Mielenterveyden edistäminen sanoista tekoihin. Mieli 2009 Eija Stengård



Samankaltaiset tiedostot
Mielenterveyden edistäminen katsaus kansainväliseen toimintaan. Eija Stengård

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä JJ Koski

Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä

SISÄLLY SISÄLL SL Y UETTEL

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Mielenterveys voimavarana

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Mielenterveys voimavarana

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Mielenterveys voimavarana

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN IKÄÄNTYNEIDEN ASUMIS- JA HOIVAPALVELUISSA. Tamminen Nina & Solin Pia (toim) Nina Tamminen


Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

LAPSISTRATEGIAA VALMISTELEVA TYÖ

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Hoitaja potilaan mielenterveyden tukena. Hiv hoitotyön päivät Taru Kaivola

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?


RATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Hyvinvointi ja liikkuminen

VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

Terveyden edistämisen laatusuositus

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

Näyttöön perustuvat vanhemmuuden tuen mallit. Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Perheiden palvelujen asiakasprosessi Ritva Olsén

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo Janne Pajaniemi

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

Varhaiskasvatussuunnitelma Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä

Ikäihmiset mukana muutoksessa seminaari Toimintamalli Päijät-Hämeessä PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Pohjanmaa hanke II vaihe jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Sosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin

Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk!

Eliksiiriä elämään. seniorikurssit Peräpohjolan Opistolla

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle

Toiminnan monet ulottuvuudet

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Terveyden edistäminen Kainuussa

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

Kokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

Kohti kuntouttavaa arkea. Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari

Jorma Posio

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

VATES-päivät 2014: Dialogin paikka!

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Transkriptio:

Mielenterveyden edistäminen sanoista tekoihin Mieli 2009 Eija Stengård

Sisällys Mitä mielenterveys on? Mitä mielenterveyden edistäminen on? Mistä tukea käytännön työhön? Esimerkkinä iäkkäiden mielenterveyden edistäminen 16.3.2010 WHO CC / Eija Stengård, 2009 2

Mitä on mielenterveys? Jokainen tietää mitä se ei ole, mutta kukaan ei ole täysin varma siitä, mitä se on. (Hill 1995) 16.3.2010 WHO CC / Eija Stengård, 2009 3

Hyvän mielenterveyden tunnusmerkkejä ovat (Lönnqvist ym.): kyky ihmissuhteisiin, toisista välittäminen ja rakkaus kyky ja halu vuorovaikutukseen ja tunneilmaisuun kyky työntekoon, sosiaaliseen osallistumiseen ja asianmukaiseen oman edun valvontaan vaikeuksien kohdatessa työ niiden voittamiseksi, ahdistuksen riittävä hallinta, menetysten sietäminen ja valmius elämän muutoksiin todellisuudentaju, jotta osaamme erottaa oman ajatusmaailmamme ja ulkoisen todellisuuden vaikeissakin elämäntilanteissa ja stressin keskellä sosiaalinen itsenäisyys, hyvin kehittynyt identiteetti ja yksilöllinen luovuus 16.3.2010 WHO CC / Eija Stengård, 2009 4

Mielenterveyden merkitys korostuu tulevaisuuden yhteiskunnassa Psyykkiset kyvyt ja hyvinvointi korostuvat entisestään: joustavuus, innovatiivisuus, luovuus, sosiaaliset taidot, verkostoituminen, kyky valita ja omaksua relevanttia tietoa ja oppia jatkuvasti uutta Suurimmat uhat ovat syrjäytyminen, köyhyys, mielenterveyden ongelmat ja häiriöt sekä päihdeongelmat ja addiktiot Keskeiseksi haasteeksi nousevat mielenterveyden suojelu ja edistäminen 16.3.2010 WHO CC / Eija Stengård, 2009 5

Mitä mielenterveyden edistäminen on? 16.3.2010 WHO CC / Eija Stengård, 2009 6

Mielenterveyden edistäminen (mental health improvement) Mielenterveyden edistäminen on toimintaa, jolla tarkoituksena on parantaa väestön ja / tai yksilöiden mielenterveyttä Mielenterveyden edistäminen on yläkäsite, joka sisältää mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mielenterveysongelmien ehkäisyn mielenterveyspotilaiden elämänlaadun parantamisen itsemurhien ehkäisyn. 16.3.2010 WHO CC / Eija Stengård, 2009 7

Mielenterveyden edistäminen toteutuu kolmella tasolla: 1. Yksilötaso Determinantit: lapsuusajan kehitys, stressi ja vaikeat elämäntapahtumat Tavoitteet: pärjäävyyden lisääminen vahvistamalla itsetuntoa ja elämänhallinta- ja selviytymiskeinoja (esim. kehittämällä vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja sekä tukemalla vanhemmuutta) 16.3.2010 WHO CC / Eija Stengård, 2009 8

Mielenterveyden edistäminen toteutuu kolmella tasolla: 2. Yhteisötaso Determinantit: sosiaalinen tuki, kansalaisuus ja osallisuus Tavoitteet: lisätä sosiaalista tukea ja osallisuutta lisätä lähiympäristöjen turvallisuutta ja viihtyisyyttä tukea vanhemmuutta ja vertaistukea kehittää mielenterveyttä edistäviä sosiaali- ja terveyspalveluja edistää mielenterveyttä kouluissa ja työpaikoilla (esim. kiusaamisen ehkäisy) 16.3.2010 WHO CC / Eija Stengård, 2009 9

Mielenterveyden edistäminen toteutuu kolmella tasolla: 3. Rakenteet Determinantit: turvallisuus, asuminen, työllisyys, taloudellinen toimeentulo, liikenne, koulutus, kulttuuri sekä poliittiset rakenteet syrjinnän ja epätasa-arvon vähentämiseksi Tavoitteet: koulutukseen pääsyn varmistaminen mielekkään työn, asumisen, tarvittavien palvelujen ja tuen tarjoaminen haavoittuville ryhmille 16.3.2010 WHO CC / Eija Stengård, 2009 10

Mistä tukea käytännön työhön? 16.3.2010 WHO CC / Eija Stengård, 2009 11

EU:N MIELENTERVEYSOPIMUS 2008 EUROPEAN PACT FOR MENTAL HEALTH AND WELL-BEING 16.3.2010 WHO CC / Eija Stengård, 2009 12

EU:n mielenterveyssopimus 2008 Esiteltiin korkean tason mielenterveyskokouksessa kesäkuussa 2008 Ministerit, asiantuntijat, potilaat, terveydenhuollon ammattilaiset, tutkijat ja muut sidosryhmät Kehotetaan kumppanuustoimintaan: tavoitteena yhteiset toimintasuositukset Tunnustetaan hyvän mielenterveyden kaikille tuomat terveydelliset, yhteiskunnalliset ja taloudelliset hyödyt ja tarve päästä eroon mielisairauteen edelleen liitetyistä tabuista ja häpeästä 16.3.2010 WHO CC / Eija Stengård, 2009 13

Mielenterveyssopimuksen painopistealueet: Depression ja itsemurhien ehkäisy Nuorten mielenterveyden edistäminen ja koulutus Mielenterveyden edistäminen työpaikoilla Ikääntyneiden mielenterveyden edistäminen Mielenterveysongelmiin liittyvän stigman ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen 16.3.2010 WHO CC / Eija Stengård, 2009 14

Depression ja itsemurhien ehkäisy Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien koulutus Itsemurhavälineiden saatavuuden rajoittaminen Väestön ja ammattilaisten tietoisuuden lisääminen mielenterveyskysymyksistä Itsemurhan riskitekijöiden vähentäminen (päihteet, sosiaalinen syrjäytyminen, depressio ja stressi) Tukitoimet itsemurhayrityksen jälkeen sekä itsemurhan tehneiden omaisille (esim. kriisipuhelin) 16.3.2010 WHO CC / Eija Stengård, 2009 15

Nuorten mielenterveyden edistäminen ja koulutus Kouluissa tapahtuva varhainen puuttuminen Vanhemmuuden tukeminen Mielenterveyteen ja hyvinvointiin liittyvä koulutus terveydenhuollon, koulutuksen ja nuorisotoimen työntekijöille Sosio-emotionaalisten taitojen oppiminen osaksi opetussuunnitelmaa sekä harrastustoimintaa Kiusaamisen, väkivallan ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy Osallistuminen koulutukseen, kulttuuriin, liikuntaan ja työhön 16.3.2010 WHO CC / Eija Stengård, 2009 16

Mielenterveys työpaikoilla Työpaikkojen organisaation, sen kulttuurin ja johtamistavan kehittäminen mielenterveyden edistämiseksi mukaan lukien työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen Hyvinvointiohjelmat, joiden avulla ehkäistään mielenterveyttä heikentäviä tekijöitä (stressi, häirintä ja väkivalta, päihteet) sekä varhaisen puuttumisen käytännöt Mielenterveysongelmista kärsivien työntekijöiden kuntoutus sekä työssä pysymisen ja työhön paluun tukeminen 16.3.2010 WHO CC / Eija Stengård, 2009 17

Ikääntyneiden mielenterveys Aktiivisen osallistumisen edistäminen mukaan lukien fyysinen aktiivisuus ja koulutusmahdollisuudet Joustavat eläkkeelle jäämisen järjestelmät, jotka mahdollistavat kokoaikaisen tai osa-aikaisen työssä käymisen pidempään Hoidossa olevien henkilöiden mielenterveyden edistäminen sekä avohoidossa että laitoksissa Omaisten tukeminen 16.3.2010 WHO CC / Eija Stengård, 2009 18

Mielenterveysongelmiin liittyvän stigman ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen Stigman vastaiset kampanjat mediassa, kouluissa ja työpaikoilla tavoitteena mielenterveyden häiriöistä kärsivien henkilöiden osallisuus Asiakaslähtöisten mielenterveyspalvelujen kehittäminen Mielenterveysongelmista kärsivien osallisuuden aktiivinen edistäminen parantamalla pääsyä työhön ja koulutukseen Mielenterveysongelmista kärsivien ja heidän läheistensä mukaan ottaminen päätöksentekoon 16.3.2010 WHO CC / Eija Stengård, 2009 19

Mielenterveyssopimuksen implementointi (konferenssit) Lapset ja nuoret, syyskuu 2009 Depression ja itsemurhien ehkäisy, joulukuu 2009 Iäkkäiden mielenterveys, huhtikuu 2010 Stigma ja sosiaalinen syrjäytyminen, marraskuu 2010 Työelämä, 2011 Eu-Compass for Action on Mental Health and Well being (tietokanta hyvistä käytännöistä) http://ec.europa.eu/health/mental_health/policy/inde x_en.htm 16.3.2010 WHO CC / Eija Stengård, 2009 20

Mielenterveyden edistämisen työkaluja Building up good mental health kirja Hyvinvoiva ja terve kunta -tukiaineisto ProMenPol tietopankki Ehkäisevän mielenterveystyö kunnissa. Aineistoa suunnittelun tueksi Ehkäisevän mielenterveystyön näyttöön perustuva arviointi opas (tulossa) Mielenterveystyön tukiaineisto kunnille (Mieli ohjelman toteuttamisen tueksi, tulossa) 16.3.2010 WHO CC / Eija Stengård, 2009 21

ProMenPol www.mentalhealthpromotion.net ProMenPol -hankkeen tavoitteena on etsiä ja levittää mielenterveyden edistämisen työkaluja koulujen, työpaikkojen ja ikääntyneiden asumispalveluiden käyttöön Työkalut on koottu tietopankkiin, josta löytyy myös opas työkalujen käyttöönottoon Työkalut soveltuvat niin päätöksentekijöiden, tutkijoiden kuin käytännön työntekijöidenkin käytettäväksi 16.3.2010 WHO CC / Eija Stengård, 2009 22

Mikä on työkalu? Mahdollistaa käyttäjän toimintaa antamalla välineen tietyn tehtävän tai toiminnan toteuttamiselle Auttaa käyttäjää toteuttamaan keskeisen osan implementointiprosessia Tavallisemmin yleinen kuin spesifi (esimerkiksi markkinointisuunnitelma voi olla työkalu, mutta spesifi materiaali kuten esite tai posteri ei ole) Työkaluja eivät ole taustamateriaalit, jotka antavat perusteluja implementoinnille, mutta eivät sinänsä mahdollista implementointia 16.3.2010 WHO CC / Eija Stengård, 2009 23

Mikä on työkalu - esimerkkejä Työkaluja ovat: Suositukset Kyselylomakkeet Työmenetelmät Koulutukset ja koulutusmateriaalit Laaja-alaiset ohjelmat Suunnittelumenetelmät Tiedonvälitysmateriaalit Arviointimateriaalit Työkaluja eivät ole: Esitteet Posterit Tutkimukset Opiskelijoiden projektit Politiikkaohjelmat Raportit 16.3.2010 WHO CC / Eija Stengård, 2009 24

ProMenPol www.mentalhealthpromotion.net Tietopankki sisältää englannin-, saksan-, hollannin-, viron-, suomen- ja ruotsinkielisiä työkaluja ja siitä voi tehdä erilaisia hakuja esimerkiksi kielen tai toimintaympäristön mukaan Tietopankki on ollut koekäytössä eri maissa. Saadun palautteen perusteella siitä muokattiin lopullinen versio, joka julkaistiin vuoden 2009 lopussa Tärkeää saada mukaan kaikki suomenkieliset työkalut ilmoitathan omistasi! Varmista tiedonsaanti tilaa uutiskirje! 16.3.2010 WHO CC / Eija Stengård, 2009 25

Esimerkkinä iäkkäiden mielenterveyden edistäminen 16.3.2010 WHO CC / Eija Stengård, 2009 26

Ikääntyneiden mielenterveyden edistäminen Yleensä ottaen iäkkäät ihmiset hyötyvät samoista mielenterveyden edistämisen toiminnoista kuin muutkin aikuiset Ikääntyminen tuo kuitenkin tullessaan erityisiä haasteita, jotka on hyvä huomioida (esim. pitkäaikaissairaudet, toimintakyvyn vajeet, menetykset) Ikääntyneet kuitenkin erittäin heterogeeninen ryhmä, yksi keino ei tavoita kaikkia 16.3.2010 WHO CC / Eija Stengård, 2009 27

Iäkkäille ihmisille itselleen tärkeitä keinoja edistää mielenterveyttä Perhe ja läheiset tärkeä voimavara Myönteinen asennoituminen: arvot, avoimuus uusille asioille ja halukkuus oppia Fyysinen, henkinen ja sosiaalinen aktiivisuus Joustavat eläkeratkaisut Itsenäisyyden säilyttäminen asumisessa 16.3.2010 WHO CC / Eija Stengård, 2009 28

Iäkkäiden mielenterveyttä voidaan edistää Mahdollisuuksien tarjoaminen mielekkääseen toimintaan (taide, kulttuuritapahtumat, kirjastot, museot, vapaaehtoistoiminta) ja elinikäiseen oppimiseen Terveellisen elämäntavan edistäminen (liikunta, ravitsemus, tupakoimattomuus, kohtuullinen alkoholinkäyttö) sekä tarvittavat apuvälineet Fyysinen aktiivisuus ja liikunta (parantaa mielialaa ja itsetuntoa, vähentää stressiä, unettomuutta sekä depressio- ja ahdistusoireita) Osallistuminen yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon (esim. äänestäminen) 16.3.2010 WHO CC / Eija Stengård, 2009 29

Iäkkäiden mielenterveyttä voidaan edistää Positiivisten ihmissuhteiden vahvistaminen (perhe, ystävät, naapurit); myös lemmikit tärkeitä Hengellisiin tarpeisiin vastaaminen Mahdollisuus toteuttaa seksuaalisia tarpeita Yksinäisyyden vähentäminen, ystävätoiminta, vapaaehtoistoiminta päiväkodeissa ja kouluissa Turvallinen ja mahdollisimman itsenäinen asumismuoto (mm. teknologia) Kaltoinkohtelun ehkäisy ja varhainen puuttuminen 16.3.2010 WHO CC / Eija Stengård, 2009 30

Iäkkäiden mielenterveyttä voidaan edistää Asiakkaan tarpeista lähtevät sosiaali- ja terveyspalvelut (esim. arjen avun koordinointi, taloudellinen tilanne, fyysinen ja psyykkinen terveys, ikääntyneiden mielenterveyspalvelut) Asenteisiin vaikuttaminen, ikärasismin poistaminen Käytännön työkaluja löytyy ProMenPol -tietokannasta 16.3.2010 WHO CC / Eija Stengård, 2009 31

Mielenterveyden edistämisessä on ennen kaikkea kysymys siitä, miten me kohtaamme toisia ihmisiä Uskallus ja tahto puuttua mielenterveyttä heikentäviin asioihin: kiusaaminen ja kaltoinkohtelu eivät ole sallittuja missään olosuhteissa Toisten ihmisten kunnioittava ja arvostava kohtaaminen kaikissa tilanteissa 16.3.2010 WHO CC / Eija Stengård, 2009 32

ja itsemme 1. Puhu tunteistasi 2. Harrasta liikuntaa 3. Syö terveellisesti 4. Pidä kohtuus alkoholin käytössä 5. Pidä yhteyttä 6. Pyydä apua 7. Ota rennosti 8. Hyväksy itsesi 9. Huolehdi toisista 16.3.2010 WHO CC / Eija Stengård, 2009 33

Random acts of kindness Harjoita sattumanvaraista ystävällisyyttä ja levitä hassua kauneutta Maailmanlaajuinen teemaviikko 15.-21. helmikuuta www.actsofkindess.fi 16.3.2010 WHO CC / Eija Stengård, 2009 34

16.3.2010 WHO CC / Eija Stengård, 2009 35

Kiitokset mielenkiinnosta! 16.3.2010 WHO CC / Eija Stengård, 2009 36