Living Lab palveluinnovaatioita käyttäjälähtöisesti



Samankaltaiset tiedostot
Living Lab toiminta JAMKissa Juha Ruuska

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla

Palvelumuotoilun perusteet. Terve-SOS Sami Oinonen, Hub Helsinki

Palvelumuotoiluprosessin 1. vaihe: Ymmärrä

ESIMERKKEJÄ PALVELUMUOTOILUSTA

Palvelumuotoilu(service design)

Ihmislähtöisiä innovaatioita

Mitä palvelumuotoilu mahdollistaa? Morfeus-verkostotapaaminen SimLab, Open Innovation House Anna Salmi

PALVELUMUOTOILULLA TOIMINNAN ASIAKAS- OSALLISUUS ESIIN

Kuntaliitto

Palvelujen kehittäminen yhdistyksen toimintaan

PALVELUMUOTOILU. Eeva Kangas

FixUi:n palvelumuotoilupaketit. Ota yhteyttä:

Digimyrsky ja palvelumuotoilun osallistavia menetelmiä Reetta Kerola, Hanna Yli-Korpela Maarit Heikkinen.

SUOMI-OPPAAT MATKAILUALAN AMMATTILAISET

Palvelumuotoilu. Luomme sytyttäviä palvelukokemuksia! Diak

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä

Co-Design Yhteissuunnittelu

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi

KÄYTTÄJÄLÄHTÖISYYS EI RIITÄ

Palvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä.

Palvelumuotoilu hyvinvointitilojen onnistuneessa suunnittelussa

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala VIDEO

Palvelumuotoilun perusteet ja palvelupolku. luontokeskus

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

OSALLISTUMALLA AKTIIVISIKSI ASIAKASKOKEMUKSEN JOHTAMINEN & PALVELUMUOTOILUN TYÖKALUT OSALLISUUDEN KEHITTÄMISESSÄ. Juha Ruuska, Pittala Oy

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Creative Norden. We bring culture back to business

Palvelumuotoilusta lisäarvoa yhteisön jäsenille. Pipsa Wilhelms, Yhteisökehittäjä, Kehitystuulet ky

Anne Kalliomäki. Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla Peurunka

DOB Datasta oivalluksia ja bisnestä

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Luotain - käyttäjäkokemuksen muotoilu

Käyttäjätieto konseptoinnissa. Vesa Jääskö,

Asiakkaan osallistamisen ABC

Palvelumuotoilun perusteet. kurssi 2016

Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet. Päivi Voima Senior Researcher Hanken

Sauna from Finland -konsepti 9/2009

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

Elämyksellisyyttä matkailutuotteisiin

Palvelujen konseptointi

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Kohti parempaa asiakaskokemusta palvelumuotoilun keinoin. Piia Innanen, Palvelumuotoilu Palo Oy

Palvelumuotoilu - uutta, vanhaa ja lainattua? Tuuli Mattelmäki

Palvelumuotoilu opetus- ja kasvatusalalla

Digitaalisuus palvelumuotoilussa. Annemari Auvinen Digipolku

Palvelumuotoilu, perusopinnot (25 op), Lapin yliopisto

Palvelumuotoilun työkalut

Kuinka varmistetaan hankkeelle juuri oikea määrä resurssointia? Copyright Comia Software Oy, 2015, Kaikki oikeudet pidätetään

Kuka käyttää joukkoliikennettä?

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala VIDEO

Näin kehität WAU-palveluja?

Piritta Hiltunen Sairaanhoitaja, TtM

Mitä opittiin? Service Design työpajoissa. Helena Ahola,Taina Vuorela, Päivi Aro

Yliopisto (palvelu)innovaatioiden kehittäjänä

PENTAGON DESIGN INNOVATION LABS. TILA - seminaari

Yhteiskehittäminen ja CoCo Tool Kit

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla

BLUE Vesistömatkailun digitaaliset palvelukonseptit. Virtuaaliluonto seminaari Helsinki Dr. Teemu Moilanen

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

Palvelumuotoilun ala-aste

Ideaikkuna osallistamista palvelujen muotoiluun. Marika Järvinen Istekki asiakaspäivät

Muotoiluajattelu osana yrityksen toimintaa

From selling to supporting - using customer data for the benefit of the customer

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

DOB-Datasta oivalluksia ja bisnestä valmennuskurssi. Palvelu- ja asiakaslogiikkaan perustuva liiketoimintamalli

LUENTO 3. 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3

4. Mitäpalvelumuotoilu on?

Pedamuotoilulla opintojaksosta koulutuspalvelu-tuotteeksi

KLO HELSINGIN MESSUKESKUS KEVÄTMESSUT, LEMPISAUNA-OSASTO (7F11)

Espoon Avoimen osallisuuden malli

Asiakasymmärrys. Työkalut käyttäjätiedon hankkimiseen Satu Miettinen

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Ohjelma. Avaus, Jussi Sorsimo, Culminatum Innovation, 15 min

Tervehdys hyvät maaseutumatkailuyrittäjät,

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Palvelumuotoilu. Mustio Mikko Koivisto

Mitä on crowdsourcing?

TARINNALLISTAMALLA ELÄMYKSELLISIÄ SAUNAPALVELUITA Anne Kalliomäki

SUJUVAT KÄYTTÄJÄLÄHTÖISET PALVELUT. SANOISTA TEKOIHIN Brändityöpajoista palvelumuotoiluprojekteihin

Tuloksia ja oivalluksia Markkinoiden luominen ja huoltaminen (ALIS) hankkeesta

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

TARINALLISTAMINEN Jari Nieminen

INNOCASE projekti Transfer of innovative case study approach in business education Leonardo da Vinci Programme

PALVELUMUOTOILUSTA UUTTA NÄKÖKULMAA

Asiakaslähtöisyys ja osallisuus kuntapalveluissa

Stadionista maailmanluokan elämyskeskukseksi

Käyttäjälähtöinen suunnittelu - paljon puhetta, vähän villoja?

Asiakaslähtöinen palvelumuotoilu

Yhteiskehittämisen menetelmät osana sairaalan arkea Marika Järvinen asiakaspalvelun kehittämispäällikkö Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Palvelumuotoilu osaksi joukkoliikenteen kehittämistä Liikenneviraston kokemuksia Laura Langer

Anne Kalliomäki. TARINALLISTAMALLA PAREMPIA ELÄMYSPALVELUITA! KESMA II Hämeenlinna Inkalan kartano

Koulutuksen nimi Koulutuksen kuvaus Tavoite Esitiedot Alkaa Päättyy Viim.ilm.päivä

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi

Inno-Vointi. Miten onnistua julkisen sektorin uudistamisessa? OPUS-hankkeen kick-off. Inno-Vointi

Tulevaisuuden asumisen Koklaamo

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Käyttäjäkokemuksen ulottuvuudet dppi03. Konseptointikirja sisältö pääpiirteittäin. Luotain/Mode seminaari Vesa Jääskö

Helsinki Living Lab

Transkriptio:

Living Lab palveluinnovaatioita käyttäjälähtöisesti 12.5.2011. Juha Ruuska juha.ruuska@jamk.fi

Sisältö Mitä on Living Lab? Caset Lutakko Living Lab Mitä Living Lab -konseptia voitaisiin soveltaa maaseudun kulttuuripalveluiden kehittämisessä? Käyttäjälähtöisistä menetelmistä (palvelumuotoilu)

Palveluinnovaatioita käyttäjälähtöisesti Lutakko Living Lab erikoistuu käyttäjälähtöisiin palveluinnovaatioihin - asiakas otetaan mukaan innovaatioprosesseihin Lutakon alue Jyvskylässä 2500 asukasta, 4000 opiskelijaa, 200 yritystä 500 000 vierailijaa/ v Lutakko Living Labissa oppiminen integroituu yritysten ja organisaatioiden kehitysprosesseihin Lutakon alue on kokenut valtavan muutoksen Schaumanin vaneritehdasalueesta monimuotoiseksi moderniksi alueeksi, jossa yhdistyvät asuminen, viihtyminen, matkailu, kulttuuri, koulutus ja osaamisintensiivinen yrittäjyys Erilaiset projektit: sosiaalisista businessinnovaatioihin Lutakko Living Lab on ENoLL (European network of Living Labs (under the name of HumanTech Living Lab) verkoston vaikuttava jäsenan ja Service Design Networkin jäsen (see http://www.openlivinglabs.eu/) (http://www.service-design-network.org/ )

Living Lab on käyttäjälähtöinen avoimen innovaation ekosysteemi tosi-elämän ympäristössä

Case-esimerkit ilutakko ideayhteisö Ilutakko on avoin ideayhteisö joka toimii verkossa ja sen ulkopuolella. Se on paitsi foorumi avoimeen vuorovaikutukseen sen avulla kansalaiset osallistuvat innovaatiotoimintaan ja Lutakon alueen kehittämiseen. Kansalaisten ideoille kehitetään ratkaisuja ja konsepteja palvelumuotoilun menetelmin monialaisissa opiskelijaprojekteissa. Tavoitteena on tehdä Lutakosta parempi ja viihtyisämpi paikka asua ja elää. http://www.ilutakko.fi Jyväskylän Messut Messuilla on osallistettu asiakkaita käyttäen erilaisia palvelumuotoilun menetelmiä useilla eri messuilla. Tavoitteena asiakkaiden tarpeiden parempi ymmpärtäminen ja tarpeiden implementointi olemassa olevaan palveluun. Kts. Posteri http://blogit.jamk.fi/lutakkolivinglab/files/2010/09/poster_paris.pdf Keskon unelmakauppa Ruokakesko suunnittelee K-ruokakaupan avaamista Lutakon alueelle. Projektin tavoitteena oli osallistaa paikallisia ihmisiä kehittämään paikallista ruokakauppakonseptia kertomalla omista palveluntarpeistaan. Käyttäjät ideoivat myös omaa unelmakauppaansa. Mobiilioppiminen Living Lab -ympäristössä Yhteistyöprojekti yhteistyössä paikallisen pienyrityksen Mobile Toolsin kanssa. (http://www.mobiletools.fi ). Lutakko Living Lab kehittää opiskelijoiden kanssa mobiileja oppimisympäristöjä. Living Lab konseptin integroiminen hautomotoimintaan JAMK Generaattorissa Lutakko Living Lab osallistuu aktiivisesti JAMKin innovaatiokonsepti Generaattoriin jonka avulla living lab toimintaa ja hautomotoimintaa voidaan yhdistää. Lutakko Living llab työskentelee yhteistyössä start-up yritysten kanssa pyrkien osallstamaan palveluiden loppukäyttäjiä ja käyttäjälähtöisiä menetelmiä liiketoiminnan suunnitteluprosessiin.

Story Ihminen. Ihmettele. Ideoi. Innostu. Tule mukaan luomaan Lutakkoa! ilutakko on ideayhteisö jonka tavoitteena on saada Lutakko ideoimaan ja tekemään yhdessä. ilutakko tarjoaa kaikille avoimen foorumin jossa keskustella niin verkossa kuin sen ulkopuolellakin. Tavoitteenamme on olla mukana tekemässä Lutakosta entistä elävämpi, parempi ja elämyksellisempi paikka asua, vierailla, opiskella ja tehdä töitä. Tätä varten ilutakkoa kehitetään yhdessä kaikkien asiasta kiinnostuneiden kanssa. http://www.ilutakko.fi

Hankekatsaus ilutakko ideayhteisö, http://www.ilutakko.fi Lutakko Living Labin käyttäjäyhteisö JAMKin sosiaalisen median pilotti Wordpress blogialusta Avattiin 18.2.2010 ilutakko -mahdollisuudet Käyttäjälähtöisten palvelukonseptien tuottaminen Asukkaille & Asiakkaille = oman elinympäristön parantaminen, yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin lisääminen Yrityksille = tarvelähtöistä liiketoimintaa, asiakasvuorovaikutus, TKIympäristö & asiakasvuorovaikutus Korkeakouluille & kehitysyhtiöille: TKIyhteisönä, livinglab käyttäjäyhteisönä Kaupungille: asukasvuorovaikutukseen & palvelujen tutkimus & - kehitysympäristönä

Käyttäjätiedosta konsepteiksi: Case Aikapankki Aikapankki on tarkoitettu kaikille ihmisille, jotka haluavat tarjota omaa aikaansa ja apuansa yhteisön käyttöön ja samalla saada apua omaan arkeen. IT-opiskelijat ovat pohtimassa miten aikapankkia voidaan integroida ilutakkoon. Millä eritavalla käyttäjät voivat innostua ja kiinnostua sekä aikapankista, että ilutakosta. Taustalla ajatus yhteisöllisyyden lisäämisestä ja tiedon välittämisestä.

Käyttäjäideoista konsepteiksi: Case Car park Tuotetaan ratkaisuja parkkipaikkaongelmiin Lutakossa

Case-esimerkit 2 Julkiset Palvelut Lutakko Living Lab itoteuttaa ensimmäisiä projektejaa julksissa palveluissa. Kahdessa projektissa kehitetään kulttuuripalveluita maakuntakirjaston ja tanssiopiston kanssa. Eri käyttäjäryhmien ja henkilöstön kanssa toteutettavat projektit tähtäävät kehittämissuunnitelmien ja uudenlaisten tulevaisuuden konseptien kehittämiseen Kaupunki- ja kuntakeskusten kehittäminen etnografian avulla Asiakasymmärrystä etnografisin menetelmin. 6 kaupunkikeskustaa (pieniä kaupunkeja) Keski-Suomessa osana palvelumuotoilun koulutusprosessia. Osallistujina 80 pientä palveluyritystä. Sokos Hotel Paviljonki Asiakasymmärrystä eri käyttäjäryhmissä. Asiakkaita osallistetaan uuden hotellin konseptoinnissa. Hotellin avajaiset 2012 Ravintola idea Erilaisten palvelumuotoilumenetelmien soveltamista paremman asiakasymmärryksen saamiseksi osana ravintolan konseptinuudiistusta. Lutakon tulevaisuuden palvelut Työpajasarja yhteistyössä Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän yliopiston ja kehitysyhtiö Jykesin kanssa. Tavoitteena Lutakon tulevaisuuden konseptien suunnittelu Case Keskisuomalainen / Sauna From Finland Keskisuomalaisen lukijoiden osallstaminen saunakokemusten jakamiseen. (http://www.saunafromfinland.fi/ http://www.ksml.fi/ )

Living Lab maaseudun kulttuuripalveluiden kehittämismallina? -Otetaan asukkaat ja palveluiden käyttäjät mukaan uusien konseptien kehittämistyöhön -Käyttäjäkokemukset, käyttäjäideat ja -tarpeet uusien konseptien kasvualustana -Kehittäjäekosysteemi, jossa käyttäjätieto innovaatiotoiminnan ja konseptien kehittämisen punaisena lankana ja lähtökohtana -Käyttäjäkeskeiset innovaatiomenetelmät ja arjen tarpeista kehittäminen -Palvelun tuottaja / arvoverkoston kokonaisvaltainen hahmottaminen (palvelukokemusten hahmottamisen kautta/ palvelupolku) ja toiminnallistaminen - konseptisuunnittelu ja jalkauttaminen - muutosten aikaansaaminen ja varsinaiset palveluinnovaatiot -Ekosysteemillä on oltava operaattori kehittämistä johdetaan ja fasilitoidaan -Pitkäjänteinen ja jatkuva kehittäminen : Living lab ei ole projekti vaan ympäristö jossa projektit tapahtuvat -Lutakko 0 - maaseutu 1 yhteisöllisyysetu?

Living Lab käyttäjälähtöisenä kehittämisenä - Käyttäjien ymmärryksestä uusiin konsepteihin - Käyttäjätieto toiminnallistuu kehittäjäekosysteemissä - Käyttäjätietoa tuodaan systemaattisesti operaattorin toimesta palveluntuottaja-/yritysverkostoon - Kenelle palveluja kehitetään? - Ollaanko valmiita muutoksiin? - Aito käyttäjälähtöisyyden haaste - Erilaiset tarpeet ja kulttuurin käsite - Kenelle palveluita kehitetään : kuka on asiakkaasi - Mitkä ovat käyttäjän tarpeet, minkälaiset ovat käyttäjien tämän hetkiset käyttötottumukset ja kulttuuriset käytännöt - Miten palvelut saadaan tehokkaiksi ja käyttäjälähtöisiksi yhtä aikaa - Käyttäjälähtöisistä palveluista tulevaisuuden palveluihin

Minkälaisia ovat Living Labissa käytettävät menetelmät - Tutkimusmenetelmät tuottavat erilaista tietoa käyttäjistä - Tavoitteena syvälliset identiteettitarinat, arjen käytäntöjen havaitseminen ja yhdessä tekeminen tutkimusdatasta haetaan suuntaa konseptisuunnitteluun - Objektista subjektiksi havainnoitavasta objektista kansalaisinnovaattoriksi ja toteuttajaksi - Etnografiset ja laadulliset menetelmät - Kulttuuriset käytännöt, niiden historia ja tulevaisuus - Kulttuuripalvelut kulttuurisina käytäntöinä - Käyttötottumukset ja käyttäjäprofiilit - Tulevaisuuden toimintaympäristö ja -tarpeet - Emme tarvitse asiakastietoa vaan ratkaisuja ja konsepteja erilaisiin asiakastarpeisiin

Palvelumuotoilun menetelmät ja LLL prosessi Etnografia Käyttäjäpers oonat Affinitydiagr ammi Kuvakäsikirjo itukset Animaatiot ja videot Asiantuntija analyysi Luotaimet/ asiakassafar i Sidosryhmä kartta Palvelupolku Design drivers Osallistavat työpajat Kokeilu PalveluPilotit Bodystormin g Service Blueprint Käyttäjäkokemus Discover Define Develop Deliver Learning, understanding and Finding Direction Concept creation and selecting the best Realisation, Making it happen

Mitä = Palvelumuotoilu? Palvelumuotoilu on palvelujen innovointia, suunnittelua ja kehittämistä muotoilun metodeja käyttäen Palvelukokemuksen käyttäjäkeskeinen suunnittelu Tavoitteena, että palvelu vastaa sekä käyttäjien tarpeita että palvelun tarjoajan liiketoiminnallisia tavoitteita Palvelumuotoilun tehtävät Uusien palvelujen innovointi Asikasymmärryksen lisääntyessä kehitetään täysin uusi palvelu Asiakaskokemuksen kehittäminen Kehitetään asiakaslähtöisemmin olemassa olevaa palvelua Palvelustrategian luominen Syventyneen asiakasymmäryksen pohjalta luodaan suuntaviivat palvelutarjooman kehittämiseen

Mitä = Palvelumuotoilu? Co Creation -> Asiakkaan osallistaminen lisäarvon tuottamiseksi Asiakkaan kokema lisäarvo (elämänlaatu, vapaus, elämykset) Palvelun tuottajan lisäarvo (taloudellinen) Designing Experience -> Palvelukokemuksen suunnittelu Service Design Methods = vuorovaikutusmetodeja käyttäjien ja palveluntuottaja (verkoston) kanssa

Palvelukokemuksen jäsentämisen käsitteet kontaktipisteet, palvelutuokiot ja palvelupolku Kontaktipisteiden kautta palvelu koetaan, aistitaan ja nähdään (voivat olla mainokset lehdissä, matkalippu, asiakaspalvelu.. Kontaktipisteet voidaan jakaa neljään luokkaan: tiloihin, esineisiin, prosesseihin ja ihmisiin Palvelutuokio = Yksittäinen episodi, jossa asiakas ja palvelun tuottaja ovat vuorovaikutuksessa keskenään Palvelupolku = Asiakaan palvelukokemusta voidaan kuvata polkuna, joka koostuu toistaan seuraavista palvelutuokioista. Palvelupolun rakentumiseen vaikuttaa palveluntarjoajan prosessi sekä asiakkaan valinnat

Ville saa tietoa messuista Ville suunnittelee matkaa Ville vahvistaa osallistumisensa ja varaa hotellihuoneen Ville ostaa matkaliput Ville herää, syö ja....lähtee messuille Ville saapuu hotelliin Ville saa kiitosviestin Ville viettää vapaa-aikansa ja nukkuu hotellissa Ville lähtee paluumatkalle

Luotain Itsedokumentointimetodi Käyttäjälle annetaan itsedokumentointipaketti kamera/videokamera, päiväkirja. Käyttäjä dokumentoi kokemuksiaan sovitulla tavalla. Tutkija ja käyttäjä käyvät datan läpi syvemmän ymmärryksen saamiseksi; voidaan myös ideoida ratkaisuja. Myös työpajoja voidaan järjestää.

Etnografia Tähtää kulttuurisen käytännön syvälliseen ymmärtämiseen Käytäntöjen, diskurssien ja kontekstien tutkimus Havainnointi & haastattelut Videoetnografia, valokuvaus

Käyttäjäpersoonat / -profiilit Arkkityyppejä palvelun käyttäjistä Kuvaavat käyttäjien käyttäytymistä, sosiaalisen roolin, tarpeet, motivaation, arvot ja tavoitteet Kuvataan tarinoina Auttavat pitämään yleisen käyttäjän poissa, ja valitun asiakkaan tarpeet suunnittelun lähtökohtana Tutkimusdatan perusteella voidaan rakentaa myös erityisiä palvelun käyttäjäprofiileja PaMu Kiteyttäminen Koivisto 2009

Nimi: Juha Miettinen Ammatti: Myyntipäällikkö suuressa yrityksessä Ikä: 35 Juha saa jatkuvasti sähköpostiinsa tietoa erilaisista ja alaansa liittyvistä messuista ja tapahtumista. Hän osallistuu niihin aktiivisesti. Messut ovatkin hänelle paikka, jossa hän tutustuu alan ihmisiin, kerää tietoa uusista tuotteista ja palveluista ja etsii uusia asiakkaita ja yhteystyökumppaneita. Juha viihtyy messuilla ja on läsnä jokaisena messupäivänä. Hän mielellään esittää messuja koskevia kehittämisehdotuksia.

Palvelu vs. Elämys Ero palvelun ja elämyksen välillä? Palvelu on jotakin jota joku tekee puolestasi Elämys on jotain mitä koetaan LEOn(www.leofinland.fi) määritelmän mukaan moniaistinen, positiivinen, kokonaisvaltainen, muistijäljen jättävä tunnekokemus Voi tuottaa kokijalleen henkilökohtaisen muutoskokemuksen Elämys on aina subjektiivinen kokemus ja useiden eri tekijöiden summa. LEO kehittänyt työkaluja elämystuotekehitykseen Elämyskolmio Palveluissa tavoitellaan laatua, elämyspalveluissa aitoutta Kts. Pine & Gilmore 1999. The Experience Economy. Voidaanko elämyksiä suunnitella?

Draman kaari palveluissa Aims in deep understanding of a culture (anthropology) Study of practises, discourses and contexts Observation & interviews

Palvelupilotit Palvelun pilotointi todellisessa ympäristössä Arviointi ja kehittäminen Mahdollisesti liitäntä hautomotoimintaan

Kuvakäsikirjoitus / Storyboard Konseptin rakentaminen kuvatarinan muotoon Käyttäjäkokemu ksen sisältyminen tarinaan

References and inspirations Chesbrough, Henry 2003. Open Innovation. The New imperative for Creating and Profiting from technology. Harvard Business School Press. Fornäs, Johan 1995. Cultural Theory and Late Modernity. Sage. Foucault, Michel 1969. The Archaeology of Knowledge. European network of Living Labs. http://www.openlivinglabs.eu/ Gilmore James H & Pine Joseph II 2007. Authenticity. What consumers really want. Harvard Business School Press. Johda Innovaatioita. Apilo, Tasiken & Salkari. Talentum 2007. Korkman Oskar & Arantola Heli 2009. Arki. Eväitä uuteen asiakaslähtöisyyteen. WsoyPro. Grönroos, Christian 2000. Palveluiden johtaminen ja markkinointi Hall, Stuart. Identiteetti. 1999. Vastapaino Koivisto Mikko & Miettinen Satu (toim.) 2009. Designing services with innovative methods Koivisto Mikko 2009. Lectures on Service Design @ Aalto university Mattelmäki, Tuuli 2006. Design Probes. Teknologiateollisuus. Moritz, Stefan 2005. Practical access to Service Design. http://stefan-moritz.com Surowiecki James 2004. The wisdom of the crowds. Von Hippel, Eric 2005. Democratizing innovation. MIT Press.

Kiitos! Juha Ruuska Lic. Phil, Project co-ordinator Lutakko Living Lab / Human Tech Living Lab School of Business and Services Management JAMK University of Applied Sciences Piippukatu 3, FI-40100 Jyväskylä, Finland Phone +358 40 595 0482 juha.ruuska@jamk.fi ( mailto:juha.ruuska@jamk.fi ) http://www.jamk.fi/livinglab http://www.ilutakko.fi http://blogit.jamk.fi/lutakkolivinglab/