III Kuinka tästä eteenpäin

III Kuinka tästä eteenpäin

III Kuinka tästä eteenpäin URBA ja hyvän elämän puitteet Aila Korpivaara ja Anja Mäkeläinen Tiivistelmä Kirjoituksessa tarkastellaan URBA-hankketta kokonaisuutena johtoryhmään osallistuneiden näkökulmasta. Huomiota kiinnitetään tutkimuksen ja käytännön väliseen vuorovaikutukseen ja toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Tulevaisuudessa on asuinympäristö kokonaisuutena otettava huomioon paremmin ja asukkaiden näkemykset jo suunnittelun alkuvaiheessa. Tätä aihepiiriä käsitteli myös Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusosuus. Eri osapuolten osaaminen on voitava yhdistää. URBA on poikkitieteellisenä hankkeena avannut tietä uudenlaiselle yhteis toiminnalle, jonka tyyppistä foorumia tarvitaan jatkossakin. Saatuja tuloksia on myös sovellettava käytäntöön. Aila Korpivaara ja Anja Mäkeläinen: URBA ja hyvän elämän puitteet 299

URBA tarjosi uuden foorumin toimijoiden yhteistyölle ja keskinäiselle sparraukselle Tutkimuksen ja käytännön toimijoiden välinen tiivis ja rakentava yhteistyö on uusien toimintamallien ja ideoiden kehittämisen kannalta välttämätöntä. Tulevaisuuden hyvän elämän puitteiden rakentaminen ja uusien yhteisten visioiden ideoiminen ei onnistu ilman toimijoiden ja asukkaiden yhteistä ymmärrystä, tahtoa ja päämäärää. URBA-tutkimushanke on omalta osaltaan pyrkinyt luomaan pohjaa alan yhteiselle, tulevaisuushakuiselle kehityspolulle, päämääränä hyvän elämän puitteet urbaanissa suomalaisessa kaupunkirakenteessa. URBA-hankkeen kolmivuotinen kausi on tarjonnut ja synnyttänyt aivan uudenlaisen ja innostavan foorumin tutkijoiden, käytännön asiantuntijoiden ja toteuttajien välille. URBAn puitteissa on ollut tilaisuus pohtia ja ideoida suomalaista urbanismia ja tulevaisuuden yhdyskuntien rakenteita sekä asumisen monimuotoisuutta. Urbaanin asumisen tulevaisuuden konseptien kehittämisessä käytetty vuorovaikutteinen toimintatapa on hyödyttänyt yhteistyötahoja tutkimuksen kestäessä. Laaja-alaisen tutkijaryhmän selvitykset kansainvälisistä asuntorakentamisen trendeistä ja konsepteista ovat keränneet ympärilleen aktiivisen toimijajoukon. Tutkimushankkeen havaintoja ja tuloksia on käsitelty ja jalostettu monialaisissa keskusteluissa, seminaareissa ja work shopeissa. Tutkijoiden tuoma tieto ja kansainväliset mallit on voitu muotoseikat ohittaen siirtää aidoksi pohdinnaksi ja kysymyksenasetteluksi: miten asiat voitaisiin ratkaista tai järjestää käytännön tasolla, tai millainen ratkaisumalli kiinnostaisi suomalaista asukasta? URBA-hankkeen johtoryhmätyöskentely on ollut osallistavaa ja innostunutta. Kokouksissa on syvällisesti käsitelty tutkimusteemaa sekä yhteistyössä etsitty ja ideoitu tulevaisuuden tapoja ja konsepteja, joilla luodaan puitteita ihmisten hyvälle elämälle. Olemme oppineet paljon toinen toisiltamme, voineet jakaa tietoa ja käytännön kokemuksia keskenämme ja sidosryhmiemme kanssa. Olemme kuulleet ja kuunnelleet asiakkaita ja halunneet tietää heidän toiveistaan ja tarpeistaan. Monia käytännön asuntotuotannon tai kaavoituksen tähän asti itsestään selvyyksinä pidettyjä ratkaisuja tai toimintaprosesseja on kyseenalaistettu. 300 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

Asuminen on monen tekijän muodostama kokonaisuus Asuminen ja koti on nähtävä hyvinkin moniulotteisena kokonaisuutena. Siitä olemme kaikki URBAssa mukana olleet tulleet vakuuttuneiksi. Asukkaan ja perheen näkökulmasta on koko elinympäristön laatu, monipuolisuus ja toiminnallisuus palvelurakenteineen keskeisessä asemassa. Asukkaan ja käyttäjän hyvän elämän kannalta asuin- ja elinympäristö kokonaisuutena on tärkeämpää kuin yksittäinen asunto tai talo. III Kuinka tästä eteenpäin Hyödyllistä tietoa asukkaiden toiveista ja tarpeista sekä siitä, mistä asukkaat ovat valmiit maksamaan ja mistä eivät, on saatu URBA-hankkeessa käytetystä kuluttajapaneelista. Tarvitaan selvästi entistä enemmän yleistä tietoa asukkaiden näkemyksistä. Toisaalta se, että mieltymykset ja tarpeet ovat entistä yksilöllisempiä, haastaa sekä asuinalueiden suunnitteluprosessin että koko asuntotuotantoprosessin. Erilaisten asumistarpeiden ja elämäntapojen mukaisesti jäsennellyille konsepteille on selvästi tarvetta, samoin useille erilaisille toimintakonsepteille. Vain siten saadaan monipuolisuutta asuinympäristöihin ja asuntokantaan. Haastavatko urbaanin asumisen konseptit yhdyskuntasuunnittelun vai suunnittelu- ja toteutusjärjestelmän? Hankkeen myötä on käynyt selväksi, että tulevaisuuden asumisen haasteisiin vastaaminen edellyttää aivan muun tyyppisiä toimintakonsepteja, kuin tähänastisilla konkreettisen rakentamisen keinoilla voi saavuttaa. Palvelut ja palvelukonseptit sekä asioiden toisiinsa sovittaminen tulevat keskeisiksi. Olemme entistä vakuuttuneempia, että erityisesti taito sovittaa yhteen eri toimijoiden näkökulmia ja toimintatapoja voi muodostua yritykselle tai toimijalle merkittäväksi kilpailueduksi. Tulevaisuuden alue- ja yhdyskuntasuunnitteluratkaisuissa on syytä kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota asuin- ja elinympäristöön kokonaisuutena. Asukkaiden ja käyttäjien roolia on lisättävä suunnittelun alkumetreiltä alkaen. On tiedostettava asiakkaan arvopohja ja haettava vastauksia kustannustehokkaasti hänen tarpeisiinsa. Koko monitahoisen yhdyskunnan tuotantoketjun on toimittava omissa arvovalinnoissaan samansuuntaisesti asukkaan valintojen kanssa. Tämä on suuri toiminnan muutos verrattuna nykyisin vallalla olevaan kuntavetoiseen kaavoituskäytäntöön. Aila Korpivaara ja Anja Mäkeläinen: URBA ja hyvän elämän puitteet 301

Tarkoituksenmukaista olisi panostaa yhteistyöhön asukkaiden ja alueelle tulevien toimijoiden kanssa monipuolisesti ja pitkäkestoisesti jo tavoitteiden asettelusta lähtien. Se olisi kaikkien osapuolten kannalta hyödyllisintä ja tuloksellisinta. On löydettävä ja kehitettävä uusia metodeja ja toimintatapoja. Kaava-, valitus-, ja lupaprosessien vallitseva pitkäkestoisuus edellyttää uusien toimintatapojen ja toimintakonseptien kehittämistä eri toimijatahojen yhteistyönä. Muuten ei päästä sujuviin ja joustaviin yhdyskuntasuunnittelukonsepteihin käsiksi. Tähänastiset käytännön kokemukset osoittavat, että sekä julkisella että yksityisellä puolella on käytössään yksittäisiä hyviä toimintamalleja mm. aluesuunnittelun ja kaavoituksen sektorilla. Sen sijaan koko prosessia suunnittelun alkuvaiheesta valmiiksi yhdyskunnaksi ei hallitse tai johda välttämättä kukaan. Olemassa olevan osaamisen ja konseptien yhdisteleminen oikeaan aikaan asukkaiden ja käyttäjien arvovalintojen mukaiseksi lopputulokseksi jää helposti sattuman varaan. Lupaavasti alkanut kehitystyö jää vaille käyttöä. Mitä URBAn jälkeen Kysyntä ja tarjonta eivät helposti kohtaa oikealla hetkellä, tai jos kohtaavatkin, esteeksi muodostuvat lainsäädännölliset kysymykset tai muu sääntely. Alan toimijat kyllä tiedostavat asiakaslähtöisyyden ja kysynnän tärkeyden. Entiset totutut toimintatavat ja prosessit kuitenkin ohjaavat vielä liikaa käytännön toimintatapoja. Yhteensovittamisen tarvetta olisi myös lainsäädännössä ja rahoitusehdoissa. URBA on vuorovaikutteisena ja hyvin poikkitieteellisenä tutkimusprojektina avannut tietä uudentyyppiselle yhteistoiminnalle tutkimuksen, julkisen sektorin toimijoiden ja käytännön rakennustuotannon (rakennuttajien, rakentajien ja asiakasrajapinnan) välille. URBAn esiin nostamat urbaanin asumisen tulevaisuuden konseptit pitäisi nopeasti siirtää käytännön rakennushankkeisiin. Vuorovaikutteinen kehittämisprosessi on jalostanut ja testannut konseptiajattelua teoriassa. Nyt on aika soveltaa opittua ja yhdessä kehitettyä. URBA on vasta alkua. Se kaipaa välttämättä jatkokseen uuden hankkeen, johon URBAssa mukana olevien tahojen lisäksi osallistuisi käyttäjä, asukas- ja ylläpito- ja rahoitussektoreiden edustajista muodostettu ryhmä. Public, private, people partnership (PPPP) -foorumi voisi olla vastaus kysymykseen, mitä URBAN jälkeen. 302 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

URBAn vuorovaikutteisen toimintatavan mallista foorumia tarvitaan jatkossakin. Tarvitaan kaikkien osapuolten yhteistä tahtotilaa muuttaa suunnittelu- ja toteutuskulttuuria. Tarvitaan sekä yhdyskuntasuunnittelun että asuntotuotannon toimijoiden yhteistä näkemystä ja halua ottaa uudet konseptit käytäntöön. URBA on raivannut tietä asuntoreformille, jota ilmiselvästi tarvitaan vaikkapa niin, että myös asuntoalueiden suunnittelussa, toteuttamisessa ja ylläpidossa hyödynnetään kiinteistöliiketoiminnan osaamista asukkaita parhaiten hyödyntävällä tavalla. Vuorovaikutteinen tutkimushankkeen ympärillä toimiva foorumi auttaisi samalla koko alaa uudistumaan. III Kuinka tästä eteenpäin Aila Korpivaara ja Anja Mäkeläinen: URBA ja hyvän elämän puitteet 303