PUOLUSTUSMINISTERI JYRI HÄKÄMIES 1 (7) FÖRSVARSMINISTER JYRI HÄKÄMIES Pelastusalan varautumisseminaari/ritarihuone Puhe 2.12.2009 Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, Talouskriisi on tällä hetkellä maailman laajuisesti keskeisin turvallisuusuhka. Sen vaikutukset ulottuvat kaikkialle. Tiettyjä merkkejä aallonpohjan ohittamisesta on saatu, mutta varsinaisen kriisin loppua kukaan ei osaa ennustaa. Suomi tulee viennistä riippuvaisena maan joka tapauksessa jälkijunassa. Viive voisi olla kahden vuoden luokkaa verrattuna kotimarkkinoista riippuviin maihin. Miten talouskriisi sitten vaikuttaa esimerkiksi varautumiseen? Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia (YETT) määrittää ne uhkat, joihin eri viranomaisten tulee varautua. Jokainen viranomainen vastaa oman alansa varautumisesta. Muut viranomaiset valmistautuvat tukemaan vastuuviranomaista. Tällä viranomaisyhteistyöllä on Suomessa pitkät perinteet. Muut maat vasta harjoittelevat tätä mm. kriisinhallinnan saralla. Viranomaisyhteistyön tehostaminen on hyvä esimerkki yhteiskunnan kokonaisresurssien hyödyntämisestä eri tarkoituksiin. Vältetään suorituskykyjen päällekkäisyyttä. Yhden viranomaisen omalla vastuualueellaan tarvitsemaa suorituskykyä voi käyttää toinen viranomainen. Esimerkkejä on lukuisia. Nokian vesikriisissä käytettiin joustavasti puolustusvoimien vedenjakelukalustoa ja henkilöstöä. Olisi tarpeetonta hankkia jokaiseen kuntaan vastaavaa kalustoa. Kaikki perustuu riskikartoitukseen. Todennäköisyys ja seurannaisvaikutukset on punnittava yhdessä. Sotilaallisen kriisin todennäköisyys on ehkä pieni, mutta seurannaisvaikutukset ovat suuret. EDA
2 (7) Toisaalta tulvien todennäköisyys on suuri, mutta seurannaisvaikutukset suhteellisen pienet. Molemmissa esimerkeissä on useilla eri viranomaisilla joko vastuu rooli tai tukeva tehtävä. 2007 uusitussa laissa puolustusvoimista täsmennettiin puolustusvoimien tehtävät. On itsestään selvyys, että puolustusvoimat keskittyy päätehtäväänsä, sotilaallisen voimankäytön ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan. Järjestyksessä toinen tehtävä on muiden viranomaisten tukeminen. Tehtävät eivät ole ristiriidassa keskenään. Puolustusvoimien resursseja valmistaudutaan käyttämään myös muissa kuin sotilaallisissa uhkissa. Lainsäädäntö mahdollistaa puolustusvoimien virka-avun poliisille ja antaa velvoitteen osallistua pelastuspalveluun pelastusviranomaisten pyynnöstä. Muiden viranomaisten tukeminen vaatii yleensä virkaapupyynnön poliisin kautta. Lainsäädäntöä olisi jatkossa kehitettävä siihen suuntaan, että myös muiden viranomaisten, esimerkiksi sosiaali- ja terveysviranomaisten, olisi mahdollista pyytää virka-apua suoraan ilman välikäsiä. Huolimatta lainsäädännöllisestä puutteesta, on puolustushallinto kehittänyt valmiuksiaan tukea muuta yhteiskuntaa. O kartoitettu kaikki ne suorituskyvyt, joita voitaisiin kuvitella käytettävän eri kriiseissä. Lista pitää sisällään tietotaitoa, henkilöstöä ja materiaalia. Nyt on käynnissä ns. mainostusvaihe, jossa muille viranomaisille markkinoidaan näitä suorituskykyjä. Samalla kerrotaan järjestelmä, jolla suorituskykyjä on mahdollista saada käyttöön. Puolustusvoimat ei sinällään hanki sellaista materiaalia, joka yksinomaan soveltuu muiden viranomaisten tukemiseen. Hankittavalla materiaalilla on ensisijaisesti sotilaallinen käyttötarkoitus. Tämän lisäksi materiaalia
3 (7) voidaan käyttää muiden viranomaisten tukemiseen. Esimerkkeinä vaikka helikopterit, lääkintämateriaali, majoitusvälineet jne.., lista on pitkä. Arvoisat kuulijat, Talvisodan syttymisestä on näinä päivinä kulunut 70-vuotta. Suomi joutui sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi. Samalla yhteiskunnan eri sektoreiden varautuminen pahimman varalle testattiin. Siviilipuolella varautuminen koski erityisesti väestönsuojelua ja kansanhuollon eri sektoreita. Energiahuollon osalta saatiin konkreettinen esimerkki haavoittuvuudesta. Bensiiniä Suomeen tuova englantilaistankkeri sai käskyn palata takaisin Englantiin lasti mukanaan. Suomella ei ollut omaa jalostamokapasiteettia tai varmuusvarastoja polttoaineiden osalta. Nyt tilanne on onneksi toinen. Talvisodan ajankohtaisuus antaa hyvän esimerkin kansallisen varautumisen merkityksestä. Ennen talvisotaa yhtäältä luotimme Kansainliiton kaikkivoipaisuuteen rauhan takaajana ja toisaalta siihen että materiaalia voidaan ostaa kriisin sattuessa. Molemmat oletukset olivat vääriä. Saimme kouriintuntuvaa opetusta viime sodistamme. Huoltovarmuus käsitettiin pitkälle sotien jälkeen kansallisena kysymyksenä. varastoitiin viljaa, polttonesteitä ja lääkkeitä. valmistauduttiin tuottamaan tiettyjä hyödykkeitä ja sotamateriaalia kotimaassa. Huoltovarmuus on edelleen myös tätä, mutta nykyisin se on käsitettävä paljon laajemmin. Globalisaatio on johtanut siihen, että emme ole puhuneet itsenäisestä puolustuksesta pitkiin aikoihin. Kansallinen puolustus nojaa vahvasti kansainväliseen yhteistyöhön. Jatkossa riippuvuus kasvaa entisestään. Yritysten omistuspohja vaihtelee ja monessa perinteisesti kotimaiseksi
4 (7) mielletyssä yrityksessä omistus on hajautunut ja pääosin ulkomaisessa omistuksessa. Valtio on tunnistanut globalisaation haasteet. On määritetty strategiset yritykset, joissa Suomen valtiolla on oltava kaikissa tilanteissa määräysvalta. Näitä ovat mm. Fortum, Neste Oil, Itella ja Finnair. Strategisilla yrityksillä on siis ratkaiseva merkitys Suomen huoltovarmuudelle ja kansallisien intressien turvaamiselle. Strategisten yritysten lisäksi on niitä yrityksiä, joissa valtiolla on merkittävä omistus. Valtion omistuksen hoitamiseksi perustettiin runsas vuosi sitten Solidium. Ensimmäistä kertaa valtiolla on mahdollisuus joustavasti hoitaa omistustaan. Ei ainoastaan myydä, vaan tarvittaessa myös ostaa. Viime aikoina on käyty keskustelua tietoverkkojen turvallisuudesta ja omistajuudesta huoltovarmuuden näkökulmasta. Asia ei ole uusi. Talouskriisin alkaessa islantilaisomistajilta tuli markkinoille suuri määrä Elisan osakkeita. Oli vaarana, että kansallisesti tärkeän teleoperaattorin omistus olisi mennyt ei toivottaviin käsiin. Tässä tilanteessa valtio katsoi, että kansallinen etu vaatii kaupan olevien osakkeiden lunastamista suomalaiseen omistukseen. Ostajan ei aina tarvitse olla valtio. Suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt ovat hyvä esimerkki siitä, miten suomalaista omistajuutta voidaan turvata. Viranomaisten toimintaedellytykset on turvattava myös kriisitilanteissa. Pitäen tätä lähtökohtana käynnistettiin tänä vuonna turvallisuusverkon rakentaminen. Turvallisuusverkko (TUVE) takaa tulevaisuudessa kaikkien keskeisten viranomaisten yhteydet varmentamalla itsenäisesti nyt käytössä olevat yhteydet. Hankkeeseen on kaikkiaan budjetoitu 197 M. Samalla turvallisuusverkko yhtenäistää eri viranomaisten tällä hetkellä
5 (7) eriävät tietoverkkoratkaisut. yhtenäisellä ratkaisulle parannetaan viranomaisten yhteistoimintakykyä normaali- ja kriisiaikana. Hyvät kuulijat, Kullakin viranomaisella on suomalaisessa lainsäädännössä selkeä, perusteltu tehtävä. Viranomaisten välinen yhteistoiminta on suomalainen vientituote, jota ihastellaan kansainvälisessä turvallisuustoimijoiden verkostoissa. Meidän on vaalittava jatkuvasti kansainvälistyvässä toiminnassamme tätä pienen kansakunnan yhteistoimintasuhteiden perinnettä. Puolustushallinnon näkökulmasta myös sisäisen turvallisuuden toimijoiden, mukaan lukien pelastustoimen, rooli on myös sotilaallisen voiman käytön tilanteissa ratkaisevan tärkeä. Eduskunnan käsittelyssä turvallisuus- ja puolustuspuolustuspoliittisen selonteon jatkokehittämisessä kiinnitettiin huomiota myös muiden turvallisuuden hallinnonalojen ohjaukseen ja voimavarojen tarkasteluun. Varautuminen ja väestönsuojelu ovat kansallisen turvallisuuden kokonaisuudessa keskeisiä kehitettäviä toimialoja. Pelastustoimi huolehtii yhteiskunnassa merkittävästä laajan turvallisuuden ja kokonaismaanpuolustuksen elementistä. Arjen turvallisuuden keskeisenä toimijana on pelastustoimi. Yhteiskunnan kokonaisvarautumisen kannalta olisi toivottavaa, että turvallisuuden eri hallinnonalat tekisivät toimintaympäristöanalyysiään sekä pitkän aikavälin kehitystyötä nykyistäkin tiiviimmässä yhteistyössä. Näin saataisiin paras hyöty eri toimialojen kehittämiselle ja laajan turvallisuuden näkökulmasta. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on tuonut tärkeän osansa kansalliseen keskusteluun. Järjestö on tuonut useissa eri yhteyksissä esille yhteiskunnan varautumisen kokonaisjärjestelmästä huolehtimisen.
6 (7) Teknistyvä ja alati kallistuva puolustusmateriaali on puolustukselle iso haaste. Mittakaavassa muilla hallinnonaloilla on edessään vastaavat haasteet. Kansakunnan kriisinsietokyvyn ja kansalaisten turvallisuuden kannalta, on pelastustoimen materiaalisten valmiuksien ylläpitämistä ja kehittämistä pidettävä yhtä lailla tärkeänä. Arvoisat seminaarin osanottajat, Suomalainen kansalaisyhteiskunta on aina nojannut merkittävällä tavalla kansalaisten omaehtoiseen ja vapaaehtoiseen toimintaan. Näin on asia erityisesti myös turvallisuuden eri alueilla. Kolmas sektori on saanut voimansa maanpuolustustahdosta. Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus sai oman lakiin perustuvan ohjauksensa ja sen kautta julkisoikeudellisen yhteisön aseman. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja sen edeltäjäjärjestöt ovat olleet merkittäviä yhteiskunnallisen varautumisen ja väestönsuojelun toimijoita jo reilun sadan vuoden ajan. Perinteet ulottuvat aina 171 vuoden päähän Turun VPKn perustamiseen vuonna 1838. Yhteiskunnan varautumisessa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö jäsenineen on tehnyt ja tekee merkittävää yhteiskunnallista turvallisuustyötä. Tehtävinä korostuvat kansalaisten ja yhteisöjen omatoimisen varautumisen tietojen ja taitojen kehittäminen arjen turvallisuudesta aina laajimpiin poikkeusoloihin. Suomalaisessa yhteiskunnassa vapaaehtoiset toteuttavat tarvittaessa pelastustoimessa merkittävää tehtävää. Harvaan asuttujen alueiden olosuhteet sekä suuronnettomuuksien, ympäristötuhojen ja poikkeusolojen erityistilanteet ovat vaatimuksiltaan sellaisia, että joustavasti käyttöön otettavia reservejä ehdottomasti tarvitaan. Vapaaehtoisuus on arvokas voimavara. Sitä on myös puolustushallinnon näkökulmasta vaalittava.
7 (7) Toivotan menestystä tärkeässä työssänne suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuden puolesta. Kiitän puolustushallinnon puolesta lämpimästi teitä kaikkia yhteistyöstä varautumisen yhteisellä saralla.