k o u l u - j e n k r i i s i - o p a s

Raahen k o u l u - j e n k r i i s i - o p a s 2 0 0 8 Raahen kaupunki Opetustoimi

Koulun valmiusryhmään kuuluvat yleensä: * Rehtori tai vararehtori, * Kouluterveydenhoitaja, * Koulupsykologi ja kuraattori sekä * Opettajia * On luontevaa, että mukana on oppilashuoltoryhmän jäseniä. * Pienessä koulussa valmiusryhmään voi kuulua koulun koko henkilökunta * Ryhmän jäsenten tulee olla tähän työhön halukkaita ja sopivia * Ryhmä voi kutsua asiantuntija-apua tilanteen mukaan, esim. papin, sosiaalityöntekijän, poliisin tai terveyskeskuksen kriisiryhmän jäseniä * Ryhmä jakaa tehtävät keskenään * Tiedottaminen koulun ulkopuolelle on rehtorin tehtävä Koulumme johtaja varajohtaja edellisten varahenkilö Valmiusryhmän kokoonpano: Ensiaputaitoiset (EA1 voimassa 3v.) henkilöt & kurssin suorittamisvuosi

Tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Poliisi, hälytys 10022 ilmoit.vast.otto 071 876 5161 vihjepuhelin 220 999 Lääkäri 10023 Raahen sairaala, lääkäripäivystys 4394 511 Meripelastus 020 41000 Myrkytystietokeskus... 09-471 977 (varanumero 09-4711) Huumeambulanssi, valtakunnallinen huumeneuvonta (iltaisin) 09-278 7727 Numerotiedustelu 118 Taksi 0 600 300 10 Yhteistyötahoja A-klinikka, Langin keskus 439 3802 Kaupungin kriisiryhmä, terveyskeskus 044 439 4777 Kirkon palveleva puhelin 010 190 071 Lasten psykiatrian päivystys, Oys 3155 228 Lasten suojelu, Raahe (044) 439 3702 iltaisin 112 Lasten ja nuorten puhelin, Mannerheimin Lastensuojeluliitto _ 0800 120 400 Mielenterveyskeskus, Raahe 439 4761 Nuorisopsykiatrian polikl., Oys 315 6806 Nuorten kriisipiste, tukea ja ohjausta 12-20v. kriisinuorille 09 328 413 10 Nuorten päihdeasiat, Langin keskus _ 439 3786 ja 439 3784 Perheasiain neuvottelukeskus 213 2620 Perheneuvola 439 4791 Psykologien valtakunnallinen valmiusryhmä (SPR) 09 324 100 Raahen ensi- ja turvakoti 221 202, 221 231 Raahen seurakunta 213 2611 Raiskauskriisipuhelin 0800 97899 -juristipäivystys 0800 97895

Rikosuhripäivystys auttava puhelin 020 316 116 juristineuvonta 020 316 117 Seurakuntien palveleva puhelin 010 190 071 paikallinen 213 2629 Sosiaalityön päivystys (klo 9-11) 439 3720 SPR:n kriisipuhelin 020 366 266 Suomen mielenterveysseuran SOS-auto 040 503 2199 Suomen mielenterveysseuran valtak. kriisipuhelin 020 3445 566 Terveystarkastaja, Raahe (044) 4394752 Traumaterapiakeskus, Oulu 045-1208744 ja 045-1130589 Koulujen henkilöstön työterveyspalvelut Ajanvaraus ja tiedustelut: ma-pe klo 8-12 439 4520 Työterveyshoitaja 439 4529 Psykologi 439 4651 Koulujen henkilöstön työsuojelupalvelut Työsuojeluvaltuutettu 439 3228, 044-4393228 Työsuojelupäällikkö 439 3230 Kriisioppaan päivitystyöryhmä 2008 Sanna Alasaarela Salme Jaronen Risto Parttimaa Jukka Ylitervo

Sisällysluettelo ESIPUHE 7 1. Mitä on koulun kriisityö? 7 1.1 Jälkihoidon järjestäminen 9 2. Toimintamalleja eri kriisitilanteissa 10 2.1 Kuolemantapaukset * Oppilaan kuolema 10 * Opettajan tai koulun henkilökuntaan kuuluvan kuolema 11 * Oppilaan lähiomaisen kuolema 11 2.2. Itsemurhan uhka tai itsemurha 12 2.3.Onnettomuudet ja uhkatilanteet * Onnettomuus tai tapaturma koulussa 13 * Onnettomuus koulun ulkopuolella 14 * Vakava uhkatilanne 14 2.4. Väkivalta tai sen uhka * Väkivaltatilanne koulussa 15 Vaarallinen/epäilyttävä henkilö koulussa 16 Pommiuhka 16 Aseita koulussa 16 * Henkinen väkivalta 17 * Koulun ulkopuolinen väkivalta 17 * Oppilaan opettajaan kohdistama väkivalta 17 * Työpaikkahäirintä 18 2.5 Päihteet 18 2.6 Muita erityistilanteita * Vakava sairaus tai vamma 20 * Psyykkinen ja psykosomaattinen oireilu 20 * Seksuaalinen hyväksikäyttö 21 * Itsetuhoinen käyttäytyminen 22 * Epätavalliset kiinnostuksen kohteet 22 * Koulukiusaaminen 22 * Muutokset oppilaan perhetilanteessa 23 * Työntekijä avun tarpeessa 24 * Omaisuusrikos 24 3. Tiedonkulku kriisitilanteessa 25 4. Jälkiarviointi 26 5. Koulun valmiusryhmä 26

6. Liitteet Liite 1 PSYYKKISEN KRIISIN VAIHEET JA AUTTAMINEN NIISSÄ 28 Liite 2 TIETOA LASTEN JA NUORTEN KRIISEISTÄ 31 Liite 3 HENKILÖKUNNAN AVUN JA TUEN TARVE 34 Liite 4 KUOLEMAN KÄSITTELY KOULUSSA 38 Liite 5 HENKILÖ ON ITSEMURHAVAARASSA, JOS... 44 Liite 6 KIRJAUS KOULUSSA TAPAHTUNEESTA 45 Liite 7 VÄKIVALTAISEN OPPILAAN KOHTAAMINEN 46 Liite 8 SUORAA TOIMINTAA - MUTTA MITEN? 47 Liite 9 PÄIHTEIDEN VÄÄRINKÄYTÖN TUNNUSMERKIT 48 Liite 10 MASENTUNEEN TUNNISTAMINEN 49 Liite 11 PSYKOOTTISEN KÄYTTÄYTYMISEN TUNNISTAMINEN 49 Liite 12 SYÖMISHÄIRIÖT 50 Liite 13 SOVITTELU KOULUSSA 51 Liite 14 LAPSEN JA NUOREN KODIN TAPAHTUMAT KRIISIN AIHEUTTAJANA 52 Liite15 KOULUJEN TOIMINTAMALLI TUUSULAN KUNNAN JOKELAN KOULUN MURHENÄYTELMÄN JOHDOSTA 54 Liite 16 TOIMINTA KOULUSSA/OPPILAITOKSISSA KRIISIEN KÄSITTELEMISEKSI 55 KIRJALLISUUTTA 56

ESIPUHE Tuusulan surullisten tapahtumien jälkeen tuli tarve päivittää omaa kriisiopastamme. Oph on ohjeistanut asiassa kouluja ja järjestänyt turvallisuuskoulutusta. Oppaassa on päivitetty myös alussa olevat yhteystiedot ajan tasalle. Kappaleet Kuoleman käsittely koulussa ja Jälkihoito on muokattu uudestaan. Oppaaseen on lisätty kappale Väkivalta koulussa (Uhkaava henkilö koulussa ja Pommiuhka). Oppaaseen on myös lisätty liitteitä ja muutamia vanhoja poistettu. Työryhmä toivoo, että oppaassa havaituista puutteista ja muutostarpeesta ilmoitetaan työryhmälle (salme.jaronen@raahe.fi). Haluamme muistuttaa, että turvallisuuden edistäminen vaatii jatkuvaa valmiuksien ylläpitoa ja toistuvaa harjoittelua. TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ ENNAKKOVALMIUS - TILANNE PÄÄLLÄ - KRIISITILANTEEN JÄLKEEN * Koulutus ja perehdytys * Valmiuksien säännöllinen harjoittelu ja ylläpito * Muutosten päivittäminen heti * Vuosittainen tarkistus * Toiminta tässä ja nyt * Tiedottaminen * Tukitoimet * Ensivaiheen seuranta ja toiminnan arviointi * Tukitoimet * Jälkihoitotarpeen arviointi tai tukitoimien purkaminen * Palaute * Arviointi * Muutosten tekeminen 1. MITÄ ON KOULUN KRIISITYÖ? Kriisi on tilanne, jossa aikaisemmat kokemukset ja opitut toimintatavat eivät riitä tilanteen ymmärtämiseen ja hallintaan. Kriisityö on fyysisen ja psyykkisen ensiavun antamista. Fyysisen ensiavun tarkoitus on pelastaa henki ja huolehtia lisäavun sekä hoidon saamisesta. Päähuomio on elintoimintojen turvaamisessa. Psyykkinen ensiapu rauhoittaa, lohduttaa ja selvittää asioita onnettomuus- ja vaaratilanteissa ja niiden jälkeen. Se on huolenpitoa koko ihmisestä, myös hänen ihmissuhteistaan ja tunne-elämästään. Osa kriiseistä kuuluu kehitykseemme, niitä nimitetään kehitysja elämänkriiseiksi: esim. puberteetti, muutokset perheessä, ongelmat kaverisuhteissa, oppimisvaikeudet jne.

Osan kokemuksista elämä tuo tullessaan, esim. sairaus, kuolemantapaus perhe- tai ystäväpiirissä, onnettomuus. Traumaattiset kriisit ovat yllättäviä, äkillisiä ja väkivaltaisia tapahtumia, joissa mukana olleet tai tilanteen nähneet kokevat elämäänsä uhkaavan vaaran, esim. äkillinen kuolema, itsemurha, väkivalta, ryöstö, raiskaus, onnettomuus, pakolaisuus jne. Traumaattisella kriisillä on vammauttava vaikutus ihmisen psyykeen. Trauman käsitteleminen on tärkeää, jotta henkilö pystyy suremaan menetystään. Käsittelemätön kriisi alentaa toimintakykyä ja arkipäivän selviytymistä. Käsittelemättömänä tilanne voi johtaa posttraumaattiseen kriisiin, jossa henkilö käy yhä uudestaan ja uudestaan läpi tapahtunutta. Posttraumaattisen kriisin läpi käymiseen tarvitaan aina ammattiapua. Myös lapset joutuvat kokemaan väkivaltaisia tapahtumia ja tilanteita, jotka voivat johtaa psyykkiseen kriisiin. Ne vaikuttavat lapsiin usein voimakkaammin kuin aikuisiin. Traumaattisesti lapsiin vaikuttavat väkivaltaisten tapahtuminen ohella myös perheen tapahtumat, esim. avioero, yksin oleminen jne. Lapset tarvitsevat aikuisia enemmän psyykkistä ensiapua. Kaupungin kriisiryhmä tarjoaa apua traumaattisten tilanteiden käsittelyyn onnettomuuden uhreille ja heidän omaisilleen. OPETTAJAN MERKITYS KRIISITILANTEISSA Opettajilla on tärkeä merkitys oppilaiden kriisitilanteiden tukemisessa, koska * opettajat tuntevat oppilaiden persoonallisuuden * opettajat tuntevat luokkien ilmapiirin ja kulttuurin * opettajat ovat erikoistuneet tiedon jakamiseen lapsille * opettajat tietävät, kuinka oppilaat saadaan mukaan ja millaisia ilmaisumuotoja voi käyttää katastrofeista tai kuolemantapauksista puhuttaessa. Kouluhenkilökunnan tulee hankkia perustiedot lasten ja aikuisten suru- ja kriisireaktioista. Näin henkilökunnalla on valmiudet ymmärtää sekä omia että oppilaiden reaktioita kriisitilanteeseen. Koulun täytyy tietää myös ne jälkivaikutukset, joita esiintyy dramaattisen onnettomuuden todistajiksi joutuneilla lapsilla, vaikka he eivät suoraan olisikaan osallisia.

1.1. JÄLKIHOIDON JÄRJESTÄMINEN Jos tiedät, että oppilas on kokenut jonkin traumaattisen tapahtuman, kysy onko hänelle ja hänen perheelleen tarjottu kriisiapua. Kerro myös mahdollisuudesta keskustella koulukuraattorin tai koulupsykologin kanssa. Jos olet huolissasi oppilaan jaksamisesta, kerro huolestasi myös vanhemmille. Vanhemmille voi kertoa myös oppilashuollon tukipalveluista sekä perheneuvolan kriisipalveluista. Traumaattinen tapahtuma koulussa: Traumaattisen tilanteen jälkihoidossa on tärkeää muistaa, että uhreilla, silminnäkijöillä ja muilla paikalla olleilla on erilaiset kokemukset tapahtuneesta. Tämän vuoksi tilanteen jälkihoito on näillä ryhmillä erilaista. Uhreille ja silminnäkijöille on tarjottava mahdollisuus tapahtuneen käsittelemiseen jälkipuinti-istunnossa. Jälkipuintiistuntojen järjestämiseen kannattaa pyytää apua kaupungin kriisityöryhmältä. Muille paikalla olleille pidetään luokittain keskustelutilaisuus tapahtuneesta. Myös tapahtumahetkellä koulusta poissaolleet voivat tarvita tukea. Ohjeita keskustelutilaisuuden pitämiseen löytyy liitteestä 4 Kuoleman käsittely koulussa, s. 38 Katso myös Liite 1: Psyykkisen kriisin vaiheet ja auttaminen niissä s. 28 Liite 2: Tietoa lasten ja nuorten kriiseistä s. 31 Liite 3: Henkilökunnan avun ja tuen tarve s. 34 Oppilashuollon opas: Väkivaltaa kohdanneen oppilaan auttaminen s. 30

2. TOIMINTAMALLEJA ERI KRIISITILANTEISSA Tukea kouluille ja oppilaitoksille kriisitilanteissa löytyy Opetushallituksen nettisivuilta: www.oph.fi -> Opetustoimen täydennyskoulutus -> Turvallisuus ja kriisitilanteisiin varautuminen kouluissa ja oppilaitoksissa -> Tukea kouluille ja oppilaitoksille kriisitilanteissa Materiaalissa käsitellään kriiseihin varautumista, toimintaohjeita kriisin sattuessa, kriisin käsittelyä ja jälkihoitoa sekä kriisien käsittelyä mediassa. Liite 15: Koulujen toimintamalli Tuusulan kunnan Jokelan koulun murhenäytelmän johdosta s. 54 Liite 16: Toiminta koulussa/oppilaitoksessa kriisien käsittelemiseksi s. 55 2.1 KUOLEMANTAPAUKSET OPPILAAN KUOLEMA * Oppilaan kuolemasta perheelle ilmoittaa sairaala, pappi tai poliisi * Koulussa tiedon saanut henkilö informoi johtajaa, joka toimii tilanteen mukaan, esim. kutsuu koolle koulun valmiusryhmän * Tieto kuolemantapauksesta annetaan koko henkilökunnalle * Valmiusryhmä neuvottelee, kuka koulusta toimii yhteyshenkilönä perheeseen * Oppilaille tiedottaminen tapahtuu valmiusryhmän ohjeiden mukaan * Perheen toiveita tiedottamisen suhteen kunnioitetaan * Hiljainen hetki * Keskustelu luokissa/muistaminen yhdessä sovittujen ohjeiden mukaan * Jälkipuinti oppilaille * Mahdollisuus jälkipuintiin henkilökunnalle 10

* Hautajaiset (ks. Liite 4: Kuoleman käsittely koulussa s. 41) * Oppilaiden seuranta (koulun valmiusryhmä, oppilashuoltoryhmä) Liite 4: Kuoleman käsittely koulussa s. 38 OPETTAJAN TAI KOULUN HENKILÖKUNTAAN KUULUVAN KUOLEMA * Rehtori tiedottaa henkilökunnalle * Valmiusryhmä keskustelee jatkotoimenpiteistä * Tiedotus oppilaille valmiusryhmän ohjeiden mukaan * Keskustelut luokissa * Lippu, hiljainen hetki * Perheen muistaminen * Jälkipuinti henkilökunnalle (kaupungin kriisiryhmä) * Jälkipuinti oppilaille * Hautajaiset * Oppilaiden seuranta (valmiusryhmä, oppilashuoltoryhmä) Liite 4: Kuoleman käsittely koulussa s. 38 OPPILAAN LÄHIOMAISEN KUOLEMA * Tieto rehtorille * Kotoa lupa, kenelle koulussa asiasta saa kertoa * Tieto oppilasta opettaville opettajille? * Opettaja keskustelee muiden oppilaiden kanssa, kuinka kohdata surutyötä tekevä oppilastoveri * Jos tukioppilaita on valmennettu tällaiseen, he voivat olla surevalle tukena * Muistaminen koulun toimintamallin mukaan * Oppilaan seuranta * Oppilaalle järjestetään tarvittaessa muuta tukea yhteistyössä kodin tai huoltajan kanssa Liite 4: Kuoleman käsittely koulussa s. 38 11

2.2 ITSEMURHAN UHKA TAI ITSEMURHA Itsemurhalla uhkaaminen, itsemurhayritys tai itsemurha koulussa vaatii erityisen taitavaa ja huolellista käsittelyä. Itsemurhalla uhkaaminen tai itsemurhayritys saattaa toimia mallina muille oppilaille.tieto tällaisesta leviää yleensä hyvin nopeasti, samoin siihen liittyvät huhut ja arvelut. Aikuisten pitäisi saada nopeasti oikeaa tietoa tapahtuneesta. ITSEMURHAN UHKA Jos oppilas uhkailee tekevänsä itsemurhan tai yrittää sitä: * ÄLÄ JÄTÄ YKSIN * Puhu oppilaan kanssa avoimesti ja rehellisesti ja hanki tarvittaessa apua * Kuuntele, älä tuomitse, älä vähättele * Pohdi ongelmaa yhdessä, se ei ole hetkessä ratkaistavissa * Ota yhteys kotiin tai huoltajaan, kun olet keskustellut oppilaan kanssa * Sovi kodin/huoltajan kanssa OPPILAAN OHJAAMISESTA AVUN PIIRIIN, joko kouluterveydenhoidon tai terveyskeskuksen päivystyksen kautta * Sovi, kenelle saa kertoa ja mitä Liite 5: Henkilö on itsemurhavaarassa, jos s. 44 ITSEMURHA Koskettaa aina koko kouluyhteisöä Sovi kodin/huoltajan kanssa, miten toimitaan * Tieto rehtorille, joka kutsuu valmiusryhmän koolle * Tieto henkilökunnalle yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaan * Tieto oppilaille yhdessä sovittujen ohjeiden mukaan. Perheeltä lupa kertoa tosiasiat, jotta perättömät huhut estettäisiin * Hiljainen hetki * Rituaalit soveltuvin osin, kuten oppilaan kuolemantapauksen yhteydessä 12

* Erityinen tuki ja seuranta mahdollisille silminnäkijöille ja lähimmille ystäville * Tukea opettajalle tai luokanvalvojalle * Valmiusryhmä sopii, miten asiasta tiedotetaan oppilaiden koteihin * Jälkipuinti henkilökunnalle (kaupungin kriisiryhmä) * Keskustelut luokissa/jälkipuinti oppilaille valmiusryhmän päättämällä tavalla, jos siihen on kodin/huoltajan lupa (esim. Kuoleman käsittely koulussa s. 38) * Hautajaiset * Oppilaiden seuranta (koulun valmiusryhmä, oppilashuoltoryhmä) Ratkaiseva tekijä nuoruusiässä saattaa olla * Riidat tai ero seurustelukumppanista * Vakavat riidat kotona * Jokin iso menetys tai epäonnistuminen * Voimakas häpeän kokemus * Läheisen kuolema * Päihteiden vaikutus 2.3. ONNETTOMUUDET JA UHKATILANTEET ONNETTOMUUS TAI TAPATURMA KOULUSSA Välittömät toimenpiteet * Käyttäydy rauhallisesti! * Aloita ENSIAPU * Älä jätä yksin * Lähetä joku paikalla olijoista tilaamaan ambulanssi/ muita aikuisia avuksi. * Oppilaat pois onnettomuuspaikalta Kun loukkaantunut on viety hoitoon * Toimita tieto rehtorille * Ilmoita huoltajille mahdollisimman pian ks. tiedottaminen * Rehtori kutsuu valmiusryhmän kokoon (tilanteen mukaan) 13

* Tiedottaminen henkilökunnalle * Käsittely luokissa johtajan/valmiusryhmän ohjeiden mukaan * Tiedottaminen koteihin * Tapahtumat kirjataan muistiin Liite 6: Kirjaus koulussa tapahtuneesta s. 45 ONNETTOMUUS KOULUN ULKOPUOLELLA ks. koulun turvallisuussuunnitelma * Tiedon tultua koululle rehtori selvittää tosiasiat * Valmiusryhmä koolle: päätetään tiedottamisesta ja muista toimenpiteistä * Tarvittaessa keskustelu luokissa pelkotilojen ja ahdistuksen purkamiseksi VAKAVA UHKATILANNE Esim. ihmishenkiä uhkaava onnettomuus (esim. palo- tai räjähdysvaara) on lähellä tai mielenhäiriöön joutunut uhkaa ympäristöään. * Voi aiheuttaa psyykkisiä vaikeuksia kuten masennusta ja unettomuutta, jotka vaativat jälkihoitoa * Valmiusryhmä on mukana jälkihoidon suunnittelussa * Onnettomuusuhasta on tiedotettava rehtorille ja työsuojelupäällikölle * Käsiteltävä myös tekniseltä kannalta, jotta varotoimia voidaan kehittää 14

2.4. VÄKIVALTA TAI SEN UHKA Liite 16: Koulujen toimintamalli Tuusulan kunnan Jokelan koulun murhenäytelmän johdosta s. 54 VÄKIVALTATILANNE KOULUSSA * Selvitä nopeasti tilanne itsellesi ja toimi päättäväisesti * Pyri saamaan aggressiivisuus puhumalla hallintaan mahdollisimman pian * Lähetä tarvittaessa hakemaan lisäapua: toinen aikuinen, ensiaputaitoinen henkilö, vakavissa tilanteissa poliisi * Kiistan osapuolet eri tiloihin rauhoittumaan aikuisen kanssa * Tieto asianosaisten huoltajille ja tarvittaessa lastensuojeluviranomaisille * Tilanteen vaatiessa neuvotellaan oppilaan lähettämisestä kotiin * Oppilas voidaan erottaa koulusta määräajaksi - asiaa hoitamaan työpari, esim. opetusryhmästä vastaava + opo/ero/ kuraattori/terv.hoitaja * Osapuolten näkemykset kirjataan heti liitteenä olevalle lomakkeelle, jonka rehtori tallettaa Liite 6: Kirjaus koulussa tapahtuneesta s. 45 * Koulun sisällä opetusryhmästä vastaava tiedottaa asiasta riittävästi huhujen katkaisemiseksi * Vanhemmat ratkaisevat lapsen holhoojina tekevätkö rikosilmoituksen (velvoittaa poliisin tutkimaan asian) * Vanhemmille on tiedotettava, kun koulu ilmoittaa tapauksesta poliisille ennakkotietona (ei välttämättä johda tutkintaan) Sovittelu * Mieluiten koulun sisällä, tarvittaessa poliisi mukaan * Kaikki osapuolet huoltajineen paikalle * Sovitteluesitys mietittäväksi muutamaksi päiväksi * Päätös sitten kun kaikki ovat pohtineet ja yhtä mieltä sopimuksesta Ks. Oppilashuollon opas 15

Jälkiseuranta * Jälkihoito harkinnan mukaan * Osapuolten käyttäytymistä seurataan * Kuinka sujuu tieto koteihin VAARALLINEN TAI EPÄILYTTÄVÄ HENKILÖ KOULURAKENNUKSESSA * tiedotus keskusradiolla/puhelimitse sovitulla koodilla (esim. häly 1) * ilmoitus 112 * opetustilojen ovet lukkoon, oven kiinni pysymisen varmentaminen * verhot kiinni ja valot pois * suojautuminen oven puoleiselle seinustalle * opettajalla kännykkä auki * odotetaan ohjeita * tilasta poistutaan vasta luvan tultua POMMIUHKA * tiedotus keskusradiolla tai kiertämällä rakennus * ilmoitus 112 * poistutaan opettajan johdolla turvallisuussuunnitelmassa olevaan kokoontumispaikkaan, josta ei saa lähteä ilman lupaa * henkilökohtaiset tavarat mukaan, jos on aikaa * jos epäillyn pommin paikka on tiedossa, poistutaan siitä poispäin jos mahdollista * mihinkään epäilyttävään esineeseen ei saa koskea * varmistaudutaan ettei rakennuksessa ole enää ihmisiä * irtaimistoa ei viedä turvaan, ihmishenki on tärkeämpi ASEITA KOULUSSA * Pyydä luovuttamaan ase tai siihen verrattava esine ja ilmoita huoltajalle ja tarvittaessa viranomaisille 16

* Taskuja, laukkuja yms. ei saa tutkia ilman asianomaisen lupaa se kuuluu poliisille * Ase tai siihen verrattava esine säilytetään kansliassa ja luovutetaan vain poliisille/ huoltajalle * Rangaistus koulun sääntöjen mukaan HENKINEN VÄKIVALTA * Puututtava heti kun havaitaan * Yhteydenpito kolmiomallin mukaisesti: opetusryhmästä vastaava - ero/opo vanhemmat * Käsitellään oppilashuoltoryhmässä ja ohjataan kuraattorille/ psykologille/ terveydenhoitajalle * Jos poliisi puuttuu asiaan, on viimeisin keino lähestymiskielto KOULUN ULKOPUOLELLA TAPAHTUNUT VÄKIVALTA * Keskustele oppilaan kanssa rauhallisesti ja kuuntele * Jos fyysisiä vammoja, ohjaa terveyskeskukseen / lääkärille * Sovi keskusteltuasi oppilaan kanssa yhteydenotosta kotiin tai tilanteen sitä vaatiessa ota yhteys lastensuojeluviranomaisiin * Järjestä apua mahdollisimman pian * Seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuneelle järjestä välitön fyysinen ja psyykkinen apu: TOIMITA PÄIVYSTYKSEEN! OPPILAAN OPETTAJAAN KOHDISTAMA VÄKIVALTA * Käsittelytapa sama kuin oppilas oppilas väkivaltatilanteessa: väkivaltaista oppilasta tulee auttaa, yhteys huoltajiin ja valmiusryhmään * Kirjataan tapahtuman kulku seikkaperäisesti liitteenä olevalle lomakkeelle (Liite 6: Kirjaus koulussa tapahtuneesta s. 45) * Opettaja ohjataan työterveyshuoltoon * Opettaja/rehtori ottaa tarvittaessa yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun opettaja, rehtori ja työsuojeluvaltuutettu arvioivat yhdessä jatkotoimia 17

Ks. Opettajan pykäläpankki: www.oaj.fi ja Liite 7: Väkivaltaisen oppilaan kohtaaminen s. 46 Liite 8: Suoraa toimintaa mutta miten s. 47 TYÖPAIKKAHÄIRINTÄ JA EPÄASIALLINEN KOHTELU = jatkuvaa huonoa kohtelua, jossa työntekijä yritetään alistaa Toimenpiteet: * Kerro kiusaajallesi, että et pidä tämän käytöksestä ja pyydä häntä lopettamaan se * Kerro kiusaamisesta esimiehellesi (tai jos esimies on kiusaaja, tämän esimiehelle), hänellä on velvollisuus puuttua kiusaamiseen * Pidä kirjaa tapahtumista ja kerää näyttöä * Jos kiusaamista ei pystytä käsittelemään työyksikössäsi, hae apua: työterveyshuolto, työsuojeluvaltuutettu, luottamusmies jne. * Kun asiasta pidetään kokouksia, sovitut asiat on hyvä kirjata muistiin! Ks. : Raahen kaupungin TOIMINTAOHJEET TYÖPAIKKAHÄIRINTÄ- JA KIUSAAMISTILANTEISSA, intranet (https://loova.raahe.fi) 2.5 PÄIHTEET Ks. Opetushallituksen ohjeistuksia kouluille: Huumetestit kouluissa, www.oph.fi Kun koulussa epäillään oppilasta päihteiden käytöstä, reagoiminen on tärkeää. Koulun sovittu yhteyshenkilö, esim. kuraattori tai terveydenhoitaja, ottaa asian puheeksi oppilaan kanssa. Oppilaalle annetaan ensin mahdollisuus kertoa vanhemmilleen 18

Koulun yhteyshenkilö sopii tapaamisen oppilaan ja vanhempien kanssa. Langin talon nuorten päihdeasiain työntekijä pyydetään mukaan tarvittaessa Mahdollisuus tehdä huumeseula. Riippumatta sen tuloksesta (pos./ neg.) voidaan sopia jatkotapaamisia: kartoitetaan oppilaan tilannetta ja arvioidaan päihderiippuvuutta sekä mahdollisen hoidon tarvetta. Sovitaan yhdessä jatkotoimenpiteistä. Mikäli ilmenee lastensuojelutarvetta, pyydetään yhteistyöhön mukaan lastensuojeluviranomainen. Sovitaan mahdollisista muista avohuollon tukitoimista. Mikäli ne osoittautuvat riittämättömiksi, ryhdytään yhteistyössä valmistelemaan laitoskuntoutusta. OPPILAS PÄIHTYNEENÄ KOULUSSA (alkoholi, pillerit, huumeet) * Lähetä hakemaan toinen koulun työntekijä avuksesi * Takavarikoi päihteet, jos mahdollista (huom. taskuja, laukkuja tms. ei saa tutkia, se on poliisin työtä) * Saata oppilas terveydenhoitajan luo * Älä jätä oppilasta hetkeksikään yksin * Tiedota asiasta rehtorille/vararehtorille * Ota yhteys vanhempiin -> lapsen hakeminen koulusta * Tarvittaessa apua poliisilta (puh. 10022), myrkytystilaa epäiltäessä soita ambulanssi (puh. 112) Myöhemmin oppilashuoltoryhmä päättää jatkotoimenpiteistä kuultuaan sekä vanhempia että oppilasta. Liite 9: Päihteiden väärinkäytön tunnusmerkit s. 48 Huom. Työntekijöiden päihdehaittoja käsitellään RAAHEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN PÄIHDEOHJELMAN mukaisesti. 19

2.6 MUITA ERITYISTILANTEITA VAKAVA SAIRAUS TAI VAMMA Menettelytavoista, esim. tiedottamisesta opettajille ja luokan oppilaille, neuvotellaan oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Jatkotoimenpiteet suunnitellaan tämän neuvonpidon pohjalta, esim. toimintaohjeet sairauskohtauksen varalta. PSYYKKINEN JA PSYKOSOMAATTINEN OIREILU Opettaja saattaa huomata oppilaassaan jotain huolestuttavaa, tavallisuudesta poikkeavaa. Usein tällaisessa tilanteessa kaipaa lisätietoa, jonka pohjalta toimia. Tunnistamisvihjeet eivät ole kattavia vaan suuntaa antavia. Sinun ei tarvitse etkä saakaan diagnosoida oppilaita. Psyykkinen oireilu on moninainen. Sen sijaan voit olla korvaamattomaksi avuksi, mikäli ohjaat vaikeuksissa olevan oppilaan kouluterveydenhoitajan, -psykologin tai -kuraattorin puoleen. Ks. Oppilashuollon opas, Huolenharmaa vyöhyke, s. 10 Psykosomaattinen oireilu: syömishäiriöt (anoreksia ja bulimia), vatsakivut, päänsärky, pahoinvointi, unihäiriöt, sairastumisalttius, kynsien pureskelu ja jännittäminen voivat olla oireita oppilaan pahoinvoinnista. Näihinkin on puututtava ja keskusteltava oppilaan/vanhempien kanssa jatkotoimenpiteistä. Syömishäiriöt on aina otettava vakavasti. Liite 10: Masentuneen tunnistaminen s. 49 Liite 11: Psykoottisen käyttäytymisen tunnistaminen s. 49 Liite 12: Syömishäiriöt s. 50 Kouluikäisillä tavataan joskus myös impulsiivista karkaamista ja kuljeksimista. Viimeaikoina on esiintynyt myös pelihimo ja nettiriippuvuutta. 20

Tällaisen reaktion laukaisee tietty tilanne, jota nuori ei pysty kontrolloimaan. Pelihimo on masokistista, pelaaja ei kykene lopettamaan. Nettiriippuvuus kaventaa henkilökohtaista vuorovaikutusta, tuo usein epärealistisia mielikuvia sekä aiheuttaa unihäiriöitä. Pakkotoimintojen taustalla on usein pitkäaikainen ristiriitatilanne tai riippuvuussuhde kyseiseen toimintaan, joka vaatii aina ammattiapua. Ilmoita epäilyksesi keskusteltuasi oppilaan kanssa koulussa sovitulle päihdetyön yhteyshenkilölle tai oppilashuoltoryhmälle. SEKSUAALINEN HYVÄKSIKÄYTTÖ Seksuaalinen hyväksikäyttö aiheuttaa vakavan henkisen trauman. Se uhkaa yksilön perusturvallisuutta. Seuraukset ovat usein vaikeita ja pitkäaikaisia. On tärkeää, että oppilaat tulevat kuulluiksi kertoessaan mahdollisesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Jos sinulle uskoudutaan, kuuntele kertomusta ja tee tarkat muistiinpanot. Pitäydy tosiasioissa, tukeudu yksityiskohtaiseen tietoon, älä mielikuviin. HUOMIOI KAIKKIEN ASIANOSAISTEN OIKEUSTURVA! Asian hoitaminen vaatii aina ammattiapua. Raiskauksen uhri tarvitsee välitöntä kriisiapua ja lääkäriin sekä poliisiin on otettava yhteyttä viipymättä. Ks. Oppilashuollon opas, Lastensuojeluilmoituksen teko, s. 31 Seksuaalivalistuksen yhteydessä oppilaalla voi palautua mieleen kokemuksia, joista on tarve puhua. Tuolloin oppilasta ohjataan keskustelemaan terveydenhoitajan/ kuraattorin kanssa. Tärkeät paikat avun saamiseksi raiskaustapauksissa: ks. Yhteistyötahoja tämän oppaan alussa. 21

ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN Itsetuhoinen käyttäytyminen ilmenee mm: uhkarohkeutena, elämänä äärirajoilla, haluna kohdata vaaroja, nautintona epätavallisissa tilanteissa koetella kykyjään. Nuorilla se ilmenee esim. vauhtihurjasteluna liikenteessä, asosiaalisena käyttäytymisenä ja harrastuksissa. Itsetuhoisuus ilmenee myös itsensä viiltelyinä, lävistysten käyttämisenä, ravintotottumuksina, haluna puhua kuolemasta ja kamppailla sen kanssa. Itsetuhoisten ajatusten takana on haavoittuva, itseään arvostamaton tai masentunut lapsi/nuori, siksi siihen on puututtava mahdollisimman varhain. EPÄTAVALLISET KIINNOSTUKSEN KOHTEET Epätavallinen kiinnostus kohdistuu mm. kuolemaan ja tuonpuoleiseen. Se saa usein mystisiä ja spiritualisia piirteitä. Pukeutuminen, musiikki, symbolit, piirustukset ja rooliin eläytyminen näkyvät oppilaan toiminnassa. Rooliin eläytyminen toden ja fantasian sulautuminen yhteen on asia, johon aikuisen on puututtava. Usein jo keskustelu auttaa. Jos rooli uhkaa oppilaan psyykkistä tasapainoa, on keskusteltava oppilaan, vanhempien tai oppilashuoltoryhmän kanssa oppilaan auttamiseksi ja jatkotoimenpiteistä sopimiseksi. KOULUKIUSAAMINEN Koulukiusaamiseen on puututtava välittömästi. Ota aina yhteys oppilashuoltoryhmään ja toimi koulun järjestyssääntöjen määrittelemällä tavalla. Ks. tarkemmin asiasta Oppilashuollon oppaasta. Liite 6: Kirjaus koulussa tapahtuneesta s. 45 22

MUUTOKSET OPPILAAN PERHETILANTEESSA Avioerotilanteessa, väkivalta- tai päihdeperheen elämässä lapset /nuoret jäävät usein ilman henkistä ja fyysistä tukea. Perustarpeet jäävät tyydyttämättä, luottamus aikuisiin horjuu ja lapset/nuoret kokevat usein itsensä syntipukeiksi aikuisten ongelmiin. Oppilas ei osaa useinkaan käsitellä näitä kielteisiä tunteitaan ja reagoi koulussa mm.: * syrjään vetäytymällä * kahinoimalla opettajien kanssa * kapinoimalla * somatisoimalla: pahoinvointi, paha olo, vatsakipu, pääkipu, vapina, väsymys, kynsien pureminen * pelkäämällä kosketusta, säikähtämällä eri ääniä, masentumalla, syyllistämällä itsensä ja kantamalla vastuuta vanhemmistaan sekä peittelemällä vanhempiensa ongelmia Tässä tilanteessa opettajan on tärkeää edistää myönteisiä ihmissuhteita ja vähentää oppilaan syyllisyyden tunteita. Yksikin luotettava ihmissuhde on oppilaalle tärkeä. Perhetilanteiden muuttuessa yhteistyö perhettä auttavan verkoston kanssa on tärkeä. Ota yhteys aluksi koulun oppilashuoltoryhmään. Oppilaassa kriisireaktioita voivat aiheuttaa myös perheessä tapahtuneet muutokset, kuten: * avioero, uusperhe * vauvan syntymä perheeseen * perheenjäsenen pitkäaikainen, vakava sairaus * työttömyys, päihteiden käyttö * lapsen huolenpidon laiminlyönti, huostaanotto Liite 14: Lapsen ja nuoren kodin tapahtumat kriisin aiheuttajana s. 52 23

TYÖNTEKIJÄ AVUN TARPEESSA Koulussa voi opettaja tai kouluyhteisön muu aikuinen jaksaa tai voida huonosti. Yleensä läheiset työtoverit huomaavat työtoverinsa käyttäytymisessä muutoksia, esim. väsymyksen tai masennuksen merkkejä. Aina ei työntekijä itse osaa pyytää apua. Läheisen työtoverin tai esimiehen asiallinen myötäilevä puuttuminen ongelmaan (puheeksi ottaminen) voi olla helpotus kaikille osapuolille ja alku tarvittavan avun saamiselle. Jos työyhteisön tuki ei riitä, on hyvä kääntyä työterveyshuollon puoleen. OMAISUUSRIKOS Asian käsittelyn vaiheet: * Rehtori, luokanvalvoja, opetusryhmästä vastaava, asianomainen oppilas/oppilaat (ja tarvittaessa huoltajat) kokoontuvat ja kartoittavat tilanteen. * Tapahtumat kirjataan muistiin * Selvitetään tapahtuma ja pyritään sovittelemaan asia Oppilashuoltoryhmää voidaan käyttää apuna. Tarvittaessa pyydetään poliisilta virka-apua. Liite 6: Kirjaus koulussa tapahtuneesta s. 45 24

3. TIEDONKULKU KRIISITILANTEESSA Kriisiviestintä on tehostettua viestintää, jonka yhtenä tarkoituksena on välttää huhujen syntyminen. Sen tulisi olla nopeaa, aktiivista, luotettavaa, avointa ja läpinäkyvää. Tiedottamisvastuu kuuluu rehtorille/koulun johtajalle SUULLINEN TAI KIRJALLINEN TIEDOTE Sen tulisi sisältää seuraavia tietoja (kaikki kohdat eivät aina ole tarpeellisia): * Mitä, missä ja milloin on tapahtunut/tapahtumassa * Onko ihmisiä vahingoittunut, kuinka monta * Mitä seurauksia, vahinkoja tai vaikutuksia tapahtumasta on havaittu? * Onko tapahtumasta edelleen vaaraa tai häiriötä lähistön ihmisille, muille ihmisille tai ympäristölle? * Jos on, niin mille alueelle vaikutus ulottuu ja miten pitää toimia? * Mihin korjaus-, pelastus- ym. toimiin on ryhdytty? * Miksi kyseinen tapahtuma sattui, jos syy tiedetään? * Miten ja milloin asiasta tiedotetaan lisää? * Milloin tiedote on annettu? YHTEYS- JA LISÄTIEDOT * Yhteystiedot (myös illalla ja yöllä) * Kuka antaa tapahtumasta lisätietoja? SAATTEEKSI VIELÄ: * Totea vain tosiasiat * Kerro asiat kuin ne juuri sillä hetkellä ovat * Jos tilanne muuttuu, niin tee uusi tiedote * Älä liioittele tai vähättele * Älä kaunistele tapahtunutta * Älä spekuloi * Kerro asiat ymmärrettävästi 25