta, että kokonaistyytyväisyydessä asteikolla 1-5 Vaasan lukema 3,54 oli keskiarvon yläpuolella. Erityisen ilahduttavaa oli, että tulosten mukaan vaasalaiset asiakkaat olivat kaikkein tyytyväisimpiä saamiinsa kiinteistön hoidon palveluihin sekä korjaus- ja investointihankkeiden toteutukseen. Parannus edelliseen kyselyyn oli merkittävä kiinteistön ylläpidon talouden resurssipaineista huolimatta. 3.3 Tilojen ylläpidon kustannukset Tilojen ylläpidon tarkastelu pohjautuu kirjanpidon lukuihin, jotka on jalostettu sisäisen laskennan analysointitarpeisiin. Tilojen ylläpidon kustannuksia voidaan arvioida toisaalta kiinteistönpidon tulo- ja menovertailun pohjalta tai toisaalta tulosyksikköjen rahankäytön pohjalta. Informaatiot poikkeavat toisistaan, koska tulo- ja menovertailussa liikelaitoksen yhteiset menot on kohdistettu suoraan tai yleiskustannuksen kautta kiinteistönpitoon ja siellä eri kustannuslajeille, investointeihin tai tilaustöihin. Mm. ylläpidon yhteispalvelut kokonaan ja Vaasan Talotoimen yhteiset kustannukset on jaettu mm. ajankäytön seurannan perusteella oikeisiin osoitteisiin. Tyksien kustannuksia on arvioitu niiden omien toimintakertomusten perusteella. Tulo- ja menovertailun mukaan kiinteistönhoitoon lasketut menot olivat 8,4 milj. (7,6 milj. ) ja kunnossapitoon 2,1 milj. (2,0 milj. ). Lisäys 0,9 milj.. Suurimmat lisäykset johtuvat kaukolämmön hinnan korotuksesta (11 %) ja edellistä vuotta kylmemmästä vuodesta (8 %). Kaukolämpölasku oli 380 000 suurempi kuin edellisenä vuonna, kasvu 22 %. Uudet kohteet lisäsivät tilojen ylläpidon kustannuksia n. 200 000. Loput kustannusten noususta (320 000 ) on yleistä kustannustason nousua (kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi + 3,8 %) ja mm. eläkemenojen merkittävän nousun aiheuttamaa. Kesällä tilattu KTI selvitys kuntien kiinteistöjen tunnusluvuista ja niiden vertailu 2009 perustuu tulo- ja menovertailun lukuihin. Tutkimus valmistuu vasta keväällä 2010, mutta osaraporttien perusteella jo nyt voidaan todeta, että meidän ylläpitomenomme ovat 20 kaupungin ryhmässä alhaiset. Eri kuluryhmissä meidän 18 koulumme kustannukset 585 koulun joukossa olivat 1,71 /m²/kk kun koko ryhmän kustannukset olivat 2,97 /m²/kk. Suurin ero johtuu meidän pienistä vuosikorjauskustannuksistamme (0,33 / 1,30 /m²/kk). Lämmityskustannukset meillä olivat 0,41 /m²/kk, koko ryhmässä 0,62 /m²/kk. Päiväkodeissa suunta oli sama. Koulujen kustannukset olivat 25 % ja päiväkotien 18 % korkeammat koko ryhmässä kuin meillä. Ylläpidon tulosyksiköiden tarkastelua Tulosyksiköiden (tyks) menojen tarkastelu muuttaa kuvaa jonkin verran. Yleiskustannukset eivät ole mukana, ja esimerkiksi rakennusteknisen kunnossapidon ja huollon tyksin toteutuneisiin menoihin on sisällytetty myös tyksin tekemät peruskorjaus- ja tilaustyöt. Kiinteistönhoitoon ei tässä tarkastelussa sisälly tuloslaskelmavertailun yhteistehtäviä. 8

Kiinteistönhoito Kiinteistönhoidon suorat menot olivat: - energiat + vesi 4,8 milj. (4,3 milj. ) - piirihuolto 0,9 milj. (0,7 milj. ) - ulkoalueiden hoito 0,55 milj. (0,55 milj. ) - jätehuolto 0,2 milj. (0,2 milj. ) - muut menot 0,2 milj. (0,2 milj. ) - yhteensä 6,6 milj. (6,0 milj. ) Energiahuollon kustannukset ovat yli puolet ylläpidon kokonaiskustannuksista. Tästä syystä asiaan on kiinnitetty ja kiinnitetään edelleen erityistä huomiota. Kaupunki on tehnyt työ- ja elinkeinoministeriön kanssa energiansäästösopimuksen vuosille 2008-2016, jonka mukaan energian kulutusta pitää vähentää 1 % / vuosi yhdeksän vuoden ajan. Tämä on jatkossa yksi tärkeimmistä Vaasan Talotoimen tavoitteista. Ominaiskulutuksen muutokset olivat oikean suuntaiset: Lämmitysenergian lämmitystarveluvulla normeerattu ominaiskulutus oli 37,8 kwh/m³/vuosi (38,6 kwh/m³/vuosi). Sähköenergian ominaiskulutus oli 17,2 kwh/m³/vuosi (17,3 kwh/m³/vuosi). Käyttöveden ominaiskulutus oli 112,9 l/m³/vuosi (113,9 l/m³/vuosi). Vuoden 2009 aikana jatkettiin vuoden 2007 lopulla aloitettua sähkönenergianhankintaa Nord Poolin sähköpörssistä, Vaasan Sähkön Oy:n toimiessa sähkönmyyjänä ja Energiakolmio Oy:n toimiessa asiantuntijakonsulttina. Suhdanteiden vaikutuksesta sähköenergian hinta tuleville vuosille laski Nord Poolin sähköpörssissä. Tämän myötä katsottiin järkeväksi jatkaa sähkönhankinnan sopimusta Vaasan Sähkö Oy:n kanssa vuoden 2014 loppuun saakka, mikä mahdollisti hinnankiinnitysten tekemisen myös vuosille 2012 2014. Vuoden 2009 sähkön kokonaiskustannus oli noin 2 170 000, josta sähköenergian osuus oli noin 55 %, loppuosan koostuessa mm. siirtomaksusta, sähköverosta ja huoltovarmuusmaksusta. Vuoden 2009 toteutunut sähköenergian keskihinta oli noin 4 % edullisempi kuin vuoden 2008 sähköenergian hinta. Vuoden 2009 sähköenergian hintaan verrattuna tulee sähköenergia olemaan vuonna 2010 noin 12 % ja vuonna 2011 noin 4 % edullisempi. Rakennustekninen kunnossapito ja huolto Tämän tulosyksikön työkannan kustannukset jakaantuivat: - vuosikorjaus 0,9 milj. (0,9 milj. ) - peruskorjaus ja tilaustyöt 2,1 milj. (2,0 milj. ) - yhteensä 3,0 milj. (2,9 milj. ) Vuosikorjauksessa ohjelmoidut työt olivat n. 1/3 ja muut vuosikorjaustyöt n. 2/3 työkannasta. Normaalien vuosikorjaustöiden ohessa henkilökunta joutuu jatkuvasti päivittäin tekemisiin sisäilmaan kohdistuvien valitusten ja oireilujen selvittelyn kanssa. Sisäilmaan liittyviä korjauskustannuksia: - kosteuskorjauksia 0,525 milj. (0,576 milj. ) - ilmanvaihdon korjauksia 0,395 milj. (0,523 milj. ) - yhteensä 0,92 milj. (1,28 milj. ) 9

Vahingontekojen aiheuttamat kustannukset tässä tyksissä olivat 40 000 ja 20 000 oli taloteknisen kunnossapidon ja huollon puolella, eli yhteensä 60 000. Keskuskoulun vesivahinko aiheutti 200 000 :n vahingot. Tulipaloja oli yksi, Suvilahden päiväkodin pihamökki. Talotekninen kunnossapito ja huolto Taloteknisiin vuosikorjaus- ja huoltotöihin käytettiin 1,16 milj.. Tästä 2/3 kuluu ennakoivaan toimintaan 1/3 varsinaisiin korjauksiin. Vuodesta 1995 on toteutettu keskitettyä järjestelmää rakennusautomaatioon, johon on kytketty lähes kaikki Vaasan Talotoimen hallinnassa olevat rakennukset. Järjestelmään kuuluu tällä hetkellä yhteensä 18 100 fyysistä pistettä. 3.4 Tilahankkeet tulosyksiköiden kannalta Omajohtoinen rakentaminen Tähän ryhmään kuuluvia hankkeita on jo aiemmin mainittu yllä kohdassa Rakennustekninen kunnossapito ja huolto. Vuoden 2009 peruskorjausohjelmaan sisältyi yhteensä 98 työtä (4,4 milj. ). Näistä 96 työtä toteutettiin, joista neljä oli kesken vuodenvaihteessa. Arvaamattomia töitä tehtiin 21 ja niiden osuus oli 0,5 milj.. Näistä osa oli home- ja kosteusvaurioihin liittyviä. Suurimmat erillishankkeet olivat: - Isolahden koulun osasaneeraus, 2. vaihe 340 000 - Myllykatu 18 / Rock Werstas, julkisivut 295 000 - Palosaaren sivukirjasto, lvi-saneeraus 290 000 Tilaustöitä tehtiin 0,9 milj. :lla. Suurimmat kohteet olivat: - VAO/VAKK Ruutikellarintien hallinto-osa 0,2 milj. - VAMK Wolffintien hallinto-osa 0,15 milj. - Satamaruokalan porrashuone 0,1 milj. Erilliskohteina toteutettiin: - VAO/VAKK Sepänkyläntie L-siiven kellari 1,0 milj. - Ruutikellarintie 2 talotekniikan uusiminen 1,3 milj. Rakennuttamis- ja suunnitteluyksikkö Rakennuttamis- ja suunnitteluyksikön toteutuksessa ovat isot uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeet. Oma suunnittelu on keskittynyt hankesuunnittelun lisäksi pienempiin suunnitteluhankkeisiin. Investointiohjelmassa tulossa olevia merkittäviä hankkeita oli hankesuunnittelussa Palvelukeskus Majakka ja Porvarinkadun koulu. Rakennussuunnittelu oli käynnissä VAO/VAKK Sähkö ja Metallin uudisrakennuksen, Vöyrinkaupungin koulun O-kiinteistön, Päiväkoti Punahilkan sekä Kirkkopuistikko 27 Vaasan Lyseon lukion peruskorjausten osalta. Suunnittelutyöt teetettiin pääosin konsulteilla. Vuoden aikana rakennetut hankkeet toteutettiin pääosin yksikön projektinjohdossa ja valvonnassa konsultteja ja urakoitsijoita käyttäen. Hankkeita on kuvattu kohdan 4 investointiosassa. Tulosyksikön menot olivat 0,65 milj. ja tulot 0,35 milj.. Menoista n. 80 % oli henkilöstömenoja. Tulot olivat lähinnä investointihankkeille ja tilaustöille kohdistuneita henkilöstömenoja. 10

Hankkeet toteutuivat pääosin kustannusarvioiden ja aikataulujen puitteissa. Rakennuskustannusten 1 %:n aleneminen näkyi myös toteutuneissa kustannuksissa. 3.5 Olennaiset muutokset Vaasan Talotoimen toiminnassa ja taloudessa Koska kyseessä on ensimmäinen toimintavuosi kunnallisena liikelaitoksena, tulee kysymyksen asettelu kohdistaa siihen, miten toiminta muuttui siirryttäessä laskennallisesti eriytetystä liikelaitoksesta kirjanpidollisesti eriytetyksi kunnalliseksi liikelaitokseksi. Varsinaista perustoimintaa, eli kiinteistönpitoa, ei tarvinnut juurikaan muuttaa. Asiakkaat olivat entiset, samoin sopimukset jne. Merkittävin muutos oli juridinen. Kuntalain 87 määrää liikelaitokselle varsin itsenäisen aseman kunnan organisaatiossa mukaan luettuna johtokunnan ja johtajan valtuudet, vastuut ja velvollisuudet. Myös hallintoon nähden muutos oli merkittävä, kun kirjanpidollinen eriyttäminen toteutettiin. Tästä syystä perustettiin uusi talouspäällikön vakanssi. Liiketoimintasuunnitelman laatiminen mukaan luettuna riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan selkeyttäminen uudessa tilanteessa oli niin ikään haastava tehtävä. Vuoden loppuun mennessä oli suuri osa muutoksista toteutettu. Edelleen on ongelmia puuttuvien pelisääntöjen takia. Toimitilavarallisuuden johtamisstrategian pelisääntöjä ei ole saatu valmiiksi. Pahin puute on se, että kaupunki ei ole päättänyt, miten liikelaitoksen rahoituksen alijäämien kattaminen tapahtuu. Alijäämät syntyvät siitä syystä, että perityt vuokrat ovat liian alhaiset suhteessa kaupunginvaltuuston päättämien ennätyksellisen korkeiden perusparannusinvestointien tasoon. Kiinteistönpidon omarahoitteisuuden määrittäminen on viime vuoden osalta laskettu vähentämällä toiminnan ja investointien rahavirrasta kaupungin rahoittama uudisrakentamisen osuus, jolloin alijäämäksi jää 3,3 milj.. Rahoituksen tarkastelu sisältyy kohtaan 3.9 Toiminnan rahoitus ja tunnusluvut. Suuri muutos tapahtui liikelaitoksen omissa toimitiloissa, kun Vaasan Vesi muutti pois Sorakadun työpajarakennuksesta. Ylläpidon yksiköt muuttivat vapautuneisiin tiloihin. Vuonna 2008 tehty päätös puutyöpajan toiminnan supistamisesta muuttui vuoden aikana niin, että puutyöpaja lakkautettiin kokonaan ja kaksi työntekijää siirrettiin kunnossapitoon. Paremmat tilat antavat hyvät mahdollisuudet kehittää asiakaspalvelua. 3.6 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Vaasan Talotoimi liikelaitoksen toiminnassa on noudatettu johtokunnan 8.4.2009 hyväksymää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan suunnitelmaa, johon perustuen tehtiin sekä sisäisen valvonnan että riskienhallinnan osalta erilliset toimintasuunnitelmat. Sisäisen valvonnan toimintasuunnitelma perustuu Vaasan kaupungin sisäisen valvonnan ohjeeseen sekä Kuntalakiin. Toiminnassa on lisäksi noudatettu Vaasan kaupungin valtuuston hyväksymää hallintosääntöä, Vaasan Talotoimi liikelaitoksen johtosääntöä, taloussääntöä, talousarvion täytäntöönpanomääräyksiä sekä muita ohjeita. Vaasan Talotoimi on kuluvan vuoden aikana päivittänyt merkittävimmät riskinsä sekä uudistanut riskienhallintapolitiikkansa, jossa on vahvistettu riskienhallinnan periaatteet, riskienkantokyky, riskienhallintakeinot, riskienhallinnan ohjeistus, vastuut, päätöksenteko ja raportointi. Riskienhallintapolitiikka on hyväksytty johtokunnassa 17.12.2009. Merkittävimmät tunnistetut riskit olivat: - Omaisuusriskit, kuten esimerkiksi tulipalot, vesivahingot, kosteus- ja homevauriot. - Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus ja organisaation riippuvaisuus avainhenkilöistä. - Henkilöstön työtapaturmat ja työsuojelu Edellä mainituista riskeistä toteutui kesäkuussa sattunut vesivahinko Vaasan keskuskoulussa. Asiasta tehtiin selvitys kaupunginvaltuustolle, ja anomuksen kautta korvattiin Vaasan kaupungin vahin- 11

korahastosta 189 233,15 korjauskustannuksista. Vaasan Talotoimi laati ohjeen menettelytavoista, jolla pyritään ennaltaehkäisemään vastaavat tapahtumat. Vaasan kaupunki kilpailutti kuluneen vuoden aikana vakuutusturvansa, ja Vaasan Talotoimi esitti omat tarpeensa vakuutusten suhteen. Kilpailuttamisen tuloksena saadut merkittävimmät parannukset Vaasan Talotoimen toimintaan olivat keskeytysvakuutuksen sekä rakennusten kiinteistövakuutusturvaan sisältyvien rikos-, LVIS-, vuotovahinkoturvien saattaminen vakuutusten piiriin. Vakuutusturvan paranemisesta huolimatta vakuutusmaksut ja omavastuu alenivat aikaisemmasta. Sisäisen valvonnan puitteissa on toimintatapoja tarkistettu pitkin kuluvaa vuotta ja havaittuihin epäkohtiin on puututtu. Sisäisen valvonnan selvitykset on suoritettu ja niiden perusteella tapahtunut toimintatapojen muuttaminen on olennainen osa riskien hallintaa. Vanhan Vaasan alakoulun vanhemmat ja vanhempien yhdistys (Vanhiksen vanhemmat r.y.) jätti hallintokantelun Länsi-Suomen lääninhallitukselle 25.11.2009 koskien hengitysilman jälkitarkastusmittausta. Hietalahden koulun ulkoliikuntavälineen kaatuminen 10.12.2008 aiheutti oikeusasiamiehelle 7.1.2009 tehdyn kantelun, josta Vaasan Talotoimen tuli antaa lausunto. Asiassa ei kuitenkaan ilmennyt aihetta epäillä lainvastaista menettelyä tai virkavelvollisuuden laiminlyöntiä. Jonkin verran on tapahtunut vahinkoja, jotka ovat kuuluneet vastuuvakuutuksen piiriin. Muita lakien ja säännösten sekä hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tai muu vaatimus tai oikeusseuraamus ei Vaasan Talotoimella ole kuluvan vuoden osalta tiedossa. Riskienhallintaa ja sisäisen valvonnan toimivuutta tukevien prosessien kehittämistä jatketaan. Tarkoitus on saada prosessit toimimaan siten, että sisäinen valvonta toteutuu osana jokapäiväistä toimintaa. Vuonna 2010 päivitetään muun muassa irtaimiston luettelointiin ja inventointiin liittyvä prosessi kuntoon Vaasan Talotoimen osalta. Vuokravastuiden aiheuttamat mahdolliset riskit Omistajatahona Vaasan kaupunki asettaa ja luo liikkumatilan ja kehykset toiminnalle. Vaasan Talotoimen liiketoiminta on luonteeltaan pitkäjänteistä toimintaa luotettavan asiakaskunnan parissa. Toimintaympäristö ja liiketoiminta omaavat lyhyellä aikajänteellä matalan riskitason. Ulosvuokrauksessa saattaa merkittäviä riskejä toteutua esim. valtion laitosten (Hätäkeskus, Strömsö) toimintojen mahdollisesti loppuessa ja tehtyjen toimitilainvestointien jäädessä vaille käyttöä. Näihin vajaat 10 vuotta sitten toteutettuihin hankkeisiin ei enää voida vaikuttaa. Kaupungin omille toimijoille toimitiloja toteutettaessa edellytetään, että toiminta on pitkäjännitteistä. Tällä hetkellä tilanne alkaa muuttua vaikeammin ennustettavaksi. Erityisen tarkkaa riskiarvioita on tehtävä silloin, kun pitkäaikaisilla sopimuksilla vuokrataan tiloja yksityisiltä kaupungin toimijoiden käyttöön. Toimitilahankkeiden arviointi tapahtuu kaupungin johdon kanssa ns. tilahallintoryhmässä, mikä takaa sen, että kaupungin johto sitoutuu hankkeisiin ja tätä kautta myös hallinto sidotaan niihin. Talouden ja toiminnan toteutuminen Valtuustolle on esitetty talousarvion toteutumisraportit sekä käyttötalouden että investointien osalta kahden kuukauden välein talousarvion täytäntöönpanomääräyksiä noudattaen. Tämän lisäksi on johtokunnalle raportoitu vielä tarkemmin ja kattavammin talouden ja toiminnan toteutumisesta kolmannesvuosittain laadittavilla kolmannesvuosiraporteilla. Valtuuston asettama talouden tavoite ylitettiin. 12

3.7 Ympäristötekijät Vaasan kaupunki laatii vuosittain keskitetyn ympäristötilinpäätöksen, johon Vaasan Talotoimi antaa omat toteutumansa. Vuotta 2009 koskevat luvut ovat: - jätehuolto ja roskaantuminen 219 000 - jätevero 7 000 - polttoainevero 10 000 - sähkövero 226 000 Toistaiseksi ei ole kehitetty tarkkaa menetelmää energiatehokkuusinvestointien ja sisäilmakorjausten raportoimiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa kaupungin tekemän energiansäästösopimuksen perusteella tullaan vuonna 2010 raportoimaan vuosille 1995-2007 toteutettujen energiatehokkuusinvestointien määrä. Tämän toimintakertomuksen kohdassa 3.3. tilojen ylläpito on todettu, että kosteuskorjauksiin käytettiin 0,525 milj. ja ilmanvaihdon korjaukseen 0,395 milj. eli yhteensä 0,92 milj. vuonna 2009. Näiden lisäksi Keskuskoulun vesivahingon 0,2 milj. :n kulut kuuluvat tähän kategoriaan. 13

3.8 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja tunnusluvut Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2009 1 000 Liikevaihto 27 175 Valmistus omaan käyttöön 707 Liiketoiminnan muut tuotot 122 Tuet ja avustukset kunnalta 194 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 187 Palvelujen ostot -3 279 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -3 012 Eläkekulut -744 Muut henkilösivukulut -196 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -5 602 Vuokrat -4 498 Liiketoiminnan muut kulut -135 Liikeylijäämä (-alijäämä) 5 545 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 0 Korvaus peruspääomasta -3 359 Muut rahoituskulut -1 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 185 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % 4,47 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 4,47 Voitto, % 8,04 Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto) Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Liikelaitoksen tuloslaskelmassa esitetään kaupungin ulkopuolelta sekä kaupungin muilta yksiköiltä saadut tuotot ja niille maksetut kulut. Kokonaistuottojen määrä vuonna 2009 oli 28,2 milj., josta liikevaihdon osuus oli 27,2 milj.. Liikevaihto muodostui pääosin, eli 97 prosenttisesti vuokratuloista. Suurin osa vuokratuloista tuli kaupungin yksiköiltä. Kokonaismenojen määrä oli 26,0 milj.. Vaasan Talotoimen tilikauden tulos oli 2,2 milj. ylijäämäinen. 14

3.9 Toiminnan rahoitus ja tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2009 1 000 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 5 545 Poistot ja arvonalentumiset 5 602 Korvaus peruspääomasta -3 359 Rahoitustuotot ja -kulut -1 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot -100 Investointien rahavirta Investointimenot -15 090 Rahoitusosuudet investointimenoihin 24 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 469 Toiminnan ja investointien rahavirta -6 909 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset kunnalta -31 Antolainasaamisten lisäykset muilta -14 Antolainasaamisten vähennys 19 Oman pääoman muutokset 3 619 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta 43 Saamisten muutos muilta -297 Korottomien velkojen muutos kunnalta 2 046 Korottomien velkojen muutos muilta 1 523 Rahoituksen rahavirta 6 909 Rahavarojen muutos 0 Yhdystilin saldo Saldo 31.12 2 046 Saldo 1.1 43 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 51,69 Pääomamenojen tulorahoitus, % 51,60 Kassan riittävyys, pv 21,43 Quick ratio 0,57 Current ratio 0,57 Investointien tulorahoitus, % = 100 * (Ylijäämä ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset - Tuloverot) / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * (Ylijäämä ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset - Tuloverot) / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * Yhdystilin saldo 31.12 / Kassasta maksut tilikaudella Quick ratio = (Yhdystilin saldo 31.12 + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) Current ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Yhdystilin saldo 31.12) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) 15

Rahoituslaskelmaan kootaan liikelaitoksen kaikki rahanlähteet ja rahankäyttö tilikauden aikana. Rahoituslaskelma kuvaan tilikauden liiketapahtumien vaikutusta liikelaitoksen rahavaroihin. Liikelaitoksen rahavarat sisältyvät kaupungin varoihin ja keskinäistä saatavaa/velkaa seurataan yhdystilin avulla. Toiminnan rahavirta vuonna 2009 oli 7,7 milj.. Toiminnan rahavirta osoittaa, missä määrin Vaasan Talotoimi pystyy tilikauden aikana toiminnan (käyttötalouden) avulla saamaan rahavaroja toimintaedellytysten säilyttämiseen ja perusparannusinvestointien tekemiseen. Investointien rahavirta oli 14,6 milj.. Investointien rahavirrat osoittavat sen rahavarojen käytön, jonka Vaasan Talotoimi käyttää palvelutuotannon edellytyksien järjestämiseen ja tulevan rahavirran kerryttämiseksi pitkällä aikavälillä. Summa sisältää kaupungin rahoittaman uudisinvestointien osuuden 3,62 milj.. Toiminnan ja investointien rahavirta oli yhteensä 6,9 milj. alijäämäinen. Tämä johtuu siitä, että tilikauden aikana toteutettujen peruskorjausten määrä ylittää suunnitelman mukaiset poistot. Rahoituksen rahavirta oli 6,9 milj.. Rahoituksen rahavirta osoittaa antolaina- ja muiden saamisten, toimeksiantojen varojen ja pääomien, vaihto-omaisuuden sekä oman ja vieraan pääoman muutokset tilikauden aikana. 16

3.10 Tase ja tunnusluvut TASE TARKASTELU Tase ja sen tunnusluvut VAASAN TALOTOIMI VASTAAVAA 2 009 2 009 VASTATTAVAA 2 009 2 009 avaava tase avaava tase 1000 1000 1000 1000 PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma 121 709 118 090 Muut pitkävaikutteiset menot 791 874 Tilikauden yli- / alijäämä 2 185 0 791 874 123 894 118 090 VIERAS PÄÄOMA Aineelliset hyödykkeet Lyhytaikainen Rakennukset 117 978 108 417 Saadut ennakot 5 9 Koneet ja kalusto 14 22 Ostovelat 2 115 843 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 296 1 672 Korottomat velat kunnalta 2 046 0 119 288 110 111 Muut velat 99 1 Siirtovelat 922 766 Sijoitukset 5 187 1 618 Osakkeet ja osuudet 5 741 5 741 Muut saamiset 1 389 1 364 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 129 082 119 708 7 131 7 105 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut pitkäaikaiset saamiset 987 1 220 987 1 220 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 38 49 Lainasaamiset 0 43 Siirtosaamiset 8 36 Muut saamiset 840 271 885 398 VASTAAVAA YHTEENSÄ 129 082 119 708 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuus, % 95,99 98,66 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 18,85 Kertynyt ylijäämä, 1 000 2 Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / ( Koko pääoma - Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt ylijäämä = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tase kuvaa liikelaitoksen tilinpäätöspäivän mukaista taloudellista asemaa. Tase sisältää liikelaitoksen omaisuus ja pääomaerät tilikauden lopussa. Merkittävimmät muutokset pysyvissä vastaavissa tapahtui aineellisten hyödykkeiden rakennuksissa, jotka lisääntyivät 9,6 milj.. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat vähenivät 0,4 milj.. Vaihtuvien vastaavien saamiset lisääntyivät 0,5 milj.. Vastattaviin sisältyvä oma pääoma kasvoi 5,8 milj.. Omaan pääomaan sisältyvä peruspääoma lisääntyi 3,6 milj.. Vieras pääoma kasvoi 3,6 milj.. Vieraan pääoman erä korottomat velat kunnalta, 2,0 milj. kuvaa yhdystilin velkasaldoa 31.12.2009. 17

3.11 Esitys tuloksen käsittelystä Johtokunta esittää, että tilikauden tulos 2 185 000,97 siirretään tilikauden ylijäämä tilille. 18

4. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Kaupungin talousarvio vuodelle 2009 on kirjattu Vaasan Talotoimelle tavoitteita, jotka ovat liikelaitoslautakunnan talousarvioesityksen mukaisia laskennallisesti eriytetyn liikelaitoksen tavoitteita. Nykymuotoinen liikelaitos perustettiin vasta kaupunginvaltuuston kokouksessa 10.11.2008 ja kaupungin talousarvio käsiteltiin 1.12.2008. Liikelaitosten lautakunta päätti kokouksessaan 16.12.2008 hyväksyä Vaasan Talotoimi liikelaitoksen talousarvion vuodelle 2009. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vasta 30.11.2009 Vaasan Talotoimi liikelaitoksen avaavan taseen ja merkitsi samassa kokouksessa tiedoksi kaupunginhallituksen kaavailut pelisäännöiksi, jotka astuisivat voimaan 2011. Toisin sanoen vuoden 2009 talousarvioon ei avaavan taseen lisäksi tullut muita pelisääntöjä. Aiemmin kohdassa 3. Toiminta ja talous on käsitelty omaisuuteen liittyvien tavoitteiden toteutuminen. Muita tavoitteita talousarvioon sisältyy lähinnä otsikon painopisteet 2009 alla. Näistä uuden liikelaitoksen edellyttämät toimenpiteet ja rutiinit on toteutettu ja pyritty parantamaan asiakasprosesseja. Samoin johtamisjärjestelmää on kehitetty osana liiketoimintasuunnitelman laadintaa ottaen erityisesti huomioon sisäisen valvonnan helpottamisen ja automatisoinnin. Energiansäästötoimenpiteisiin liittyen on työ- ja elinkeinoministeriön kanssa laadittu energiansäästösopimus, jonka vetovastuu on Vaasan Talotoimella. Tarpeettomia kiinteistöjä myytiin Varuskunta-alueella ja Varastokadun alueella yhteensä 11 000 m 2 edestä. 4.1 Tavoitteiden toteutuminen Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite 2009 Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma 2009 Tilikauden ylijäämä 1,2 milj.. Tuloslaskelma. Tilikauden ylijäämä 2,2 milj.. Liikeylijäämä + poistot 10,6 milj. Käyttötalouden tulos 2009. Liikeylijäämä + poistot 11,1 milj.. Toiminnalliset tavoitteet Vaasan Talotoimen liiketoimintasuunnitelma hyväksyttiin johtokunnan kokouksessa 24.6.2009. Liiketoimintasuunnitelmaan sisältyi kuvaus vuoden 2009 strategiasta neljästä näkökulmasta (asiakas, prosessit, henkilöstö, talous). Strategista suunnittelua käsittelevä päivitetty osio on käsitelty johtokunnassa 17.12.2009 ja se koskee vuotta 2010. Muut tavoitteet 2009 Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma 2009 Asiakkaan ymmärtäminen, oman toiminnan selventäminen asiakkaille. Asiakastyytyväisyyskyselyn 2009 kokonaistyytyväisyyden pisteluku kaupunkien keskiarvo. Pisteluku 3,54. (vertailuaineisto 3,35) TATUn liittäminen prosessimaiseen toimintaan, prosessien kuvaus ja hyödyntäminen toiminnassa. Työtyytyväisyys Tuloskorttien käyttöönotto. Prosessien avaamisen ja maastouttamisen jatkaminen. Työyhteisökyselyn kokonaistyytyväisyysluku 3,66. Tyks-kohtaiset ja Vaasan Talotoimen tuloskortit valmiit (jäsenneltynä toiminnan painopisteiden mukaan). Prosessityöskentelyä jatkettu aktiivisesti työryhmissä. Työyhteisökyselyn kokonaistyytyväisyysluku 3,92. 19