TEE 2/2008 Työpaineet saunaan ja avantoon Hyvinvoiva yläkouluyhteisö Koulussa pohja liikuntaharrastukselle Miksi toinen liikkuu, mutta toinen ei? Terveyttä edistävä urheiluseura
Tässä numerossa Terve elämä 2/2008 Terve elämä on Juho Vainion säätiön julkaisema verkkolehti, jossa kerrotaan etupäässä Säätiön tukemista tutkimuksista ja ajankohtaisista terveyden edistämiseen liittyvistä tapahtumista. Lehti ilmestyy kahdesta neljään kertaa vuodessa. Päätoimittaja Juha Silvanto Kalevankatu 17 A 00100 Helsinki Fax: (09) 694 3462 juha.silvanto@juhovainionsaatio.fi Toimitus Marketta Ollikainen LavengriPress Neljäs linja 17-19 A 26 00530 HELSINKI puh: (09) 726 1972 marketta.ollikainen@kolumbus.fi Taitto Hannu Karjalainen HANEMEDIA hannu.karjalainen@hanemedia.com ISSN 1796-1688 Helsinki 2008 3 Raha, globalisaatio ja terveys Pääkirjoitus Jussi Huttunen 4 Työpäivän paineet saunaan ja avantoon Tampereen teknillisessä yliopistossa on käynnistynyt laaja tutkimushanke, jossa selvitetään saunomisen ja sen yhteyteen liitetyn avantouinnin vaikutuksia palautumiseen työpäivän aiheuttamasta kuormituksesta. 7 Hyvinvoiva yläkouluyhteisö Liedon kunnan sivistystoimi, Härkätien terveyskeskus ja Turun yliopiston kasvatustieteiden (Turun opettajankoulutuslaitos), lääketieteen ja yhteiskuntatieteen tiedekunnat ovat käynnistäneet yhteishankkeen Hyvinvoiva yläkouluyhteisö, jossa keskeisenä tavoitteena on tarkastella ja tukea yläkouluikäisten nuorten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. 10 Koululiikunta luo pohjaa aikuisiän liikuntaharrastuksille Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitoksessa on meneillään tutkimus, jossa selvitetään, miten koululiikunta on vaikuttanut liikuntaharrastukseen myöhemmällä iällä 12 Miksi toinen liikkuu mutta toinen ei? Liikunnan merkitys terveydelle tunnustetaan yleisesti. Silti osa ihmisistä harrastaa vain vähän tai ei lainkaan liikuntaa. Liikkumattomuuden taustalla voi olla sekä ympäristöllisiä että biologisia tekijöitä, arvioi aiheesta väitöskirjaa valmisteleva tutkija. 14 Terveyttä edistävä urheiluseura Lähes puolet kaikista alle 18-vuotiaista lapsista ja nuorista osallistuu jonkin urheiluseuran toimintaan. Terveyden edistämisen näkökulmasta urheiluseurojen toiminta on tyydyttävää, mutta lähes kahdessa kolmesta seurasta moni asia kaipaisi kohennusta, arvioidaan Jyväskylän yliopistossa käynnissä olevassa tutkimuksessa. 16 Ajankohtaista Juho Vainion säätiön apurahat haussat 17 Tiedon siruja Työympäristöllä vaikutusta terveyseroihin Hampaiden narskuttelu kertoo stressistä Mielenterveys ei enää ykkössyy eläköitymiseen Yhä useampi lapsi liikapainoinen Unettomuus kasvattaa kiloja ja lisää sydänvaivoja Hyvä koulu on turvallinen 20 Ullan palsta Ilmastoystävällistä ravintoa Vegaaninen linssilaatikko Maukas peruna-linssisalaatti Soijapapuja tomaattikastikkeessa Mustasilmäpapuja bahamasaarelaiseen tapaan Valamolainen hernekeitto Kuva: Ulla Lehtonen 2
Raha, globalisaatio ja terveys Rahan ja talouden vaikutus terveyteen on suuri. Mitä rikkaampi kansa, sen paremmin se pystyy edistämään ja ylläpitämään kansalaistensa terveyttä. Mutta vaikutus kulkee myös toiseen suuntaan. Terveys parantaa kansakunnan mahdollisuuksia menestyä. Mitä terveempi väestö, sen paremmin se selviää kansainvälisessä kilpailussa. Globalisaatio maiden välisten rajojen kaatuminen ja maailmankaupan vapautuminen vaikuttaa syvällisesti ihmisten terveyteen. Tartuntataudit leviävät nopeasti ja ympäristön saasteet kulkevat maasta toiseen. Hyvät ja huonot terveyteen vaikuttavat tavat yhtenäistyvät. Elintasoerot kasvavat ja epävarmuus tulevaisuudesta lisääntyy. Eniten terveyteen vaikuttaa kuitenkin tiedon globaalistuminen. Sairauksien syyt selvitetään ja keinoja niiden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi kehitetään maailmanlaajuisena yhteistyönä. Globalisaatio ja talous ovat aina vaikuttaneet terveyteen. Kulkutaudit alkoivat levitä epidemioina, kun ihminen asettui aloilleen viljelemään maata ja kasvattamaan kotieläimiä. Taudinaiheuttajia siirtyi kotieläimistä isäntään ja isännästä toiseen. Taudit levisivät kaupan ja liikenteen mukana, ja katastrofi syntyi kun yhteisöön levisi mikrobi, jota väestö ei ollut aikaisemmin kohdannut. Tänään ihmisellä on käytössään keinoja tartuntatautien torjuntaan. Tartuntatauteja aiheuttavien mikrobien tunnistaminen, rokotteet ja mikrobilääkkeet perustuvat kansainvälisen tiedeyhteisön työhön. Maailmanlaajuiset ponnistukset ovat tuottaneet monta näyttävää tulosta. Isorokko juurittiin vuoteen 1976 mennessä koko maapallon kattavan rokotusohjelman avulla ja polio onnistutaan ehkä hävittämään vuoteen 2015 mennessä. Myös krooniset sairaudet leviävät epidemioina supistuvassa maailmassa. Syynä eivät ole mikrobit, vaan elintavat, jotka tarttuvat väestöstä toiseen. Elintapojen globaalistumiseen on monta syytä: samansuuntaiset yhteiskuntamuutokset, tehostunut tiedonvälitys ja kansainvälinen teollisuus. Pikaruokaketjut ja virvoitusjuomateollisuus muuttavat ruokavaliota. Lihavuus ja diabetes yleistyvät kaikkialla. Tupakkasairauksista on tulossa köyhien maiden vitsaus teollisuuden siirtäessä markkinointiponnistuksensa kehitysmaihin. Yksi tärkeimmistä globaalistumisesta johtuvista terveysongelmista ovat huumeet. Rikollisuus, väkivalta ja pelko ovat osa arkea niissä yhteiskunnissa, joissa huumeita käytetään runsaasti. Huumeet, prostituutio ja sukupuolitaudit kulkevat käsikädessä. Huume-epidemia johtuu kehittyneiden maiden politiikan epäonnistumisesta ja kansainvälisten rikosjärjestöjen huumemafian menestyksestä. Suurimman globaalistuvasta taloudesta johtuvan terveysuhan aiheuttaa kuitenkin energiantuotanto. Ilmaston muutosta ja sen yhteyttä öljyn ja kivihiilen polttoon ei kukaan enää aseta kyseen alaiseksi. Kasvihuoneilmiö kohtelee eri tavoin maapallon eri maita. Oma ilmastomme näyttää ainakin aluksi lämpenevän ja muutoksella on varmasti terveysvaikutuksia, vaikkakin vähäisiä. Euroopan integraatiolla on runsaasti vaikutuksia suomalaisten terveyteen. Kaikille tuttu esimerkki integraation epäsuorista terveysvaikutuksista ovat sen vaikutukset alkoholin kulutukseen. Välimeren maille alkoholipolitiikka on maataloutta, meille terveyttä. Alkoholin maahantuontia koskevien esteiden poistuminen on jo pakottanut Suomen radikaalisti alentamaan alkoholiveroa. Tämän seurauksena alkoholin kulutus kasvaa nopeasti ja siitä koituvat haitat lisääntyvät. Mikään yksittäinen tekijä ei kuitenkaan ole vaikuttanut maailman muuttumiseen yhtä paljon kuin tiedon lisääntyminen ja tiedon saattaminen yhä suurempien ihmisryhmien käyttöön. Tiede ja tutkimus ovat kaikista yhteiskunnan osa-alueista kansainvälisimpiä. Sairauksien syyt ja keinot niiden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi löydetään kansainvälisenä yhteistyönä ja tulokset otetaan nopeasti käyttöön kaikkialla. Internetin avulla terveyttä koskeva uusi ja vanha tieto on kaikkien käytössä. Kehitykseen liittyy myös ongelmia. Oikean tiedon löytäminen markkinoinnin ja epätiedon joukosta muuttuu yhä vaikeammaksi. Uudessa uljaassa maailmassa kaikki ovat kaikkialla yhteydessä kaikkiin ja kaikkeen. Haasteena ovat köyhimmät maat ja köyhimmät ihmiset. Informaatioteknologia ei paljoa auta, jos kansalaisilta puuttuu luku- ja kirjoitustaito. Globalisaatiossa ei ole mitään uutta. Se on alkanut vuosisatoja sitten ja jatkuu kauas tulevaisuuteen. Ihmisten väliset yhteydet lisääntyvät, nopeutuvat ja syvenevät myös tästä eteenpäin. Globalisaatio vaikuttaa kaikkeen inhimilliseen kanssakäymiseen ja jokaiseen ihmiseen maapallolla. Sillä on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Kaikkien ihmisten ja kaikkien kansakuntien yhteisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että kielteiset vaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi. Miten Suomi ja sen terveydenhuolto selviävät globalisaation myrskyissä? Lähtökohdat ovat hyvät. Talous on kunnoissa, koulutustaso on korkea ja teknologia on edistynyttä. Terveydenhuolto on tehokasta, korruptiota ei ole ja poliittiset ristiriidat ovat vähäisiä. Meillä on runsaasti sosiaalista pääomaa, joka auttaa meitä hyödyntämään muita vahvuuksiamme. Me selviämme edessä olevista muutoksista paremmin kuin useimmat muut. Jussi Huttunen Jussi Huttunen Juho Vainion säätiön hallituksen puheenjohtaja. Kuva: Antero Aaltonen 3
Avantouinnilla hoitomuotona on pitkät perinteet. Kuvassa potilaita viedään avantoon Reumasäätiön sairaalassa Heinolassa 1950-luvulla. Kuva: Reumasäätiön sairaala Työpäivän paineet saunaan ja avantoon Tampereen teknillisessä yliopistossa on käynnistynyt laaja tutkimushanke, jossa selvitetään saunomisen ja sen yhteyteen liitetyn avantouinnin vaikutuksia palautumiseen työpäivän aiheuttamasta kuormituksesta. Juho Vainion säätiön apurahojen jakotilaisuudessa tammikuussa dosentti Juhani Smolander kertoi, mitä saunan ja avantouinnin yhteisvaikutuksista tiedetään ja miksi tutkimushanke haluttiin käynnistää. Saunominen on peseytymisen ohella suomalaisten perinteinen keino rentoutua ja rauhoittua raskaan työpäivän tai työviikon jälkeen. On laskettu, että suomalaiset käyvät vuodessa yli 300 miljoonaa kertaa saunassa. Aika moni saunoja polskahtaa saunan jälkeen myös avantoon. Suomen Ladun mukaan säännöllistä avantouintia harrastavia Suomessa on yli 120 000. Heistä useimmat käyvät uimassa saunomisen yhteydessä. Sekä saunominen että avantouinti on molemmat koettu voittopuolisesti mielihyvää tuottavana, rentouttavana ja terveyttä edistävänä, mutta niiden todellisista terveysvaikutuksista tiedetään vähän. Tampereen teknillisen yliopiston Ragnar Granit Instituutissa on professori Jari Viikin johdolla käynnistynyt tutkimushanke, jossa tutkitaan saunomisen ja avantouinnin yhteyksiä työstressistä palautumiseen. Varsinaisesti nyt keväällä 2008 käynnistyneessä tutkimuksessa selvitetään avantouinnin ja saunomisen vaikutuksia autonomiseen hermostoon, uneen ja koettuun hyvinvointiin normaalia työpäivää tekevillä terveillä koehenkilöillä. Saunominen aiheuttaa elimistölle voimakkaan lyhytaikaisen kuumastressin, jossa elimistön lämpötila nousee puolen tunnin saunomisessa noin yhden asteen. Jos saunomista jatkaa vielä kauemmin, myös lämpötila jatkaa nousemista, mistä 4
voi olla ikäviä seurauksia, dosentti Juhani Smolander totesi Juho Vainion säätiön apurahojen jakotilaisuudessa tammikuussa. Avantouinnissa altistus puolestaan on päinvastainen. Tutkimusryhmän puolesta juhlaesitelmän apurahojen jakotilaisuudessa pitänyt Smolander kertoi itsellään olleen jokin aika sitten tilaisuus tutkia erästä brittiläistä extreme-urheilijaa, joka ui etelänapamantereella 1,6 kilometriä jäävedessä. Vuosi sitten samainen britti oli uinut Pohjoisnavalla kilometrin miinus 1,5-asteisessa vedessä. Alkutilanteessa, ennen uimaan lähtöä, hänen lämpönsä oli psyykkisen lämmönnousun seurauksena 38,4 astetta, mutta laski uinnin aikana pari astetta. Sen jälkeen tapahtui vielä huomattavaa jälkijäähtymistä, jossa mentiin jo kliinisen hypotermian puolelle, mutta joka palautui normaaliksi lämpimässä suihkussa noin tunnissa. Smolander muistutti kuitenkin, että normaalisti avantouimarit eivät ryhdy näin rajuihin koetuksiin. Avantouinnit ovat käytännössä noin puolen minuutin tai minuutin suorituksia, mutta periaatteessa kylmä vesi voi olla myös riski, hän totesi. Vaikutuksia verenpaineeseen Saunassa ihon verisuonet laajenevat, jopa seitsemän litraa verta voi minuutissa ohjautua iholle saunomisen yhteydessä. Vastaavasti avannossa verisuonet supistuvat ja veri pakenee iholta. Kuuma- ja kylmäaltistukset vaikuttavat vahvasti erityisesti verenkiertoon, mutta niillä on myös vaikutuksia muun muassa hormonieritykseen. Smolander kertoi tutkimuksesta, jossa oli mitattu yhdeksän koehenkilön verenpainetta 15 minuutin saunomisen aikana. Koehenkilöillä verenpaine laski hiljakseen saunomisen aikana sydämen pumppausmäärän kasvusta huolimatta, mikä Smolanderin mukaan selittyi verisuonivastuksen vähenemisellä. Kun koehenkilöt saunomisen jälkeen pulahtivat plusneljäasteiseen veteen minuutiksi, tapahtui päinvastainen ilmiö. Koehenkilöillä systolinen verenpaine oli saunassa laskenut lähelle sataa, mutta nousi kylmässä vedessä lähes kahteen sataan. Kuuma- ja kylmäaltistus vaikuttavat sydämen lyöntinopeuteen. Smolander esitteli tutkimusryhmänsä vetäjän sykekäyrän tilanteessa, jossa kyseinen henkilö oli saunonut kuusi kertaa käyden välillä vilvoittelemassa ulkona jääkylmässä vedessä. Saunomisen aikana syke nousi 130 135:en, mutta laski kylmässä ilmassa jopa alle normaalin leposykkeen. Minuutin sisällä tapahtui lähes sadan sykkeen lasku, mikä on huikea parasymbaattinen vaikutus sydämen toiminnalle, hän sanoi. Smolander kertoi, että paljolti juuri professori Viikin oma sykekäyrä herätti tutkimusryhmän pohtimaan, mitä kaikkea ihmiselle tapahtuu kuuma- ja kylmäaltistuksen yhteydessä ja miten hän palautuu siitä. Todennäköistä on, että tällä on huikeita vaikutuksia elimistön toimintaan seuraavien tuntien ja seuraan yönkin aikana, hän totesi. Verenpaineen ja pulssin muutokset saunassa ja avannossa. Saunominen terveellistä Smolanderin mukaan suomalainen saunatutkimus on keskittynyt etupäässä saunomisen fysiologisten vaikutusten selvittämiseen ja saunaa koskevien väärien uskomusten kumoamiseen. Esimerkiksi lisääntymisterveydestä tiedetään, että saunominen saattaa heikentää tilapäisesti siittiöiden määrää ja laadullisia ominaisuuksia. Runsas saunominen voi stressireaktiona häiritä naisen kuukautiskiertoa. Sen sijaan väite, että saunominen olisi haitallista raskaana oleville naisille, ei pidä paikkaansa. Normaali raskaus ei estä saunomista loppuvaiheessakaan, eikä sauna aiheuta epämuodos- 5
tumia sikiölle, Smolander selvitti. Saunakuolemia Suomessa tapahtuu vuodessa noin 25 30, mutta valtaosassa niistä osasyynä on ollut saunojan vahva humalatila, kuten anatomian emeritusprofessori Hirvonen on tutkimuksessaan oululaisista saunojista osoittanut. Hirvosen aineistossa esimerkiksi lämpöhalvaukseen kuolleiden ja saunomisen yhteydessä hukkuneiden veren alkoholipitoisuus oli keskimäärin noin kahden promillen luokkaa. Tästä näemme, mistä saunan vaarallisuus johtuu, Smolander totesi ja vakuutti, että kaiken kaikkiaan sauna on aika turvallinen paikka monessa suhteessa. Saunomisen tiedetään vaikuttavan myös hormonierityksen annos-vastesuhteeseen. Mitä intensiivisemmin saunotaan, sitä enemmän myös erittyy hormoneja. Pitoisuuksien nousua on havaittu muun muassa veren noradrenaliinissa, antidiureettisessa hormonissa, kasvuhormonissa ja prolaktiinissa. Saunomisen tuottaman mielihyvän ja rentoutuksen selittäjänä on pidetty juuri hormonierityksen muuttumista. Vahvoina mielihyvää tuottavina kandidaattihormoneina on nähty muun muassa beetaendorfiini, dopamiini, serotoniini ja oksitoniini, mutta kuten Suomen saunaseuran puheenjohtaja Lasse Viinikka totesi äskettäin lääkäripäivillä, että esimerkiksi endorfiiniteorian osalta näyttö ei ole kiistaton. Eli syitä saunomisen tuottamaan mielihyvään etsitään hormoneista, mutta yhteys ei ole vielä ihan selvä, Smolander sanoi. Avantouintia vähän tutkittu Juhani Smolander on kuormitusfysiologian dosentti, joka työskentelee ORTON tutkimuslaitoksessa Helsingissä. Hän on perehtynyt erityisesti lämpö-, kuormitusja työfysiologiaan. Hän on viimeisen viiden vuoden aikana ollut mukana muun muassa Heinolassa toimivan Reumasäätiön sairaalan tutkimuksissa, jossa on selvitetty huippukylmähoidon ja avantouinnin fysiologisia vaikutuksia. Teimme muun muassa tutkimuksen, jossa kolmen kuukauden intervention aikana vertasimme huippukylmähoitoa ja ilman saunomista tapahtuvaa avantouintia. Selkeä tulos oli, että stressihormonina pidetyn nonadrenaliini pitoisuus nousi jokaisella altistuskerralla. Sen sijaan beetaendorfiinipitoisuuksissa ei tapahtunut mitään, eikä myöskään adrenaliinipitoisuuksissa tapahtunut muutoksia. Smolanderin mukaan kylmäaltistusta ja avantouintia on tutkittu ylipäätään vähän, ja nekin tutkimukset, joissa on tarkasteltu muun muassa antioksidantteja ja valkosolujen muodostumista, ovat olleet etupäässä poikkileikkaustutkimuksia, ja tutkittavat koehenkilöt ovat olleet tottuneita avantouimareita. Meidän tutkimushankkeessa, joka on nyt käynnistymässä, on tarkoitus tarkastella työpäivän jälkeistä palautumista. Käytämme siinä muun muassa Jyväskylän yliopistossa kehitettyä hyvinvointianalyysiä, mutta myös laajemmin autonomisen hermoston mittareita, joissa katsomme välittömästi saunomisen ja saunomiseen liitetyn avantouinnin vaikutuksia välittömiä vaikutuksia sekä vaikutuksia yöaikaiseen palautumiseen ja seuraavaan päivään, Smolander kertoi. Mukana hankkeessa on myös unitutkijoita, jotka selvittävät koehenkilöiden unta sekä psykologeja, jotka tutkivat koehenkilöiden koettua hyvinvointia ja sen muutoksia. Ajatuksena on selvittää, millainen rooli tällaisilla itsehoidollisilla keinoilla voisi olla työpäivän jälkeisestä stressistä palautumisessa. Itse koen tämän mielenkiintoisena uutena avauksena, johon uudet tutkimustekniikat ja analyysit antavat aivan toisenlaisen mahdollisuuden nyt kuin mitä aikaisemmin. Juho Vainion säätiö myönsi Viikin tutkimusryhmälle 15 000 euroa vuodelle 2008. Säätiö on myös aiemmin tukenut Smolanderin edellä mainitsemia huippukylmähoitotutkimuksia Reumasäätiön sairaalassa. Marketta Ollikainen Dosentti Juhani Smolander. 6
Hyvinvoiva yläkouluyhteisö Hyvinvoiva yläkouluyhteisö on Liedon kunnan sivistystoimen, Härkätien terveyskeskuksen ja Turun yliopiston kasvatustieteiden (Turun opettajankoulutuslaitos), lääketieteen ja yhteiskuntatieteellisen tiedekuntien yhteinen tutkimus- ja kehittämishanke. Hankkeen vastuullisena johtajana toimii professori Päivi Niemi Turun opettajankoulutuslaitokselta. Keskeisenä tavoitteena on tarkastella ja tukea yläkouluikäisten nuorten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Elokuussa 2006 käynnistyneen, pitkittäis- ja interventiotutkimuksen Sosioemotionaalinen oppiminen ja hyvinvointi yläkouluyhteisössä tavoitteena on 1) kuvata 13 15-vuotiaiden nuorten sosioemotionaalisen kehityksen polkuja ja analysoida fyysisen, emotionaalisen, sosiaalisen ja kognitiivisen kehityksen interaktioita, 2) tunnistaa sekä yksilöllisiä että kasvuympäristöihin (perhe, koulu, vertaissuhteet, internet) liittyviä, kehityksen suuntaa ennustavia riski- ja suojatekijöitä, sekä 3) tutkia sosioemotionaalisen oppimisen ja hyvinvoinnin tukemiseen tähtäävän intervention (Pysyvät pienryhmät -ohjelma) toteutumista ja vaikutuksia nuorten sosioemotionaaliseen kehitykseen, koulutyöskentelyyn, hyvinvointiin ja terveyteen yläkoulun aikana. Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Lääketieteellisen koulutuksen tutkimus- ja kehittämisyksikön (TUTKE) johtaja, lastentautien professori Pekka Kääpä johtaa osakokonaisuutta, jossa on tavoitteena tutkia yläkouluikäisten oppilaiden hyvinvointia ja terveyseroja sekä ennustaa niitä muun muassa alakouluajan (kouluterveydenhuollon arvioiman) terveydentilan ja sosiodemografisten tekijöiden pohjalta. Hankkeen taustaa ja kuulumisia Tutkimuksen aineistonkeruu aloitettiin elokuussa 2006 ja kohderyhmänä ovat Liedon kunnan yläkoulun 7. luokan syksyllä 2006 ja syksyllä 2007 aloittaneet oppilaat. Tutkittavia yläkoululaisia on yhteensä 389. Samaan aikaan syksyllä 2006 aloitti Liedossa uusi Ilmaristen yhtenäiskoulu toimintansa entisen Liedon keskuskoulun, ison yläkoulukeskuksen jatkaessa toimintaansa. Tuloksia pohdittaessa voidaan verrata kahden eri tyyppisen yläkoulun oppimisympäristöjä. Tutkimus- ja kehittämishanke vaatii vahvaa yhteistyötä sekä Turun yliopiston sisällä eri tiedekuntien välillä että yliopiston, Liedon kunnan sivistystoimen ja terveydenhuollon järjestäjän, Härkätien terveyskeskuksen välillä. Hyvästä yhteistyöstä osoituksena ovat Liedon Keskuskoulun ja Ilmaristen yhtenäiskoulun vararehtorien Hanna-Leena Seppisen ja Nina Pentin sekä koulukuraattorien vahva sitoutuminen tutkimukseen. Heidän tukemanaan kouluista on saatu kiitettävästi aikaa ja joustavuutta aineistonkeruuseen. 7
Liedon kunnan sivistystoimi luovutti viime toukokuussa hankkeelle kuntosaliliput. Niillä tutkijat kiittivät tutkimukseen suostuneita oppilaita ja opettajia. Näin hanke sai aikaan terveyttä edistävän liikuntamahdollisuuden kesään. Härkätien terveyskeskus on vahvasti mukana tutkimushankkeessa, missä on tavoitteena arvioida muun muassa 5. luokan aikana kouluterveydenhuollon tekemän laajan kartoituksen ennustettavuutta oppilaiden tulevaan terveyteen ja hyvinvointiin yläkoulussa. Härkätien terveyskeskuksen johtava lääkäri Sirpa Rantanen on tunnistanut hankkeen terveyspoliittisen merkityksen ja ohjeistanut kouluterveydenhuollon edustajien olemaan hankkeessa mukana. Mitä ensimmäiset tulokset kertovat? Tutkimuksen aineistonkeruu kestää koko yläkoulun ajan. Tämä tarkoittaa kahden tutkimusikäluokan osalta aikaa syksystä 2006 kevääseen 2010. Aineistonkeruu monine lomakkeineen on aikaa vievä. Tämän takia tulosten pohdinta ja julkaisu painottuukin tuleviin vuosiin. Mutta joitain tuloksia tutkimushankkeella on jo esittää. Yläkoulun aloitusvaihe on uusine oppimiseen, kaverisuhteisiin ja fyysiseen kehitykseen liittyvine haasteineen nuorille helposti haavoittuvaista ja herkkää aikaa. Nuorten keskuudessa vallitsee usein niin sanottuja joukkoharhoja eli epärealistisia käsityksiä siitä, millaisia muut ovat tai millainen itse pitäisi olla tullakseen hyväksytyksi. Koetut vaikeudet voivat johtaa terveyteen liittyvään riskikäyttäytymiseen, muun muassa alkoholin ja huumeiden käyttöön, tai psyykkiseen pahoinvointiin, kuten yksinäisyyteen, ahdistuneisuuteen tai masennukseen. 8
Ensimmäisten tulosten mukaan nuorten yksinäisyys ja sosiaalinen ahdistuneisuus ovat varsin pysyviä olotiloja. Nuoret, jotka löysivät ystävä- ja kaverijoukon siirtymän alkukuukausina, olivat vielä seuraavien seurantakyselyjen mukaan sosiaalisiin suhteisiinsa tyytyväisiä ja vähemmän ahdistuneita. Sen sijaan nuoret, jotka jäivät jo alussa ulkopuolelle, kaipasivat ja toivoivat ystäviä ja/tai kaverijoukkoa, johon kokisi yksin jäämisen sijaan kuuluvansa. Täten yläkoulusiirtymän alkukuukaudet näyttäisivät olevan nuoren sosioemotionaalisen hyvinvoinnin kannalta sangen merkityksellisiä ja erityistä huomiota vaativaa aikaa. Toisaalta näiden tulosten vertailu valtakunnallisiin keskiarvoihin kertoo lietolaisten nuorten hyvinvoinnista lähes pelkkää hyvää masennuksen, ahdistuneisuuden ja riskikäyttäytymisen yleisyydet sijoittuvat valtakunnallisesti joko keskitasolle tai sen alapuolelle. Valtaosalla nuorista oli useampi kuin kaksi läheistä ystävää ja he arvioivat itsensä onnellisiksi tai erittäin onnellisiksi. Myös siirtymä alakoulusta yläkouluun on sujunut Liedossa hyvin. Joku kuitenkin jää aina ulkopuolelle. Miten nuorten asenteet, kokemukset, hyvinvointi ja terveyskäyttäytyminen muuttuvat, kun yläkoulua on käyty vuosi tai kaksi? Tutkimushankkeella on siis haasteita. Väriryhmätoimintaa Liedossa Ulkopuoliseksi jäämistä ja sen negatiivisia vaikutuksia nuoren hyvinvointiin pyritään ehkäisemään yläkouluaikana osaan luokista rakennetuilla pysyvillä pienryhmillä, jolloin luokka jaetaan 4 6 oppilaan niin sanottuihin väriryhmiin heti yläkoulun alkaessa. Liedon keskuskoulun pilottitutkimuksen pohjalta vaikuttaisi siltä, että nämä pienryhmät luovat turvallisia ja pysyviä rakenteita yläkoulun arkeen vähentämällä muun muassa klikkiytymistä ja negatiivisia ryhmäilmiöitä antamalla mahdollisuuden opetella ryhmissä kanssakäymisen ja ongelmien ratkaisun taitoja. Väriryhmätoiminta rakentuu kiinteästi osaksi koulun arkea ja opetussuunnitelmaa yläkoulun 7. 8. luokilla. Sen toteutumista tukevat opettajien sitoutuminen ja kollegiaalinen työskentelytapa. Tämän tutkimushankkeen tavoitteena onkin selvittää tarkemmin väriryhmätoiminnan vaikutuksia. Väriryhmätoiminta vaatii mukana olevilta opettajilta ja erityisesti luokanvalvoja-opettajalta paljon työaikaa ja sitoutumista. Toiminnan vastuuhenkilön vararehtori Hanna-Leena Seppisen yllätykseksi opettajakunnalla oli halu jatkaa väriryhmätoimintaa ensimmäisen tutkimuslukuvuoden 2006 2007 jälkeenkin. Tulevia tutkimustuloksia tullaan hyödyntämään kehitettäessä nuorten oppimisympäristöjä ja luotaessa tutkimusperusteista moniammatillista yhteistyötä tavoitteena kehitysriskien varhainen tunnistaminen, syrjäytymiskehityksen vähentäminen ja nuorten kehityksen tukeminen erityisesti herkissä kouluasteiden siirtymävaiheissa. Anna-Liisa Koivisto Anna-Liisa Koivisto tutkimustyöryhmän jäsen LT, projektijohtaja Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto. 9
Koululiikunta luo pohjaa aikuisiän liikuntaharrastuksille Hyvä liikuntanumero koulussa voi ennustaa aktiivista liikkumista aikuisiässä. Näin ennakoidaan Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitoksen meneillään olevassa tutkimuksessa, jossa selvitetään, miten koululiikunta on vaikuttanut liikuntaharrastukseen myöhemmällä iällä. Suomessa toteutettiin vuosina 1985 1988 kolmen silloisen läänin alueella laaja koululiikunnan tehostamisohjelma. HYVÄ SUOMI -nimellä toteutettuun kampanjaan liitettiin alusta pitäen myös pitkittäistutkimus, josta on ilmestynyt lukuisia artikkeleita ja opinnäytetöitä. Tutkimukseen osallistui tuolloin yhteensä 2 007 peruskoulun 3. 9. luokan oppilasta, joilta selvitettiin kyvykkyys, aktiivisuus ja motivaatio liikkua sekä laajemminkin liikuntaa koulussa edistävää tiedollista ja sosiaalista toimintaa. Osalla kohdejoukosta tutkimus jatkui vuoteen 1991 saakka. Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitoksella haluttiin selvittää, miten näiden samojen koehenkilöiden, jotka nyt ovat 32 39-vuotiaita, liikuntaharrastus on jatkunut aikuisiällä ja mitä vaikutusta tehostetulla koululiikunnalla oli heidän nykyisiin liikuntaharrastuksiinsa. Viime vuonna käynnistyneessä kolmivuotisessa tutkimushankkeessa tutkittavien liikuntaaktiivisuutta selvitetään postikyselyllä ja osalta haastatteluilla. Haastattelut ovat parhaillaan menossa ja saamme ne loppuun marraskuussa, kertoo tutkimushanketta vetävä professori Heimo Nupponen Rauman opettajankoulutuslaitokselta. Vuosina 1985 1988 mukana olleista 2 007 koululaisesta kysely lähetettiin 1 450 henkilölle. Heistä kyselyn palautti 67 prosenttia ja 615 ilmoitti suostumuksensa haastatteluun. Arvalla haastatteluihin valittiin 120 henkilöä. Nupponen pitää tuoretta tutkimushanketta merkittävänä, sillä koululiikunnan vaikuttavuudesta myöhemmällä iällä tiedetään vähän. Tutkimusta on vähän, koska tällaisten pitkän aikavälin tutkimushankkeiden läpivieminen on usein työlästä ja aikaa vievää. Jonkin verran on tietoa kouluiän liikuntaharrastuksen ja kunnon ennustavuudesta aikuisikään. Näiden tutkimusten mukaan kuntoennuste on melko hyvä ja liikuntaharrastus kohtalainen, Nupponen kertoo. 10
Tehostettu koululiikunta lisää motivaatiota Vuosina 1985 1991 toteutettu seuranta osoitti, että tehostetussa liikunnassa mukana olleet kehittyivät enemmän kuin vertailukouluissa muun muassa siinä, millainen kunto heillä oli ja miten he kehittyivät liikehallinnassa. Toisin sanoen he hallitsivat paremman kyvyn liikkua. Tämä antoi tutkijoille viitteitä siitä, että ero jatkuisi aikuisikään. Nupponen kertoo, että aineisto on tältä osin vielä osaksi analysoimatta, mutta alustavien tulosten mukaan näyttäisi siltä, että aktiivisesti kouluiässä liikuntaa harrastaneet ovat aktiivisempia myös aikuisiässä. Nupposen mukaan tutkijat ovat tähän mennessä ehtineet selvittää lähinnä lajiharrastuksia, joissa pysyvyysennusteet voivat eri lajien kohdalla olla hyvinkin erilaisia. Yleisesti voidaan sanoa, että kestävyystyyppistä liikuntaa hiihtoa, suunnistusta, uintia kouluiässä harrastaneet harrastavat sitä aikuisena yleisemmin kuin esimerkiksi pallopelejä harrastaneet. Melkein kaikista lajeista harrastajat ovat siirtyneen näihin yksilöllisiin kestävyyslajeihin yleisemmin kuin joukkuelajeihin. Vuosina 1985 1988 yksittäisiä lajeja harrastaneista kokonaan liikuntaharrastuksen lopettaneita on noin 10 prosenttia, Nupponen selvittää tutkimushankkeen alustavia tuloksia. Viime vuonna ilmestyneessä väitöstutkimuksessaan Lasse Mikkelsson osoitti, että kouluiän kestävyyskunnolla oli yhteyttä aikuisiän vähäiseen verenpaineriskiin. Notkeudeltaan parhaimmilla oli vähemmän jännitysniskaoireita ja kestovoimaltaan parhaimpien naisten riski jännitysniskaoireisiin oli vähäinen. Mikkelsson selvitti 25 vuoden pitkittäistutkimuksessa, miten kouluajan kuntotesti oli ennustanut aikuisiän terveyttä ja kuntoa. Hän havaitsi muun muassa, että naisilla koettua terveyttä aikuisiällä ennustivat kouluiän kestävyyskunto ja nopeus. Miehillä ennustearvoa oli nopeudella. Tässä tutkimuksessa ei päästä analysoimaan kovin laajasti koululiikunnan yhteyttä aikuisiän terveyteen, mutta jotakin siitäkin voidaan jatkossa sanoa, Nupponen arvioi. Monipuolinen liikunta vaikuttaa eniten Haastatteluaineisto koululiikunnan vaikutuksesta aikuisiän liikunta-aktiivisuuteen on vielä osittain kokoamatta, mutta Nupposen mukaan joitain trendejä haastatteluista on selvästi nousemassa esiin. Kysyttäessä mikä koululiikunnassa on ollut se tekijä, jolla on ollut haastateltavien mielestä eniten vaikutusta, yleisin vastaus on ollut monipuolisuus. Luokiteltuamme vastaukset opettajasta lähteviin, omiin kokemuksiin liikuntatunneista ja muistikuviin oppituntien ulkopuolisesta liikunnasta, vastaukset ovat ainakin toistaiseksi vaihdelleet kovasti, eikä niiden keskinäisestä painotuksesta voi vielä sanoa mitään varmaa, Nupponen kuitenkin huomauttaa. Haastatteluissa kysyttiin myös, millaisia liikuntasuosituksia haastateltavat antaisivat oman koulukokemuksensa perusteella nykypäivän koululaisille ja opettajille. Vastaukset ovat olleet mielenkiintoisia ja niistä on varmasti apua koululiikunnan kehittämisessä. Tässäkin keskeinen suositus on ollut koululiikunnan sisällöllinen ja menetelmällinen monipuolisuus, Nupponen kertoo. Tutkimuksessa tutkittavilta on haastattelujen ja kyselyn ohella tehty myös kunnon ja liikehallinnan mittaukset, jotka on tarkoitus vielä uusia ensi vuoden alussa, mikäli rahoitus järjestyy. Nupposen mukaan kaikki mukana olleet olivat halukkaita myös uusintamittaukseen. Tutkimus on ainutlaatuinen toisaalta aineiston laadun ja pitkäkestoisuuden ja toisaalta asetelmansa suhteen. Tässä voidaan verrata aikanaan tehostetussa ohjelmassa olleita oppilaita verrokkeihin ja siten saada selville tehostuksen vaikutusta ja osuutta, Nupponen toteaa. Juho Vainion säätiö on tukenut Nupposen johtamaa tutkimushanketta apurahoin. Marketta Ollikainen Professori Heimo Nupponen. 11