TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN TEY:n ja TTL:n juhlaseminaari 9.6.2015 Masennuksen hoito voiko työ ja nettiterapia parantaa? Oyl Katinka Tuisku Työkyvyntutkimuspoliklinikka ja Erityispoliklinikat, Erityistutkimus ja konsultaatioklinikka, Akuutti- ja konsultaatiolinja, HYKS Psykiatria
MIELENTERVEYSPOTILAAN TOIPUMINEN JA KUNTOUTUS Toipuminen on parantumisen ja muutoksen tie, jolla mielenterveyshäiriöön sairastunut pystyy elämään mielekästä elämää valitsemassaan yhteisössä pyrkiessään saamaan käyttöön kaikki kykynsä ja mahdollisuutensa (SAMSHA 2004) 6/16/2015 2
TYÖLLÄ ON SUURI MYÖNTEINEN MERKITYS MIELENTERVEYDELLE Työssä käynti on tärkeää elämänlaadun, päivärytmin, toimintakyvyn, toipumisen, yhteiskuntaan osallistumisen, identiteetin rakentumisen, arvostuksen ja yhdenvertaisuuden kannalta (Jahoda 1982, Black 2008). Tuettu työssä käyminen vähentää psyykkisiä oireita ja parantaa elämänlaatua (Waddell ym. 2008). Työllä on paljon suotuisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia vajaakuntoisille. Koettu hyvinvointi työssäkäyvillä parempi sairaudenvaikeusasteesta riippumatta (Uppal 2006)
TYÖN TERVEYS- JA HYVINVOINTIVAIKUTUKSIA Meta-analyysi Van der Noord ym OEM 2014: 33 prospektiivista tutkimusta työllistymisen vaikutuksista selkeää näyttöä on työn myönteisistä mielenterveysvaikutuksista, mutta vaikutus yleiseen terveyteen, fyysiseen terveyteen ja kuolleisuuteen jää puutteelliseksi Työllistyminen vähentää masennusriskiä (OR=0.52; 95% CI 0.33 to 0.83) vähentää psyykkistä kuormittuneisuutta (OR=0.79; 95% CI 0.72 to 0.86) suojaa psykiatrisilta sairauksilta, vähentää sairastavuutta editää psykiatrisista häiröistä toipumista
TYÖLLÄ ON MERKITYSTÄ MYÖS VAIKEIMMIN SAIRAILLE Työtoimintaan osallistuvista mielenterveyskuntoutujista noin puolet toivoo pääsevänsä ansiotyöhön (MTKL, Vuorela 2008). Alle 45-vuotiaista mielenterveyseläkeläisistä (20 000) yli kolmannes (6000) pyrki työhön vuonna 2005. Tuetun työllistymisen kautta ansiotyöhön päässeet skitsofreniapotilaat olivat tyytyväisiä työllistymiseen (Boycott ym 2015) SCH potilaat raportoivat työssäkäymisen hyviä vaikutuksia: itsetunto koheni, oireet lievittyivät, eristäytyminen ja pitkästyminen väheni, taloudellinen ja sosiaalinen tilanne koheni ja osallistuminen yhteiskuntaan lisääntyi (Koletsi et al 2009).
TYÖTTÖMYYS UHKAA MIELENTERVEYTTÄ Masennus ja ahdistusoireet 2-kertaistuvat 1/2 vuoden työttömyyden aikana, mutta työllistyminen vähentää oireita ja palauttaa hyvinvoinnin (Morrell ym 1994, Yin 1995, Montgomery ym. 1999, Ahlström ym. 2001, Nyman 2002, Kontula 2008, TEM 2008, Pensola ym. 2006). Pelkkä terveysvalikoituminen ei selitä työttömien masennusoireiden lisääntymistä (Vuori 1998). Pitkäaikaistyöttömyydessä kasautuvat pettymykset, pelot, itsetunnon ja elämänhallinnan heikentyminen heikentävät työllistymismotivaatiota (Kuvaja 2012). Työttömyys on haitallisempaa mielenterveydelle kuin huonot työolot, paitsi jos useita kuormitustekijöitä kasautuu (OECD 2008, Butterworth 2011).
TYÖSTÄ POISSAOLO UHKAA KUNTOUTUMISTA Masennus yksin ei ennusta työkyvyttömyyseläkettä ilman yhteisesiintyvyyttä, huonoja työoloja ja lähtötilanteen pitkää sairauspoissaoloa (Ahola ym. 2011). Pitkä sairauspoissaolo itsenäisenä tekijänä, sairauden vaikeusastekin huomioituna ennustaa työkyvyttömyyseläkettä Pitkä s-poissaolo käynnistää syrjäytymisprosessin (Hultin ym. 2012) Psykiatrisilla työkykyarviopotilailla työhön paluuseen vuoden seurannassa ei vaikuttanut diagnoosiryhmä, vaan lähtötason työtilanne: oliko työsuhde, ja oliko ollut työelämästä pois yli puoli vuotta (Heikinheimo ja Tuisku 2014)
Ammatillinen kuntoutus mielenterveyshäiriöissä Psykoosi: Tuetun työllistymisen ja työhönvalmennuksen keinoin psykoosipotilaista kolmannes työssä vuoden kuluttua (Burns ym. 2007, Bond ym. 2008, Crowther ym. 2010). Työpaikka+ työhön valmennuksen tuella työtaitoja ja valmiuksia. Suomessa tuloksellisuutta haittaa sopivien työpaikkojen puute (Sailas ym. 2007) Mielialahäiriöt: Työkokeilun kautta 50-70% ajoituksesta riippuen (Kivekäs ym. 2008, Saarnio 2012) Ammatillinen kuntoutus alkaa usein liian myöhään (Gould ym. 2008 ja 2012, Saari 2013). 8
Työkyky tavoitteena kuntoutuksessa -yhteys työhön! MT ryhmäkuntoutuksessa konkreettinen tehtävä tai harjoitus työhön liittyen edistää työhönpaluuta. Huom. Työhönpaluuhanke (Tiainen ym. 2011) Työhön kohdentuvan moduulin sisältävä KBT lyhytterapia johtaa 65 päivää aikaisempaan työhönpaluuseen kuin vastaava interventio ilman työhön kohdennusta (Lagerveld ym. 2012). Ammatillinen kuntoutus tukee työssä jatkamista, kun se toteutetaan läheisessä yhteydessä työhön ja työpaikkaan (Gould ym. 2012). 9 9
Työkyvyn kolmiomalli (Duodecim 2012; 128:2251-9 ) Terveys Toimintakyky Työkyky Työssä käyminen Yksilön voimavarat ja arvot Motivaatio, työrooli, Työtyytyväisyys Taidot, yhteensopivuus Työympäristö vaatimukset palkitsevuus 10
Miten masennus vaikuttaa työkykyyn? Oireiden suora vaikutus: väsymys, hitaus, aloitekyvynpuute ym. Kognitiiviset puutokset (Castaneda ym.2008, Gorwood ym.2008): tilastollisesti lieviä kognitiivisia puutoksia toiminnanohjauksessa, tarkkaavaisuudessa ja kielellisessä muistissa. Psykoottinen masennus erilainen, vaikeammat puutokset! 1. akuuttivaiheessa yhteys masennuksen vaikeusasteeseen 2. toipumisvaiheessa yhteys pitkittymiseen ja aiempien jaksojen määrään -> masennuksen neurotoksisuus Vähemmän puutoksia: korkeampi koulutus, nuorempi ikä, avioliitto, ammatillinen aktiivisuus Sosiaalinen toimintakyky: kielteiset tulkinnat sosiaalisista tilanteista, vuorovaikutuksen ongelmat, vetäytyminen, kielteinen sairaanrooli. Masennukselle altistavat piirteet: Itsetunnon vajeet, vaativuus, estyneisyys, epävakaus, varhainen stressinsäätelyjärjestelmän häiriö, heikko koherenssintunne 11 11
Toimintakyvyn puutokset mielenterveyshäiriöissä (Duodecim 2012; 128:2251-9 ) 1. Sairauden syntymekanismiin ja sairaudelle altistavaan rakenteeseen kuuluvat pysyviä tai pitkäaikaisia 2. Sairauden välittömät oireet -yleensä hoito lievittää 3. Sairauden välilliset oireet ja haitalliset selviytymisyritykset -huomioitta voivat vakiintua haitallisiksi käyttäytymismalleiksi 4. Sairaanrooliin liittyvät autonomiaa kunnioittava ja voimavaroja vahvistava hoitosuhde, kannusteet, palkitsevuus?
Miten työssä käyminen ylläpitää toimintakykyä ja kuntouttaa? 1. Sairauden syntymekanismi ja sairaudelle altistava rakenne - aikaansaamisen kokemukset, urakehitys, toimiva työrooli ja hyväksyvä sosiaalinen ympäristö vahvistavat itsetuntoa - tunne-elämän epävakautta tasoittaa turvalliset vakaat ulkoiset olosuhteet ja säännöllinen arkirytmi, jota työssä käynti tuo. - työpaikan sosiaalinen verkosto ja selkeät ammattiroolit vahvistavat psyykkistä toimintakykyä 2. Sairauden välittömät oireet -masentuneiden ajatusten ja huoliajatusten katkeaminen huomion kohdentuessa mielekkääseen työhön -asteittainen työhönpaluu tukee selviytymistä oireiden kanssa: -keskittymiskyvyn koheneminen sopivalla käytännön harjoittelulla -ahdistuksen väheneminen sopivin altistusharjoituksin
Miten työssä käyminen ylläpitää toimintakykyä ja kuntouttaa? 3. Sairauden välilliset oireet ja haitalliset selviytymisyritykset -säännöllinen työssä käynti, rutiini estää välttämiskäyttäytymisen laajenemista ja ylläpitää sosiaalista verkostoa -asteittainen, tuettu työhönpaluu auttaa välttämiskäyttäytymisen purkamisessa -päivätyö auttaa hallitsemaan vuorokausirytmiä ja ehkäisemään päihdeongelmia -työpaikan tuki ja seuranta auttaa tunnistamaan ajoissa haitalliset kompensaatioyritykset ja suorituskyvyn vajeet 4. Sairaanrooliin liittyvät -aktivoiva, pystyvyydentunnetta ja vahvuuksia esille nostava työrooli toimii vastapainona passivoivalle sairaanroolille -työ palkitsee taloudellisesti ja sosiaalisesti
Mihin psykoterapialla yleensä voidaan vaikuttaa? Masennuksen oireisiin (Huhn ym. 2014, Depressio Käypä hoito 2014) Työkykyyn ja työhönpaluuseen (Lagerveld ym. 2012, Aaltonen ja Lind 2008, Vahtera ym. 2009) Elämänlaatuun (Ishak ym. 2011) Aivojen toimintaan (Perämäki ja Koivisto SLL 17/2015) PFC yliaktivaatio normalisoituu lepotilassa Amygdala ja ACC: aktivaatio negatiivisiin tunneärsykkeisiin reagoidessa vähenee, positiivisiin reagoidessa voimistuu 15
Miten nettiterapialla voidaan vaikuttaa masennuspotilaan toimintakykyyn? 2. Sairauden välittömät oireet -selkein vaikutus masentuneisiin ajatuksiin (kognitiiviset vääristymät, Beckin triadi) -ongelmanratkaisukykyyn, mielialan- ja ahdistuksen hallintataitoihin, tarkoituksenmukaisempaan käyttäytymiseen 3. Sairauden välilliset oireet ja haitalliset selviytymisyritykset -käyttäytymisterapeuttiset harjoitukset, altistusharjoitukset auttavat purkamaan välttämiskäyttäytymistä ja haitallisia selviytymisyrityksiä -tietoisuus haitallisista toimintamalleista lisääntyy, kyky vaikuttaa niihin kohenee. 16
Nettiterapian vaikuttavuus Britanniassa nettiterapiaa suositetaan käytettäväksi lievissä ja keskivaikeissa tapauksissa porrastetun hoitomallin alkupäässä (NICE-suositukset). Nettiterapiat auttavat vähentämään masennusoireita pääosin lieväoireisissa masennustiloissa (A). (Depression käypä hoito, 2014) Terapeutin tuki on ratkaisevaa vaikuttavuuden kannalta ja erottaa nettiterapiat netin itseapusivustoista (Joutsenniemi ym. 2011) Etuja: Terapian saatavuus, kustannustehokkuus, matala hakeutumiskynnys, potilaan autonomian tukeminen, itsehoitokeinojen opettelu, potilastyytyväisyys. Haasteita: Keskeytyksiä, yhteys muuhun hoitoon? 17
Depression hoito perusterveydenhuollossa verkkoterapioiden rooli (Kuosmanen ja Melartin, Yleislääkäri 3/2015) Verkkoterapia sopii lievän/ keskivaikean depression hoitoon terveyskeskuksessa. Sopii terveyskeskuksen arkeen ja nivoutuu hoitoprosessiin. TK tutkimustuloksia ei vielä saatavilla. Yleislääkärin rooli: asettaa diagnoosin, sulkee pois somaattiset syyt, laatii lähetteen nettiterapiaan ja katsoo hoitopalautteen terapian päätyttyä HUS:n mielenterveystalo.fi- sivuston depression verkkoterapian käyttö on yleistynyt Uudenmaan alueella. 18
Seurantatietoja HUS mielenterveystalon masennuksen verkkoterapiasta (IT psykiatria) Masennusnettiterapiaan hakeutunut jo 600 potilasta Sopii hyvin työterveyshuollon asiakkaille. Perusseurannassa masennuksen hoitotulos on n. 10 oirepisteen väheneminen BDI:llä mitattuna, vastaa aikaisempia vaikuttavuustutkimuksia. Vaikuttavuustutkimus vasta käynnissä. Keskeytyksiä n 20% Suurin syy keskeyttämiseen on riittämätön keskittymiskyky, toiseksi suurin liian vaikeat arkea haittaavat oireet Soveltuvuus nettiterapiaan: ohjelma vaatii keskittymistä lukemiseen/kuuntelemiseen ja kirjoittamiseen. Onnistuuko lehden lukeminen ja uutisten katsominen? 19
Masennuksen nettiterapia, vuodesta 2013 www.mielenterveystalo.fi Kuka tahansa lääkäri organisaatiosta riippumatta voi tehdä lähetteen. Terapiajakson kustannuksesta (640 ) vastaa potilaan kotikunta. Nettiterapia on kognitiivis-behavioraalista lyhytterapiaa n 2kk, masennuksen hoito 7 kertaa, vastaa sisällöltään 12 käynnin kognitiivista lyhytterapiaa. Nettiterapia kohdentuu masennuksen oireisiin, ei psykososiaalisiin taustatekijöihin. Kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuvia ohjelmia, terapeutin tukemaa itsehoitoa Hoitovastuu säilyy lähettävällä taholla, jossa lääkitys ja muu hoito 20
Tutkimus nuorten mt-verkkopalvelun käytöstä (Anttila ym. 2014, SLL 16/2015) Nuorisotakuusta huolimatta 5% nuorista syrjäytyy Mt-häiriöistä kärsivät nuoret kokevat syrjintää kaverien, omaisten ja koulun taholta, joka vaikeuttaa hoitoon pääsyä Verkkosovellukset tarjoavat erityisesti nuorille matalan kynnyksen pääsyn mielenterveyspalveluihin ilman ajanvarausta Internet on nuorille tuttu ympäristö ja viestintäkanava, ja tukea saa riippumatta välimatkoista ja kellonajoista. Turussa on kehitetty nuorille Depis.net ohjelma: tietoa ja tehtäviä hyvinvointiin ja masennuksen hoitoon liittyen. 21
Nettiterapia ja työkyky? Suomalainen systemaattinen katsaus (Joutsenniemi ym. 2011): työkyky ei ollut tulosmittarina yhdessäkään tutkimuksessa, ja vain yhdessä oli toimintakyky (SDS), siinä toimintakyky koheni merkittävästiu jonopotilaisiin verrattuna (Perini ym. 2009) Nettimielenterveyspalvelu terveydenhuollon työntekijöille (selfhelp e-mental health EMH) osana työsuojelutoimintaa Hollannissa EMH seuloo työkyvyn ja mielenterveyden ongelmia ja tarjoaa niihin ohjattuja itsehoito-ohjelmia, henkilökohtaista palautetta Työkyky koheni ja työuupumus väheni tilastollisesti merkitsevästi 3kk:ssa (Ketelaar ym. 2014) 22
NETTITERAPIALÄHETTEET Lähetekäytäntö 2015: HYKS psykiatrian yhteinen lähetelaatikko, josta lähete ohjataan eteenpäin ITpsykiatriaan Sähköiset -> HYKS Psykiatria, JOPSTA 2219 Paperiset -> HYKS Psykiatria/ Matinkylän akuuttipsykiatrian poliklinikka, PL 803, 00029 HUS Lähetteeseen potilaan sähköpostiosoite ja puhelinnumero Tarkempia läheteohjeita: www.mielenterveystalo.fi/nettiterapiat/laheteohjeet 23
Onnittelut 60-vuotisesta työterveyden edistämisestä! Luovuutta työhön -taidelähtöiset menetelmät työhyvinvoinnin ja työnohjauksen välineinä (Laine P, toim. 2012) Työterveyslaitoksen kirjakauppa