Vaihtotaseet ja valuuttakurssit maailmantalouden ongelmana Juha Vehviläinen TTT-kurssin luento 26.1.2012
Luentorunko 1. Termejä 2. Maailmantalouden tilanne 3. USA:n ongelmia 4. Kiinan talouskasvu ja sen riskit 5. Horjuttaako USA:n Kiinan ja Euroopan ongelmat maailmantaloutta? 6. Kolme tulevaisuuden skenaariota 7. Entä Suomi?
1. Termejä Maksutaseessa mitataan kunkin maan kaikki taloudelliset toimet muiden maiden kanssa. Maksutase (balance of payment, BoP) koostuu vaihtotaseesta (current account, CA) ja rahoitustaseesta (financial account, FA). BoP=CA+FA Vaihtotase = hyödykkeiden ja palvelusten viennin ja tuonnin tase (erotus) sekä tuotannontekijätulojen ja tulonsiirtojen tase (vuoden aikana). Vaihtotase siis mittaa kansantalouden juoksevien valuuttatulojen ja menojen erotusta tietyn ajanjakson kuluessa. Rahoitustase kertoo vaihtotaseen ylijäämän käytön tai vaihtotaseen alijäämän rahoituksen. Huom! Rahoitustaseen ei tarvitse täsmälleen vastata (miinusmerkkisenä) vaihtotasetta, koska maan valuuttavaranto (OFF) voi muuttua. Nyt CA+FA+OFF=0
Maan maksutaseen rakenne Vaihtotase Kauppatase: Hyödykkeet ja palvelut Vienti Tuonti Tuotannontekijätulot (netto) Tulonsiirrot (netto) Pääoma ja rahoitustase Pääomatase Pääoman vienti Pääoman tuonti Rahoitustase Suorat investoinnit Portfolioinvestoinnit Muut investoinnit Reservit
Talouden rakenne ja tasapaino (a) Muuttujat Vienti Tuonti Yksityinen kulutus Investoinnit Säästäminen Julkiset menot Verot (netto) X M C I S G T (b) Taseet Nettovienti (vaihtotase) X -M Yksityisen sektorin tase S -I Julkisen sektorin tase T -G (c) Taseiden suhteet Tilinpito Y=C+I+G+X-M=C+S+T Uudelleen järjesteltynä (X-M)=(S-I)+(T-G)
Vaihtotaseen kolme puolta a) Kilpailukyky-näkökulma; Viennin ja tuonnin riippuvuus hinnoista ja valuuttakurssista b) Vaihtotase = Säästäminen miinus investoinnit; CA = S I Huom. Tässä S on kansallinen säästäminen (yksityinen ja julkinen säästäminen) ja I on kansalliset investoinnit (yksit.+julkinen) c) Vaihtotaseen alijäämä = nettovelan kasvu
2. Maailmantalouden tilanne Maailman taloudessa oli pitkään voimakas kasvu, joka hidastui dramaattisesti finanssikriisin edetessä. Nyt epätasaista, kasvu n. 3½ % (IMF). Nopeinta kasvua Aasiassa, Etelä-Amerikassa ja Afrikassa. Euroopassa kehitys heikkoa ja epätasaista. Ongelmat löytyvät Euroopan velkaisista maista, joissa suuret pankkiriskit. http://www.imf.org/external/pubs/ft/survey/so/2012/new012412a.htm http://www.imf.org/external/pubs/ft/weo/2012/update/01/pdf/0112.pdf http://www.imf.org/external/pubs/ft/fmu/eng/2012/01/pdf/0112.pdf
Talouksien näkymiä WB World Economic Prospects 2012 http://web.worldbank.org/wbsite/external/extdec/extdecprospects/extgblprospectsapril/0,, contentmdk:20675180~menupk:659178~pagepk:2470434~pipk:4977459~thesitepk:659149,00.html http://www.oecd.org/dataoecd/11/1/47236633.pdf
Kasvun vetureita Kasvun vetureina ovat viime vuosina olleet ns. kehittyvät taloudet (emerging economies), kuten Kiina ja Intia. USA:n suhteellinen merkitys on vähentynyt.
Talouden kasvu 1870-2006 Reaalinen BKT henkeä kohti Kasvu per vuosi Maa 1870 1913 1950 2006 1870-2006 % Australia 3273 5157 7412 24343 1.5 Kanada 1695 4447 7291 24951 2.0 Ranska 1876 3485 5186 21809 1.8 Saksa 1839 3648 3881 19993 1.8 Ruotsi 1662 3096 6739 24204 2.0 UK 3190 4921 6939 23013 1.5 USA 2445 5301 9561 31049 1.9 Japani 0737 1387 1921 22462 2.5 Kiina 530 552 448 6048 1.8 Luvut ovat ostovoimakorjattuja vuoden 1990 USA:n dollareissa. Lähde: Angus Maddison
Lähde: BOFIT Online 2008 No. 1, alkuperäinen ILO
Pitkäaikaisen kasvun taika Reaalisen BKT:n henkeä kohti pitkäaikainen kasvu voi muuntaa köyhän maan rikkaaksi. Kysymys: Missä ajassa tulot kaksinkertaistuvat? Vastaus: Tulot kaksinkertaistuvat vuosissa, joka saadaan 70 jaettuna vuotuisella kasvuvauhdilla. Kasvuasteet % per vuosi Kaksinkertaistumisen aika 1 70 2 35 3 23 4 18 5 14 6 12 7 10 8 9 9 8 10 7
Häiriöalttius ja riskit Häiriöalttius ja riskit kasvoivat kriisiksi. - Finanssikriisi (Kanniaisen ja Kuismasen luennot) - Raaka-aineiden (öljyn) ja ruoan hinta nousivat Inflaatio - Valuuttakurssiongelmia, $,, juan - Vaihtotaseongelmia: USA:n alijäämät, Kiinan ylijäämät. Myös EU:n kriisimailla vaihtotase on alijäämäinen.
3. USA:n ongelmia USA:n vaihtotase on ollut 1980-luvun alkuvuosista alijäämäinen lukuun ottamatta vuotta 1991. Alijäämä on ollut kasvussa, noin 7 % BKT:sta vuoden 2005 lopussa. Kriisi on pienentänyt alijäämää. Vaje on historiallisesti ja suuriin maihin verrattuna ainutlaatuinen. Pienissä maissa ei tavatonta (Baltian maat, Islanti). Onko $ liian dominoiva kv. valuutta? Vaihtoehtoja, renminbi, SDR. Onko alijäämä kestävää politiikkaa? Vaihtotaseen alijäämä ei ole välttämättä ongelmallinen, jos se johtuu tuottavista investoinneista. Mutta se voi olla ongelma, kun syynä on alhainen säästäminen, kuten USA:ssa. Kestävyyteen vaikuttaa myös, ovatko ylijäämämaat (Kiina ja Intia) halukkaita rahoittamaan USA:n alijäämän. Tällaista halukkuutta on tähän asti ollut riittävästi, turvasatama. Kuinka kauan se jatkuu?
(X-M) = (S-I)+(T-G) Budjettialijäämä yhdessä alhaisen säästämisen kanssa loogisesti pitää yllä vaihtotaseen alijäämää. Osoita kaavasta! Siispä budjettialijäämä ja siihen liittyvä velkaantuminen on osa vaihtotaseen ja ulkoisen velkaantumisen ongelmaa ja sen ratkaisua.
Valuuttakursseja Euron dollari ja jeni kurssit http://www.suomenpankki.fi/en/tilastot/valuuttakurssit/pages/tilastot_ valuuttakurssit_usd_jpy_kk_chrt_en.aspx Euron kursseja 25.1.2012 http://www.suomenpankki.fi/en/tilastot/valuuttakurssit/pages/tilastot_ valuuttakurssit_valuuttakurssit_today_en.aspx?output=pdf
Näkökulma: Kilpailukyky Vaihtotaseen korjaantuminen valuuttakurssin kautta edellyttäisi edelleen dollarin suurta heikkenemistä ja muiden valuuttojen vahvistumista. Euron korkeimmista ja dollarin heikoimmista arvoista on kuitenkin tapahtunut muutosta päinvastaiseen suuntaan, euro heikentynyt ja dollari vahvistunut. Kiinan Juan heikko; on vahvistunut, mutta ei tarpeeksi.
Näkökulma: CA=S-I USA:n säästämisen täytyisi nousta ja nyt paljon säästävien talouksien (kuten Kiinan) täytyisi alentaa säästämistä ja lisätä kulutusta. Mitä meneillään oleva kriisi vaikuttaa tähän kehitykseen? http://www.iie.com/publications/papers/pap er.cfm?researchid=1312
Näkökulma: Velka Pitkäaikainen vaihtotaseen vaje on tehnyt Yhdysvalloista maailman velkaantuneimman maan. Ensimmäisestä maailmansodasta 1980-luvun alkuun USA oli kansainvälisesti velanantaja (omisti enemmän ulkomaista varallisuutta (assets) kuin oli vaateita (liabilities). Sen jälkeen USA:sta tuli velanottaja (myy varallisuutta ja/tai ottaa uutta lainaa). Velan kasvusta tulee taakka, kun korkomenot ja osingot kasvavat käänne.
4. Kiinan talouskasvu ja sen riskit Kiinan talous on kasvanut voimakkaasti yhtäjaksoisesti pitkään. Finanssikriisistä ja euroopan velkakriisistä huolimatta kasvu jatkuu vaikka hieman hidastuen. http://www.suomenpankki.fi/bofit_en/tutkimus/tutkimusjulkaisut/online/documents/bo n0410.pdf http://www.suomenpankki.fi/bofit_en/seuranta/kiina_ennuste/documents/bcf210.pdf Kasvu on ollut investointi- ja vientivetoista. Vientihyödykkeet ovat monipuolistuneet, halpatuotteiden lisäksi korkean teknologian tuotteita. Yleensä pitkäaikainen voimakas talouden kasvu johtaa tuonnin ja vaihtotaseen vajeen kasvuun; näin ei ole tapahtunut Kiinassa. Vaihtotaseen ylijäämä jatkuvasti (kuvio) Erittäin korkea säästäminen (lähes 50%), joka ylittää korkeat investoinnit (yli 40% BKT:sta). Valuutta on vahvistunut, mutta onko se liian alhainen? On. http://www.iie.com/research/topics/hottopic.cfm?hottopicid=3
Kiinan vaihtotaseen ylijäämä kasvanut
Juanin arvo liian alhainen Tutkimusten mukaan juan on aliarvostettu ainakin 20 prosenttia. Talouskriisin iskiessä Kiina sitoi juanin arvon kesällä 2008 tiukemmin dollariin. Kesäkuussa 2010 Kiina lopetti juanin dollarikiinnityksen. Vuoden 2010 aikana juan vahvistui dollarin suhteen 3,6 %, euron suhteen 11 %. Vuoden 2010 lopussa valuuttakurssi oli 6,59 juania dollarilta.
Katso juanin ja euron kurssi tästä Euron kursseja neljännesvuosittain vuodesta 1997 http://www.suomenpankki.fi/en/tilastot/valuuttakurssit/pages/tilastot_ valuuttakurssit_valuuttakurssit_short_en.aspx 25.1.2012 euro oli 8.1713 juania. Aalto-yliopiston Kiina-raportti http://cemat.aalto.fi/fi/electronic/prospects/china/kiinan_talousnakym at_2_2011.pdf
5. Horjuttavatko USA:n ja Kiinan ongelmat lisää maailmantaloutta? USA:n kauppa Kiinan kanssa voimakkaasti alijäämäistä; USA:n vaihtotaseen alijäämä, Kiinan vaihtotaseen ylijäämä; Konflikti? Onko Kiinan valuutan aliarvostus syynä edelliseen? Ainakin osittain. Kiina ja muut ylijäämämaat sijoittavat dollariin ja rahoittavat USA:n alijäämän. Onko tämä kestävää? Ei loputtomiin.
6. Kolme tulevaisuuden skenaariota Skenaario I: Nopea elpyminen USA elpyy nopeasti, Kiinan talous jatkaa kasvua ilman syvää kriisiä. Eurooppa ja muu maailma elpyy mukana. Skenaario II: Exit-strategian epäonnistuminen (double dip) ja/tai velka- ja pankkiongelmien uhka Lyhytaikainen elpyminen pysähtyy uuteen taantumaan finanssi- ja rahapolitiikan epäonnistuessa ja velkaongelman paisuessa. Kreikan, Irlannin ja Portugalin ongelmien laajenemisen uhka. Skenaario III: Poliittinen konflikti Riita Kiinan valuuttakurssipolitiikasta, kauppapolitiikasta ja suorista investoinneista johtavat poliittiseen konfliktiin, protektionismiin ja laajoihin talousongelmiin. Tähän yhdistyy myös skenaario II:n ongelmia.
7. Entä Suomi Suomi pienenä avoimena taloutena on hyvin riippuvainen muun maailman kehityksestä. Edellä mainitut skenaariot antavat myös Suomen talouden näkymille perussuunnan. Velkaongelma vaikuttaa, talous jälleen taantumassa. Seuraavassa Suomen vaihtotaseen näkökulmaa.
Suomen viennin ja tuonnin muutos vuodesta 1999 vuoteen 2006, indekseinä
Eräitä lähteitä: Suomalaisia: Suomen pankin EURO JA TALOUS sekä Main Indicators for Finnish Economy www.bof.fi Kiinaa käsitteleviä tutkimuksia www.bofit.fi Valtiovarainministeriön Taloudellinen katsaus ja sen lyhennelmiä www.vm.fi http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/02_taloudelliset_katsaukset/20100910tal oud/tk_syys2010_netti.pdf Tutkimuslaitosten Etlan, PT:n, PTT:n sekä pankkien katsauksia Kansainvälisiä organisaatioita: Maailman pankki www.worldbank.org Kansainvälinen valuuttarahasto www.imf.org