AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMENTAVAN KOULUTUKSEN, VALMA, OPETUSSUUNNI- TELMA on käsitelty ja hyväksytty. Kouvolan seudun ammattiopisto / 2015

KÄSITTELY Ammatillisen peruskoulutuksen koulutuksen järjestäjän tulee ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 14 :n mukaisesti hyväksyä tämän koulutuksen mukainen opetussuunnitelma. AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMENTAVAN KOULUTUKSEN, VALMA, OPETUSSUUNNI- TELMA on käsitelty ja hyväksytty Kouvolan seudun ammattiopisto / 2015 Sari Metso, Koulutuspäällikkö, Opiskeluhuolto KSAOn pedagogisen tiimin käsittelyssä / 2015 Hyväksytty Lasten ja nuorten lautakunnan käsittelyssä / 2015

SISÄLLYS 1 AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMENTAVAN KOULUTUKSEN TAUSTAA JA OPETUSSUUNNITELMAN MUODOSTUMINEN... 7 2 VALMA-KOULUTUKSEN KUVAUS, ARVOPOHJA JA KOULUTUKSEN TAVOITTEET... 8 2.1 KOULUTUKSEN KUVAUS... 8 2.2 KOULUTUKSEN ARVOPERUSTA... 9 2.3 KOULUTUKSEN TAVOITTEET... 9 3 VALMA-KOULUTUKSEN MUODOSTUMINEN, TOTEUTTAMISTAVAT JA ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT... 10 3.1 KOULUTUKSEN MUODOSTUMINEN... 10 3.2 TOTEUTTAMISTAVAT... 11 3.3 ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT... 12 4 VALMA-KOULUTUKSEN OSAAMISTAVOITTEET, TOTEUTUS KSAOSSA JA... OSAAMISEN ARVIOINTI... 14 4.1 PAKOLLINEN KOULUTUKSEN OSA... 14 4.1.1 Ammatilliseen koulutukseen orientoituminen ja työelämän perusvalmiuksien hankkiminen, 10 osp.... 14 4.2 VALINNAISET KOULUTUKSEN OSAT... 17 4.2.1 Opiskeluvalmiuksien vahvistaminen, 10 30 osp... 17 4.2.2 Työssäoppimiseen ja oppisopimuskoulutukseen valmentautuminen, 10 20 osp... 21 4.2.3 Arjen taitojen ja hyvinvoinnin vahvistaminen, 10 20 osp... 22 4.2.4 Ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osat tai osa-alueet, 0 10 osp... 23 4.2.5 Vapaasti valittavat koulutuksen osat, 0 5 osp... 24

1 Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen taustaa ja opetussuunnitelman muodostuminen 7 (25) Ammatillista peruskoulutusta koskevan lain 630/1998 (muutokset 787/2014 ja 246/2015) mukaan Opetushallitus määrää koulutuksen perusteet ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavalle koulutukselle. Koulutuksen perusteissa määrätään koulutuksen muodostuminen pakollisista ja valinnaisista koulutuksen osista, koulutuksen osien laajuus osaamispisteinä ja koulutuksen osien osaamistavoitteet ja osaamisen arviointi. Lakiin perustuvana tutkintoon johtamattomana valmentavana koulutuksena voidaan järjestää ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta (Valma) sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta (Telma). Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan Valma-koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumiseen sekä vahvistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto. Koulutus on ensisijaisesti tarkoitettu vailla toisen asteen tutkintoa oleville perusopetuksen päättäneille nuorille. Koulutukseen voivat kuitenkin osallistua myös aikuiset, jotka tarvitsevat valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen siirtymiseksi. Valma-koulutuksessa opiskelijalla on mahdollisuus valmentautua oppisopimuskoulutukseen yksilöllisten valintojen avulla. voi missä tahansa vaiheessa valmentavaa koulutusta siirtyä suorittamaan tutkintotavoitteista ammatillista koulutusta joko ammatillisena peruskoulutuksena tai oppisopimuskoulutuksena, jos hänellä on riittävät valmiudet. Tällöin tulee noudattaa säädettyjä opiskelijaksi ottamisen perusteita. Oppisopimuskoulutukseen siirtyminen edellyttää sopivan oppisopimuspaikan löytymistä josta opiskelija itse on vastuussa. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava Telma-koulutus on tarkoitettu erityistä ja laajaa tukea tarvitseville opiskelijoille, joiden oppimisedellytykset tai elämäntilanne eivät mahdollista ammatillisen perustutkinnon suorittamista. Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa arki- ja työelämän taitoja ja löytää oma polku työelämään. Telma-koulutusta toteuttavat maassamme lähinnä ammatilliset erityisoppilaitokset. Kouvolan seudun ammattiopistossa (KSAO) järjestetään ammatilliseen perustutkintoon valmentavan koulutuksen perusteiden mukaista yleisten ammatillisten oppilaitosten toteuttamaa Valma-koulutusta. Tämä oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma koskee kaikkea KSAOssa järjestettävää Valma-koulutusta ja noudattaa Opetushallituksen vuonna 2015 voimaan tullutta määräystä 5/011/2015 mikä on annettu noudatettavaksi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa 1.8.2015 alkaen. Tämän lisäksi Valmakoulutuksen toteuttamista koskevat Opetushallituksen antamat, 1.8.2015 voimaantulleet, muut määräykset joita ammatillista perus- ja aikuiskoulutusta koskevat säädösmuutokset (TUTKE 2) määrittelevät. Opetushallituksen antamat Valma-koulutusta koskevat muut määräykset ovat Todistuksiin ja niiden liitteisiin merkittävät tiedot ammatilliseen perustutkintoon valmentavassa koulutuksessa, Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa (93/011/2014), Suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista ammatillisessa peruskoulutuksessa (93/011/2014) sekä Kodin ja oppilaitoksen yhteistyön ja opiskelijahuollon keskeiset periaatteet sekä Opetustoimeen kuuluvan opiskelijahuollon tavoitteet ammatilliseen perustutkintoon valmentavissa koulutuksissa/ Opiskeluhuoltosuunnitelman laatiminen ammatilliseen perustutkintoon valmentavissa koulutuksissa (94/011/2014). KSAOssa järjestettävän Valma-koulutuksen opetussuunnitelma muodostuu kolmesta osasta: KSAOn opetussuunnitelman yhteinen osa, jossa määritellään oppilaitoksen kaikille perustutkinnoille ja koulutuksille yhteiset periaatteet ja menettelytavat sekä kuvataan toimintaa ohjaavat strategiat. Valma-koulutuksen oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma (tämä asiakirja), jossa kuvataan koulutuksen muodostuminen ja laajuus, oppimisympäristöt sekä menetelmät, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa koulutuksen osaamistavoitteet. n henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) ohjaa opiskelijan opintoja. HOPS tehdään opiskelijan omien tavoitteiden ja valintojen perusteella ja sitä päivitetään koulutuksen aikana. Opiskelusuunnitelma voi pitää sisällään erilaisia oppimisen suoritustapoja ja tavoitteita, opintojen ajoitusta, alustavia valinnaisten opintojen valintoja sekä suunnitelman työssäoppimiseen valmentautumisesta.

8 (25) 2 Valma-koulutuksen kuvaus, arvopohja ja koulutuksen tavoitteet Valma-koulutuksessa on valtakunnallisesti yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa, ohjaavaa ja kuntouttavaa koulutusta. Yhdistämisen tarkoituksena oli muodostaa perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheeseen toimiva ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava yhtenäinen koulutuskokonaisuus, jossa kuitenkin huomioidaan erilaisten kohderyhmien erityistarpeet. Valma-koulutus korvaa KSAOssa aikaisemmin toteutetut nivelvaiheen koulutukset joita ovat ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (AMMATTISTARTTI), maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus (MAVA) ja valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (HOVA, AVA, TEKVA). 2.1 Koulutuksen kuvaus Valma-koulutus mahdollistaa yksilölliset opintopolut ja joustavoittaa siirtymistä tutkintotavoitteiseen ammatilliseen koulutukseen. Koulutuksen tarkoitus on edistää nivelvaiheen sujuvuutta, lisätä ammatillisen peruskoulutuksen läpäisyä ja näin ollen vastata koulutustakuun tavoitteisiin. Koulutus on opiskelijalähtöistä ja perustuu alkukartoituksen jälkeen opiskelijan henkilökohtaisiin tarpeisiin ja kiinnostuksen kohteisiin. HOPS mahdollistaa koulutuksen suuntaamisen yksilöllisesti ja osaamistavoitteiden henkilökohtaisen valinnaisuuden. Koulutus on opiskelijalle kasvun, suunnittelun ja vaihtoehtojen punnitseminen aikaa. Koulutuksessa on pakollinen koulutuksen osa ja sen lisäksi valinnaisia koulutuksen osia sekä liikkumavaraa koulutuksen osien osaamispisteissä. Näin opiskelija voi suunnitella opintonsa joustavasti HOPSin mukaisesti KSAOn tarjoamien mahdollisuuksien puitteissa. Valma-koulutuksen ensisijaisena kohderyhmänä ovat perusopetuksen päättäneet nuoret, jotka tarvitsevat opiskeluvalmiuksien vahvistamista sekä ohjausta ja tukea koulutuksen ja ammatin valinnassa. Kohderyhmänä ovat myös eri syistä koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret, jotka eivät ole löytäneet itselleen sopivaa koulutuspaikkaa. Koulutus edistää myös erityistä tukea tarvitsevien ja maahanmuuttajataustaisten nuorten tasavertaisuutta koulutuksessa, työelämässä ja hyvän elämän saavuttamisessa yhteiskunnan jäsenenä. Koulutukseen voivat osallistua myös aikuiset, jotka tarvitsevat valmiuksia ammatilliseen koulutukseen siirtymiseksi. Aikuiskohderyhmiä voivat olla erityisesti maahanmuuttajat sekä alan vaihtajat tai uudelleen kouluttautuvat henkilöt, joiden opiskeluvalmiuksissa on puutteita. Koulutukseen tulevien maahanmuuttajien tai maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kielitaidon tulisi olla suomen tai ruotsin kielessä kielitaidon tasojen kuvausasteikolla tasoa A2.2.

9 (25) Valma-koulutus suuntautuu ammatilliseen koulutukseen ja eroaa tässä suhteessa muista nivelvaiheen koulutuksista. Koulutuksella on tiivis yhteys työelämään sekä ammatilliseen perustutkintotavoitteiseen koulutukseen. Koulutuksen aikana opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa omien edellytystensä mukaan ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osia tai niitä pienempiä kokonaisuuksia. Koulutusta järjestettäessä toimitaan yhteistyössä muiden Kouvolan seudun nivelvaiheen sidosryhmien, kuten työpajatoimijoiden, sosiaali-, terveys- ja nuorisotyön viranomaisten sekä myös perusopetuksen kanssa. Valma-koulutukseen liittyy opiskelijan mahdollisuus korottaa perusopetuksen oppimäärien arvosanoja oppilaitoksen tarjoamien mahdollisuuksien, omien edellytystensä ja henkilökohtaisen suunnitelmansa mukaisesti. Oppisopimuskoulutukseen valmentautuminen sisältyy Valma-koulutukseen. Oppisopimuskoulutukseen valmentautuvat opiskelijat voivat suorittaa HOPSin mukaisesti koulutuksen osien vaihtoehdoista itselleen sopivat (yhteensä vähintään 30 osaamispistettä). Oppisopimuskoulutukseen valmentautuvalla opiskelijalla on mahdollisuus missä vaiheessa tahansa valmentavaa koulutusta siirtyä oppisopimusmuotoiseen tutkintotavoitteiseen ammatilliseen koulutukseen, kun hän löytää sopivan oppisopimuspaikan. Oppisopimukseen valmentautuminen toteutetaan kiinteässä yhteistyössä alueellisten oppisopimusta järjestävien yhteistyökumppaneiden ja -tahojen kanssa. Kouvolassa yhteistyötä tehdään oppisopimuskoulutusta järjestävän KSAO aikuisopiston kanssa. 2.2 Koulutuksen arvoperusta Valma-koulutus edistää koulutuksellista tasa-arvoa. Jokaisella opiskelijalla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ammatilliseen koulutukseen sekä sijoittua koulutuksen jälkeen työhön ja yhteiskuntaan täysivaltaisena kansalaisena. Koulutuksen toteuttamisen keskeinen arvo on opiskelijalähtöisyys, jonka työvälineenä toimii HOPS. Tavoitteena on tukea myös yhteisöllisyyttä ja yhdessä toimimista, jolloin opiskelija voi saada muilta tukea ja näin ollen kokea oppimisympäristön turvallisuutta. Koulutuksen keskeisiä arvoja ovat myös ihmisoikeuksien ja yksilöiden kunnioittaminen sekä toisten huomioon ottaminen. 2.3 Koulutuksen tavoitteet Valma-koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumiseksi sekä vahvistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto. Koulutuksen tavoite on myös edistää tasa-arvoa ja esteettömyyttä koulutuksessa. Koulutuksen avulla voidaan vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia hakeutua jatkokoulutukseen ja suorittaa ammatillinen perustutkinto. Opiskelijoiden tulee saada riittävästi ohjausta ja tukea opinnoissa sekä tietoa erilaisista jatkokoulutusmahdollisuuksista. Koulutuksen tavoitteena on parantaa opiskelijan oppimaan oppimisen taitoja ja vahvistaa opiskeluvalmiuksia tulevaisuutta varten.

10 (25) 3 Valma-koulutuksen muodostuminen, toteuttamistavat ja elinikäisen oppimisen avaintaidot Opintojen suoritusaika on lähtökohtaisesti yksi lukuvuosi. KSAOssa Valma-koulutus noudattaa pääsääntöisesti nuorten ammatillisen peruskoulutuksen lukuvuoden aikatauluja. Opintoihin voi siirtyä myös kesken lukukauden, mikäli se on opiskelijan tilanteen kannalta tarkoituksenmukaista. n on mahdollista siirtyä kesken lukuvuoden Valma-opinnoista ammatilliseen peruskoulutukseen, mikäli opiskelupaikka järjestyy ja opiskelijalla on valmiudet opinnoissa etenemiseen. 3.1 Koulutuksen muodostuminen Koulutuksen laajuus on 60 osaamispistettä (osp) ja se muodostuu pakollisesta, valinnaisista ja vapaasti valittavista koulutuksen osista. Koulutuksen osat on esitetty taulukossa 1. Koulutuksessa on yksi pakollinen osa sekä valinnaisia koulutuksen osia. Opintojen alussa toteutuu osa pakollisista opinnoista, jolloin opiskelija voi orientoitua opiskeluun, laatia HOPSin ja näin suunnitella opintoja koskevia valintoja tehden oman Valmaväylän muodostumista. Koulutuksen pakollinen osa toteutuu koko koulutuksen ajan, joten opiskelija voi prosessinomaisesti ja kiireettä keskittyä tunnistamaan itseään oppijana, etsimään sopivaa ammatillisen koulutuksen opiskeluvaihtoehtoa ja rakentamaan omaa jatkosuunnitelmaa koulutuksesta saatujen kokemusten perusteella. Valinnaisista koulutuksen osista opiskelija valitsee omien tavoitteidensa mukaisesti 50 osp vastaavia osaamistavoitteita. lle tarjotaan kaikki viisi valinnaista koulutuksen osaa joista hän voi muodostaa yksilöllisen opiskelupolun KSAOn tarjoamien mahdollisuuksien puitteissa. Valinnaiset koulutuksen osat etenevät limittäisessä järjestyksessä koko opintojen ajan. Taulukko 1. Valma-koulutuksen osat. PAKOLLINEN KOULUTUKSEN OSA Ammatillisen koulutukseen orientoituminen ja työelämän perusvalmiuksien hankkiminen VALINNAISET KOULUTUKSEN OSAT Opiskeluvalmiuksien vahvistaminen Työssäoppimisen ja oppisopimuskoulutuksen valmentautuminen Arjen taitojen ja hyvinvoinnin vahvistaminen Ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osat tai osa-alueet Vapaasti valittavat koulutuksen osat Laajuus osaamispisteinä 10 osp 50 osp 10 30 osp 10 20 osp 10 20 osp 0 10 osp 0 5 osp

11 (25) 3.2 Toteuttamistavat Opintojen toteuttamistavat perustuvat opiskelijan valintojen mukaisesti muodostuviin erilaisiin opintoväyliin, jotka vastaavat opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Valma-opiskelijan opintoväylät on suunnattu esimerkiksi vahvistamaan perusopetuksen taitoja ja mahdollisuuteen korottaa perusopetuksen arvosanoja, tarjoamaan tukea ammatilliseen peruskoulutukseen siirtymiseksi sekä kehittämään oppimisvalmiuksia tai suomen kielen taitoja ja opiskeluvalmiuksia ammatilliseen koulutukseen siirtymistä varten. Opiskelussa hyödynnetään nykyaikaisia ja monipuolisia opetus- ja oppimismenetelmiä. Toimintatapoina suositaan joustavia opetusjärjestelyjä, toiminnallisia ja työvaltaisia menetelmiä, tiivistä yhteyttä tutkintotavoitteiseen koulutukseen sekä työelämään ja monipuolista yhteistyötä alueen eri toimijoiden kanssa. Osana opiskelua opiskelija tutustuu KSAOssa monipuolisesti ja käytännönläheisesti eri koulutusaloihin sekä valmentautuu työssäoppimiseen työpaikoilla. Oppimisympäristöinä käytetään KSAOn eri toimipisteiden lisäksi paikallista työelämää ja laajaa alueellista yhteistyöverkostoa. Opetuksessa ja ohjauksessa pyritään ottamaan huomioon opiskelijan vahvuudet ja osaaminen, yksilölliset tavoitteet, osaamistarpeet ja kiinnostuksen kohteet. lla on oikeus saada koulutuksen perusteiden osaamistaitovaatimuksia vastaava aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistetuksi ja tunnustetuksi ja saada suoritetuksi koulutuksen osia kokonaan tai osittain. Aiemmin hankittu osaaminen pyritään tunnistamaan ja tunnustamaan jo opintojen alkuvaiheessa Valma-opintoväylää suunniteltaessa laatii yhdessä ryhmänohjaajan kanssa opintojen alussa yksilöllisiin tavoitteisiin ja valintoihin perustuvan HOPSin, jota päivitetään opiskelun aikana. Valma-opintojen aikana hankittujen monipuolisten kokemusten pohjalta muotoutuu opiskelijan jatkosuunnitelma ja hän hakee ammatilliseen peruskoulutukseen sen mukaisesti. lla on oikeus saada tuekseen riittävää opinto-ohjausta opintojensa aikana. lle, joka tarvitsee erityistä tukea opintojensa suorittamiseen, laaditaan henkilökohtainen opintojen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), joka sisältää myös HOPSin. HOJKSin laatimisesta ja käytettävissä olevista tukitoimista on annettu yksityiskohtaiset ohjeet KSAOn erityisopetuksen suunnitelmassa. Pääpaino erityisen tuen toteuttamisessa on pedagogisessa, oppimista tukevassa kuntoutuksessa. Pedagogisella kuntoutuksella tarkoitetaan toimenpiteitä, jotka vahvistavat opiskelijoiden hyvinvointia, yksilöllisiä oppimisvalmiuksia ja osallistumismahdollisuuksia. Pedagogisen kuntoutuksen lähtökohtana ovat opiskelijan yksilölliset oppimisedellytykset, tarpeet ja odotukset. Käytetyt tukitoimet rakentuvat opiskelijan oppimiseen liittyviin tarpeisiin, ne valitaan ottaen huomioon opiskelijan oppimisvaikeuksien laatu ja tuki aloitetaan riittävän ajoissa. Tuen avulla vahvistetaan myös erityisen tuen tarpeessa olevan opiskelijan itsetuntoa ja käsitystä itsestään oppijana. n osaaminen arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Koulutuksen osa katsotaan hyväksytysti suoritetuksi kun hän on saavuttanut koulutuksen perusteissa määritellyt opintojen osan osaamisvaatimukset. Valinnaisten koulutuksen osien osaamistavoitteet on määritelty laajuudeltaan koulutuksen osan suurimman osaamispistemäärän mukaan. Niistä voidaan laatia pienempiä kokonaisuuksia koulutuksen osan osaamistavoitteiden ja arviointikriteerien pohjalta. Tarvittaessa arviointia voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla hyväksytty-merkinnän lisäksi. Jos opiskelija korottaa koulutuksen yhteydessä perusopetuksen oppimäärän arvosanoja (perusopetuslain 628/98, 38 mukaisessa erityisessä tutkinnossa), annetaan niitä hyväksytysti suorittaneille erillinen todistus perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta kokonaan tai osittain. Jos opiskelija suorittaa ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osia tai niiden osa-alueita, ne arvioidaan siten, kun niitä koskevissa perusteissa määrätään.

12 (25) Oppimista arvioidaan jatkuvasti antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä. Oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. a ohjataan, tuetaan ja motivoidaan tavoitteiden saavuttamisessa sekä kehitetään hänen itsearviointitaitojaan. Oppimista seurataan monipuolisin, kullekin koulutuksen osalle parhaiten soveltuvalla menetelmällä, jonka perusteella opiskelija saa palautetta omasta kehittymisestään suullisesti ja/tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnin välineinä voi toimia esimerkiksi jatkuva näyttö, kirjalliset, suulliset tai muut työtulokset tai -tuotokset sekä itse-/vertaisarviointi, portfolio tai keskustelut. 3.3 Elinikäisen oppimisen avaintaidot Koulutuksen aikana valmentaudutaan myös elinikäisen oppimisen avaintaitojen saavuttamiseen. Avaintaitojen tavoitteena on tukea sellaisen osaamisen kehittymistä, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, työelämän tilanteissa selviytymisessä ja tulevaisuuden uusissa haasteissa. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät tarkemmin eri ammatillisten perustutkintojen ammattitaitovaatimuksiin. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus Oppiminen ja ongelmanratkaisu suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Vuorovaikutus ja yhteistyö toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. Ammattietiikka toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Aloitekyky ja yrittäjyys edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan.

13 (25) Kestävä kehitys toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Estetiikka ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. Viestintä ja mediaosaaminen viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Hän havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita, käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja. Matematiikka ja luonnontieteet käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa, ja hän soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. Teknologia ja tietotekniikka hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit käyttää hyödykseen tietoa yhteiskunnan perusrakenteista ja toimintavoista sekä osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän pyrkii aktiivisella toiminnalla vaikuttamaan epäkohtien poistamiseen. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa

14 (25) 4 Valma-koulutuksen osaamistavoitteet, toteutus KSAOssa ja osaamisen arviointi 4.1 Pakollinen koulutuksen osa 4.1.1 Ammatilliseen koulutukseen orientoituminen ja työelämän perusvalmiuksien hankkiminen, 10 osp OSAAMISTAVOITTEET AMMATILLISEEN PERUSKOULU- TUKSEEN VALMENTAVAN KOULUTUKSELLE PERUSTEI- DEN MUKAAN: n itsetuntemus selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään uran- ja ammatinvalinnan pohjaksi ja tunnistaa kehittymistarpeitaan tunnistaa omia kiinnostuksiaan, soveltuvuuttaan ja mahdollisia esteitään oppijana koulutusta suunniteltaessa selvittää omalle elämälle asettamiaan tavoitteita ja toiveita sekä tunnistaa elämäntilanteensa mahdollisia haasteita parantaa mahdollisuuksiaan suorittaa ammatillinen perustutkinto. KOULUTUKSEN OSAN TOTEUTUS KSAOSSA tunnistaa omat kiinnostuksensa, vahvuutensa ja kehittämiskohteensa sekä mahdolliset rajoitteensa suhteessa opiskeluun ja työelämään kehittää omia oppimisvalmiuksiaan oppii käyttämään yhteiskunnan ja KSAOn tarjoamaa moniammatillista opiskelun tukea. Koulutuksen ja ammattien tuntemus tuntee Suomen koulutusjärjestelmän periaatteet ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen muodot, ammatillisen perustutkinnon suorittamistavat ja muita koulutuksia on selvillä eri ammateista ja työympäristöistä sekä itseään kiinnostavien ammattien perusedellytyksistä tavoitteena löytää itselleen sopiva koulutusmuoto perehtyy eri koulutusalojen pääsyvaatimuksiin, hakumenettelyyn ja valintakriteereihin. oppii hahmottamaan Suomen koulutusjärjestelmän ja ammatillisen perustutkinnon erilaiset suorittamistavat sekä etsii itselle sopivan opiskelupolun tutustuu eri ammattialoihin ja ammatteihin sekä niiden koulutus- ja ammattitaitovaatimuksiin etsii itselle soveltuvia ammattialoja ja niiden koulutusväyliä monipuolisin tavoin.

15 (25) Opiskelun (yleis)valmiudet arvioi omia opiskelutaitojaan ja oman oppimisensa vahvuuksia sekä kehittämiskohtia asettaa omia oppimistavoitteitaan viestii ja toimii vuorovaikutustilanteissa erilaisia viestintä- ja kommunikointikeinoja käyttäen osaa toimia ryhmätyötilanteissa ja oppii ryhmän avulla. Työelämään, ammatteihin ja oppisopimuskoulutukseen perehtyminen tutustuu ammatilliseen opiskeluun käytännössä ja hahmottaa työssäoppimisen osana tutkintoon johtavaa ammatillista koulutusta hankkii työpaikalla kokemusta ja tietoa ammateista, työtehtävistä ja työympäristöistä ja muodostaa käsityksen soveltuvuudestaan toimia eri ammateissa ymmärtää sosiaalisten taitojen merkityksen työelämässä ja työryhmien jäsenenä tuntee työnhakumenetelmiä ja työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä tuntee oppisopimuskoulutuksen perusperiaatteen ja edellytykset siihen osallistumiselle tuntee työelämän pelisäännöt ja tehdyt sopimukset sekä noudattaa niitä käytännössä tietää tarvitsemansa työturvallisuusohjeet ja noudattaa niitä ottaa vastaan ohjausta ja palautetta työpaikkaohjaajalta ja ohjaavalta opettajalta. oppii tuntemaan, kehittämään ja arvioimaan omia opiskelutaitojaan oppii asettamaan oppimiselleen tavoitteita sekä ymmärtämään motivaation ja sitoutumisen merkityksen harjoittelee toimimaan yhteistyökykyisesti ja rakentavasti sekä ymmärtää oman roolinsa ryhmän jäsenenä. tuntee toisella asteella ammatillisessa opiskelussa noudatettavat toimintatavat ja periaatteet tutustuu eri opiskeluvaihtoehtoihin monipuolisesti eri asiantuntijoita ja yhteistyökumppaneita hyödyntäen tutustuu työelämään, siellä toimimisen edellytyksiin, vaatimuksiin ja sääntöihin sekä ymmärtää oman roolinsa ja vastuunsa työelämässä osaa ottaa palautetta ja ohjausta vastaan sekä muuttaa toimintaansa sen mukaisesti.

16 (25) Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja jatkosuunnitelmat ymmärtää, miten koulutus vaikuttaa ammattitaidon saavuttamiseen ja töihin sijoittumiseen käyttää henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa opintojensa pohjana ja tekee jatkosuunnitelman. laatii opintojen alussa ryhmänohjaajan kanssa HOP- Sin ja tarvittaessa HOJKSin ja opintojen lopussa jatkosuunnitelman sitoutuu opiskeluun ja seuraa oman opiskelusuunnitelmansa toteutumista osaa hakeutua suunnitelmansa mukaisesti ammatilliseen peruskoulutukseen tai oppisopimuskoulutukseen sekä osaa hakea tarvittaessa lisätietoa tai - tukea. OSAAMISEN ARVIONTI Ammatilliseen koulutukseen orientoituminen ja työelämän perusvalmiuksien hankkiminen, 10 osp. Osaaminen arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Arviointia voidaan tarvittaessa täydentää sanallisella arvioinnilla hyväksytty -merkinnän lisäksi. Koulutuksen osa katsotaan hyväksytysti suoritetuksi, kun opiskelija: n itsetuntemus arvioi realistisesti ammatinvalintaedellytyksiään ja selkiyttää tavoitteitaan suhteessa koulutusten vaatimuksiin arvioi omaa käytännön työskentelyään suhteessa tavoitteisiinsa ja työskentelee suunnitelmallisesti omien (oppimis-) tavoitteidensa mukaisesti osaa hakea tukea opiskeluun ja elämäntilanteeseen mahdollisesti liittyviin haasteisiin ja niiden ratkaisemiseen Koulutuksen ja ammattien tuntemus hankkii tietoa koulutuksista ja ammateista käyttäen monipuolisesti eri lähteitä ja välineitä asettaa realistisesti koulutustavoitteita ja tekee toteuttamiskelpoisen urasuunnitelman sekä vaihtoehtoisia jatkosuunnitelmia hakee kiinnostuksensa mukaisesti koulutuksiin ja tietää mistä saa lisätietoa Opiskelun (yleis)valmiudet kehittää aktiivisesti omia opiskelutaitojaan ja opiskelee itselleen parhaiten soveltuvalla opiskelutyylillä kommunikoi ammatillisen peruskoulutuksen ja työelämän edellyttämällä tavalla toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ryhmän jäsenenä

17 (25) Työelämään, ammatteihin ja oppisopimuskoulutukseen perehtyminen perehtyy työelämään ja/tai oppisopimukseen koulutusmuotona sovitulla tavalla tuntee erilaisia työelämäympäristöjä ja työtehtäviä osaa käyttää erilaisia työllistymiseen ja työn tekemiseen liittyviä tukipalveluita ja -toimia noudattaa työelämän keskeisiä pelisääntöjä, tehtyjä sopimuksia ja työturvallisuusohjeita vastaanottaa saamansa palautteen asiallisesti ja hyödyntää sitä tavoitteiden asettelussa Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja jatkosuunnitelmat laatii opiskelun alkaessa yhdessä opettajien kanssa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, jossa asettaa koulutustaan ja kehitystään koskevia tavoitteita seuraa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman etenemistä ja ottaa vastuun opiskelustaan on selvillä siitä, miten hakeutua ammatilliseen peruskoulutukseen tai oppisopimukseen ja hänellä on jatkosuunnitelma. 4.2 Valinnaiset koulutuksen osat Valinnaisista koulutuksen osista opiskelija valitsee omien tavoitteidensa mukaisesti 50 osp. 4.2.1 Opiskeluvalmiuksien vahvistaminen, 10 30 osp saavuttaa opiskelutaidot, jotka tukevat oppimista sekä valmentavassa koulutuksessa että ammatillisessa peruskoulutuksessa. vahvistaa tietopohjaansa ja sitoutuu opiskeluun. Hän parantaa mahdollisuuksiaan tulla valituksi ammatilliseen koulutukseen sekä tarvittaessa korottaa perusopetuksen oppimäärän arvosanoja. Oppimisen vahvistamisen osa-alueet valitaan opiskelijan HOPSin mukaisesti.

18 (25) Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen Tämä koulutuksen osa-alue voi sisältää suomi/ruotsi äidinkielenä tai suomi/ruotsi toisena kielenä (S2/R2)- opintoja, vieraan kielen opintoja sekä toisen kotimaisen kielen opintoja ja muita viestintä- ja vuorovaikutustaitoja tukevia opintoja. OSAAMISTAVOITTEET AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMENTAVAN KOULUTUKSELLE PERUSTEIDEN MUKAAN: kehittää ja arvioi opiskelutaitojaan, monilukutaitoaan ja viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan käyttäen itselleen soveltuvia kommunikointikeinoja arvioi ja kehittää suomen tai ruotsin kielen taitoaan ja tunnistaa eri tekstilajeja sekä hallitsee ammattiviestinnän perusteita osaa hakea tietoa eri tietolähteitä ja välineitä käyttäen sekä toimia monimediaisessa ympäristössä hallitsee vieraan kielen perusteita sillä tasolla, että voi osallistua ammatilliseen koulutukseen kuuluviin vieraan kielen opintoihin ymmärtää toisen kotimaisen kielen perusteita sillä tasolla, että voi osallistua ammatilliseen koulutukseen kuuluviin toisen kotimaisen kielen opintoihin vieraskielisten opiskelijoiden/maahanmuuttajien suomen/ruotsin kielen tavoitteena on saavuttaa B1- tasoinen kielitaito kuullun ymmärtämisessä, puhumisessa, luetun ymmärtämisessä ja kirjoittamisessa. KOULUTUKSEN OSAN TOTEUTUS KSAOSSA kertaa koulutuksen osa-alueen sisällön mukaisia perusopetuksen oppimääriä, korottaa edellytystensä mukaan perusopetuksen arvosanoja tai valmentautuu ammatillisiin opintoihin kehittää vuorovaikutus-, tiedonhankinta-, TVT- ja some-taitojaan sekä ymmärtää näiden taitojen merkityksen opiskelussa ja työelämässä vahvistaa tarvittaessa suomen kielen taitojaan ammatillisen koulutuksen vaatimusten mukaisesti. OSAAMISEN ARVIONTI Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Arviointia voidaan tarvittaessa täydentää sanallisella arvioinnilla hyväksytty-merkinnän lisäksi. Lisäksi todistukseen merkitään tarvittaessa opiskelijan saavuttama kielitaidon taso eurooppalaisen viitekehyksen mukaan. Jos opiskelija korottaa koulutuksen yhteydessä perusopetuksen oppimäärän arvosanoja (perusopetuslain 628/98, 38 mukaisessa erityisessä tutkinnossa), annetaan niitä hyväksytysti suorittaneille erillinen todistus perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta kokonaan tai osittain. Jos opiskelija suorittaa ammatillisen perustutkinnon yhteisiä tutkinnon osia tai niiden osa-alueita, ne arvioidaan yhteisten tutkinnon osien arviointia koskevien määräysten mukaisesti. Koulutuksen osa katsotaan hyväksytysti suoritetuksi, kun opiskelija: ymmärtää, tulkitsee ja tuottaa suullisia, kirjallisia ja kuvallisia tekstejä suomen tai ruotsin kielellä arkielämän, ammatillisen koulutuksen ja työelämän edellyttämällä tavalla viestii aktiivisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja monimediaisissa ympäristöissä tilanteen mukaisella tavalla sekä noudattaa turvallisen netin käytön periaatteita hankkii tietoa monipuolisesti eri lähteistä sekä arvioi tietoa ja sen lähteitä kriittisesti ymmärtää ja tuottaa viestejä vieraalla kielellä sekä kirjallisesti että suullisesti tai vaihtoehtoisella kommunikointitavalla ymmärtää ja tuottaa viestejä toisella kotimaisella kielellä sekä kirjallisesti että suullisesti tai vaihtoehtoisella kommunikointitavalla

19 (25) Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen Tämä koulutuksen osa-alue voi sisältää matematiikan, fysiikan, kemian sekä tieto- ja viestintäteknologian opintoja. OSAAMISTAVOITTEET AMMATILLISEEN PERUSKOULU- TUKSEEN VALMENTAVAN KOULUTUKSELLE PERUSTEI- DEN MUKAAN: hallitsee ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelua varten tarvittavat matematiikan perustiedot ja - taidot harjoittaa ja syventää päättely- ja päässälaskutaitojaan osaa lukea ja tulkita tilastoaineistoja saavuttaa tiedolliset valmiudet fysiikan ja kemian opiskeluun ammatillisessa peruskoulutuksessa hyödyntää ja syventää tieto- ja viestintäteknologian osaamistaan ymmärtää mihin luonnontieteelliset kysymykset liittyvät jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. KOULUTUKSEN OSAN TOTEUTUS KSAOSSA kertaa koulutuksen osa-alueen sisällön mukaisia perusopetuksen oppimääriä, korottaa edellytystensä mukaan perusopetuksen arvosanoja tai valmentautuu ammatillisiin opintoihin. OSAAMISEN ARVIONTI Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Arviointia voidaan tarvittaessa täydentää sanallisella arvioinnilla hyväksytty-merkinnän lisäksi. Jos opiskelija korottaa koulutuksen yhteydessä perusopetuksen oppimäärän arvosanoja (perusopetuslain 628/98, 38 mukaisessa erityisessä tutkinnossa), annetaan niitä hyväksytysti suorittaneille erillinen todistus perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta kokonaan tai osittain. Jos opiskelija suorittaa ammatillisen perustutkinnon yhteisiä tutkinnon osia tai niiden osa-alueita, osaaminen arvioidaan yhteisten tutkinnon osien arviointia koskevien määräysten mukaisesti. Koulutuksen osa katsotaan hyväksytysti suoritetuksi, kun opiskelija: käyttää tarkoituksenmukaisesti peruslaskutoimituksia, prosenttilaskennan perusteita, tärkeimpiä mittayksiköiden muunnoksia ja geometriaa matemaattisten ongelmien, ratkaisemiseksi ja arvioi tulosten oikeellisuutta käyttää sujuvasti laskustrategioita ja tarvittaessa apuvälineitä matemaattisten tehtävien ratkaisemiseen ja osaa ratkaista matemaattisia ongelmia yhtälöiden avulla osaa ohjattuna tulkita oikein tilastoaineistoja ja diagrammeja sekä tehdä niistä päätelmiä käyttää keskeisimpiä arkielämään ja ympäristöön liittyviä fysiikan ja kemian käsitteitä, kuvaa ja selittää ohjattuna erilaisia luonnontieteellisiä ilmiöitä ja lainalaisuuksia käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti ja tietoturvallisesti ymmärtää eri asioiden välisiä yhteyksiä ja riippuvuuksia.

20 (25) Yhteiskunnassa tarvittava osaaminen OSAAMISTAVOITTEET AMMATILLISEEN PERUSKOU- LUTUKSEEN VALMENTAVAN KOULUTUKSELLE PE- RUSTEIDEN MUKAAN: tietää eduskunnan, hallituksen ja oikeuslaitoksen toimintaperiaatteet tuntee suomalaisen elinkeino- ja työelämän toimialoja, tuotantoa ja palveluja tutustuu toimintamahdollisuuksiinsa yhteisten asioiden hoitamisessa oppilaitoksessa, aktiivisena kansalaisena ja kuluttajana tarkastelee kolmannen sektorin ja maailmanlaajuisen toiminnan (globalisaation) vaikutuksia yhteiskunnassa ymmärtää omaa ja muiden kulttuurista moninaisuutta ja pohtii omaa identiteettiään. KOULUTUKSEN OSAN TOTEUTUS KSAOSSA tuntee omat toimintamahdollisuutensa yhteisten asioiden hoitamisessa KSAOssa tuntee suomalaisen palvelujärjestelmän ja yhteiskunnan rakenteen tuntee keskeiset asiat suomalaisesta päätöksenteosta ja tuntee kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet sekä ymmärtää omat vaikutusmahdollisuudet aktiivisena kansalaisena yhteiskunnassa pohtii omaa identiteettiään suomalaisen yhteiskunnan jäsenenä. OSAAMISEN ARVIONTI Yhteiskunnassa tarvittava osaaminen arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Arviointia voidaan tarvittaessa täydentää sanallisella arvioinnilla hyväksytty -merkinnän lisäksi. Jos opiskelija suorittaa ammatillisen perustutkinnon yhteisiä tutkinnon osia tai niiden osa-alueita, osaaminen arvioidaan yhteisten tutkinnon osien arviointia koskevien määräysten mukaisesti. Koulutuksen osa katsotaan hyväksytysti suoritetuksi, kun opiskelija: ymmärtää ja tuntee keskeistä yhteiskunnallista päätöksentekoa ja sen vaikutuksia yhteiskunnan toimintaan ymmärtää suomalaisen elinkeino- ja työelämän toimialojen merkityksen työllistymiselle arvioi monipuolisesti toimintamahdollisuuksiaan yhteisten asioiden hoitamiseen oppilaitoksessa sekä aktiivisena kansalaisena ja kuluttajana tuntee itseään kiinnostavan kansalaisjärjestön tai yhteiskunnallisen liikkeen toimintaa hankkii aktiivisesti tietoa yhteiskunnan monimuotoisuudesta ja arvostaa omaa identiteettiään suhteessa siihen.

4.2.2 Työssäoppimiseen ja oppisopimuskoulutukseen valmentautuminen, 10 20 osp 21 (25) syventää tietoa käytännön työelämästä ja itselleen sopivista ammateista. selkiyttää ja vahvistaa henkilökohtaisia valmiuksiaan toimia eri ammateissa, työelämässä ja työssäoppimisessa työpaikoilla. Hän hankkii kokemuksia oppisopimuskoulutuksesta yhtenä mahdollisena koulutusvaihtoehtona. OSAAMISTAVOITTEET AMMATILLISEEN PERUSKOULU- TUKSEEN VALMENTAVAN KOULUTUKSELLE PERUSTEI- DEN MUKAAN: syventää tuntemusta valitsemistaan ammattialoista ja selkiyttää omia koulutustavoitteitaan sekä hankkii tietoa itseään kiinnostavista tutkinnoista selkiyttää ja parantaa ammatillisia valmiuksiaan ja edellytyksiään toimia tulevassa ammatissaan arvioi soveltuvuuttaan eri ammattialoille käytännön toiminnan kautta vahvistaa sosiaalisia taitojaan, joita tarvitaan työelämässä ja työssäoppimiseen valmentautumisessa hankkii tietoa työelämän eettisistä ja esteettisistä kysymyksistä tietää työlainsäädäntöön ja työelämän sopimuskäytäntöihin liittyviä perusasioita sekä omat oikeutensa ja velvollisuutensa työntekijänä tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja sekä noudattaa työturvallisuusohjeita osaa ottaa vastaan ohjausta ja palautetta työpaikkaohjaajalta ja ohjaavalta opettajalta suunnittelee omaa työskentelyään ja toimii asetettujen tavoitteiden mukaan syventää oppisopimuskoulutuksen tuntemusta ja sen työsuhdeperusteisuutta sekä on selvillä koulutusmuodon soveltuvuudesta itselleen. KOULUTUKSEN OSAN TOTEUTUS KSAOSSA tutustuu monipuolisesti ammatillisen koulutuksen koulutusaloihin henkilökohtaisen suunnitelman mukaan ensisijaisesti KSAOssa hankkii työpaikalla työelämän avaintaitoja kuten työelämän perussäännöt, sosiaaliset taidot ja työturvallisuus sekä toimii vastuullisesti työssään harjoittelee toimimaan omien tavoitteiden mukaisesti arvioi soveltuvuuttaan eri ammattialoihin kokemustensa perusteella syventää tarvittaessa tuntemustaan oppisopimuskoulutuksesta. OSAAMISEN ARVIONTI Osaaminen arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Arviointia voidaan tarvittaessa täydentää sanallisella arvioinnilla hyväksytty-merkinnän lisäksi. Koulutuksen osa katsotaan hyväksytysti suoritetuksi, kun opiskelija: ymmärtää koulutuksen ja tehtyjen koulutusratkaisujen merkityksen oman elämän kannalta ja suhteessa eri ammattialojen vaatimuksiin löytää itseään kiinnostavan alan ja ammattinsa eri koulutus- ja työelämävaihtoehdoista toimii työpaikalla koulutukselleen ja ammatinvalinnalleen asettamien tavoitteidensa mukaisesti työskentelee vastuullisesti ja yhteistyökykyisesti työelämässä sekä haluaa kehittää itseään ja osaamistaan työpaikalla toimii työpaikalla sovittujen ammattieettisten periaatteiden mukaisesti ja ylläpitää tai edistää ympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä toimii sovitusti työelämän keskeisten pelisääntöjen mukaan noudattaen työntekijän oikeuksia ja velvollisuuksia suojautuu oikein työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja vastaan ja torjuu vaaraa aiheuttavia tilanteita ennalta ottaa aktiivisesti vastaan palautetta ja toimii palautteen mukaisesti tekee päätöksen oppisopimiskoulutuksen soveltuvuudesta suhteessa omiin tavoitteisiin suorittaa työssäoppimiseen tai oppisopimukseen valmentautumisen sovitusti.

4.2.3 Arjen taitojen ja hyvinvoinnin vahvistaminen, 10 20 osp 22 (25) vahvistaa arjen toimintoihin ja kodin hoitamiseen liittyviä tietoja ja taitoja sekä saa valmiuksia omassa elämässä selviytymiseen ja osallisuuteen yhteiskunnassa. kehittää kuluttaja- ja talousosaamistaan ja edistää omaa hyvinvointiaan terveellisten ruokailutottumusten ja elämäntapojen avulla. Hän osaa huolehtia omasta toimintakyvystään ja tietää, kuinka voi viettää vapaa-aikansa omaa hyvinvointiaan edistävällä tavalla. on tietoinen taiteen, kulttuurin, kädentaitojen ja liikunnan harrastamisen sekä sosiaalisista suhteista huolehtimisen merkityksestä terveyttä ja hyvinvointia tukevana voimavarana. OSAAMISTAVOITTEET AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMENTAVAN KOULUTUKSELLE PERUSTEIDEN MUKAAN: Arjen taitojen ja hyvinvoinnin vahvistaminen, 10 20 osp tunnistaa omat voimavaransa ja vahvistaa toimintakykyään sekä hyvinvointiaan perehtyy yhteiskunnan tarjoamiin palvelujärjestelmiin ja palveluihin toimii eri tilanteissa yhteistyössä muiden kanssa käytöstapoja ja tapakulttuuria noudattaen tunnistaa oman vuorokausirytminsä ja osaa mukauttaa sen opiskelun ja työelämän tarpeisiin hankkii tietoja ja taitoja, joiden avulla tekee oman elämänsä taloudellisia päätöksiä suunnittelee ja mahdollisesti tekee arkielämään ja itsenäiseen asumiseen liittyviä valintoja, päätöksiä ja hankintoja ymmärtää, miten hygienia vaikuttaa terveyteen, turvallisuuteen ja hyvinvointiin osaa huoltaa vaatteensa tuntee turvalliset, vastuulliset ja kestävät toimintatavat opiskelu- ja asuinympäristössään suunnittelee kodin ruokaostokset ja valmistaa kotiruokaa tutustuu erilaisiin liikunta- ja vapaaajanviettomahdollisuuksiin tutustuu taide- ja kulttuuripalveluiden ja tapahtumien tarjontaan saa valmiuksia kädentaitojen käyttämiseen arjen toiminnoissa ymmärtää sosiaalisten suhteiden merkityksen hyvinvoinnille. KOULUTUKSEN OSAN TOTEUTUS KSAOSSA oppii arvostamaan itseään tärkeänä ja merkityksellisenä ihmisenä ja ymmärtää sosiaalisen hyvinvoinnin ja sosiaalisen verkoston merkityksen tunnistaen omia voimavarojaan tuntee yhteiskunnan palveluja ja osaa käyttää niitä sekä pyytää tarvittaessa ohjausta harjoittelee rakentavaa ja hyvien tapojen mukaista sosiaalista vuorovaikutusta omaksuu ja noudattaa opiskeluun sopivaa vuorokausirytmiä ja oppii noudattamaan sovittuja aikatauluja oppii tunnistamaan harrastuksien hyödyn henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin ja koko elämänlaatuun vaikuttavana tekijänä laatii terveellisiä elämäntapoja ja vapaa-ajan käyttöä koskevan suunnitelman oppii tuntemaan vastuulliseen rahankäyttöön liittyvät asiat kuten oman talouden hallinta, erilaiset lainanottotavat kuluttajan oikeudet harjoittelee taloudellista ja terveellistä arkiruoanvalmistusta tuntee kestävän kehityksen periaatteet ja toimii niiden mukaisesti sekä toimii vastuullisena kuluttajana tuntee itsenäisen asumisen edellytykset oppii huolehtimaan oman ympäristön siisteydestä, järjestyksestä ja turvallisuudesta ja osaa huolehtia omasta hygieniasta ja vaatehuollosta harjoittelee omassa arjessa tarvittavia kädentaitoja. OSAAMISEN ARVIONTI: Osaaminen arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Arviointia voidaan tarvittaessa täydentää sanallisella arvioinnilla hyväksytty -merkinnän lisäksi.

23 (25) Koulutuksen osa katsotaan hyväksytysti suoritetuksi, kun opiskelija: ottaa kykyjensä mukaan vastuuta itsestään ja omasta toiminnastaan sekä huolehtii oman elämänsä arjen sujumisesta osaa käyttää omatoimisesti yhteiskunnan tarjoamia palveluja omien tarpeidensa mukaisesti toimii yksilönä ja ryhmässä vastuullisesti sekä tasa-arvoa ja turvallisuutta edistävästi toimii hyvien käytöstapojen mukaisesti ja käyttäytyy asiallisesti osaa suunnitella ajankäyttöään ja noudattaa sovittuja aikatauluja tekee toteuttamiskelpoisen suunnitelman oman talouden hoitamisesta ja toimii sen mukaisesti huolehtii henkilökohtaisesta hygieniastaan, pukeutumisestaan ja muusta ulkoisesta olemuksestaan huoltaa vaatteensa hoito-ohjeiden mukaan huolehtii opiskelu- ja asuinympäristön siisteydestä ja turvallisuudesta valmistaa tai valitsee terveellistä ja taloudellista ruokaa kestävää toimintatapaa noudattaen laatii itselleen terveellisiä elämäntapoja ja vapaa-aikaa koskevan suunnitelman oman hyvinvointinsa edistämiseksi ottaen huomioon voimavaransa ja tarpeensa käyttää ja soveltaa kädentaitojaan monipuolisesti arjen toiminnoissa hakeutuu sosiaaliseen kanssakäymiseen muiden kanssa itselleen sopivalla tavalla ja ylläpitää sosiaalisia suhteita ja verkostoja. 4.2.4 Ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osat tai osa-alueet, 0 10 osp OSAAMISTAVOITTEET AMMATILLISEEN PERUSKOU- LUTUKSEEN VALMENTAVAN KOULUTUKSELLE PE- RUSTEIDEN MUKAAN: Ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osat tai osa-alueet, 0 10 osp voi henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti suorittaa ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osia tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, jos opiskelijalla on siihen valmiuksia ja hänellä on edellytyksiä saavuttaa niiden ammattitaitovaatimuksia (ammatilliset tutkinnon osat) tai osaamistavoitteita (yhteiset tutkinnon osat). KOULUTUKSEN OSAN TOTEUTUS KSAOSSA suorittaa KSAOssa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osia tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueita mikäli opiskelijalla on siihen valmiuksia ja hänellä on edellytyksiä saavuttaa niiden ammattitaitovaatimuksia. OSAAMISEN ARVIONTI Suoritetut tutkinnon osat/osa-alueet arvioidaan siten, kuin niitä koskevissa perustutkintojen perusteissa määrätään.

24 (25) 4.2.5 Vapaasti valittavat koulutuksen osat, 0 5 osp OSAAMISTAVOITTEET AMMATILLISEEN PERUSKOU- LUTUKSEEN VALMENTAVAN KOULUTUKSELLE PE- RUSTEIDEN MUKAAN: Vapaasti valittavat koulutuksen osat, 0 5 osp KOULUTUKSEN OSAN TOTEUTUS KSAOSSA Vapaasti valittavien koulutuksen osien avulla opiskelija voi saada vahvistusta urasuunnitteluunsa ja lisävalmiuksia tuleviin ammatillisiin opintoihin oman suuntautumisensa mukaan. voi HOPSin mukaisesti suorittaa vapaasti valittavia koulutuksen osia omien yksilöllisten tarpeiden, kiinnostuksen ja valmiuksien mukaan koulutuksen järjestäjän paikallisesta tarjonnasta ja/tai muusta (alueellisesta) tarjonnasta. Vapaasti valittavat koulutuksen osat voivat koostua yhdestä tai useammasta osasta. Vieraskielisille opiskelijoille voidaan järjestää myös oman äidinkielen opetusta, jonka tavoitteena on huolehtia siitä, että he ymmärtävät toiminnallisen kaksikielisyyden merkityksen ja arvostavat oman äidinkielen osaamista myös ammatillisissa yhteyksissä. suorittaa KSAOssa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti vapaasti valittavia koulutuksen järjestäjän paikallisesta tarjonnasta ja/tai muusta (alueellisesta) tarjonnasta vapaasti valittavat koulutuksen osat voivat koostua yhdestä tai useammasta osasta. OSAAMISEN ARVIONTI Koulutuksen järjestäjän itse päättämille vapaasti valittaville osaamistavoitteille määritellään osaamisen arviointi ja laajuus osaamispisteinä. Arviointia voidaan tarvittaessa täydentää sanallisella arvioinnilla hyväksytty -merkinnän lisäksi.

25 (25)