Ajankohtaista koulutuspolitiikassa Johtaja Mika Tammilehto Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 9.12.2013
Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma Suomen kokonaistuotanto jää tänä vuonna karkeasti 5 % matalammaksi kuin v. 2007. Talouden heikon kasvun taustalla ovat maailmantalouden ja euroalueen ongelmat, Suomen teollisuuden rakennemuutos ja heikko kilpailukyky. Kyky sopeutua globaalitalouden ja teknologian muutoksiin on heikentynyt. Tarvitaan parempaa sopeutumiskykyä ja inhimillisten voimavarojen täysimääräistä hyödyntämistä. Tämä puolestaan edellyttää osaamistason kohottamista. Suomen julkisessa taloudessa oli kestävyysvaje jo ennen talouskasvun heikentymistä julkisen talouden tulot eivät riitä ilman korvaavia toimia rahoittamaan nykyperustein määräytyvät julkiset menot siten, että julkisen talouden velkaantuminen pysyisi hallinnassa. Rakennepoliittisen ohjelman tehtävänä on korjata rahoitusvaje ja siten turvata tulevat etuudet ja palvelut.
Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (29.8.2013) Tehostetaan nuorisotakuun toimenpanoa niin, että nykyistä suurempi osuus peruskoulun päättävistä nuorista suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon ja sijoittuu nopeasti työhön. Kriittisen nivelvaiheen koulutuksen jatkuvuuden turvaamiseksi, keskeyttämisten vähentämiseksi ja nuorten työurien pidentämiseksi nostetaan oppivelvollisuusikä 17 vuoteen. (OKM, TEM) Uudistetaan ammatillisen koulutuksen tarjonta ml. opiskelijavalinta tavalla, joka ottaa nykyistä joustavammin huomioon ammatillisen koulutuksen kysyntään kohdistuvat vaatimukset. Tiivistetään olemassa olevan lainsäädännön puitteissa toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä samoin kuin niiden yhteistyötä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. (OKM) Lisätään aikaisemman osaamisen, työkokemuksen ja koulutuksen hyväksilukua ammatillisiin tutkintoihin johtavissa koulutusohjelmissa (OKM). Jo linjattujen nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittämistä koskevien uudistushankkeiden lisäksi etsitään työ ja virkasopimuspohjaisia ratkaisuja yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa tavoitteena nostaa yritysten kiinnostusta tarjota nuorelle oppisopimuspaikka.
Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpano (29.11.2013) Oppivelvollisuusikää nostetaan 17 vuoteen. Uudistus koskee koko ikäluokkaa ja valmistellaan siten, että sillä tavoitetaan erityisesti nuoret, jotka eivät pääse koulutukseen perusopetuksen jälkeen. Hallituksen esitys annetaan budjettilakina 2014. Lainsäädäntö tulee voimaan 1.1.2015. Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmää uudistetaan HE annetaan keväällä 2014 siten, että uudistus tulee voimaan 1.8.2015. Ammatillisen koulutuksen (perus- ja lisäkoulutus) rahoitusjärjestelmä uudistetaan HE annetaan keväällä 2014. Uusi rahoituslainsäädäntö tulee voimaan 1.1.2015. Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakumenettelyt otetaan käyttöön kesällä 2014. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen yhtenäinen kokonaisuus otetaan käyttöön 1.8.2015.
Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpano (29.11.2013) Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen jatkuu Toimenpideohjelma käynnistyy alkuvuodesta 2014. Koulutuksen järjestämisluvat uudistuvat viimeistään 1.1.2017 lukien. Koulutuksen yhteistyön tiivistäminen Lukiokoulutuksen tavoitteet ja tuntijako sekä opetussuunnitelmien perusteet tulevat voimaan 1.8.2016. Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen uudistetut säädökset tulevat voimaan 1.8.2015. Hyväksiluku ammatillisissa tutkinnoissa Ammatillisen koulutuksen osalta muutokset toteutetaan tutkintojärjestelmän ja rahoitusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä. Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen käynnistetään 11/2013. Ehdotukset valmiit 10/2014.
Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpano (29.11.2013) Oppisopimuskoulutusuudistus käynnistyy hankkeina 2014. Toiminta vakiinnutetaan valituin osin 2017 alusta lukien. Lukioiden rahoitusperusteet ja lukion digitalisointi Lukiokoulutuksen rahoitusperusteet uudistetaan 1.1.2015 lukien Ylioppilastutkinto sähköistetään. Ensimmäiset kokeet voidaan suorittaa sähköisesti vuonna 2016 ja koko tutkinto vuonna 2019. Lukiokoulutuksen digitaalisia oppimisympäristöjä ja opetuksen tukena toimivia sovelluksia kehitetään osana kansallista koulutuspilveä.
Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen tavoitteena on saavuttaa 1 mrd euron vähennys kuntien toimintamenoissa vuoden 2017 tasossa. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään seuraavasti Toteutetaan koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen uudistaminen ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen siten, että rahoitus perustuu ensisijaisesti suorituksiin (esim. tutkinnot, osatutkinnot, osaamispisteet) ja tuloksiin, ei opiskeluaikaan. Tiivistetään 2.asteen koulutuksen järjestäjäverkkoa siten, että vahvojen lukio- ja ammatillisen koulutuksen (perus- ja lisäkoulutus) järjestäjien toimintaedellytyksiä parannetaan ja jatko-opintoihin ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuus voidaan turvata. Keskitytään jatkossa tutkintojen osien ja tutkintojen järjestämiseen ja luovutaan muun koulutuksen julkisesta rahoituksesta: lukiokoulutuksen aineopinnoista ja ammatillisen lisäkoulutuksen (oppilaitos- ja oppisopimusmuotoinen) osatutkintoon johtamattomasta koulutuksesta. Tavoitteena 260 miljoonan euron säästöt kuntien menoihin vuonna 2017 Kuntien velvoitteiden vähentämisen tueksi toteutetaan kuntakokeiluja vuosina 2015-2016.
Sähköiset palvelut ja asiointi koulutuksessa Koulutusjärjestelmän, erityisesti ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen vaikuttavuutta, joustavuutta ja tehokkuutta on lisättävä merkittävästi Koulutuksen nivelvaiheiden tehokkaat siirtymät ja toisen asteen koulutukseen pääsy Työelämä- ja asiakaslähtöisyyden lisääminen joustavat koulutuspolut Koulutusjärjestelmän tehokkuuden lisääminen rahoituksen uudistaminen Koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen vahvempia ylläpitäjiä -> sähköiset palvelut ja asiointi merkittävässä roolissa hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toteuttamisessa: oppijan palvelut, arkkitehtuurityö