YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 400 kv johtohankkeesta LOVIISA HIKIÄ (HAUSJÄRVI)
TIIVISTELMÄ Hankkeen perustelut ja kuvaus Eduskunta vahvisti 24.5.2002 valtioneuvoston tammikuussa 2002 tekemän periaatepäätöksen siitä, että uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen Teollisuuden Voima Oy:n hakemuksen mukaisesti on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Periaatepäätöksen mukaan laitosyksikkö on sähköteholtaan suuruusluokkaa 1 000 1 600 MW. Se sijoitetaan joko Loviisan tai Olkiluodon ydinvoimalaitospaikalle. Johtojen ympäristövaikutusten arviointi käynnistettiin keväällä 2003 eduskunnan periaatepäätöksen perusteella sekä Loviisan että Olkiluodon sijoituspaikkaa koskien. Teollisuuden Voima Oy teki lokakuussa 2003 päätöksen uuden ydinvoimalaitosyksikön sijoittamisesta Eurajoen Olkiluotoon. Tästä päätöksestä huolimatta on järkevää viedä jo pitkälle valmisteltu YVA-prosessi loppuun suunnitellussa laajuudessaan. Kaakkois-Suomen alue on nykyisellään sähkön tuotannon suhteen selvästi ylijäämäinen ja sähkön siirtokapasiteetti alueelta muualle kantaverkkoon on jo suurelta osin käytössä. Tulevaisuudessa on hyvin ilmeistä, että Kaakkois-Suomen alueelle tullaan rakentamaan uutta sähkön tuotantokapasiteettia tavanomaisten voimalaitosten uusimisten lisäksi. Tällöin alueen kantaverkon siirtokykyä joudutaan vahvistamaan uudella voimajohdolla. YVA-menettelyn jälkeen valittava voimajohtoreitti esitetään merkittäväksi alueen maakuntakaavoihin. Uusi 400 kv voimajohto on suunniteltu tehtäväksi Loviisasta Hikiään osittain nykyisten johtojen rinnalle sekä nykyisiä pylväsrakenteita ja johtoalueita hyväksikäyttäen. Lisäksi selvitetään johtojärjestelyjä nykyiseen verkkoon Loviisan voimalaitokselta pohjoiseen lähtevissä johdoissa 14 kilometrin matkalla Länsisalmi Kymi-johdolle saakka. Pernajan ja Orimattilan välillä suunniteltu voimajohto sijoittuu uuteen maastokäytävään. Suunniteltu voimajohtoreitti sijoittuu Artjärven, Hausjärven, Kärkölän, Lapinjärven, Liljendalin, Loviisan, Myrskylän, Mäntsälän, Orimattilan, Pernajan ja Ruotsinpyhtään kuntien alueille. Ohjeellinen voimajohtoreitti on merkitty pääosin seutukaavoihin. Niiltä osin kun johtoreitti ei ole nykyisten johtojen rinnalla, selvitetään, onko perusteltua poiketa seutukaavoissa olevista varauksista. Uuden voimajohdon pituus on noin 110 kilometriä. Ympäristövaikutusten arviointimenettely Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä edellyttää arviointimenettelyn soveltamista jännitteeltään vähintään 220 kv ja vähintään 15 kilometrin pituisissa voimajohtohankkeissa. Ympäristövaikutusten arviointimenettely jakautuu ohjelma- ja selostusvaiheisiin. YVA-menettelyn ensimmäisessä vaiheessa laadittiin arviointiohjelma eli YVA-ohjelma. Se on työohjelma siitä, mitä vaikutuksia arviointimenettelyn yhteydessä selvitetään ja miten selvitykset tehdään. Lisäksi arviointiohjelma sisältää tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista, suunnittelun aikataulusta sekä tiedottamisen järjestämisestä. Arviointityön tulokset on koottu tähän arviointiselostukseen. Arviointiselostuksessa esitetään eri vaihtoehtojen ympäristövaikutukset, vaihtoehtojen vertailu, arvioinnissa käytetty aineisto lähdeviitteineen, arviointimenetelmät sekä yhteenveto vaikutuksista. Lisäksi selostuksessa kuvataan arviointiin liittyvät epävarmuustekijät sekä haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuudet. Arviointiselostus asetetaan nähtäville enintään kahden kuukauden ajaksi. Yhteysviranomainen pyytää tarvittavat lausunnot asianosaisilta, ja muilla intressiryhmillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä yhteysviranomaisena toimivalle Uudenmaan ympäristökeskukselle arviointiselostuksen nähtävilläoloaikana. Yhteysviranomainen kokoaa arviointiselostuksesta annetut lausunnot ja mielipiteet ja antaa niiden perusteella oman lausuntonsa viimeistään kahden kuukauden kuluttua nähtävilläolon päättymisestä. Arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto otetaan huomioon päätöksenteossa ja lupaharkinnassa. YVA-menettely on avoin prosessi, johon asianosaisilla ja muilla intressiryhmillä on mahdollisuus osallistua. Kansalaiset voivat osallistua hankkeeseen esittämällä mielipiteensä ja näkemyksensä yhteysviranomaisen, Fingrid Oyj:n tai konsultin edustajille. Vuoropuhelun keskeisenä tavoitteena on eri osapuolten näkemysten kokoaminen. Mielipiteitä kirjattiin mm. yleisötilaisuuksissa sekä puhelimitse ja kirjallisesti saapuneen palautteen kautta.
Tutkitut reittivaihtoehdot Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan voimajohtoreittiä Loviisasta Hausjärven Hikiään. Suunniteltu johtoreitti sijoittuu osittain nykyisten johtojen rinnalle tai samaan maastokäytävään. Pernajan ja Orimattilan välillä voimajohto sijoittuu uuteen maastokäytävään. Tällä välillä tarkastellaan kahta johtoreittivaihtoehtoa ja lisäksi yhtä alavaihtoehtoa. Loviisan ja Länsisalmi Kymi-johdon välisellä alueella suunniteltu voimajohto sijoitetaan osittain nykyisiin pylväisiin. Lisäksi Länsisalmi Kymi-johto tuodaan sisään Loviisaan 2x400 kv yhteispylväässä. Johto sijoittuu nykyisten johtojen länsipuolelle ja vaatii lisää johtoaluetta 22 32 metriä. Valtatie 7 ja Länsisalmi Kymi 400 kv -johdon välisellä matkalla voimajohdot sijoittuvat uuteen 69 metriä leveään johtokäytävään. Pernajalta Orimattilaan voimajohto sijoittuu uuteen maastokäytävään. Uuden johtokadun leveys on 36 metriä. Lapinjärven Käkikoskella voimajohtoreitti haarautuu kahteen tarkasteltavaan reittivaihtoehtoon: Vaihtoehto A sijoittuu Käkikoskelta Heinsuolle, jossa se yhtyy nykyiseen 2x110 kv johtokatuun. Heinsuolta Hikiään ulottuva nykyinen 2x110 kv johto on tarkoitus purkaa pois ja uusi voimajohto on suunniteltu rakennettavaksi purettavan johdon paikalle. Sijoittamalla 400 kv ja 110 kv voimajohdot samoihin pylväisiin johtokadun leveys pysyy ennallaan. Yhteispylväät ovat noin 10 15 metriä nykyisiä pylväitä korkeampia. Vaihtoehto B sijoittuu Käkikoskelta Marttilaan, jossa se yhtyy nykyiseen 2x110 kv johtokatuun. Lisäksi tutkitaan alavaihtoehtoa, jossa vaihtoehto B yhtyy nykyiseen 2x110 kv johtokatuun Huhdanojan itäpuolella. Yleiskartta.
0-vaihtoehto 0-vaihtoehto eli johdon rakentamatta jättäminen tässä vaiheessa on mahdollista, koska Teollisuuden Voima Oy teki lokakuussa 2003 päätöksen uuden ydinvoimayksikön sijoittamisesta Eurajoen Olkiluotoon. Johtohanke tulee tarpeelliseksi mikäli Kaakkois-Suomen alueelle rakennetaan muuta merkittävää uutta voimantuotantoa, uusia tuontiyhteyksiä tai laajennetaan nykyisiä laitoksia tai yhteyksiä. Tällöin suunniteltavan hankkeen tarpeellisuuden ratkaisee lopullisesti Energiamarkkinavirasto sähkömarkkinalain mukaisessa rakentamislupakäsittelyssä (sähkömarkkinalaki 18 ). Energiamarkkinavirasto joutuu rakentamislupaa ratkaistessaan arvioimaan 0-vaihtoehdon mahdollisuuden sähkömarkkinoiden toimivuuden perusteella. Jos voimajohto ei ole tarpeellinen, virasto ei myönnä voimajohdolle rakentamislupaa. Merkittävimmät ympäristövaikutukset Tässä hankkeessa ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan suunnitellun voimajohdon aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ympäristöön. Arvioinnissa on tarkasteltu sekä voimajohdon rakentamisen että käytön aikaisia vaikutuksia. Lähtötiedot on koottu uusimmista tutkimuksista ja selvityksistä. Lähtötietoja on täydennetty YVA-menettelyn aikana mm. keskustelemalla kuntien kaavoituksesta ja ympäristöasioista vastaavien viranomaisten kanssa. Vaikutusten arviointi perustuu asiantuntijoiden arvioihin eri johtovaihtoehtojen vaikutuksista. Maankäyttö ja elinkeinotoiminta Voimajohdon rakentamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia kaavoitukseen ja maankäyttöön. Uusien maastokäytävien kohdalla kuntien kaavoitettua aluetta on Lapinjärvellä ja Orimattilassa. Koskenkylänjokilaakson osayleiskaavassa voimajohtolinjaus on huomioitu. Länsi-Orimattilan yleiskaavaan ei ole merkitty voimajohtoreitin vaihtoehtoa B eikä sen alavaihtoehtoa. Voimajohtoreitti sivuaa osayleiskaavan kyläalueen rajausta Mallusjärvellä. Vaikutukset maa- ja metsätalouteen ovat kokonaisuutena merkittäviä, erityisesti kun voimajohto rakennetaan uuteen maastokäytävään. Menetykset maa- ja metsätaloudessa ovat suurempia vaihtoehdossa B, sillä siinä reitti kulkee pisimpään uudessa maastokäytävässä. Hankkeen vaikutukset painottuvat metsätalouteen vaihtoehdossa A, sillä pellot ovat tällä osuudella melko pienialaisia. Johdosta aiheutuvat menetykset korvataan lunastuslain mukaisella lunastusmenettelyllä. Ihmisten elinolot ja viihtyvyys Voimajohdon rakentaminen koetaan haittana etenkin seuduilla, joissa aiempia voimajohtoja ei ole ja linjaus kulkee asutuksen tuntumassa. Vaihtoehto A kulkee Artjärven Hauksuon kohdalta lähes asumattomassa suo- ja kalliomaisemassa liittyen Heinsuolla jo olemassa olevaan johtokatuun. Vaihtoehto B kulkee paikallisesti arvokkaan peltomaiseman halki Pakaassa ja halkoo Mallusjärven pohjoispuolella kylä- ja viljelymaisemaa. Alueella on maanviljelyä, ympärivuotista asutusta ja kesäasutusta. Lisäksi vaihtoehto B:lle on Orimattilan kunta kohdistanut asuinalueiden rakentamissuunnitelmia Mallusjärven läheisyyteen. Heinsuolta Hikiään nykyinen voimajohto puretaan ja uusi johto rakennetaan olemassa olevaan maastokäytävään. Tällä jaksolla mahdolliset muutokset sähkö- ja magneettikenttien voimakkuudessa saattavat aiheuttaa lisääntyvää huolta voimajohtojen lähellä asuvilla. Sähkö- ja magneettikentän pelon lisääntymisen vaikutuksia on vaikea arvioida. Vaihtoehto A sisältää vähemmän haitallisia vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kuin vaihtoehto B. Virkistykseen ja ulkoiluun kohdistuvat vaikutukset ovat vähäisiä, eikä vaihtoehdoilla ole merkittävää eroa. Maisema ja kulttuuriperintö Voimajohdot koetaan lähes poikkeuksetta maisemalliseksi haitaksi. Etenkin avoimilla alueilla kookkaat pylväät erottuvat maisemassa kauas. Tasaisessa metsäisessä maastossa ne pääasiassa häipyvät puiden suojaan. Lähimaisemassa leveät johtoaukeat muuttavat merkittävästi maisemaa ja näkymiä, joten pylväiden esteettinen haitta korostuu. Voimajohtopylväiden sijainnilla maisemassa onkin suuri merkitys haitallisuuden kokemisessa. Kaukomaisemassa voimajohdon pylväsrakenteet näkyvät. Loviisasta Lapinjärven Käkikoskelle voimajohto sijoittuu suurimmaksi osaksi metsäiseen maastoon ja kulkee vain paikoitellen avoimessa peltomaisemassa.
Vaihtoehto A sijoittuu uuteen maastokäytävään Orimattilan Heinsuolle asti, jossa voimajohto liittyy olemassa olevaan johtokatuun. Voimajohto sijoittuu uudessa maastokäytävässä pääasiassa metsäisille selänteille, jolloin sen maisemalliset vaikutukset ovat vähäisiä. Orimattilan Mallusjoella voimajohdon vaihtoehto B halkoo valtakunnallisesti arvokasta Porvoonjokilaakson maisemaa ja rikkoo alueen maisemallista yhtenäisyyttä ja heikentää sen arvoa. Maiseman kannalta vaihtoehdon A vaikutukset ovat vähäisempiä kuin vaihtoehdon B, sillä vaihtoehto A sijoittuu suurimmaksi osaksi metsäiseen maastoon eikä erotu juurikaan maisemasta. Vaihtoehto A kulkee myös lyhyemmän matkaa uudessa maastokäytävässä, joten maisemahaitat rajoittuvat pienemmälle alueelle. Luonnonolot Voimajohdon rakentaminen aiheuttaa aina pysyvän muutoksen luonnonoloihin. Haitan merkittävyys vaihtelee sen mukaan tuleeko uusi voimajohto luonnontilaisille alueille vai tehokkaassa talouskäytössä oleville alueille. Suunnitellun voimajohdon ja sen vaihtoehtojen sijaintialueilta löytyi yksi maakunnallisesti ja neljä paikallisesti arvokasta luontokohdetta. Voimajohdolle on esitetty kaksi vaihtoehtoa, jotka haarautuvat Lapinjärven Käkikosken pohjoispuolelta. VE B:n vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ovat todennäköisesti merkittävämpiä kuin VE A:n, koska VE B:n kohdalla on useampi luontokohde ja uuden, raivattavan maastokäytävän pituus on lähes kaksinkertainen verrattuna VE A:han. VE B:n alavaihtoehdon kohdalla ei ole arvokkaita luontokohteita, joten alavaihtoehdon valinta vähentäisi VE B:n haitallisia luontovaikutuksia. Yksi paikallisesti arvokas kohde säästyisi ja uutta raivattavaa maastokäytävää olisi noin kolme kilometriä vähemmän valittaessa alavaihtoehto VE B. Johtopäätökset 400 kv voimajohdon ympäristövaikutukset eivät ole kovin merkittäviä, jos voimajohto rakennetaan riittävän kauas asutuksesta, arvokkaista luontokohteista ja maisema-alueista. Uuteen maastokäytävään rakennettava johto voidaan suunnitella siten, että keskeiset arvokohteet voidaan kiertää. Toisaalta uusi maastokäytävä merkitsee metsäalueiden pirstoutumista. Tämän hankkeen vaikutuksissa on keskeistä se, että merkittävimmät vaikutukset keskittyvät suurelta osin Orimattilan alueelle, jossa voimajohdon vaihtoehto B sijoittuu täysin uuteen maastokäytävään. Suunniteltu voimajohto halkoo Porvoonjokilaakson valtakunnallisesti arvokasta maisemaa rikkoen alueen maisemallista yhtenäisyyttä ja heikentäen sen arvoa. Orimattilassa sijaitsevat myös mm. Pakaan ja Männistönkulman kylät, joissa on asutusta voimajohdon läheisyydessä ja alueilla on myös maisemallista arvoa. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen korostuvat erityisesti Hikiässä, jossa suunniteltu voimajohto sijoittuu nykyiselle johtoalueelle ja lähelle asutusta. Mallusjärven pohjoispuolella vaihtoehto B kulkee myös asutuksen keskellä pelto- ja kylämaisemassa. Myös nykyisen 2x110 kv voimajohdon molemmin puolin on runsaasti asutusta, erityisesti Huhdanojan ympäristössä. Arvioinnin kuluessa otettiin mukaan tarkasteluun vaihtoehdon B alavaihtoehto, jossa voimajohto yhtyy nykyiseen 2x110 kv johtokatuun Huhdanojan itäpuolella. Alavaihtoehdolla vältetään asutukseen kohdistuvia haittoja erityisesti Mallusjärven pohjoispuolella. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten kannalta vaihtoehto A sisältää vähemmän haitallisia vaikutuksia kuin vaihtoehto B. Haitan merkittävyys luonnonoloihin vaihtelee sen mukaan, rakennetaanko uusi voimajohto luonnontilaisille alueille vai tehokkaassa talouskäytössä oleville alueille. Kokonaisuudessaan suunnitellun voimajohdon eri vaihtoehtojen kohdalle jää viisi luonnoltaan arvokasta aluetta, joihin johto aiheuttaa lieviä haitallisia vaikutuksia. Vaihtoehdon B vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ovat todennäköisesti merkittävämpiä kuin vaihtoehdon A, sillä vaihtoehdon B kohdalla on useampi luontokohde ja uuden, raivattavan maastokäytävän pituus on lähes kaksinkertainen verrattuna vaihtoehtoon A. Arvioinnissa ei ole tullut esiin kovin merkittäviä haitallisia vaikutuksia, vaan kaikki arviointiselostuksessa esitetyt vaihtoehdot ovat ympäristövaikutuksiltaan toteuttamiskelpoisia. Luontovaikutusten mahdollinen tarkentaminen tulee ajankohtaiseksi reittitutkimuksen yhteydessä. Tarvittaessa voidaan tehdä tarkempi luontoinventointi ennen rakentamista erityisen herkissä ja arvokkaissa luontokohteissa.
8 400 kv voimajohto Loviisa Hikiä (Hausjärvi) SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 4 1 HANKKEEN KUVAUS JA PERUSTEET... 10 1.1 Hankkeen perustelut... 10 1.2 Hankkeen kuvaus ja suunnitteluperiaatteet... 10 1.3 Hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset... 10 1.4 Liittyminen muihin hankkeisiin... 11 1.5 Arvioinnin tekijät... 11 2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY... 12 2.1 Arviointimenettelyn sisältö... 12 2.2 Arviointimenettelyn osapuolet... 13 2.3 Tiedottaminen ja kansalaisten osallistuminen... 13 3 TUTKITUT VAIHTOEHDOT...16 3.1 Alustavat reittivaihtoehdot ja niiden karsinta... 16 3.2 0-vaihtoehto... 17 3.3 Tutkitut reittivaihtoehdot... 17 4 ARVIOINNIN RAJAUS... 22 4.1 Lähtötiedot ja käytetyt menetelmät... 22 4.2 Arvioidut ympäristövaikutukset... 22 4.3 Epävarmuustekijät... 23 5 VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN JA ELINKEINOTOIMINTAAN... 24 5.1 Kaavoitustilanne... 24 5.2 Vaikutukset maa- ja metsätalouteen... 28 5.3 Vaikutukset virkistys- ja ulkoilualueisiin... 28 5.4 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu... 29 Pohjakartat: Genimap Oy, Lupa L5011/03 Maanmittauslaitos, Lupanro 517/MYY/03
400 kv voimajohto Loviisa Hikiä (Hausjärvi) SISÄLLYSLUETTELO 9 6 VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA HYVINVOINTIIN... 30 6.1 Vaikutukset asumiseen ja viihtyisyyteen... 30 6.2 Voimajohtojen aiheuttamat sähkö- ja magneettikentät... 36 6.3 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu... 37 7 VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIPERINTÖÖN... 40 7.1 Nykytilanne... 40 7.2 Vaikutukset maisemaan...42 7.3 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu... 46 8 VAIKUTUKSET LUONNONOLOIHIN... 47 8.1 Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen... 47 8.2 Vaikutukset arvokkaisiin luontokohteisiin... 48 8.3 Vaikutukset direktiivi- ja uhanalaisiin lajeihin... 51 8.4 Vaikutusten lieventäminen...53 8.5 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu... 53 9 KESKEISET VAIKUTUKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 54 9.1 Keskeiset ympäristövaikutukset... 54 9.2 Haitallisten vaikutusten lieventämiskeinot... 56 9.3 Johtopäätökset... 58 9.4 Vaikutusten seuranta ja jatkosuunnittelu... 58 LÄHTEET... 59 LIITTEET... 61 Liite 1 Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta Liite 2 Loviisa Hikiä-voimajohdon luontoselvitys
10 400 kv voimajohto Loviisa Hikiä (Hausjärvi) HANKKEEN KUVAUS JA PERUSTEET 1 HANKKEEN KUVAUS JA PERUSTEET 1.1 Hankkeen perustelut Eduskunta vahvisti 24.5.2002 valtioneuvoston tammikuussa 2002 tekemän periaatepäätöksen siitä, että uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen Teollisuuden Voima Oy:n hakemuksen mukaisesti on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Periaatepäätöksen mukaan laitosyksikkö on sähköteholtaan suuruusluokkaa 1 000 1 600 MW. Se sijoitetaan joko Loviisan tai Olkiluodon ydinvoimalaitospaikalle. Uuden yksikön rakentamisesta Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitospaikoille on tehty ympäristövaikutusten arvioinnit 1990-luvun lopulla. Johtojen ympäristövaikutusten arviointi käynnistettiin keväällä 2003 eduskunnan periaatepäätöksen perusteella sekä Loviisan että Olkiluodon sijoituspaikkaa koskien. Teollisuuden Voima Oy teki lokakuussa 2003 päätöksen uuden ydinvoimalaitosyksikön sijoittamisesta Eurajoen Olkiluotoon. Tästä päätöksestä huolimatta on järkevää viedä jo pitkälle valmisteltu YVA-prosessi loppuun suunnitellussa laajuudessaan. Kaakkois-Suomen alue on nykyisellään sähkön tuotannon suhteen selvästi ylijäämäinen ja sähkön siirtokapasiteetti alueelta muualle kantaverkkoon on jo suurelta osin käytössä. Tulevaisuudessa on hyvin ilmeistä, että Kaakkois-Suomen alueelle rakennetaan uutta sähkön tuotantokapasiteettia tavanomaisten voimalaitosten uusimisten lisäksi. Tällöin alueen kantaverkon siirtokykyä joudutaan vahvistamaan uudella voimajohdolla. YVA-menettelyn jälkeen valittava voimajohtoreitti esitetään merkittäväksi alueen maakuntakaavoihin. Fingrid Oyj tarkastelee kantaverkon vahvistamistarpeita kokonaisuutena ottaen mahdollisimman pitkälle huomioon myös tulevaisuuden sähkönsiirtotarpeiden kehittymisen. Vahvistamistarkastelujen keskeisinä lähtökohtina ovat sähkömarkkinalain yhtiölle asettamat Suomen sähköverkon järjestelmävastuu ja kehittämisvelvoite, samoin kuin sähkön laadun ylläpitäminen korkeana. 1.2 Hankkeen kuvaus ja suunnitteluperiaatteet Uusi 400 kv voimajohto on suunniteltu tehtäväksi Loviisasta Hikiään osittain nykyisten johtojen rinnalle sekä nykyisiä pylväsrakenteita ja johtoalueita hyväksikäyttäen. Lisäksi selvitetään johtojärjestelyjä nykyiseen verkkoon Loviisan voimalaitokselta pohjoiseen lähtevissä johdoissa 14 kilometrin matkalla Länsisalmi Kymi-johdolle saakka. Pernajan ja Orimattilan välillä suunniteltu voimajohto sijoittuu uuteen maastokäytävään. Suunniteltu voimajohtoreitti sijoittuu Artjärven, Hausjärven, Kärkölän, Lapinjärven, Liljendalin, Loviisan, Myrskylän, Mäntsälän, Orimattilan, Pernajan ja Ruotsinpyhtään kuntien alueille (kuva 1). Ohjeellinen voimajohtoreitti on merkitty pääosin seutukaavoihin. Niiltä osin kun johtoreitti ei ole nykyisten johtojen rinnalla, on selvitetty, onko perusteltua poiketa seutukaavoissa olevista varauksista. Uuden voimajohdon pituus on noin 110 kilometriä. Valtioneuvoston hyväksymän valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat hankkeita, joilla on aluerakenteen, alueiden käytön taikka liikenne- tai energiaverkon kannalta laajempi kuin maakunnallinen merkitys (Maankäyttö- ja rakennuslaki 22 ). 1.3 Hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset Ennen hankkeen mahdollista toteuttamista Fingrid Oyj hakee sähkömarkkinalain (386/1995) mukaista rakentamislupaa Energiamarkkinavirastolta. Lupa-anomukseen liitetään ympäristövaikutusten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisena toimivan Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto. Fingrid Oyj hakee lunastuslain mukaista lunastuslupaa kauppa- ja teollisuusministeriöltä, jos hanke päätetään toteuttaa. Lupahakemukseen liitetään lain edellyttämät selvitykset, kuten ympä-
400 kv voimajohto Loviisa Hikiä (Hausjärvi) HANKKEEN KUVAUS JA PERUSTEET 11 ristövaikutusten arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto. Valtioneuvosto tekee myöhemmin päätöksen lunastusluvan myöntämisestä. 1.4 Liittyminen muihin hankkeisiin Suunnitellun voimajohdon läheisyyteen on alustavasti suunniteltu maakaasun rinnakkaisputkea Kymijoen ja Mäntsälän välille. Rinnakkaisputki risteäisi vaihtoehtoja A ja B Orimattilan alueella. Mäntsälän pohjoispuolella nykyinen 2x110 kv voimajohto ylittää Lahden moottoritien, jonka kanssa samaan maastokäytävään rakennetaan parhaillaan oikorataa Kerava Lahti. 1.5 Arvioinnin tekijät Hankkeesta vastaavan Fingrid Oyj:n edustajina toimivat ympäristöpäällikkö Ritva Laine ja asiantuntija Jorma Sintonen. Yhteysviranomaisen edustajana toimii ylitarkastaja Jorma Jantunen Uudenmaan ympäristökeskuksesta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn on tehnyt konsulttityönä Sito-konsultit Oy. Arviointimenettelystä on vastannut ins. (AMK) Tiina Kähö ja projektisihteerinä toiminut FM Keijo Koskinen. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja hyvinvointiin on arvioinut VTM Maarit Wiik, vaikutukset maankäyttöön FM Taina Klinga ja maisemavaikutukset maisema-arkkitehti yo. Niina Meronen. Luonnonoloihin kohdistuvat vaikutukset on arvioinut Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, jossa vastuuhenkilönä on toiminut FM Markku Nironen. FM Keijo Koskinen on vastannut raportin teemakartoista. Kuva 1. Selvitettävien voimajohtoreittien sijainti.
12 400 kv voimajohto Loviisa Hikiä (Hausjärvi) YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY 2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY 2.1 Arviointimenettelyn sisältö Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä edellyttää arviointimenettelyn soveltamista jännitteeltään vähintään 220 kv ja vähintään 15 kilometrin pituisissa voimajohtohankkeissa. Ympäristövaikutusten arviointimenettely jakautuu kahteen päävaiheeseen: Arviointiohjelma YVA-menettelyn ensimmäisessä vaiheessa laadittiin arviointiohjelma eli YVA-ohjelma. Se on työohjelma siitä, mitä vaikutuksia arviointimenettelyn yhteydessä selvitetään ja miten selvitykset tehdään. Lisäksi arviointiohjelma sisältää tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista, suunnittelun aikataulusta sekä tiedottamisen järjestämisestä. Yhteysviranomaisena toimiva Uudenmaan ympäristökeskus tiedotti valmistuneesta arviointiohjelmasta, ja se asetettiin nähtäville 7.4. 5.6.2003 väliseksi ajaksi. Nähtävilläoloaikana kansalaisilla oli mahdollisuus vaikuttaa arviointiin esittämällä mielipiteensä tai muistutuksensa yhteysviranomaiselle. Arviointiohjelmasta jätettiin yhteysviranomaiselle yhteensä 23 lausuntoa ja mielipidettä. Lausuntojen ja mielipiteiden perusteella yhteysviranomainen antoi ohjelmasta oman lausuntonsa 30.6.2003. Yhteysviranomaisen lausunto on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 1. Lausunnossa esitettiin seuraavat tarkennukset: on syytä mahdollisimman tarkoin selvittää osallisille mistä heidän on missäkin vaiheessa syytä lausua, palautelomakkeita on syytä kehittää niin, että niistä selviää mihin alueeseen muistutukset kohdistuvat, mikäli liito-oravan lisäksi muista EY:n luontodirektiivin liitteen IV a lajien esiintymisestä saadaan tietoa, on ne syytä selvittää arviointimenettelyn kuluessa ja arvioinnin jälkeen tietoon tulleiden esiintymien osalta myöhemmissä suunnitteluvaiheissa, karsinnan perustelut ovat riittävät eikä muita vaihtoehtoja tarvitse ottaa mukaan ympäristövaikutusten arviointiin, arviointiselostuksessa on syytä vastata mahdollisimman selkeästi lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyihin kysymyksiin ja huoliin ja mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon niissä esitetyt seikat. Lausunnoissa ja mielipiteissä korostuivat erityisesti uuden maastokäytävän osuudella asutukseen ja maisemaan kohdistuvat vaikutukset. Asutukseen ja terveyteen kohdistuviin vaikutuksiin kiinnitettiin huomiota erityisesti voimajohdon läheisyydessä asuvien kansalaisten kannanotoissa. Arviointiselostus Arviointityön tulokset on koottu tähän arviointiselostukseen. Arviointiselostuksessa esitetään eri vaihtoehtojen ympäristövaikutukset, vaihtoehtojen vertailu, arvioinnissa käytetty aineisto lähdeviitteineen, arviointimenetelmät sekä yhteenveto vaikutuksista. Lisäksi selostuksessa kuvataan arviointiin liittyvät epävarmuustekijät sekä haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuudet. Arviointiselostuksen valmistumisesta tiedotetaan samalla tavoin kuin arviointiohjelmasta. Yhteysviranomainen pyytää tarvittavat lausunnot asianosaisilta, ja muilla intressiryhmillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä yhteysviranomaisena toimivalle Uudenmaan ympäristökeskukselle arviointiselostuksen nähtävilläoloaikana. Yhteysviranomainen kokoaa arviointiselostuksesta annetut lausunnot ja mielipiteet ja antaa niiden perusteella oman lausuntonsa viimeistään kahden kuukauden kuluttua nähtävilläolon päättymisestä. Arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto otetaan huomioon päätöksenteossa ja lupaharkinnassa.
400 kv voimajohto Loviisa Hikiä (Hausjärvi) YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY 13 2.2 Arviointimenettelyn osapuolet Hankevastaavana toimii Fingrid Oyj ja yhteysviranomaisena Uudenmaan ympäristökeskus. YVAkonsulttina on toiminut Sito-konsultit Oy. Hankkeen YVA-menettelyä varten on perustettu sidosryhmä, johon kutsuttiin: Uudenmaan ja Hämeen ympäristökeskukset Uudenmaan, Hämeen, Päijät-Hämeen ja Itä- Uudenmaan liitot Hausjärven kunta, Kärkölän kunta, Artjärven kunta, Lapinjärven kunta, Liljendalin kunta, Mäntsälän kunta, Myrskylän kunta, Orimattilan kaupunki, Ruotsinpyhtään kunta, Pernajan kunta ja Loviisan kaupunki Porvoon museo, Lahden kaupunginmuseo, Kymenlaakson maakuntamuseo ja Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo Museovirasto Suomen ympäristökeskus Uudenmaan luonnonsuojelupiiri Etelä-Suomen lääninhallitus Teollisuuden Voima Oy Paikallisten metsäkeskusten ja sähkölaitosten edustajat Fingrid Oyj:n ja konsultin edustajat. Ryhmä kokoontui kerran arviointiohjelman ja kerran arviointiselostuksen laatimisen aikana. 2.3 Tiedottaminen ja kansalaisten osallistuminen YVA-menettely on avoin prosessi, johon asianosaisilla ja muilla intressiryhmillä on mahdollisuus osallistua. Kansalaiset voivat osallistua hankkeeseen esittämällä mielipiteensä ja näkemyksensä yhteysviranomaisen, Fingrid Oyj:n tai konsultin edustajille. Vuoropuhelun keskeisenä tavoitteena on eri osapuolten näkemysten kokoaminen. Mielipiteitä kirjattiin mm. yleisötilaisuuksissa sekä puhelimitse ja kirjallisesti saapuneen palautteen kautta. Arviointiohjelman laatimisen käynnistyttyä järjestettiin 3. 6.3.2003 tiedotustilaisuudet Orimattilassa, Hausjärvellä ja Pernajassa. Tilaisuuksissa kansalaisilla oli mahdollisuus tutustua ohjelman sisältöön ja alustaviin reittivaihtoehtoihin sekä esittää näkemyksiään ja mielipiteitään hankesuunnitelmasta ja ympäristövaikutusten arvioinnista. Yhteysviranomainen tiedotti arviointiohjelman valmistumisesta kuuluttamalla siitä hankkeen vaikutusalueen lehdissä. Arviointiohjelma oli nähtävillä 7.4. 5.6.2003 seuraavissa paikoissa: Artjärvi: tekninen toimisto ja kunnan kirjasto Hausjärvi: kunnanvirasto ja Hikiän kirjasto Kärkölä: kunnanvirasto ja kunnan kirjasto Lapinjärvi: kunnantalo (yhteispalvelupiste) ja Porlammin kirjasto Liljendal: kunnantoimisto ja Liljendalin pääkirjasto Loviisa: raatihuone (kaupungin ilmoitustaulu) ja Loviisan kirjasto Mäntsälä: kunnantalo ja pääkirjasto Myrskylä: kunnanvirasto ja kunnan kirjasto Pernaja: kunnanvirasto ja kunnan kirjasto Orimattila: vanha valtion virastotalo ja Orimattilan kirjasto Ruotsinpyhtää: kunnantoimisto ja Tesjoen kirjasto. Arviointiselostuksen laatimisen käynnistyttyä järjestettiin 16. 18.9.2003 tiedotustilaisuudet yleisölle Pernajassa, Orimattilassa ja Hausjärvellä. Tilaisuuksissa käytiin läpi yhteysviranomaisen lausunto sekä muut arviointiohjelmasta annetut lausunnot ja kannanotot. Lisäksi esiteltiin arviointiselostuksen sisältöä ja tutkittavia reittivaihtoehtoja. Tilaisuuksissa kansalaisilla oli mahdollisuus tutustua suunnitelmiin ja reittivaihtoehtoihin sekä
14 400 kv voimajohto Loviisa Hikiä (Hausjärvi) YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY esittää näkemyksiään ja mielipiteitään hankesuunnitelmasta ja ympäristövaikutusten arvioinnista. Hankkeen tiedottamista ja osallistumista varten on tehty Internet-sivusto osoitteeseen www.fingrid.fi hakemistoon Ympäristö, jossa on mm. kuvattu hanke sekä YVA-menettelyn eteneminen ja aikataulu. Arviointiohjelma ja -selostus ovat kokonaisuudessaan nähtävillä Internet-sivuilla. YVA-menettelyssä tuotetut arviointiohjelma ja -selostus sekä esittelymateriaali ovat saatavissa sekä suomeksi että ruotsiksi. Arviointiselostuksen nähtävilläolo Yhteysviranomaisena toimiva Uudenmaan ympäristökeskus kuuluttaa arviointiselostuksen valmistumisesta, ja se asetetaan nähtäville enintään kahden kuukauden ajaksi samoihin paikkoihin, joissa arviointiohjelma oli nähtävillä. Arviointiselostuksen valmistumisesta ja nähtävilläoloajasta tiedotetaan paikallisissa lehdissä (Orimattilan Sanomat, Östra Nyland, Etelä-Suomen Sanomat, Itäväylä, Riihimäen Sanomat, Loviisan Sanomat, Hollolan Sanomat, Mäntsälän Uutiset, Mäntsälälehti, Hyvinkään Sanomat Plus ja Uusimaa). Arviointiselostuksesta voi jättää kirjallisen mielipiteensä nähtävilläoloaikana yhteysviranomaiselle. Nähtävilläoloajan päätyttyä yhteysviranomainen antaa saapuneiden lausuntojen ja mielipiteiden perusteella oman lausuntonsa, joka liitetään lupahakemuksiin yhdessä arviointiselostuksen kanssa.
400 kv voimajohto Loviisa Hikiä (Hausjärvi) YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY 15 Kuva 2. YVA-menettelyn vaiheet ja vuorovaikutus.
16 400 kv voimajohto Loviisa Hikiä (Hausjärvi) TUTKITUT VAIHTOEHDOT 3 TUTKITUT VAIHTOEHDOT Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan voimajohtoreittiä Loviisasta Hausjärven Hikiään. Suunniteltu johtoreitti sijoittuu osittain nykyisten johtojen rinnalle tai samaan maastokäytävään. Pernajan ja Orimattilan välillä voimajohto sijoittuu uuteen maastokäytävään. Tällä välillä tarkastellaan kahta johtoreittivaihtoehtoa ja lisäksi yhtä alavaihtoehtoa. Johtoreitti tarkentuu jatkosuunnittelun yhteydessä. Johtoreittijaksojen alustavat poikkileikkaukset on esitetty kuvissa 4 11. 3.1 Alustavat reittivaihtoehdot ja niiden karsinta Fingrid Oyj selvitti alustavasti useita reittivaihtoehtoja Loviisan ja Hikiän välillä (kuva 3). Uuden maastokäytävän osuudella Loviisasta Orimattilaan selvitettiin neljä erillistä vaihtoehtoa (vaihtoehdot A, B, C ja D). Lisäksi tarkasteltiin Hikiästä Askolan kautta Ilolaan kulkevaa vaihtoehtoa (vaihtoehto E), joka sijoittuisi osittain nykyisen Hikiä Mäntsälä Askola 110 kv -voimajohdon rinnalle. Alustavien tarkastelujen jälkeen karsittiin pois seuraavat reittivaihtoehdot: Loviisasta Liljendalin kautta Porlammille sijoittuva reittivaihtoehto (VE C) karsittiin pois, sillä suunniteltu 400 kv voimajohto sijoittuisi siinä lähelle nykyistä asutusta sekä leikkaisi valtakunnallisesti arvokasta Koskenkylänjokilaakson maisemaaluetta. Lisäksi johtoreitti poikkeaisi merkittävästi seutukaavoihin merkityistä varauksista. Loviisasta Myrskylän kautta Orimattilan Marttilaan sijoittuva reittivaihtoehto (VE D) karsittiin pois, sillä suunniteltu 400 kv voimajohto sijoittuisi lähelle nykyistä asutusta sekä leikkaisi Porvoonjokilaakson ja Koskenkylänjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lisäksi johtoreitti poikkeaisi kokonaan seutukaavoihin merkityistä varauksista. Pääosin nykyisen Hikiän ja Askolan välisen 110 kv voimajohdon rinnalle sijoittuva reittivaihtoehto (VE E) karsittiin pois, sillä suunniteltu 400 kv voimajohto sijoittuisi Pernajanlahden Natura 2000 -alueelle nykyisten 2x400 kv voimajohtojen rinnalle. Natura-aluetta ei voida myöskään kiertää sen pohjoispuolelta. Kierto on tutkittu aiemmin Länsisalmi Kymi-voimajohdon rakentamisen yhteydessä. Koska nykyistä Hikiä Askola 110 kv -johtoa ei voida purkaa, uusi voimajohto jouduttaisiin rakentamaan sen rinnalle ja johtokatu tulisi lähelle nykyistä asutusta. Lisäksi voimajohto leikkaisi Kotojärvi Isosuon Natura 2000 -aluetta Mäntsälässä. Arviointiohjelman valmistumisen jälkeen Pakaan Pellot -niminen rekisteröimätön yhdistys esitti kannanottonsa voimajohdon linjauksesta (VE F) Uudenmaan ympäristökeskukselle 24.5.2003. Mielipiteessä otettiin kantaa voimajohtolinjauksen puolesta, joka sijoittuisi nykyisten 400 kv ja 110 kv voimajohtojen rinnalle Koskenkylään saakka. Koskenkylästä Askolaan voimajohtolinjaus sijoittuisi uuteen maastokäytävään, josta edelleen Askola Mäntsälä Hikiä välisen 110 kv voimajohdon rinnalle Hikiään. Fingrig Oyj esitti kirjallisen vastineen Uudenmaan ympäristökeskukselle annettuun Pakaan pellot yhdistyksen kannanottoon 16.5.2003. Vastineessa todettiin, että pitkän aikavälin kantaverkon kehittämistarve tukee ohjelmassa esitettyjen vaihtoehtojen käyttökelpoisuutta. Nykyisten kehitysennusteiden mukaisesti Lahden ja sen ympäristöalueiden väestön kasvaessa lisääntyy myös sähköenergian käyttö. Näillä näkymin Lahden seudulla on tarpeen uusi 400/110 kv muuntoasema noin 15...20 vuoden kuluessa nykyisten 110 kv johtoyhteyksien ikääntyessä ja jäädessä siirtokapasiteetiltaan riittämättömiksi. Uusi muuntoasema sijoittuisi Orimattilaan, josta on sähköasemaa varten hankittu tontti. Vaihtoehtojen A ja B mukaisilta johtoreiteiltä uusi muuntoasema on liitettävissä kantaverkkoon lyhyehköillä liitosjohdoilla. Jos Loviisa Hikiä-johtovahvistus tehdään pääosin toista reittiä, joudutaan Lahden alueelle rakentamaan uudet pidemmät johtoyhteydet sähköaseman liittämiseksi kantaverkkoon. Lisäksi esitetyt vaihtoehdot A ja B pienentävät pitkän aikavälin mahdollista johtovahvistustarvetta Kaakkois-Suomen verkon siirtokyvyn kehittämisessä. Nykyistä johtokatua joudutaan leventämään, jos rakennetaan vaihtoehto F kannanoton mukaisesti nykyisten 110 kv Askola Mäntsälä Hikiä- ja Loviisa Liljendal-voimajohtojen rinnalle tai yhteispylväsrakenteisiin. Yhteispylväsrakenteita käytettäessä joudutaan hyväkuntoiset 110 kv voimajohdot purkamaan, mikä ei ole kansantaloudellisesti järkevää. Kyseiset voimajohdot eivät myöskään ole Fingrid Oyj:n omaisuutta. Vaihtoehdon A ja B mukaisissa ratkaisussa olemassa oleva johtokatu riittää välillä Heinsuo Hikiä tai Marttila Hikiä. Lisäksi VE:ssa F voimajohto leikkaisi Kotojärvi Isosuon Natura 2000 -aluetta Mäntsälässä.
400 kv voimajohto Loviisa Hikiä (Hausjärvi) TUTKITUT VAIHTOEHDOT 17 3.2 0-vaihtoehto 0-vaihtoehto eli johdon rakentamatta jättäminen tässä vaiheessa on mahdollista, koska Teollisuuden Voima Oy teki lokakuussa 2003 päätöksen uuden ydinvoimalaitosyksikön sijoittamisesta Eurajoen Olkiluotoon. Johtohanke tulee tarpeelliseksi mikäli Kaakkois-Suomen alueelle rakennetaan muuta merkittävää uutta voimantuotantoa, uusia tuontiyhteyksiä tai laajennetaan nykyisiä laitoksia tai yhteyksiä. Tällöin suunniteltavan hankkeen tarpeellisuuden ratkaisee lopullisesti Energiamarkkinavirasto sähkömarkkinalain mukaisessa rakentamislupakäsittelyssä (sähkömarkkinalaki 18 ). Energiamarkkinavirasto joutuu rakentamislupaa ratkaistessaan arvioimaan 0-vaihtoehdon mahdollisuuden sähkömarkkinoiden toimivuuden perusteella. Jos voimajohto ei ole tarpeellinen, virasto ei myönnä voimajohdolle rakentamislupaa. 3.3 Tutkitut reittivaihtoehdot Suunnitellun 400 kv voimajohdon pituus on noin 110 kilometriä. Loviisan ja Länsisalmi Kymi-johdon välisellä alueella suunniteltu voimajohto sijoitetaan osittain nykyisiin pylväisiin. Lisäksi Länsisalmi Kymi-johto tuodaan sisään Loviisaan 2x400 kv yhteispylväässä. Johto sijoittuu nykyisten johtojen länsipuolelle ja vaatii lisää johtoaluetta 22 32 metriä. Valtatie 7 ja Länsisalmi Kymi 400 kv -johdon välisellä matkalla voimajohdot sijoittuvat uuteen 69 metriä leveään johtokäytävään. Pernajalta Orimattilaan voimajohto sijoittuu uuteen maastokäytävään. Uuden johtokadun leveys on 36 metriä. Lapinjärven Käkikoskella voimajohtoreitti haarautuu kahteen tarkasteltavaan reittivaihtoehtoon: Vaihtoehto A sijoittuu Käkikoskelta Heinsuolle, jossa se yhtyy nykyiseen 2x110 kv johtokatuun. Heinsuolta Hikiään ulottuva nykyinen 2x110 kv johto on tarkoitus purkaa pois ja uusi voimajohto on suunniteltu rakennettavaksi purettavan johdon paikalle. Sijoittamalla 400 kv ja 110 kv voimajohdot samoihin pylväisiin johtokadun leveys pysyy ennallaan. Yhteispylväät ovat noin 10 15 metriä nykyisiä pylväitä korkeampia. Vaihtoehto B sijoittuu Käkikoskelta Marttilaan, jossa se yhtyy nykyiseen 2x110 kv johtokatuun. Lisäksi tutkitaan alavaihtoehtoa, jossa vaihtoehto B yhtyy nykyiseen 2x110 kv johtokatuun Huhdanojan itäpuolella. Kuva 3. Alustavat ja karsitut reittivaihtoehdot.
18 400 kv voimajohto Loviisa Hikiä (Hausjärvi) TUTKITUT VAIHTOEHDOT Kuva 4. Jakso 1: suunnitellut johtoalueet Loviisan voimalaitosalueelta nykyisten voimajohtojen rinnalla valtatielle 7 saakka pylväsvälillä 2 4. Kuva 5. Jakso 2: suunnitellut johtoalueet Loviisan voimalaitosalueelta nykyisten voimajohtojen rinnalla valtatielle 7 saakka pylväsvälillä 5 12.
400 kv voimajohto Loviisa Hikiä (Hausjärvi) TUTKITUT VAIHTOEHDOT 19 Kuva 6. Jakso 3: suunnitellut johtoalueet Loviisan voimalaitosalueelta nykyisten voimajohtojen rinnalla pylväsvälillä pylväs 23 ja valtatie 7. Kuva 7. Jakso 4: suunnitellut johtoalueet valtatie 7 ja nykyisen Länsisalmi Kymi 400 kv -johdon välisellä matkalla.
20 400 kv voimajohto Loviisa Hikiä (Hausjärvi) TUTKITUT VAIHTOEHDOT Kuva 8. Jakso 5: voimajohdon sijoittuminen uuteen maastokäytävään nykyiseltä Länsisalmi Kymi-johdolta pohjoiseen. Vaihtoehdossa A johtoalue sijoittuu Käkikoskelta Heinsuolle ja vaihtoehdossa B Käkikoskelta Marttilaan. Kuva 9. Jakso 6: Heinsuolta Halkomäelle nykyinen 2x110 kv johto puretaan pois ja suunniteltu voimajohto rakennetaan purettavan johdon paikalle. Sijoittamalla 400 kv ja 110 kv voimajohdot samoihin pylväisiin johtokadun leveys pysyy ennallaan. Yhteispylväät ovat noin 10 15 metriä nykyisiä korkeampia.