Nuoren jääkiekkoilijan luonteen tukeminen Tuomas Grönman, Niilo Konttinen, Rauli Urama & Antti Järvinen 2015
Psyykkisen valmennuksen tavoitteet Motivoituminen itsensä kehittämiseen Itsetuntemuksen lisääminen Itseluottamuksen vahvistaminen Toiminta joukkueena ja joukkueen jäsenenä Psyykkisen suoritustilan rakentaminen ja ylläpito
SISÄLTÖ Omistajuuden kehittyminen jääkiekkoilussa Lapsivaihe (x-12v.) Kolme reittiä jääkiekkoilijaksi Jääkiekko yksi ja ainoa - varhainen erikoistuminen Jääkiekko ykkösenä, muita lajeja mukana varhainen lajikiinnittyminen Jääkiekko yksi harrastuksista - myöhäinen erikoistuminen Nuoruusvaihe (13-15v.) innostumisesta omistautumiseksi Halu menestyä jääkiekossa Nuori aikuinen- vaihe 16-19v. Itsensä tavoitteellinen kehittäminen jääkiekkoilijana Sitoutuminen urheilulliseen elämäntapaan Pelaajan Luonteen kehittäminen osana valmennuksen kokonaisuutta 1) Lähtötilanteen kartoitus 2) Tavoitteiden asettelu 3) Henkilökohtaisten toimintamallien rakentaminen 4) Suoritustilan rakentaminen ja sen ylläpito 5) Suorittamisen arviointi Psykologiset taidot ja niiden harjoittelu Punainen lanka harjoitteluun ja pelaamiseen Itsevarmuutta ja onnistumisia Hetkessä eläminen Itseluottamus omissa käsissä Huonon ja hyvän päivän ero pienemmäksi Tapaamisten rakenne HARJOITUKSET 20.1.2016 3
Pelaajan luonteen kehittäminen: Lähtötilanteen kartoitus pelaajaprofiilin määrittäminen Tavoite. Vaiheessa 1 kartoitetaan pelaajan sen hetkinen tilanne. Tämä tilannearvio on hyödyllisintä suorittaa heti harjoituskauden alussa niin, että Luonteen kehittäminen kulkisi alusta alkaen Pelin ja Luistelun kehittämisen kanssa. Menetelmät. Arviointi tapahtuu tätä varten kehitetyn Jääkiekkoilijan Pelaajaprofiili -testin avulla. Jokainen näistä osa-alueista tukee pelaajan toimintaa erilaisissa suoritustilanteissa, niin peleissä kuin harjoituksissa Osa-alue 1: Omistautuminen ja panostaminen Osa-alue 2: Harjoitteluasenne Osa-alue 3: Reagointi suoritustilanteessa Osa-alue 4: Luottamus omaan osaamiseen Osa-alue 5: Joukkuehengen edistäminen Osa-alue 6: Odotusten ja palautteen käsittely Osa-alue 7: Johtajuus Toiminta. Pelaaja arvioi itsensä (Liite 1.) ja valmentaja arvioi pelaajan (Liite 2.) annettujen kuvausten perusteella molemmat itsenäisesti, toistensa arvioinneista riippumatta. Näiden arviointien pohjalta muodostuu siten kaksi rinnakkaista Luonne-profiilia, joiden vertailu toimii pelaajan ja valmentajan välisten kehityskeskustelujen perustana 20.1.2016 4
Liite 1 & 2: Pelaaja- ja valmentajaprofiili Arvioi, kuinka hyvin oheiset kuvaukset kuvaavat juuri sinua jääkiekkoilijana. Käytä asteikkoa 1-5, missä 1= Kuvaus ei vastaa lainkaan minua, 5= Kuvaus vastaa täysin minua. Merkitse arviosi rengastamalla vastaava numero erilliselle lomakkeelle. Osa-alue 1: Omistautuminen ja panostaminen. Haluan panostaa omasta tahdostani itseni kehittämiseen, ja haluan katsoa, kuinka pitkälle voin kehittyä jääkiekkoilijana. Haluan oppia uusia asioita pelistä, ja kokea positiivisia elämyksiä jääkiekon parissa. Minulla on jääkiekkoon liittyviä unelmia ja päämääriä, joita kohti pyrin pitkäjänteisen harjoittelun avulla. Osa-alue 2: Harjoitteluasenne. Valmistaudun huolella myös harjoituksiin. Henkilökohtainen vaatimustasoni harjoittelun suhteen on korkea, eikä minun kohdallani laadukas harjoittelu edellytä ulkoista ohjausta tai valmentajan kontrollointia. Harjoittelen omaehtoisesti joukkueen harjoitusten lisäksi, ja hän teen itsenäisesti myös huoltavia ja palauttavia harjoitteita. Osa-alue 3: Reagointi suoritustilanteessa. Kykenen säilyttämään malttini ja keskittymiseni pelin aikana. Ottelun tärkeys tai vastustajan vahvuus ei vaikuta suoritustasooni negatiivisesti. Jos jään vähäiselle peliajalle, en sulkeudu kuoreeni tai vetäydy omiin oloihini. Pystyn nauttimaan joukkueen voitosta, vaikka en olisi itse onnistunut pelissä. Osa-alue 4: Luottamus omaan osaamiseen. Luotan omiin henkilökohtaisiin taitoihini, ja tunnistan omat henkiset vahvuuteni. Kykenen valmistautumaan peliin niin, että pystyn suoriutumaan oman suoritustasoni mukaisesti. Pelin aikana luotan itseeni kaksinkamppailuissa, eivätkä virheet heikennä itseluottamustani. Pystyn ottamaan itsestäni kaiken irti myös tiukoissa peleissä. Osa-alue 5: Joukkuehengen edistäminen. Minulle on tärkeää tehdä asioita yhdessä joukkueeni kanssa. En anna kenenkään tuntea itseään ulkopuoliseksi joukkueessani, ja ystävystyn helposti kaikkien kanssa. En loukkaa toisia kielenkäytölläni, ja toimin muutenkin joukkueeni arvojen mukaisesti. Vaikka joukkueeni olisi häviöllä, jaksan silti kannustaa muita pelaajia. Osa-alue 6: Odotusten ja palautteen käsittely. Ulkopuoliset odotukset ja voittamisen paine eivät vaikuta itseluottamukseeni tai suorituksiini pelin aikana. En myöskään pelkää mahdollisia virheitä pelin aikana. Negatiivinenkaan palaute ei heikennä itseluottamustani. Osa-alue 7: Johtajuus. Edustan joukkueessani suunnannäyttäjää ja johtajatyyppiä. Olen usein äänessä joukkueeni edessä, ja olen esimerkkinä muille pelaajille niin kentällä kuin sen ulkopuolellakin. Toimin tai olisin valmis toimimaan joukkueeni kapteenina. 20.1.2016 5
Vahvuuksien ja kehityskohteiden tunnistamisen kautta tavoitteiden asetteluun Tavoite. Tavoitteena on ensinnäkin tehdä pelaaja entistä tietoisemmaksi omista vahvuuksistaan sekä kehityskohteistaan. Toisena tavoitteena on määrittää pelaajan toimintaa suuntaavat ja ohjaavat tavoitteet. Menetelmät. Lähtökohtana on, että tavoitteenasettelu rakentuu ensisijaisesti pelaajan henkilökohtaisen itsearvioinnin pohjalle Tätä tarkoitusta varten on suunniteltu kirjallinen lomakepohja, johon pelaajaa kirjaa itsenäisesti keskeisimmät vahvuutensa ja kehityskohteensa niin Pelin, Luistelun kuin Luonteenkin osalta Toiminta (Liite 3) Pelaaja määrittää keskeisimmät Peliin, Luisteluun ja Luonteeseen liittyvät henkilökohtaiset vahvuutensa. Seuraavaksi hän määrittää vastaavasti näihin osa-alueisiin liittyvät kehityskohteensa sekä keinot, joiden avulla pelaaja pyrkii kauden aikana parantamaan kehityskohteitaan Pelaajan oman työstön sekä valmentajan kanssa käydyn kehityskeskustelun pohjalta tarkennetaan vielä yhdessä harjoittelua suuntaavat ja ohjaavat toimenpiteet, jotka selkiyttävät päivittäisen harjoittelun painotuksia. 20.1.2016 6
Liite 3: Vahvuudet, kehityskohteet, tavoitteet PELI-LUONNE-LUISTELU Vahvuuteni: Kehityskohteeni: Toimenpiteet, joiden avulla pyrin parantaa kehityskohteitani tämän kauden aikana: Valmentajani kommentit: 20.1.2016 7
Liite 3: Vahvuudet, kehityskohteet, tavoitteet Kehittymisen seuranta: Pvm... Pvm... Pvm... Pvm... 20.1.2016 8
Henkilökohtaisten toimintamallien rakentaminen pelaajan arjessa Tavoite. Vaiheessa 3 tavoitteena on käydä yhdessä pelaajan kanssa läpi hänen henkilökohtaisia toimintamallejaan arjessa sekä päivittäistä ajankäyttöään. Lähtökohtana on arvioida, ovatko toimintamallit ja ajankäyttö linjassa pelaajan tavoitteenasettelun kanssa Menetelmät. Keskeisimpänä työskentelymuotona ovat pelaajan kanssa käytävät keskustelut Toiminta. keskustelujen pohjaksi sopivat ainakin seuraavat asiat: Pelaajan oman toiminnan johtoajatus = miksi haluan pelata jääkiekkoa Pelin asettamat vaatimukset Pelaajan ajankäyttö Koulun ja urheilun yhteensovittaminen Ravinto Lepo ja palautuminen Fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi Pelaajan arjen läpikäyminen voidaan yhdistää kehityskeskusteluun 20.1.2016 9
Suoritustilan rakentaminen ja sen ylläpito pelin sisällä Tavoite. 1) Tavoitteena on ensinnäkin kehittää pelaajan valmiuksia saavuttaa sellainen suoritustila, joka tukee pelaajan maksimaalista suorittamista ja taitojen kehittymistä sekä harjoituksissa että peleissä 2) jotta pelaaja kykenisi ylläpitämään tätä optimaalista suoritustilaansa koko pelin tai harjoituksen ajan 3) jotta pelaaja oppii käyttämään erilaisia psykologisia taitoja oman suoritustilansa rakentamisessa ja ylläpitämisessä Menetelmät. Menetelmänä käytetään ensinnäkin pelaajan itsearviointia (optimaalinen suoritus). Suoritustilan rakentamisessa ja ylläpitämisessä voidaan puolestaan hyödyntää erilaisia psykologisia taitoja (Luku 4) Toiminta (liite 4). Pelaaja palauttaa mieleen tapahtumia, joissa hän on onnistunut mielestään poikkeuksellisen hyvin. Näiden muistikuvien pohjalta hän kuvaa tilanteisiin liittyneitä tuntemuksia erilliselle lomakkeelle 20.1.2016 10
Liite 4: SUORITUSTILAN ARVIOINTI Pelaajan nimi: Joukkue: Päivämäärä:.. Palauta mieleesi sellainen ottelu, jossa olet onnistunut mielestäsi poikkeuksellisen hyvin. Muistele, minkälainen oma suoritustilasi on ollut tuolloin valmistautuessasi peliin ja itse pelin aikana. Kuvaile ensimmäisenä, minkälaisia fyysisiä tuntemuksia tunsit ennen peliä ja pelin aikana (esimerkiksi jalkani tuntuivat kevyiltä, tunsin itseni virkeäksi tai tunsin itseni rennoksi). Kuvaile seuraavaksi, minkälainen tunnetila sinulla on ollut ennen peliä ja pelin aikana (esimerkiksi luottavainen, rauhallinen tai aggressiivinen). Kuvaile vielä lopuksi, minkälaisia ajatuksia sinulla oli ennen peliä ja pelin aikana (esimerkiksi luistelu tuntuu hyvältä, pelaan vaihto kerrallaan tai tänään keskityn vain olennaisiin asioihin). 20.1.2016 11
Liite 4 (jatkuu) Pelikohtainen suoritustilan arviointi Arvioi omaa suoritustilaasi pelikohtaisesti. Käytä vertailupohjana aikaisempia kokemuksiasi sellaisista peleistä, joissa olet mielestäsi onnistunut erinomaisesti. Arvioi omaa suoritustilaasi pelikohtaisesti niin kehon tuntemusten, tunnetilan kuin ajattelun osalta. Käytä asteikkoa 1-5, missä 1= tuntemukseni olivat erittäin negatiivisia, 5= tuntemukseni olivat erittäin positiivisia. Pvm Vastustaja Keho Tunne Ajattelu 20.1.2016 12
Suorittamisen arviointi suhteessa tavoitteisiin Tavoite. Vaiheessa 5 on kyse pelaajan suorittamisen ja kehittymisen arvioinnista, peleissä/ harjoituksissa Tavoitteena on, että nämä oppimiskokemukset hyödynnettäisiin mahdollisimman tehokkaasti pelaajan kokonaisvaltaisen kehittämisen näkökulmasta katsottuna Menetelmät. Arvioinnin perustana voidaan käyttää esimerkiksi: saavutettuja tuloksia (maalipaikat, aloitusvoitot, torjunnat, pisteet, jne.) videomateriaalia pelaajan suoriutumisesta suhteessa joukkueen pelitapaan pelaajan itsearviointia valmennuksen näkemystä pelaajan suorituksista ja kehittymisestä Toiminta. Suorittamisen arviointi tapahtuu sekä valmennuksen että pelaajan itsensä toimesta yhteisesti sovitun suunnitelman mukaisesti. Valmennuksen tehtävänä on päättää millä tavoin ja missä muodossa palaute annetaan pelaajalle Kyse on myös siitä, että pelaajaa ohjataan ja kannustetaan sisällyttämään ottelukohtaisiin rutiineihinsa lyhyt pelinjälkeinen itsearviointi Kaiken arvioinnin perustana tulee olla aiemmin (Vaihe 2) määritellyt tavoitteet 20.1.2016 13
Psykologiset taidot ja niiden harjoittelu Psykologiset taidot ovat osa prosessimallin neljännestä vaiheesta: suoritustilan rakentaminen ja sen ylläpito pelissä Ajatus nojaa psykologiseen tosiseikkaan, että ajatukset, tunteet ja käyttäytyminen vaikuttavat toisiinsa Psykologisilla taidoilla pyritään ensisijaisesti vaikuttamaan pelaajien ajatteluun ja käyttäytymiseen sitä kautta tunteisiin 20.1.2016 Suomen Jääkiekkoliitto / Antti Järvinen 14
Punainen lanka harjoitteluun ja pelaamiseen: Attribuutiot Tavoite. Attribuutio = mikä aiheutti tietyn käyttäytymisen ja kuka tai mikä siitä on vastuussa Pelaajan linkittäessä onnistumisensa pysyviin itsestä riippuviin tekijöihin, niin hän lisää uskoaan onnistua jatkossakin Vastaavasti pelaajan selittäessä epäonnistumisensa tai tavoitteisiin pääsemättömyyden pysyvillä, varsinkin itsestä riippuvilla tekijöillä laskee pelaajan motivaatio ja itseluottamus Tästä syystä on järkevää korjata pelaajan itseluottamusta nakertavat attribuutiot ja tukea itseluottamusta sekä motivaatiota lisääviä selityksiä Nyrkkisääntö: linkitä onnistumiset pelaajan omiin tekemisiin ja/tai valintoihin ja/tai lahjoihin. Epäonnistumisten kohdalla suuntaa huomio tekijöihin, joita pelaajan on mahdollisuus korjata Menetelmä: Pelaajan kanssa käytävä keskustelu Toiminta: Pelaajan kuvaus epäonnistuneesta/ onnistuneesta tilanteesta Tarkenna tarvittaessa kysymystä, niin, että saat selville selittääkö pelaaja epäonnistumisensa hänen vaikutuspiirissään olevilla tekijöillä (laiskuudella, huonoilla elämäntavoilla, keskittymisen puutteella jne.) vai tekijöillä, joihin hän ei itse pysty vaikuttamaan (huonolla tuurilla, sattumalla, lahjojen puutteella jne.) 20.1.2016 15
Itsevarmuutta ja onnistumisia: Mielikuvaharjoittelu Tavoite. Tutkimuksissa on todettu, että mielikuvaharjoittelu on tehokas tapa parantaa itseluottamusta Seuraavassa on esimerkit niin välillisestä kuin suorasta vaikuttamisesta: Pelaaja kokee mielessään onnistuvan suorituksessa, joka on tärkeä hänen pelisuorituksessaan. Tämä lisää todennäköisyyttä, että hän myöhemmin myös todella onnistuu itse suorituksessa. Onnistunut suoritus puolestaan vankistaa pelaajan uskoa, että hän onnistuu tässä suorituksessa jatkossakin. Tässä on kyse välillisestä vaikuttamisesta Suora vaikuttamisen reitti mielikuvista pystyvyyden tunteeseen kulkee silloin, kun pelaaja mielessään kokee ja tuntee itsensä kaukalossa itsevarmana, keskittyneenä ja henkisesti vahvana. Tästä seuraa, että kaukaloon liukuessaan hän todella myös on itsevarma, keskittynyt ja henkisesti vahva Menetelmä: Pelaajan kanssa keskustelu ja pelaajan onnistumisen kannalta tärkeiden pelitilanteiden kartoittaminen ja kirjaaminen. Toiminta: Pyydä pelaajaa kuvaamaan hänelle onnistuneen tai/ja tärkeiden pelitilanteiden elementit Listatkaa ne paperille, enintään kolme asiaa (esim. kaksi pelaajan tuottamaa ja yksi valmentajan) Tämän jälkeen pyydä häntä mielessään toteuttamaan nämä elementit kerran päivässä noin kymmenen minuutin (yhteensä) ajan rauhallisessa paikassa siten, että hän kokee itsensä suoriutumassa onnistuneesti 20.1.2016 16
Hetkessä eläminen: Itsepuhe Tavoite. Itsepuheella tarkoitetaan sisäistä puhelua, jonka tavoitteena on kehittää ajattelumalleja positiiviseen suuntaan Sen avulla on mahdollisuus suunnata huomio suorituksen kannalta olennaisiin tekijöihin Sen avulla voidaan myös pönkittää itseluottamusta Peli ja harjoitukset ovat nopeita tapahtumia, jotka ovat muutamassa tunnissa ohi. Tämän vuoksi ei ole viisasta hukata aikaa asioihin, joihin ei voi vaikuttaa Menetelmä: Pelaajan kanssa keskustelu ja kolmen ytimekkään lauseen ja/tai sanan muodostaminen, positiivinen itsepuhe Toiminta: Pyydä pelaajia kiinnittämään huomiota ajatuksiinsa; ajatukset vaikuttavat tunteeseen ja suoritukseen (liite 9): epävarmat ajatukset epävarma tunne epävarmaa peliä ( mitä tästä mahtaa tulla? ; mitä jos en onnistu? ; en pysty tähän ; olen huono ) itsevarmat ajatukset luottavainen tunne varmat otteet kaukalossa (hienoa, tiesin, että onnistun ; tänään kulkee.) Motivoi heitä myös sillä, että itsepuhe auttaa heitä virheen tullen tai muuten epävarmuuden iskiessä pysäyttämään negatiiviset ajatukset ja suuntaaman huomion olennaiseen sekä parantamaan itseluottamusta pyydä pelaajaa muodostamaan kolme lyhyttä ja ytimekästä lausetta, joissa ei ole kielto muotoa. Esimerkiksi seuraavanlaisia lauseita kiekkoilijat ovat käyttäneet: haluan kiekkoa, olen rohkea, liikun, voitan kaksinkamppailut 20.1.2016 17
Itseluottamus omissa käsissä: Itseluottamuksen harjoittaminen ja säätely Tavoite. Itseluottamuksen pohja on itsetuntemuksessa, joka harjaantuu prosessimallin kolmessa ensimmäisessä vaiheessa (ks. luku kolme) Itseluottamuksen kokemuksen harjoittaminen vaatii siis sen, että tietää mitä asioita, tunteita ja tilanteita liittyy omaan itseluottamuksen kokemukseen (liite 5) Näiden ollessa tiedossa voi systemaattisesti harjoituttaa itseluottamustaan ja muodostaa itselle työkalu, jolla voi tarvittaessa säädellä itseluottamustaan (liite 6) Kaikilla on tilanteita, jotka haastavat itseluottamusta. Näiden varalle on viisasta suunnitella toiminta, jotta on todennäköisempää suoriutua hyvin itseluottamuksen horjahduksesta huolimatta (liite 6) Menetelmät: Itseluottamuspäiväkirjan tekeminen ja toimintasuunnitelman tekeminen liittyen itseluottamuksen säätelyyn Toiminta (liitteet 5 & 6): Pelaajaa kirjaa ensin kymmenestä tapahtumasta (harjoitus/peli) vastaukset itseluottamuspäiväkirjan (liite 5) kysymyksiin. Tämän jälkeen pelaaja siirtyy tekemään toimintasuunnitelmaa itseluottamuksen säätelyyn. Jälkimmäisessä tehtävässä pelaajaa ensin suunnittelee miten saa itseluottamukseen myönteisesti vaikuttavia asioita toistumaan arjessaan 20.1.2016 18
Liite 5: Itseluottamuspäiväkirja Pelaajan nimi: Joukkue: Päivämäärä:.. Tapahtuma 1 Missä kohtaa ja mitä tehdessä koit hyvää itseluottamusta? Pohdi mistä itseluottamuksen kokemuksesi yllä mainituissa kohdissa johtui? Tapahtuma 2 Missä kohtaa ja mitä tehdessä koit hyvää itseluottamusta? Pohdi mistä itseluottamuksen kokemuksesi yllä mainituissa kohdissa johtui? 20.1.2016 19
Liite 6: Toimintasuunnitelma itseluottamuksen säätelyyn Pelaajan nimi: Joukkue: Päivämäärä:.. 1. Itselle tärkeä ajatus, tunne, asia tai tilanne, joka saa aikaan itseluottamuksen kokemuksen Suunnitelma, miten saan tämän toteutumaan arjessani mahdollisimman usein 2. Itselle tärkeä ajatus, tunne, asia tai tilanne, joka saa aikaan itseluottamuksen kokemuksen Suunnitelma, miten saan tämän toteutumaan arjessani mahdollisimman usein 20.1.2016 20
Hyvä alku peliin - huonon ja hyvän päivän ero pienemmäksi: Peliin valmistautuminen Tavoite. Peliin liittyy usein epävarmaa ajattelua siitä, miten suoriutuu Tämä voi johtaa epävarmaan tunteeseen ja käyttäytymiseen, mikä lisää todennäköisyyttä epäonnistumisille pelin alussa Peli on myös aina tietyllä tavalla hyppy tuntemattomaan Tällöin tutut rutiinit tuovat turvallisuutta Samalla tavalla turvallisuutta lisää tieto siitä, että itsellä on valmistautumiseen työkalu, jolla pääsee optimaaliseen suoritustilaan, vaikka ennen peliä ei siltä aina tuntuisikaan. Tämä lisää todennäköisyyttä onnistua myös silloin, kun olo ei ole pelipäivänä paras mahdollinen Tasaisuus on juuri se tekijä mikä usein erottaa pelaajat toisistaan Menetelmä. Pelaajan kanssa keskustellen selvitetään hänen sen hetkinen peliin valmistautuminen Toiminta (liitteet 7 & 8). Lisätään pelaajan normaalirutiineihin seuraavat elementit: itsepuhe, hengitys (ohjeet, liite 7), mielikuva, identiteettivahvistus (ohjeet, liite 7). Nämä edesauttavat pelaaja hallitsemaan ajatteluaan siten, että se vaikuttaa tunteeseen ja suoritukseen positiivisesti. Korostetaan, että varsinainen lataaminen alkaa vasta jäähallille tullessa, ei kotona (psykologinen irrottautuminen) 20.1.2016 21
Liite 7: PELIIN VALMISTAUMISEN ELEMENTIT 1. Hengitys Vedä keuhkot täyteen ilmaa n. viiden sekunnin ajan. Pidä ilma keuhkoissa noin kaksi sekuntia ja puhalla ilma ulos n. viiden sekunnin ajan. Toista edellinen kaksi kertaa. Keskity vain hengitykseen. 2. Mielikuva Näe itsesi suoriutumassa hyvin ja onnistuneesti. Tunne onnistuneen suorituksen tuoma ylpeys, nautinto ja itseluottamus. Yritä myös aistia mitä hajuja tai tuoksuja oli läsnä ajattelemassasi onnistuneessa hetkessä ( esim. jäähallin tuoksu, pelivehkeiden haju). Kuule äänet samassa hetkessä ( esim. yleisö, luistimen potkut, kiekon kolahdukset laitaan tai lapaan, laukaisuhetken äänet). 3. Itsepuhe Pyydä pelaajaa kertomaan mitkä ovat hänen suorituksensa kannalta tärkeimmät pelilliset asiat ja tilanteet. Mitä hän tekee pelissä silloin, kun hänellä kulkee. Näiden pohjalta pyydä pelaajaa muodostamaan kolme lyhyttä ja ytimekästä lausetta, joissa ei ole kielto muotoa. Esimerkiksi seuraavanlaisia lauseita kiekkoilijat ovat käyttäneet: haluan kiekkoa, olen rohkea, liikun, voitan kaksinkamppailut, olen vahva jne. 4. Identiteettilauseet (kaksi kappaletta) 1. Pyydä pelaaja jatkamaan seuraavaa lausetta siten, että se kuvaa millainen pelaaja haluaa olla: olen erinomainen hyökkääjä/puolustaja/maalivahti, joka (ks. esimerkki liite 8) 2. Olen Matti Meikäläinen (pelaajan nimi). Olen hyvä jääkiekkoilija ja ylpeä saavutuksistani. Jääkiekko on minulle tärkeä ja iloinen asia, mutta se ei määritä minua ihmisenä! 20.1.2016 22
Liite 8: PELIPÄIVÄN PSYYKKINEN VALMISTAUTUMINEN Hengitys: Vedä keuhkot täyteen ilmaa n. viiden sekunnin ajan. Pidä ilma keuhkoissa noin kaksi sekuntia ja puhalla ilma ulos n. viiden sekunnin ajan. Toista edellinen kaksi kertaa. Keskity vain hengitykseen. Mielikuva Näe itsesi suoriutumassa hyvin ja onnistuneesti. Tunne onnistuneen suorituksen tuoma ylpeys, nautinto ja itseluottamus. Yritä myös aistia mitä hajuja tai tuoksuja oli läsnä ajattelemassasi onnistuneessa hetkessä ( esim. jäähallin tuoksu, pelivehkeiden haju). Kuule äänet samassa hetkessä ( esim. yleisö, luistimen potkut, kiekon kolahdukset laitaan tai lapaan, laukaisuhetken äänet). Voimasanat Liikun Taistelen Hyökkään Identiteettilause: Olen erinomainen puolustaja/hyökkääjä/maalivahti, joka pelaa aktiivisesti ja avaa peliä hyvin 20.1.2016 23
Liite 8 (jatkuu) Valmistautuminen: Pelipäivänä herätyksestä aamujäähän ei tarvitse miettiä mitään, älä yritä vielä ladata itseäsi. Peliä edeltävässä verkkariverryttelyn alussa keskity vain verryttelyyn. Verryttelyn lopussa alkaa henkinen lataaminen peliin. Näin sinun on helpompi pitää henkinen jänne koko pelin. Tee 1 (hengitys) ja 2 (mielikuva) kohta ennen kuin otat spurtit rappusissa Tästä alkaa henkinen lataaminen Tee 1. kohta (hengitys) ennen kuin otat spurtit. Tee 4. kohta (identiteettivahvistus) matkalla kopista peliin (ei jääverryttelyyn) Tee kohta 3. (voimasanat) juuri ennen ensimmäistä vaihtoa Huom!!! Alla olevat identiteettilauseet on sanottava kerran mielessäsi ennen peliä matkalla hallille (kotipeli) tai linja-autosta lähtiessä (vieraspeli) Olen Matti Meikäläinen. Olen hyvä jääkiekkoilija ja ylpeä saavutuksistani. Jääkiekko on minulle tärkeä ja iloinen asia, mutta se ei määritä minua ihmisenä! 20.1.2016 24
Kiitos ajastanne! Tuomas Grönman p. 050-5931390 email: tuomas@gronman.fi 20.1.2016 25