29.1.2015 Itä-Suomen liikenneturvallisuuskatsaus 2014 Liikenneonnettomuudet koko maassa ja Itä-Suomessa Vuonna 2014 päätieliikenne Itä-Suomessa lisääntyi 0,4 % edellisvuoteen verrattuna (koko maassa kasvu 0,5 %). Raskaan liikenteen osuus sitä vastoin väheni Itä- Suomessa 3,1 % (koko maa -2,5 %). Ennakkotietojen mukaan koko maan tieliikenteessä kuoli 223 henkilöä vuonna 2014. Luku on ennätyksellisen alhainen ja vähennystä edellisvuoteen on 35 henkilöä. Loukkaantuneiden määrässä 6 669 henkilöä ei ole muutosta edellisvuoteen verrattuna. Itä-Suomen tieliikenteessä menehtyi 30 henkilöä vuonna 2014 ja poliisin tietoon tuli 800 loukkaantunutta. Kuolleita oli yksi enemmän kuin edellisvuonna ja loukkaantuneita oli 56 enemmän kuin edellisvuonna. 1/6
Pohjois-Savon tieliikenteessä kuoli 13, joka on kaksi vähemmän kuin edellisvuonna. Heistä 4 menehtyi Rautavaaran itsetuhoisessa onnettomuudessa, joka oli myös Itä- Suomen vuoden tuhoisin. Loukkaantuneita oli Pohjois-Savossa 274, joka on 11 vähemmän kuin edellisvuonna. Pohjois-Karjalan tieliikenteessä menehtyi 9, joka on kaksi enemmän kuin edellisvuonna. Loukkaantuneita oli 260, jossa oli edellisvuodesta nousua 11 henkilöä. Etelä-Savon tieliikenteessä kuoli 8, joka on yksi enemmän kuin edellisenä vuonna. Loukkaantuneita oli maakunnassa 57 enemmän kuin edellisvuonna, määrä oli 266 henkilöä. Etelä-Savossa silmäänpistävää oli rattijuopumusonnettomuuksien määrän nousu edellisvuodesta. Rattijuopumusonnettomuuksissa kuoli 4 eli puolet enemmän kuin vuosi aiemmin ja loukkaantui 42, kun edellisvuonna rattijuopumuskolareissa loukkaantuneita oli 15. Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa rattijuopumuskolareissa ei kuollut vuonna 2014 yksikään, ja loukkaantuneiden määrä lisääntyi hieman Pohjois-Savossa ja väheni Pohjois-Karjalassa. Tarkempaa erittelyä koko Itä-Suomen osalta ja maakunnittain vuosilta 2009-2014 on liiteaineistona. Päätiehankkeet parantavat liikenneympäristön turvallisuutta Vuonna 2014 valmistui kaksi merkittävää päätiehanketta. Kuopion ja Siilinjärven alueella valmistui valtatien 5 parantaminen välillä Päiväranta - Vuorela eli ns. Kallan sillat. Avattavien siltojen korvaaminen kiinteillä silloilla parantaa tieliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä helpottaa vesiliikennettä. Hidas liikenne ja kevyt liikenne saatiin uudelle rinnakkaiskadulle. Vaihtuva liikenteenohjausjärjestelmä uusittiin, jolloin nopeusrajoituksia vaihdetaan sään, kelin ja liikennetilanteiden mukaan ja liikennettä voidaan varoittaa poikkeustilanteista. Henkilövahinko-onnettomuuksien arvioidaan vähenevän 30 % eli yksi onnettomuus vuodessa. Joensuussa valmistui kehätiehankkeen jatko-osuus valtatiellä 6 ja 9 etelässä Reijolaan saakka. Hankkeessa valtatietä parannettiin kaksiajorataiseksi noin 9 kilometrin matkalla, rakennettiin 2 uutta ja parannettiin 4 eritasoliittymää sekä tehtiin 3 km kevyen liikenteen väylää. Hankkeen arvioidaan vähentävän henkilövahinko-onnettomuuksia 50 % eli 2,2 onnettomuutta vuodessa. Joensuussa valmistuivat vuonna 2014 Pielisjoen ylittävät pelkästään kevyelle liikenteelle tarkoitettu Ylisoutajan silta sekä Sirkkalan silta, jossa pyöräilylle ja jalankululle on enemmän tilaa kuin autoliikenteelle. Sirkkalan siltaan liittyen tehtiin laajoja katujärjestelyjä joen molemmin puolin sisältäen kiertoliittymät sillan molemmissa päissä sekä Yläsatamakadun ja Rantakadun saneeraukset. Vuonna 2014 käynnistyneessä hankkeessa valtatielle 5 Mikkelin kohdalle rakennetaan toinen ajorata välille Pitkäjärvi - Kaihu ja parannetaan eritasoliittymiä. Lisäksi parannetaan kevyen liikenteen yhteyksiä. Hankkeen valmistuttua v. 2017 vähenevät henkilövahinko-onnettomuudet 50 % eli yksi onnettomuus vuodessa. Valtatien 23 parantaminen välillä Varkaus - Viinijärvi alkoi v. 2014 ja hankkeelle on toistaiseksi rahoitus neljälle keskikaiteelliselle ohituskaistaparille. Kaistat valmistuvat Alakylän kohdalle syksyllä 2015 ja Kypäräjärven kohdalle v. 2016. 2/6
Pieniä liikenneturvallisuustoimenpiteitä niukentuneella rahoituksella Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta parannettiin pienillä hankkeilla. Kuopion Kurkimäessä täydennettiin kevyen liikenteen väylää. Jalankulkijatunnistukseen perustuvia suojateiden varoitusvilkkuja hankittiin Suonenjoelle ja Lieksaan. Hidasteita ja korotettuja suojateitä valmistui maanteille mm. Mikkelin Anttolassa ja Otavassa, Kiteen Kesälahdella ja Joensuun Hammaslahdessa. Katuverkolla vastaavia toimenpiteitä on tehty useissa kunnissa. Liittymäjärjestelyjä on parannettu mm. valtatiellä 5 Juvalla, valtatiellä 14 Punkaharjulla (kiertoliittymä) sekä valtatiellä 6 Kontiolahdella, jossa ampuhiihtostadionin tieyhteys järjestettiin Lehmon eritasoliittymän ja rinnakkaistien kautta. Tievalaistusten saneerauksen yhteydessä valaisinpylväitä on muutettu törmäysturvallisiksi myötääviksi pylväiksi. Hirvionnettomuusriskiä on pyritty pienentämään asentamalla hirvinauhaa yhteensä 30 km:n matkalle riskialteimmille alueille. Uutena ajoratamerkintäkokeiluna Kuopiossa ja Siilinjärvellä moottoritien eritasoliittymissä ramppien yläpäähän jyrsittiin päällysteen pintaan kielletyn ajosuunnan merkit 3D-merkintänä estämään väärään suuntaan ajamista. Täristäviä ajoratamerkintöjä lisättiin edelleen n. 80 tiekilometrille päällysteen uusimisen yhteydessä. Koko Itä-Suomea koskeneen yhtenäistävän suunnitelman perusteella mopoliikennettä siirrettiin kevyenliikenteen väyliltä ajoradalle. Muutoksia tapahtui yhteensä noin 160 kilometrin matkalla. Muutoksella selkeytetään voimakkaasti lisääntyneen mopoliikenteen asemaa liikenneympäristössä. Nopeusrajoituksia alennettiin noin 20 kilometrin matkalla. Pääosa muutoksista sijoittuu taajamien reuna-alueille, joissa 80 km/h rajoitus alennettiin rajoitukseksi 60 km/h tai 50 km/h. Merkittävin yhtäjaksoinen muutos tapahtui valtatiellä 6 Valtimon kirkonkylän kohdalla. Päällysteiden kunnon heikkenemisen vuoksi rajoituksia on tarpeen jatkossa alentaa yhä enemmän päällysteen korjaamiseen saakka. Ajonopeuksiin vaikutetaan siirrettävillä nopeusnäytöillä, joiden käyttö yleistyy. ELYkeskuksella on yhteensä viisi kierrätettävää nopeusnäyttöä. Lisäksi useat kunnat ovat hankkineet laitteita. Poliisin liikennevalvontaorganisaatiossa tapahtui muutoksia Poliisin hallintorakenneuudistuksen PORA III päätösten mukaisesti poliisilaitosten määrä väheni vuoden 2014 alusta 24:stä 11:een. Itä-Suomessa lakkautuivat Pohjois- Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan poliisilaitokset, joista tuli yksi Itä-Suomen poliisilaitos, jonka pääpoliisiasema on Kuopiossa. Valtakunnallinen Liikkuva poliisi lakkautettiin ja henkilöstö siirrettiin alueella oleviin poliisilaitoksiin. Liikennevalvonnan työaikaan muutoksella ei ollut suurta merkitystä. Liikennevalvontaan käytetty työaika hieman laski kuten myös liikennerikoksista ja -rikkomuksista annettujen seuraamusten määrä. Tällä ei kuitenkaan ole ollut ainakaan toistaiseksi liikenneturvallisuutta heikentävää vaikutusta. Vuonna 2014 rekisterikilpiä lukeva videovalvontalaitteisto hyväksyttiin liikennevalvontavälineeksi ja otettiin myös Itä-Suomessa käyttöön. Rekisterikilpiä lukevalla videovalvontalaitteistolla suoritettava valvonta on yleisellä paikalla tapahtuvaa ennalta määräämättömään ajoneuvojen ja/tai ihmisten joukkoon kohdistuvaa yleisvalvontaa, joka ei edellytä erityistä toimivaltanormia siitä huolimatta, että valvontaa suoritetaan teknistä laitetta käyttäen. Laitteistolla voidaan tehdä rekisterinluvun ja ajotilanteiden 3/6
nauhoituksen lisäksi keskinopeusmittausta ja ottaa still-kuvia. Ensi vaiheessa rekisterikilpiä lukevaa videovalvontalaitteistoa on tarkoitus käyttää liikennevalvontavälineenä. Laitteita on asennettu jo muutamia kappaleita ja koulutukset ovat käynnissä. Lisää laitteita saadaan sitä mukaan kun ajoneuvokalusto uusiutuu. Poliisihallitus on hankkinut poliisin rattijuopumusvalvonnan tehostamista varten Evidenzer Molile 240 -merkkisiä siirrettäviä tarkkuusalkometrejä. Itä-Suomi on saanut näitä laitteita yhteensä kuusi kappaletta, jotka on sijoitettu eri puolille poliisilaitoksen aluetta. Laitteiden asennukset ja käyttöönotot ovat parasta aikaa käynnissä. Liikennerikosten määrä väheni Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella 6 % ollen 14 693 kpl. Törkeät liikenneturvallisuuden vaarantamiset pysyivät lähes ennallaan 450 paikkeilla. Liikenteen turvallisuuden vaarantamiset vähenivät n. 500 kpl 10 274:ään eli 5 %. Rattijuopumusten kokonaismäärä oli useamman vuoden suuntauksen mukaisesti vähenevä. Vähennystä vuonna 2014 oli edellisvuoteen 9,6 %. Törkeitä rattijuopumuksia tavattiin 1 030 kpl, joka oli 169 vähemmän ja rattijuopumustapauksia (alle 1,2 o/oo) 901 kpl eli 36 kpl vähemmän kuin vuonna 2013. Valtakunnan tasoon verrattuna puhalluskokeita suoritetaan edelleen Itä-Suomessa paljon. Liikennerikkomuksissa vähennystä oli peräti 20 % eli tieliikennelain nojalla rangaistavia tekoja kirjattiin kaikkiaan 32 454, kun aiemmin niitä oli n. 40 000 kpl. Suurin pudotus tapahtui automaattivalvonnan suoritteissa eli peräti 41 %. Kuvia ns. peltipoliisit tuottivat vuonna 2013 vielä 67 708 kpl, kun vuonna 2014 luku oli 39 625 kpl. Vähennykseen vaikutti varmaan liikennevalvontakeskuksen keskittäminen yhteen paikkaa Helsingin Malmille ja sen tuoma käynnistämisvaihe. Toisaalta Itä-Suomen aiempi oma tuotos ns. automaattivalvonnassa oli valtakunnan tasolla huomattavan korkealla. Muutos tasaa tolppien "räpsähtelyä" nyt tasaisemmin eri puolille maata. Automaattivalvontakuvien langaton siirto tolpilta on mahdollistanut kuvien käsittelyn keskittämisen yhteen paikkaan ja nopeuttanut käsittelyä. Kiinteiden tolppakameroiden lisäksi alueella liikkuu myös kaksi siirrettävää automaattinopeusvalvontakameralaitteistoa kahdessa autossa. Liikennerikosten määrä ja muutokset Itä-Suomessa vuosina 2012-2014. Liikenne 2012 2013 2013 2014 Tammi - joulu Tam mi - joulu Liikennerikokset yhteensä 16 158 15 656 15 656 14 693-963 -6,15% Liikenneturvallisuuden vaarantaminen 11 149 10 792 10 792 10 274-518 -4,80% Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen 408 449 449 441-8 -1,78% Liikennerikkomukset yhteensä 35 191 40 760 40 760 32 454-8 306-20,38% Rattijuopumukset yhteensä 2 236 2 136 2 136 1 931-205 -9,60% Törkeä rattijuopumus 1 323 1 199 1 199 1 030-169 -14,10% Rattijuopumus 913 937 937 901-36 -3,84% Automaattivalvonnan suoritteet 52 314 67 708 67 708 39 625-28 083-41,48% Muutos Muutos% Turvalaitteiden käyttö Liikenneturvan tarkkailujen mukaan Itä-Suomessa käytetään turvavyötä muuta maata yleisemmin henkilöautojen etupenkillä. Itä-Suomessa 95 % autoilijoista käytti tarkkailutietojen mukaan turvavyötä etupenkillä vuonna 2014. Koko maan keskiarvo on taajamissa 89 % ja taajamien ulkopuolella 94 %. Pohjois-Savon ELY-keskuksen Itä- Suomen kuntatyöntekijöille teettämän kyselyn mukaan keskimäärin 96 % kertoi käyttävänsä turvavyötä aina henkilöautolla matkustaessaan. 4/6
Pyöräilykypärää käytettiin Liikenneturvan tarkkailutietojen mukaan Itä-Suomessa eniten Pohjois-Savossa, jossa tarkkailupisteiden havainnoissa kypärä oli päässä 45 %:lla pyöräilijöistä. Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa luku oli 28 %. Koko maan keskiarvo oli 41 %. Pohjois-Savon ELY-keskuksen teettämässä kuntatyöntekijöiden kyselyssä saatiin samansuuntaiset tulokset. ELY-keskuksen kuntakyselyn mukaan joka toinen kuntatyöntekijä kertoi käyttävänsä heijastinta pimeään vuodenaikaan liikkuessaan. Etelä-Savossa ja Pohjois-Savossa käyttöaste oli 51 % ja Pohjois-Karjalassa 58 %. Koko maassa heijastimen käyttöaste on Liikenneturvan vuoden 2013 tarkkailutietojen mukaan valaistussa ympäristössä 51 %. Liikenneturvallisuustoimintaa ja tapahtumia Suomi Pyöräilee -yhteistyövaliokunta valitsi Joensuun vuoden 2014 pyöräilykunnaksi. Perustelujen mukaan pyöräilymäärät ovat Joensuussa ilahduttavan suuret kaikkina vuodenaikoina ja ovat kasvaneet viime vuosina. Pyöräilyn merkitys on tunnistettu ja nostettu korkealle kaupungin strategiatyössä. Vuoden 2013 lopussa päättyi Joensuun seudun laaja kaksivuotinen kävelyn ja pyöräilyn edistämishanke, jossa lisättiin asukkaiden tietoisuutta kävelyn ja pyöräilyn vaikutuksista, sekä motivoitiin ja kannustettiin heitä hyvinvoinnin, ympäristön ja turvallisuuden kannalta viisaampiin arjen liikkumisvalintoihin. Itä-Suomen liikenneturvallisuustyöryhmä palkitsi kaksi liikenneturvallisuuden parantamiseksi toimivaa tahoa. Kunniakirjat luovutettiin lapinlahtelaisille Pyöris Pyöräilynystävät ry:lle sekä Rauha teille -kansanliikkeen käynnistäneille aktiivisille kuntalaisille. Viisasta liikkumista eli turvallista, sujuvaa, ympäristöystävällistä ja taloudellista liikkumista on edistetty sekä liikennejärjestelmätyön että liikenneturvallisuustyön yhteydessä. Keski-Karjalaan laadittiin viisaan liikkumisen suunnitelma. Melkein kaikissa kunnissa on ajantasainen liikenneturvallisuussuunnitelma. Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimijahankkeessa on mukana 38 kuntaa Itä-Suomen 47 kunnasta. Liikenneturvallisuustoimijat ovat jatkaneet kuntien liikenneturvallisuustyön tukemista. Yhteistyössä Liikenneturvan kanssa on järjestetty erilaisia tapahtumia, kuten ikäihmisten ajovireystapahtuma Pieksämäellä ja Turvaa tenaville -tapahtuma esikouluikäisille lapsille Ylä-Savossa. Alakoululaisille järjestettiin suojatiepiirustuskilpailu, johon osallistui 24 koulua (piirustuskilpailun kuvasatoa internetissä). Näkymistempauksia järjestettiin syksyllä yli 10 taajamassa. Tempauksissa kunnan liikenneturvallisuusryhmä jalkautuu aamuliikenteeseen muistuttamaan näkymisen ja näkemisen tärkeydestä sekä jakamaan heijastimia jalankulkijoille ja valaisimia pyöräilijöille. Kuntapäättäjät korostavat yhteistyön merkitystä liikenneturvallisuustyössä Ely-keskus teki Itä-Suomen kuntapäättäjille osoitetun liikenneturvallisuuskyselyn. Siinä haluttiin selvittää, miten ja missä muodossa liikenneturvallisuustietoutta tulisi jakaa päättäjille, että se olisi mahdollisimman käyttökelpoista. Kyselyyn vastasi 100 kuntapäättäjää 35 kunnasta. Vastaajista pääosa oli kuntien luottamushenkilöitä. Kuntien liikenneturvallisuustyön kehittämisen keinoja olivat vastausten perusteella yhteistyö, liikenneturvallisuusryhmien työ, liikenneturvallisuussuunnitelmat sekä asenne- ja liikennekasvatustyö. Ongelmakohtiin puuttuminen nähtiin tärkeäksi ja se, että 5/6
huolehditaan myös päätösten toteuttamisesta. Vastausten mukaan kunnat tarvitsevat oman liikenneturvallisuustyönsä tukemiseen rahaa ja resursseja sekä asiantuntijaapua. Hyviksi koetut mallit halutaan tiedoksi kaikille. Yhteistyö, yhteiset kampanjat sekä valistus ja koulutus ovat hyviä keinoja kuntien liikenneturvallisuustyön tukemiseen. Päättäjien mukaan liikenneturvallisuusnäkökohdat tulisi ottaa paremmin huomioon myös kuntien maankäytön suunnittelussa. Lisätiedot Pohjois-Savon ELY-keskus Liikenneturvallisuusasiantuntija Kyllikki Komulainen, p. 0295 026 729 Liikenneturva Aluepäällikkö Tuula Taskinen, p. 040 846 1422 Itä-Suomen poliisilaitos Ylikomisario Petri Pahkin, p. 0500 708 193 Liiteaineisto: Liikenneonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet koko Itä-Suomessa ja maakunnittain vuosina 2009-2014. 6/6
Liikenneonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet Itä-Suomessa Pelastuslaitoksen aineisto: vakavasti loukkaantuneet Poliisin tietoon tulleet onnettomuudet: kuolleet ja loukkaantuneet
Itä-Suomi Kuolleet, vakavasti loukkaantuneet ja loukkaantuneet 1000 935 900 829 834 800 800 726 744 700 600 500 400 300 200 167 139 148 84 104 85 100 37 40 35 41 29 30 0 2009 2010 2011 2012 2013 214 kuolleet vakavasti loukkaantuneet loukkaantuneet Pelastuslaitoksen aineisto: vakavasti loukkaantuneet Poliisin tietoon tulleet onnettomuudet: kuolleet ja loukkaantuneet 2 26.1.2015 Lähde: Pelastuslaitoksen resurssi- ja onnettomuustietokanta PRONTO, Tilastokeskus, vuosi 2014 poliisin tietojen osalta ennakkotieto
Etelä-Savon maakunta Kuolleet, vakavasti loukkaantuneet ja loukkaantuneet 350 329 319 307 300 250 226 210 200 266 150 100 50 0 67 52 40 18 16 15 16 25 33 30 7 8 2009 2010 2011 2012 2013 2014 kuolleet vakavasti loukkaantuneet loukkaantuneet Pelastuslaitoksen aineisto: vakavasti loukkaantuneet Poliisin tietoon tulleet onnettomuudet: kuolleet ja loukkaantuneet 3 26.1.2015 Lähde: Pelastuslaitoksen resurssi- ja onnettomuustietokanta PRONTO, Tilastokeskus, vuosi 2014 poliisin tietojen osalta ennakkotieto
Pohjois-Karjalan maakunta Kuolleet, vakavasti loukkaantuneet ja loukkaantuneet 300 277 250 231 249 240 215 200 260 150 100 50 0 39 35 38 9 16 14 14 21 25 28 7 9 2009 2010 2011 2012 2013 2014 kuolleet vakavasti loukkaantuneet loukkaantuneet Pelastuslaitoksen aineisto: vakavasti loukkaantuneet Poliisin tietoon tulleet onnettomuudet: kuolleet ja loukkaantuneet 4 26.1.2015 Lähde: Pelastuslaitoksen resurssi- ja onnettomuustietokanta PRONTO, Tilastokeskus, vuosi 2014 poliisin tietojen osalta ennakkotieto
Pohjois-Savon maakunta Kuolleet, vakavasti loukkaantuneet ja loukkaantuneet 350 329 300 279 287 285 285 274 250 200 150 100 50 0 61 70 52 38 46 27 10 8 6 11 15 13 2009 2010 2011 2012 2013 2014 kuolleet vakavasti loukkaantuneet loukkaantuneet Pelastuslaitoksen aineisto: vakavasti loukkaantuneet Poliisin tietoon tulleet onnettomuudet: kuolleet ja loukkaantuneet 5 26.1.2015 Lähde: Pelastuslaitoksen resurssi- ja onnettomuustietokanta PRONTO, Tilastokeskus, vuosi 2014 poliisin tietojen osalta ennakkotieto