Erkki Liikanen Suomen Pankki Rahapolitiikasta helmikuussa 2016 Aalto-yliopisto Professori Matti Pohjolan luentosarja 9.2.2016 Julkinen 1
EKP keventänyt rahapolitiikkaa korkopolitiikalla ja epätavanomaisin keinoin Julkinen 2
Euroalueen kriisin eri vaiheet 2007-2015 reaalitalouden syvä taantuma valtionvelkakriisi markkina - häiriö systeeminen finanssikriisi eurooppalainen luottamuskriisi kohonnut deflaatioriski 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 9.2.2016 Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 3
Keskeiset keskuspankit laskivat nopeasti ohjauskorkonsa poikkeuksellisen matalalle Keskuspankkikorkoja Yhdysvallat Japani Eurojärjestelmä 6 Iso-Britannia Ruotsi % % 5 4 3 2 1 0-1 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Japanin keskuspankki siirtyi 4.4.2013 rahapolitiikassaan rahaperustan tavoitteeseen, eikä yön yli -koron tavoitetasoa näin ollen enää raportoida. Lähde: Bloomberg ja Macrobond. 27531@KP_korkoja (2) Julkinen 4
Eurojärjestelmä on reagoinut finanssija velkakriisiin Pääinstrumentilla eli ohjauskorolla Epätavanomaisilla toimilla Julkinen 5
EKP:n välineistön laajenemisen tärkeimmät muodot ovat olleet: siirtyminen ennalta rajoittamattomaan luotontarjontaan eli "täyden jaon periaatteeseen" rahapolitiikan luottooperaatioissa vakuuskelpoisen materiaalin laajentaminen pitkäaikaiset luotto-operaatiot sekä arvopaperiostot rahapolitiikan ennakoiva viestintä negatiivinen talletuskorko Julkinen 6
EKP:n rahapolitiikasta kesäkuulta 2014 helmikuuhun 2016 Julkinen 7
EKP:n neuvoston päätöksiä 2014 kesä-syyskuu: Luotonantoa tukeva rahapoliittinen paketti (ml. negatiivinen talletuskorko, ostot keskittyivät yksityisiin arvopapereihin) 2015 tammikuu: Arvopapereiden osto-ohjelma laajettiin valtion ja muihin julkisiin papereihin ja sitä päätettiin jatkaa vähintään syyskuuhun 2016 asti, ja tarvittaessa kunnes inflaatio on kestävästi lähelle 2 % vauhtia johtavalla polulla. 2015 joulukuu: Arvopapereiden osto-ohjelman pidentäminen vähintään maaliskuuhun 2017 ja talletuskoron lasku. Julkinen 8
Laajennettu osto-ohjelma ja muut epätavanomaiset toimet täydentävät toisiaan Ennakoiva viestintä (07/2013) Negatiivinen talletuskorko (06/2014) Kohdennetut pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot (06/2014) Laajennettu osto-ohjelma Yksityisten, katettujen joukkolainojen (CB) ja omaisuusvakuudellisten arvopapereiden (ABS) suorat ostot (09/2014) Julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelma (01/2015) Julkinen 9
EKP:n rahapoliittiset korot ennennäkemättömän alhaalla 6 % 3kk euribor MRO Maksuvalmiusluottokorko 12kk euribor Talletuskorko 5 4 3 2 1 0-1 2007 2009 2011 2013 2015 Lähde: EKP, Macrobond. patu32422@ohjauskorot Julkinen 10
Laajennettu omaisuuserien ostoohjelma etenee suunnitelmien mukaan 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Laajennetun omaisuuserien osto-ohjelman hankinnat mrd EUR Omaisuusvakuudelliset arvopaperit Katetut joukkolainat Julkisen sektorin arvopaperit 2015 2016 2017 Lähde: EKP, Macrobond. patu32422@eapp Julkinen 11
Osto-ohjelma tehoaa yhdistettynä ennakoivaan viestintään Tutkimustulokset: Osto-ohjelmaan kytketyllä viestinnällä tulevasta rahapolitiikasta on merkittävä osuus kokonaisvaikutuksessa. Riittävän suuri koko ja ripeä taseen kasvuvauhti varmistavat onnistumisen. Ostot yhteensä 60 mrd. kuukaudessa maaliskuusta 2015 vähintään maaliskuuhun 2017, yhteensä 1500 mrd. Julkinen 12
Laajennettu osto-ohjelma kasvattaa eurojärjestelmän taseen kokoa Eurojärjestelmän taseen koko EKP 35 %, BKT:sta 30 25 20 15 10 5 0 2007 2009 2011 2013 2015 Lähde: Macrobond. patu32422@taseet_bkt Julkinen 13
Eurojärjestelmän taseen kasvu kohtuullinen kansainvälisessä vertailussa Keskuspankkien tasekehitys Fed BoJ EKP 80 %, BKT:sta 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2009 2011 2013 2015 Lähde: Macrobond. patu32422@taseet_bkt Julkinen 14
Miten määrällinen keventäminen toteutetaan? Keskuspankki luo uutta rahaa elektronisesti ja ostaa tällä rahalla arvopapereita markkinoilta. Arvopaperin myyvä taho (liikepankki tai muu sijoittaja) saa rahaa, jonka se voi sijoittaa tuottavasti esimerkiksi johonkin toiseen arvopaperiin (ml. osakkeet). Liikepankki voi käyttää saamansa rahan myös luotonannon lisäämiseen. Määrällinen keventäminen ei tarkoita, että seteleitä painetaan lisää tai että pankeille annetaan rahaa. Julkinen 15
Määrällinen keventäminen ei ole valtioiden rahoittamista Määrällistä keventämistä tehdään inflaatiotavoitteen ehdoilla Setelirahoitusta tehdään valtion budjetin ehdoilla Sijoittaja 1 Sijoittaja 2 Keskuspankki Valtio Sijoittaja 3 Valtio Julkinen 16
Poikkeuksellisen kevyt rahapolitiikka tukee talouden elpymistä usean vaikutuskanavan kautta Julkinen 17
Hintavakauden tavoite Kaikkien nykyisten rahapoliittisten toimien täysimääräinen toteuttaminen tukee euroalueen talouden elpymistä sekä edistää inflaatiovauhdin palautumista hintavakaustavoitteen mukaiselle polulle, mikä on keskipitkällä aikavälillä kestävästi hieman alle kaksi prosenttia Julkinen 18
Keventyneen rahapolitiikan vaikutuskanavat EKP:n neuvoston sitoutuminen rahapoliittisten toimien jatkamiseen tarpeen mukaisesti pitää inflaatioodotukset ankkuroituneina Toimenpidekokonaisuus alentaa reaalikorkoja ja keventää rahoitusoloja yhä pidemmät korot laskevat, yritysten ja kotitalouksien rahoitusolot kevenevät, arvopapereiden hinnat nousevat euron ulkoinen arvo laskee inflaatio-odotusten nousu alentaa reaalikorkoja Kysyntä kasvaa ja inflaatio kiihtyy, kun kulutus- ja investointimahdollisuudet lisääntyvät ja luottamus vahvistuu 9.2.2016 Erkki Liikanen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 19
Euroalueen valtionlainakorot matalalla tasolla 6 % Saksa Euromaiden valtionlainojen keskikorko 5 4 3 2 1 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Macrobond. patu32422@pitkätkorot 10 v:n valtionlainojen korot. 9.2.2016 Erkki Liikanen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 20
Kotitalouksien ja yritysten pankkilainojen korot alentuneet 7 6 5 4 3 2 1 0 % Uusien kotitalouslainojen keskikorko Uusien yrityslainojen keskikorko Euribor, 3kk -1 2003 2006 2009 2012 2015 Lähde: EKP, Macrobond. patu32422@antolainakorot 9.2.2016 Erkki Liikanen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 21
Pankkilainojen kasvu kiihtynyt Lainakantojen vuosikasvu Lainakanta, yrityssektori Lainakanta, kotitaloudet 3 prosenttimuutos edellisvuotisesta 2 1 0-1 -2-3 -4 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: EKP, Macrobond. patu32422@lainakannat Tasesiirroista ja arvopaperistamisesta korjatut kannat. 9.2.2016 Erkki Liikanen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 22
Laaja osto-ohjelma tukee osakekursseja, globaalitalouden huolet painavat alas Euroalue: STOXX (laaja) Yhdysvallat: S&P 500 Japani: Nikkei 225 Kiina: Shanghai composite 160 Indeksi, 2.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2010 2012 2014 2016 Lähde: Macrobond. patu32422@pörssi Julkinen 23
Kun odotukset tulevasta rahapolitiikasta eriytyvät.. 1.6 1.4 1.2 1 0.8 0.6 0.4 0.2 0-0.2-0.4 Euroalue (vuosi vuoden jälkeen) Yhdysvallat (vuosi vuoden jälkeen) % 2014 2015 2016 Lähde: Macrobond. patu32422@korkoodotus Laskettu 1v ja 2v korkoswapeista. Julkinen 24
.. tämä heijastuu valuuttakurssiin USD/EUR (vasen asteikko) 1.45 1.4 1.35 1.3 1.25 1.2 1.15 1.1 1.05 1 USD/EUR indeksi 0.95 2014 2015 2016 Lähde: EKP, Macrobond. patu32422@valuutta Julkinen 25
Öljyn hinta painaa voimakkaasti lyhyitä inflaatio-odotuksia 2.5 2 1.5 1 0.5 0-0.5-1 % 1 vuoden inflaatioswap 10 vuoden inflaatioswap 5 vuoden inflaatio 5 vuoden jälkeen öljy, brent (oikea akseli) $/barreli 22/10 3/12 2014 2015 2016 Lähde: Bloomberg, Macrobond ja Suomen Pankin laskelmat 125 115 105 95 85 75 65 55 45 35 25 9.2.2016 Erkki Liikanen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 26
Myös pitkät inflaatio-odotukset alentuneet uudelleen sekä euroalueella että USAssa Markkinaodotus, euroalue Markkinaodotus, Yhdysvallat 4 % SPF-kysely, euroalue SPF-kysely, Yhdysvallat 3.5 3 2.5 2 1.5 1 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Bloomberg, EKP, Fed of Philadelphia, Macrobond. patu32422@infoodotus Markkinaodotukset johdettu 5 ja 10 vuoden inflaatioswapeista. SPF-kyselyt 5 vuoden päähän. 9.2.2016 Erkki Liikanen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 27
Euroalueen bruttokansantuote kasvussa vuodesta 2013 alkaen Euroalue Yhdysvallat Venäjä Suomi 115 Indeksi, 2008 = 100 110 105 100 95 90 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähteet: Kansalliset tilastoviranomaiset, Macrobond 32157@ET_05_Kuvio 1 Julkinen 28
Kuluttajahintainflaatio yhä poikkeuksellisen hidasta Euroalueen kuluttajahintainflaatio (HICP) 5 % Inflaatio Pohjainflaatio (*) 4 3 2 1 0-1 1999 2004 2009 2014 (*) Pohjainflaatio on inflaatio (pl. energia, ruoka, alkoholi ja tupakka) Lähde: EKP ja Suomen Pankki. 32120 @Chart8 Julkinen 29
EKP:n neuvoston viestintä 2015 joulukuu: Ostoja on tarkoitus jatkaa ainakin vuoden 2017 maaliskuun loppuun asti ja tarvittaessa sen jälkeenkin, kunnes inflaatio on kestävästi lähelle, mutta alle 2 prosentin vauhtiin johtavalla polulla. 2016 tammikuu: EKP:n neuvosto tarkastelee ja arvioi uudelleen rahapolitiikan mitoitusta maaliskuun kokouksessaan. Julkinen 30
Poikkeuksellisen kevyen rahapolitiikan kritiikistä Julkinen 31
Vastauksia kevyen rahapolitiikan kritiikkiin 1. Matalat korot rankaisevat säästäjiä Yksityishenkilöiden tyypillisen portfolion reaalituotot ovat (Saksassa) olleet kohtuullisen hyviä. Jos korkoja nostettaisiin nyt, seuraisi uusi taantuma, joka pitkittäisi matalien korkojen ajanjaksoa. 2. Rahoitusvakaus vaarantuu (tasesopeutus hidastuu ja liiallinen riskinotto luo kuplia) Euroalueen pankkien vakavaraisuus kohentunut ja pankkien valvontaa tehostettu (SSM). Makrovakauspolitiikka käytössä, ja viime kädessä mahdollisuus kiristää rahapolitiikka, jos uhkana yleinen ja laaja-alainen ylikuumeneminen. 3. Paine rakenneuudistusten toteuttamiseen vähenee EKP ei ole instituutio, jonka tehtävänä on pakottaa hallituksia. Euroalueen hallitukset ovat toteuttaneet uudistuksia, vaikka korot eivät ole olleet pakottavan korkealla. Korkea korko saattaa pakottaa nopeisiin toimiin, kuten veronkiristyksiin, kun ei ole aikaa odottaa rakenneuudistusten vaikutuksia. Julkinen 32
Miten kritiikkiin pitäisi suhtautua? Esitetty kritiikki on osoittautunut perusteeettomaksi ainakin seuraavilta osin: Inflaatio ei ole kiihtynyt voimakkaasti Eurojärjestelmän taseen kasvusta huolimatta ei pelättyjä tappiota Rahapoliittisten toimien laillisuus on vahvistettu Euroopan unionin tuomioistuimessa Kun kritisoidaan epäsuotuisista sivuvaikutuksista, pitäisi samalla arvioida, mitä tapahtuisi, jos ei tehtäisi mitään: Kasvu ja työllisyys vaarantuisivat Muiden politiikkalohkojen toimia tarvitaan, jotta kevyen rahapolitiikan hyödyt ovat mahdollisumman suuret: Finanssipolitiikka, rakenneuudistukset, julkisen ja yksityisen velkaantuneisuuden alentaminen Julkinen 33
Mitä haittaa on EKP:n tavoitetta hitaammasta inflaatiosta? Väite: Kuluttaja hyötyy hitaasta inflaatiosta, kun tavarat eivät kallistu tai jopa halpenevat Vastaus: Liian alhaisen inflaation väittömät hyödyt kumoutuvat kokonaistaloudellisten haittojen takia! 1. Velanhoito vaikeutuu, kun nimellistulojen kasvu jää odotettua pienemmäksi.tämä supistaa kokonaiskysyntää taloudessa ja hidastaa velkaongelmien ratkaisua 2. Liian matala inflaatio hidastaa suhteellisten hintojen sopeutumista. Tämä haittaa erityisesti työmarkkinoiden toimintaa ja ylläpitää työttömyyttä. Julkinen 34
Mitä haittaa on EKP:n tavoitetta hitaammasta inflaatiosta (jatkoa) 3. Jos keskimääräinen inflaatio euroalueella jää liian alhaiseksi, korkeasta kustannustasosta kärsivien jäsenmaiden kilpailukyvyn palauttaminen vaikeutuu. Tästä seuraa kasvumenetyksiä. 4. Pikään jatkuva hidas inflaatio alentaa inflaatioodotuksia. Tällöin reaalikorko jää tarkoitettua korkammalle, mikä vähentää elvyttävän rahapolitiikan tehoa. 5. Puskuri deflaatioriskiä vastaan supistuu. Riskinä olisi itseään vahvistava kierre, jossa reaalikorot ja velkojen reaaliarvot nousevat ja josta vaikea irrottautua. Julkinen 35
Kiitos! Julkinen 36
Rahapolitiikkasyklin kääntyminen vahvistaa Yhdysvaltain kauppapainoista valuuttakurssia Euro Renminbi Yhdysvaltain dollari Ruotsin kruunu Rupla 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 Indeksi, 100 = 2.1.2009 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: JP Morgan, Macrobond. patu32422@neer Nimellinen laaja efektiivinen valuuttakurssi Julkinen 37
Valtionlainakorkoerot pienet suhteessa Saksaan, pl. Kreikka 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Valtionlainojen korkoeroja suhteessa Saksaan Italia Espanja Ranska Kreikka Portugali Irlanti Suomi Alankomaat prosenttiyksikköä -5 2008 2010 2012 2014 2016 Lähde: Macrobond. patu32422@vvk10spread Julkinen 38