Nurmenviljelyn konekustannukset sekä pellon olosuhteiden vaikutus maan korkoon Juha Kilpeläinen Karelia AMK
Konekustannus muodostuu: Kiinteistä kustannuksista - Korko - Poisto - Vakuutus - Säilytys Muuttuvista kustannuksista - Polttoaine - Huoltotarvikkeet - Palkkakustannukset Ajallisuuskustannuksista - Sadon määrämenetykset - Laatumenetykset Muista välilisistä kustannuksista - Säilönnän vaikeutuminen - Ruokinnan vaikeutuminen - Ruokinnan aikainen pilaantuminen
Kustannustarkastelu tehokkaan esimerkkitilan avulla päätuotantosuunta maidontuotanto 500 000 kg/v Tilan tiedot: - peltoa 75 ha - Säilörehua 60 ha - Suojavilja 15 ha - lietettä 2000 m3/v - Traktorit 2 kpl 100 kw 600 h/v - Omat koneet nurmelle - Yhteiskoneet viljalle - poistoaika 20 v Koneet - Keskikokoinen noukinvaunu säilörehun korjuussa - niitto 3,5 m niittomurskaimella - karhotus rulettiharavalla - Liete 16 m3 perusvaunulla - 4 siipinen paluuaura (½ omistus) - Äes 5 m joustopiikki (½ omistus) - kylvökone 3 m jyräkombi (½ omistus) - KS-ruisku 12 m 900 l (½ omistus) - Puimuri 3,6 m (½ omistus) - Vaunukuivuri (½ omistus)
Muodostuvat peltoviljelyn työ- ja konekustannukset esimerkkitilalla h/v /h YHT Kyntö 23 94 2173 Äestys 12 91 1050 Kylvö 12 154 1877 KS-ruiskutus 7 94 678 puinti 20 247 4983 Kuivaus 58 42 2413 Lannoitus 41 103 4202 Niittomurskain 66 128 8499 Karhotus 45 100 4502 noukinvaunukorjuu 235 80 18824 levitys etuk. 117 47 5499 Lietteen ajo 58 112 6530 lietepumppu 16 92 1509 YHT 711 62738 josta traktorikustannusta 33445 josta kuljettajan palkkavaatimusta 9607 On noin: 12 snt/maito-kg 837 /ha
Konekustannusten ongelma - Koneet suunnitellaan keskeisten maatalousmaiden olosuhteisiin - Suunnittelun perustana on noin 10 vuoden tehokas käyttö - Suomen tiloilla vastaavan käyttömäärän saavuttaminen koneen elinkaaressa vaikeaa - Osa koneesta jää käyttämättä Mutta mikä neuvoksi? - Lisätäänkö käyttövuosia vai vuosittaista käyttömäärää, vai molempia??
Koneen tekninen kesto - Koneita ei suunnitella kestämään ikuisesti vaan, jokin taloudellisesti mielekäs aika tekninen kestoikä - Tavoitteena on, että kone olisi käytössä koko teknisen kestoiän - Aika ja tekninen kehitys voi vanhentaa koneen, ennen kuin tekninen kesto saavutetaan - Suurella käyttöasteella tekninen kestoikä on saavutettavissa tällöin korostuu kuitenkin koneen luotettavuus - Koneen luotettavuus heikkenee koneen elinkaaren loppupuolella tällöin käyttöasteen olisi oltava matalampi - Optimitilanteessa koneita käytetään uutena tehokkaasti ja elinkaaren lopulla säästeliäästi - Muistettava on, että koneen ylikuormitus heikentää koneen luotettavuutta ja lyhentää teknistä kestoikää
Koneen tekninen kesto Miten näihin käyttömääriin päästään suomessa??
Kustannusten alentamisen keinovalikoimaa ja niiden riskejä - Pienemmät ja halvemmat koneet? - A) jäännösarvo heikko, - B) isommat työvoimakustannukset - Käyttömäärän lisääminen tuotantoa laajentamalla - A) etäisyydet kasvavat, - B) oma työaika käy vähiin - Käyttömäärän lisääminen koneyhteistyön keinoin - A) sopivan kumppanin löytyminen - B) henkilökemiariski - Koneista luopuminen ja urakoinnin käyttö - A) liian vähän urakoitsijoita ei toimivia markkinoita Usein mahdollisuudet ovat riskejä suuremmat
Konekapasiteetin optimaalinen mitoitus - Konekapasiteetin valinta on tasapainoilua suurten kiinteiden kustannusten ja mahdollista satomenetysten välillä - Ylikapasitetti johtaa automaattisesti korkeisiin kustannuksiin - Alikapasiteetti johtaa työn vääräaikaiseen tekemiseen jolloin muodostuu ns. ajallisuuskustannuksia - Kun tuotteen hinta laskee, suurempi ajallisuuskustannusten hyväksyminen on mielekästä
kustannus /ha Koneen käyttömäärän vaikutus kone- ja ajallisuuskustannuksiin 200 180 160 140 Muuttuvat kust. Kiinteät kust. Ajallisuus kust. yhteensä 120 100 80 60 40 20 0 30 50 70 90 110 130 150 170 190 210 Käyttöpinta-ala ha/vuosi/kone
Niittokustannus esimerkkitapauksessa, kun korjuusesonkeja on 2 (rehun arvon oletetaan alentuvan 28 /ha/pv 5.korjuupäivästä lähtien)
korjuu+ajallisuuskustannus /ha Korjuuketjujen korjuukustannusvertailu esimerkkitapauksessa, kun korjuusesonkeja on 2 (rehun arvon oletetaan alentuvan 28 /ha/pv 5.korjuupäivästä lähtien) Sivukiinn. ts + vaunutr. Pyöröpaalaus + käärintä 260 Paalain-käärin Noukinvaunu 210 160 Ajosilppuri Hinattava silppuri+sivulla ajo Hinattava silppuri +vaunu 110 60 20 100 180 260 340 420 500 korjuuala ha/kone/v
korjuu+ajallisuuskustannus /ha Korjuuketjujen korjuukustannusvertailu esimerkkitapauksessa, kun korjuusesonkeja on 4 (rehun arvon oletetaan alentuvan 28 /ha/pv 4.korjuupäivästä lähtien) Sivukiinn. ts + vaunutr. Pyöröpaalaus + käärintä 260 Paalain-käärin Noukinvaunu 210 160 Ajosilppuri Hinattava silppuri+sivulla ajo Hinattava silppuri +vaunu 110 60 20 100 180 260 340 420 500 korjuuala ha/kone/v
Esimerkki karhotuksen vaikutuksesta noukinvaunun korjuukustannukseen Ilman karhotusta 3-karhoa yhdistettynä Ajonopeus, km/h 12 6 Korjuuleveys, m 3 9 Työnmenekki min/ha 52,5 38,1 Korjuukustannus /ha (min) 112 82 Optimikorjuuala ha/v 150 200 Säästö on noin 30 /ha ja karhotuskustannus on luokkaa 15-20 /ha. Karhotus parantaa myös vaunun silpun pituutta Etu sitä suurempi, mitä heikompi sato
Yhteenveto esimerkkitapauksista - kustannuserot ovat pienet, kun mitoitus tehty oikein - Menetelmää merkittävämpää on koko koneketjun katkoton toimivuus - Noukinvaunu on kustannustehokkain vaihtoehto, jos kuljetusmatka on lyhyt - Ajosilppuriketju on kilpailukykyinen vasta, kun sesonkeja kesässä on riittävän monta (=käyttöaikaa riittävästi). Miten saavutetaan? - Hinattava tarkkussilppuri pärjää kustannusvertailussa, sillä sesonkikoneisiin sitoutuva pääoma on pieni - Jos sesonkeja onnistutaan lisäämään kahdesta neljään, optimikorjuukustannusta on mahdollista alentaa 15-30% menetelmästä riippuen
Hajanaisen tilusrakenteen aiheuttamat haasteet - Maatalouskone on parhaimmillaan peltomaastossa - Tiellä ajettaessa peltokone ei tienaa - Pääosa kustannuksesta on kiinteitä tietunti on lähes yhtä kallis kuin työtunti - Autokalusto voittaa tiekuljetuksissa traktorin kustannusten osalta selvästi - Etäisten lohkojen viljelyn mielekkyyttä kannattaa pohtia konekustannukset kasvavat ja mahdollinen maan korko kutistuu
Pellon etäisyyden vaikutus maan korkoon Mikä on maan korko? - Maankorko on erotus, taloudellinen ylijäämä, joka saadaan vähentämällä kokonaistuotoksen arvosta muut kuin maasta aiheutuvat tuotantokustannukset - Käytännössä se on siis korvaus peltomaan luovuttamisesta elinkeinotoimintaa varten - Kun omistaja on muu kuin viljelijä, maksettua vuokraa voidaan pitää maan korkona
Pellon etäisyyden vaikutus maan korkoon - Pellon etäisyyttä tilakeskuksesta tutkittiin laskentamallin avulla - Mallin oletukset: - jatkuvassa nurmiviljelyssä 5 v kierrolla - lohko lannoitetaan lietteellä 30 tn/ha ja keinolannoitteella - kaikkien työvaiheiden takia lohkolle on mentävä erikseen - satotaso 50000 MJ/ha 2 korjuussa - Sadon arvo 1,4 snt/mj - korjuumenetelmänä noukinvaunu - Vain traktorin kustannus otetaan huomioon kuljetuksessa
Maan korko eri etäisyyksillä Pellon etäisyys on 0,5-20 km ja koko 10 ha
Maan korko eri etäisyyksillä Kuten edellä, mutta liikennetraktorinopeudet
Maan korko eri etäisyyksillä Tilanne, jossa lietteen kuljetusta ei tarvita
Yhteenvetona edellisistä - Erotukseksi jäävä maan korko heikkenee noin: - 13 /ha jokaista etäisyyskilometriä kohti - 11 /ha/km, jos käytettävissä on liikennetraktori - 9 /ha/km, jos lohko ei ole lietteenajokierrossa - Mikäli kuljetukset tehdään autokalustolla, tilannetta voidaan hieman parantaa
Jokamiesluokan ajosilppurissa peruskone ei seiso 10 kk/v
Paalien korjuu esim. MPH-paalivaunu nopeuttaa paalien keruuta
Puskutyhjennysvaunu pienentää kuljetuskustannusta Kuvat: Urakointiuutiset.fi ja Agrimarket.fi
Vai kasvaako ja/tai pieneneekö lietevaunut? 29
Rekkakaluston hyödyntäminen Kuvan lähde: Mattilan koneasema 30